Suomi kesäolympialaisissa 1964

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomi olympialaisissa
Suomi
Maakoodi FIN
NOC Suomen olympiakomitea
Kotisivu www.olympiakomitea.fi
Kesäolympialaiset 1964 (Tokio)
Urheilijoita 89 urheilijaa 13 urheilumuodossa
Lipunkantaja Eugen Ekman
Mitalit
Sija: 12		 Kultaa
3		Hopeaa
0		Pronssia
2		Yhteensä
5

Kesäolympialaiset
1896 • 1900 • 1904 • 1908 • 1912 • 1920 • 1924 • 1928 • 1932 • 1936 • 1948 • 1952 • 1956 • 1960 • 1964 • 1968 • 1972 • 1976 • 1980 • 1984 • 1988 • 1992 • 1996 • 2000 • 2004 • 2008 • 2012 • 2016 • 2020 • 2024 •

Talviolympialaiset
1924 • 1928 • 1932 • 1936 • 1948 • 1952 • 1956 • 1960 • 1964 • 1968 • 1972 • 1976 • 1980 • 1984 • 1988 • 1992 • 1994 • 1998 • 2002 • 2006 • 2010 • 2014 • 2018 • 2022 •

Pauli Nevala toi olympiakultaa keihäänheitossa, kun edellisestä yleisurheilun olympaivoitosta oli kulunut 16 vuotta.
Pistooliampuja Pentti Linnosvuo toi olympiakultaa, joka oli hänelle henkilökohtaisesti toinen.

Suomen joukkue Tokion kesäolympialaisissa 1964 koostui 89 urheilijasta, joista 84 oli miehiä ja viisi naisia. Suomalaiset saavuttivat yhteensä viisi mitalia, joista kolme oli kultaa ja kaksi pronssia. Kisojen mitalitilastossa Suomi sijoittui jaetulle 12. sijalle.

Suomen olympiakomitean hallitus päätti 13. kesäkuuta 1964 ehdottaa 30. kesäkuuta kokoontuvalle olympiakomitean valtuuskunnalle esittää 14 lajiryhmän urheilijoiden joukkueen lähettämistä Tokion kesäolympialaisiin. Edellytyksenä oli tarvittavien varojen kokoonsaaminen ja lajiryhmien urheilijoiden osoittavan tarpeellista olympiakuntoa kesän aikana järjestettävissä kilpailuissa ja katsastuksissa.[1]

Olympiakomitean valtuuskunta päätti 30. kesäkuuta nimetä joukkueet lopullisesti syyskuun lopulla, jolloin nimet pitää lähettää kisajärjestäjille. Kuitenkin kesäkuun lopulla oli alustava kuva joukkueen koosta lajiryhmäkohtaisesti. Sen mukaan joukkueen miesurheilijoiden määrä olisi 79-91, naisurheilijoiden 5-7, johtoa ja valmentajia 25 ja kaikkiaan 111-126.[2]

Suomalaisurheilijat valittiin neljässa eri vaiheessa elo-syyskuun 1964 aikana. Ensimmäinen valintakokous 17. elokuuta nimesi yhteensä 35 urheilijaa, joista seitsemän oli ampujia, viisi purjehtijaa kahteen veneluokkaan, kuusi uimaria (viisi miestä ja yksi nainen), viisi voimistelijaa, 10 yleisurheilijaa ja kaksi soutajaa.[3] Toinen valintakokous oli 30. elokuuta toi 22 uutta olympiaurheilijaa, joista oli yksi oli vielä ampuja, kolme melojaa, kolme painijaa, neljä painonnostajaa, yhdeksän koripalloilijaa ja kaksi yleisurheilijaa lisää.[4] Kolmas valintakokous oli 8. syyskuuta. Siinä valittiin kaikkiaan 24 urheilijaa eli kolmihenkinen nykyaikaisen viisiottelun joukkue, viisi nyrkkeilijää, seitsemän painijaa, viisi soutajaa, uimahyppääjä, kolme voimistelijaa eli yksi miesten joukkueeseen ja kaksi naisvoimistelijaa.[5] Neljäs ja viimeinen valintatilaisuus oli 14. syyskuuta, jossa nimettiin 8 urheilijaa. Heistä viisi oli yleisurheilijaa ja loput kolme koripalloilijaa.[6]

Ennen kisoja Suomen olympiajoukkueen matkakustannuksiin kerättiin rahaa Niilo Tarvajärven ja Meri Lkiin juontamalla Mainostelevision ohjelmasarjalla Kympillä Tokioon.[7][8]

Mitalistit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultaa Kultaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pronssia Pronssia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorin suomalainen olympiaurheilija näissä kisoissa oli uimari Esa Lepola, joka oli kilpaillessaan 16 vuoden ja 22 päivän ikäinen. Vanhin suomalainen osallistuja taasen oli ampuja Kalle Sievänen, jolle ikää oli kilpaillessa kertynyt 53 vuotta ja 225 päivää.[9] Avajaisissa Suomen joukkueen lipunkantajana toimi edellisten kesäolympiakisojen kultamitalisti, telinevoimistelija Eugen Ekman.

Muu henkilöstö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkueen kokonaisvahvuus oli 89 urheilijan lisäksi 27 joukkueen johtotehtäviin, valmennukseen ja huoltoon kuuluvaa edustajaa. Yleisjohtoon kuului yhdeksän henkilöä.

Valinnoista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valinnat tehtiin 17. elokuuta – 14. syyskuuta neljässä valintakokouksessa. Valinnan teki olympiakomitean hallitus. Lopullinen urheilijamäärä oli 89.

Ensimmäisessä valinnassa valittiin ampujista seitsemän eli neljä kivääri- ja kolme pistooliampujaa eli pääosa joukkueesta. Purjehtijoiden osalta valinta oli selvä eli star-luokan ja 5,5 metrin luokan edustajien matka.[2] Uimareiden osalta viisi miestä ja yksi nainen, perhosuimari Eila Pyrhönen saivat matkalipun. Miesuimareiden keskeinen tavoite oli menestyä 4 x 200 metrin vapaauintiviestissä, jonka suhteen karsintoja käytiin kesän aikana.[10] Miesten telinevoimistelun valittiin viisi miestä. Tämä valinta perustui vahvasti toisiin olympiakarsintoihin. Yksi miesvoimistelijan paikka jätettiin vielä täyttämätta.[11] Yleisurheiluun valittiin 10 miestä, joista ensimmäiset kahdeksan (seiväshyppääjä Risto Ankio, pituushyppääjä Pentti Eskola, korkeushyppääjä Henrik Hellén, keihäänheittäjä Jorma Kinnunen, keihäänheittäjä Pauli Nevala, seiväshyppääjä Pentti Nikula, maratoonari Eino Oksanen ja aitajuoksija Jaakko Tuominen) saivat liittonsa hyväksynnän Iso-Britannia -maaottelun jälkeen 23. heinäkuuta.[12] Kalevan kisojen jälkeen 16. elokuuta urheiluliitto nimesi vielä kaksi lisää olympiaurheilijoiksi eli maratoonari Eino Valle ja aiemmasta listasta lykätyn pitkänmatkan juoksijan Simo Salorannan.[13]

Toisessa valinnassa ammunta sai täydennyksenä vielä yhden pistooliampujan eli Kalle Sieväsen eli olympialaisissa oli näin neljä kivääri- ja pistooliampujaa. Melontaan valittiin kajakkiyksikön Ilkka Nummisto ja -kaksikon Rudolf Närjänen ja Kari Mäkinen. Painiin valittiin ensimmäiset kolme eli kreikkalais-roomalaisen painin Risto Björlin, Kyösti Lehtonen ja vapaapainin Tauno Jaskari. Seitsemän viimeistä paikkaa olivat vielä avoinna. Valittavana oli siis vielä kuusi kreikkalais-roomalaisen ja kolme vapaapainin urheilijaa, joista kaksi oli karsittava.[14] Painonnoston valinta oli selvä nelikkö eli Kaarlo Kangasniemi, Jaakko ja Jouni Kailajärvi sekä Eino Mäkinen. Melojat valitsivat kahden veneen kilpailijoita eli kajakkiyksikön Ilkka Nummiston ja kanadalaiskaksikon Kari Mäkisen ja Rudolf Närjäsen.[15] Yleisurheilu sai täydennyksenä kaksi miestä eli 800 metrin juoksijan Pekka Juutilaisen ja kiekonheittäjä Pentti Revon. Paikkansa olympialaisiin lunastanut Suomen koripallojoukkue sai ensimmäiset yhdeksän pelaajaa eli kolme jäi vielä nimeämättä. Heidän valintansa tapahtui syyskun alun Moskovan kansainvälisen turnauksen jälkeen.[16]

Kolmas 22 urheilijan täydennyksen sisältänyt valintakokous sisälsi selviä ja toisaalta myös krittisiä valintoja. Voimistelujoukkueen yhden miesurheilijan täydennys Kauko Heikkisellä oli selvä valinta Suomi-Ruotsi -voimistelumaaottelun pohjalta.[17] Kahden parhaan naisvoimistelijan, Eira Lehtonen ja Salme Koskinen, valinta oli tulosten perusteella selvä.[18] Nykyaikaisen viisiottelun kolmikon valinta oli kokuksessa selvä. Kuitenkin naisvoimistelijoiden ja viisiottelijoiden valinta nähtiin olympiakomitean hallituksen valintana lajien välillä, jonka seurauksena miesten maantiepyöräilyjoukkueen kolmikko jätettiin valitsematta kisoihin. Painonnostossa oli edellisessä valinnassa valittu neljä nostajaa ja mahdollinen viides painonnostaja oli ehdolla ja paikalle oli ehdolla Veli Karhu, jonka olympiakomitean hallitus jätti valitsematta.[19] Uinnin puolella avoinna olleen paikan sai uimahyppääjä Pentti Koskinen. Vaihtoehtona oli toinen uimahyppääjä Osmo Meskanen, joka jäi liiton sisäisessä arvioinnissa Koskisen taakse.[20] Uimaliiton sisällä keskustelua käytiin ennen valintaa myös uimareista, joista potentiaalisimpia olivat miehissä selkäuimari "Juffi" Grenner, naisissa selkäuimari Ulla Suvanto ja naisuimahyppääjä Tarja Liljeström. Vertailtaessa heidän tuloksiaan uimahyppääjä Koskisen onnistuneisiin suorituksiin Suomi-Tshekkoslovakia -uintimaaottelussa jäivät heidän tuloksensa maaottelun tulosvertailussa Koskisen taakse.[21] Soudussa aiemmin hylätty Wärtsilän perämiehellinen soutunelikko sai tällä kertaa paikan onnistuneiden näyttöjen perusteella. Vaikeimmat valinnat olivat nyrkkeilyssä ja painissa. Olympiavalintaehdotuksesta vastannut Nyrkkeilyliitto teki oman esityksensä, jossa oli kuusi nimeä viimeisen nimen ollessa TUL-taustainen kemiläinen Mauri Ruonala. Olympiakomitean hallitus piti kiinni alkuperäisestä rajauksestaan eli viisi olympianyrkkeilijää, joten Ruonala jäi valinnan ulkopuolelle. Vastaavanlaisessa tilanteessa oltiin painijoiden kanssa eli olympiavalintaehdotuksesta vastannut Painiliitto jätti kreikkalais-roomalaisen painin listalla TUL:n kemiläisedustajan Raimo Taskisen viimeiseksi eli kuudenneksi ja vapaapainissa viimeiseksi eli kolmanneksi heinolalaisen painiliton painijan Veikko Rantasen.[5]

Neljäs eli lopullinen valinta toi kolme pelaajaa koripallojoukueeseen ja kolme yleisurheilijaa. Suomi-Ruotsi -maaottelun jälkeen yleisurheilijoita tuli kolme miestä eli seiväshyppääjä Taisto Laitinen, maratoonari Paavo Pystynen ja keskimatkojen juoksija Olavi Salonen ja kaksi naista eli aitajuoksija Sirkka Norrlund ja korkeushyppääjä Leena Kaarna.[22] Keskustelua herätti se, että naisissa oli vielä kaksi urheiluliiton rajat ylittänyttä urheilijaa eli keihäänheittäjä Sirpa Toivola ja NN.[23] Maaottelussa sai ulkopuolisena hyppääjänä kahden vuoden takainen pituuden EM-hopeamitalisti Rainer Stenius vielä mahdollisuuden näyttää olympiakuntonsa, mutta hypyt eivät onnistuneet.[24]

Ammunta Ammunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Ammunta kesäolympialaisissa 1964
Urheilija Laji Tulos Sijoitus
Immo Huhtinen 50 m vapaapistooli 546 10.
Esa Kervinen 300 m vapaakivääri, asennot 1133 6.
50 m pienoiskivääri, asennot 1129 24.
Antti Koskinen 50 m pienoiskivääri, makuu 586 41.
Pentti Linnosvuo 25 m olympiapistooli 592 OE Kultaa Kultaa
Väinö Markkanen 50 m vapaapistooli 560 =OE Kultaa Kultaa
Antti Rissanen 300 m vapaakivääri, asennot 1124 10.
Kalle Sievänen 25 m olympiapistooli 576 27.
Vilho Ylönen 50 m pienoiskivääri, asennot 1136 15.
50 m pienoiskivääri, makuu 585 43.

Suomen ampujien panos Tokiossa oli erinomainen: yhteensä viisi urheilijaa ylti kymmenen parhaan joukkoon, kirkkaimpana kruununa Pentti Linnosvuon ja Väinö Markkasen kultamitalit olympiaennätystuloksilla.

Koripallo Koripallo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Koripallo kesäolympialaisissa 1964

Tokion kesäolympialaisissa nähtiin harvinaisuus, kun suomalainen palloilujoukkue osallistui olympialaisten lopputurnaukseen. Suomen miesten koripallojoukkue on yhä (2020) ainoa suomalainen palloilujoukkue, joka on selviytynyt karsintojen kautta olympialaisiin.[25]

Joukkueen päävalmentaja Kalevi Tuominen ylipuhui vastahakoisen Suomen Koripalloliiton ylipäätään lähettämään joukkueen olympiakarsintoihin. Suomi saavutti olympiapaikan, ja kovaa harjoitellut joukkue aloitti Tokiossa voitolla, mutta hävisi kaksi seuraavaa otteluaan ja menetti mahdollisuuden mitalipeleihin. Ottelussa Uruguayta vastaan Suomella oli vaikeuksia vastustajan pelattua totuttua "törkeämmin" kyynärpäät ylhäällä. Lopuista neljästä alkulohko-ottelustaan Suomi voitti kaksi. Joukkue selviytyi sijoitusotteluihin, joista ensimmäisen se hävisi isäntämaa Japanille. Viimeisen ottelunsa Suomi voitti Meksikoa vastaan ja sijoittui turnauksessa 11:nneksi.[26][27]

Alkulohko B

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen alkulohkon vastustajista Yhdysvallat voitti olympiakultaa häviämättä otteluakaan, ja Brasilia otti olympiapronssia.

Sija Maa Voitot Tappiot Pisteet
1. Yhdysvallat 7 0 14
2. Brasilia 5 2 12
3. Jugoslavia 5 2 12
4. Uruguay 4 3 11
5. Suomi 3 4 10
6. Australia 2 5 9
7. Peru 2 5 9
8. Etelä-Korea 0 7 7

Jatkopelit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkulohkonsa viidenneksi päätynyt Suomi pelasi muiden lohkonsa viidensiksi ja kuudensiksi sijoittuneita joukkueita vastaan sijoista 9–12. Semifinaalikierroksella Suomi hävisi isäntämaa Japanille 54–45, minkä seurauksena finaalikierroksella vastaan asettui Meksiko. Suomi voitti ottelun 73–72 sijoittuen näin turnauksen 11:nneksi.

Melonta Melonta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Melonta kesäolympialaisissa 1964
Urheilija(t) Laji Sijoitus
Ilkka Nummisto Miesten kajakkiyksikkö 1000 m välierät
Kari Mäkinen
Rudolf Närjänen		 Miesten kanadalainen kaksikko 1000 m 9.

Nummisto meloi ensimmäisen alkuerän viidenneksi ajalla 4.14,34. Tämä ei riittänyt suoraan jatkoon, vaan Nummiston täytyi meloa keräilyerissä. Toisessa erässä hän meloi kolmen urheilijan joukossa toiseksi selviytyen jatkoon sijoituksen perusteella (aika 5.31,76). Välierissä Nummisto meloi kolmannessa erässä ajan 4.17,47, jolla hän sijoittui välierien viimeiseksi ja näin ollen karsiutui loppukilpailusta.

Mäkinen-Närjänen –kaksikon taival alkoi alkueristä: toisessa erässä melonut kaksikko selviytyi suoraan loppukilpailuun melomalla eränsä kolmanneksi ajalla 4.21,41. Finaalissa suomalaiset jäivät kuitenkin yhdeksänniksi eli viimeisiksi ajalla 4.23,02.

Nykyaikainen viisiottelu Nykyaikainen viisiottelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Nykyaikainen viisiottelu kesäolympialaisissa 1964

Yksilökilpailu

Sija Urheilija Ratsastus Miekkailu Ammunta Uinti Maastojuoksu Yhteensä
19. Keijo Vanhala 1040 784 860 1035 817 4536
20. Kari Kaaja 1040 712 900 945 904 4501
22. Jorma Hotanen 1040 676 800 905 1033 4454

Joukkuekilpailu

Sija Maa Ratsastus Miekkailu Ammunta Uinti Maastojuoksu Yhteensä
7.  Suomi 3120 2221 2560 2885 2754 13540

Paras yksittäisen lajin suomalaissuoritus oli Vanhalan yhdeksäs sija uinnissa. Joukkuekilpailussa maan kolmen urheilijan tulokset laskettiin yhteen.

Nyrkkeily Nyrkkeily

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Nyrkkeily kesäolympialaisissa 1964
Urheilija Sarja Sijoitus
Börje Karvonen 54,0 kg Tappio 1. kierroksella
Jorma Limmonen 57,0 kg Tappio 2. kierroksella
Antero Halonen 60,0 kg Tappio 1. kierroksella
Pertti Purhonen 67,0 kg Pronssia Pronssia
Kurt Mattsson 71,0 kg Tappio 2. kierroksella
  • Börje Karvonen
    • 1.kierros: Filippiinit Arnulfo Torrevillas: Tappio kehätuomarin keskeytyksellä
  • Jorma Limmonen
    • 1.kierros Alankomaat Jan de Rooij: Voitto kehätuomarin keskeytyksellä
    • 2.kierros Romania Constantin Crudu: Tappio pistein 2-3
  • Antero Halonen
    • 1.kierros Puola Józef Grudzień: Tappio pistein 1–4 Grudzień voitti olympiakultaa.
  • Pertti Purhonen
    • 1.kierros Australia Francis Roberts: Voitto pistein 5–0
    • 2.kierros Tšekkoslovakia Bohumil Nemecek: Voitto kehätuomarin keskeytyksellä
    • Puolivälierä Niger Issaka Daborg: Voitto pistein 2–3
    • Välierä Neuvostoliitto Rikardas Tamulis: Tappio pistein 5–0

Neuvostoliiton Tamulis hävisi finaalissa ja palkittiin hopeamitalilla. Erillistä pronssiottelua ei tavanmukaisesti käyty, joten välierien häviäjät palkittiin automaattisesti pronssimitaleilla.

Paini Paini

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Paini kesäolympialaisissa 1964

Kreikkalais-roomalainen paini

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Urheilija Sarja Sijoitus
Risto Björlin 52 kg karsiutui, kierros 2/5
Kyösti Lehtonen 63 kg karsiutui, kierros 4/6 *
Eero Tapio 70 kg 6.
Matti Laakso 78 kg karsiutui, kierros 4/6
Pentti Punkari 87 kg karsiutui, kierros 3/6
Aimo Mäenpää 97 kg karsiutui, kierros 3/5 **
Taisto Kangasniemi yli 97 kg karsiutui, kierros 2/5

(*) Lehtonen voitti kaksi ensimmäistä vastustajaansa, mutta ei päässyt jatkoon oltuaan punnituksessa ylipainoinen.
(**) Mäenpää voitti kaksi ensimmäistä vastustajaansa, mutta loukkaantui.

Vapaapaini

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Urheilija Sarja Sijoitus
Pekka Alanen 57 kg karsiutui, kierros 3/6
Tauno Jaskari 63 kg karsiutui, kierros 3/6
Arto Savolainen 70 kg karsiutui, kierros 3/6

Suomen painijoukkueen parhaaksi sijoitukseksi jäi Eero Tapion kuudes sija kreikkalais-roomalaisen painin sarjassa 70 kg.

Painonnosto Painonnosto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Painonnosto kesäolympialaisissa 1964
Urheilija Sarja Tulos Sijoitus
Kaarlo Kangasniemi 82,5 kg 450,0 kg 7.
Jaakko Kailajärvi 82,5 kg 435,0 kg 9.
Jouni Kailajärvi 90,0 kg 452,5 kg 7.
Eino Mäkinen yli 90,0 kg [137,5 kg] keskeytti

82,5-kiloisten sarjassa Kangasniemi jäi mitalista 17,5 kg ja Jaakko Kailajärvi 32,5 kg. 90-kiloisissa Jouni Kailajärvi jäi 15 kilogramman päähän mitalista. Yli 90-kiloisissa Mäkinen nosti 137,5 kilogrammaa, mutta joutui keskeyttämään kilpailun: hänen sormestaan irtosi nahka.

Purjehdus Purjehdus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Purjehdus kesäolympialaisissa 1964
Urheilija(t) Laji Sijoitus
Squid III
Peter Tallberg
Henrik Tallberg		 Star 4.
Chaje II
Johan Gullichsen
Juhani Salovaara
Peter Fazer		 5.5m 6.

Star-luokassa Tallbergit purjehtivat pisteet 5 402 jääden pronssimitalista 125 pistettä. 5.5m -luokassa kolmikon Gullichsen-Salovaara-Fazer lopulliset pisteet olivat 3 039: mitaleille olisi tarvittu yli 2 000 pistettä enemmän.

Soutu Soutu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Soutu kesäolympialaisissa 1964
Urheilijat Laji Sijoitus
Toimi Pitkänen
Veli Lehtelä		 Miesten kaksikko 6.
Teppo Kesäläinen
Kauko Hänninen
Pekka Sylvander
Mauno Maisala
Ismo Kanerva		 Miesten pariaironelikko keräilyerät

Miesten parimiehettömässä kaksikossa Pitkänen ja Lehtelä eivät soutaneet alkuerässään maaliin asti, mutta pääsivät keräilyeriin. Kaksikko souti ensimmäisen keräilyerän voittoon ajalla 7.29,03 ja selviytyi loppukilpailuun. Finaalissa suomalaiset olivat kuitenkin selvästi viimeiset, tuloksena kuudes sija.

Miesten perämiehellisessä nelikossa eli pariaironelikossa Suomen joukkue Kesäläinen-Hänninen-Sylvander-Maisala-Kanerva oli kolmannen alkuerän neljäs ajalla 7.03,85. Keräilyerissä suomalaiset olivat toisen erän neljänsiä ajalla 7.21,16, mikä ei riittänyt jatkoon.

Uimahypyt Uimahypyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Uimahypyt kesäolympialaisissa 1964
Urheilija Laji Hyppysarjan pisteet Yhteispisteet Sijoitus
Pentti Koskinen Miesten ponnahduslautahypyt 9,76 – 9,35 – 10,83 – 9,30 – 13,49 – 18,20 – 11,07 82,00 20.

Koskinen ei selviytynyt kahdeksan parhaan hyppääjän loppukilpailuun, vaan karsiutui. Kilpailussa piti hypätä viisi pakollista ja kaksi vapaavalintaista hyppyä. Pakollisten hypyjen yhteispisteet olivat Koskisella 52,73. Erityisesti Koskisella onnistuivat viides ja kuudes hyppy, joissa hänen kierroksen sijoituksensa olivat jaettu neljäs ja jaettu viides sija.[28]

Uinti Uinti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Uinti kesäolympialaisissa 1964
Urheilija Laji Sijoitus
Matti Kasvio Miesten 100 metrin vapaauinti karsiutui alkuerissä
Hannu Vaahtoranta Miesten 100 metrin vapaauinti karsiutui alkuerissä
Miesten 400 metrin sekauinti karsiutui alkuerissä
Tuomo Hämäläinen Miesten 100 metrin vapaauinti karsiutui alkuerissä
Miesten 400 metrin vapaauinti karsiutui alkuerissä
Ilkka Suvanto Miesten 400 metrin vapaauinti karsiutui alkuerissä
Miesten 400 metrin sekauinti karsiutui alkuerissä
Esa Lepola Miesten 1 500 metrin vapaauinti karsiutui alkuerissä
Suvanto
Vaahtoranta
Hämäläinen
Kasvio		 Miesten 4×200 metrin vapaauintiviesti karsiutui alkuerissä (10.)
Eila Pyrhönen Naisten 100 metrin perhosuinti 4.

Miesten 100 metrin vapaauinnissa Kasvion aika oli 56,3, Vaahtorannan 58,7 ja Hämäläisen 57,6. Jatkoon olisi vaadittu aika 55,9, josta Kasvio jäi neljä sekunnin kymmenystä.

Miesten 400 metrin sekauinnin alkuerissä Suvanto ui 5.09,0 ja Vaahtoranta 5.16,2, kun finaaliin olisi vaadittu aika 5.04,4. Suomalaisten iloksi hopeaa tältä matkalta voitti Yhdysvaltain suomensukuinen Roy Saari. Saari voitti toisenkin mitalin, kun Yhdysvallat voitti 4×200 metrin vapaauintiviestissä olympiakultaa ME-ajalla.

Miesten 400 metrin vapaauinnissa Hämäläisen aika oli 4.35,5 ja Suvanton 4.38,0. Loppukilpailuun vaadittiin aika 4.21,1.

Miesten 1 500 metrin vapaauinnissa 16-vuotias Lepola oli ensimmäisen alkuerän seitsemäs ja viimeinen ajalla 18.33,4. Finaaliin päästiin ajalla 17.33,5.

Miesten 4×200 metrin vapaauintiviestissä 15 osallistujamaasta kahdeksan nopeinta pääsi loppukilpailuun. Suomi oli toisen alkuerän kahdeksasta joukkueesta viides. Loppukilpailuun olisi pitänyt uida tasan viisi sekuntia nopeammin.

Suomen uintijoukkueen parhaasta suorituksesta vastasi sen ainoa naisjäsen: vasta 18-vuotias Eila Pyrhönen ui ensin kolmannen alkuerän toiseksi ajalla 1.07,9, joka oli alkuerien viidenneksi nopein aika. Ensimmäisessä välierässä Pyrhönen oli kolmas: aika 1.07,9 oli välierien kuudenneksi nopeinta vauhtia, mikä takasi paikan kahdeksan nopeimman uimarin finaaliin. Loppukilpailussa Pyrhönen rutisti SE-ajan 1.07,3 sijoittuen lopputuloksissa neljänneksi. Mitalin saavuttaakseen Pyrhösen olisi pitänyt uida 1,3 sekuntia nopeammin.

Voimistelu Voimistelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Voimistelu kesäolympialaisissa 1964
Urheilija Laji Sijoitus
Olli Laiho Miesten joukkuekilpailu 8.
Miesten moniottelu 26.
Miesten rekki 31.
Miesten nojapuut 28.
Miesten renkaat 42.
Miesten hevonen 45.
Miesten hyppy 42.
Miesten permanto 23.
Eugen Ekman Miesten joukkuekilpailu 8.
Miesten moniottelu 34.
Miesten rekki 63.
Miesten nojapuut 30.
Miesten renkaat 69.
Miesten hevonen 17.
Miesten hyppy 42.
Miesten permanto 26.
Raimo Heinonen Miesten joukkuekilpailu 8.
Miesten moniottelu 39.
Miesten rekki 55.
Miesten nojapuut 52.
Miesten renkaat 69.
Miesten hevonen 36.
Miesten hyppy 19.
Miesten permanto 41.
Hannu Rantakari Miesten joukkuekilpailu 8.
Miesten moniottelu 48.
Miesten rekki 73.
Miesten nojapuut 55.
Miesten renkaat 79.
Miesten hevonen 50.
Miesten hyppy Pronssia Pronssia
Miesten permanto 26.
Otto Kestola Miesten joukkuekilpailu 8.
Miesten moniottelu 58.
Miesten rekki 50.
Miesten nojapuut 75.
Miesten renkaat 81.
Miesten hevonen 72.
Miesten hyppy 69.
Miesten permanto 11.
Kauko Heikkinen Miesten joukkuekilpailu 8.
Miesten moniottelu 64.
Miesten rekki 89.
Miesten nojapuut 68.
Miesten renkaat 71.
Miesten hevonen 22.
Miesten hyppy 95.
Miesten permanto 30.
Salme Koskinen Naisten moniottelu 80.
Naisten hyppy 82.
Naisten eritasonojapuut 60.
Naisten puomi 68.
Naisten permanto 74.
Eira Lehtonen Naisten moniottelu 66.
Naisten hyppy 69.
Naisten eritasonojapuut 64.
Naisten puomi 74.
Naisten permanto 63.

Miesten telinevoimistelussa Suomea edusti täysi kuuden voimistelijan joukkue. Rantakarin pronssimitali hypyllä oli Suomen voimistelujoukkueen ehdottomasti paras suoritus, sillä suomalaisia ei tämän lisäksi seuloutunut kuuden parhaan telinekohtaisiin loppukilpailuihin. Parasta antia olivat myös Kestolan 11. sija permannolla, Ekmanin 17. sija hevosella sekä Heinosen 19. sija hypyllä. Joukkuekilpailussa Suomen joukkueen sijoitus oli kahdeksas, mitä voitaneen pitää mainiona suorituksena.

Naisten telinevoimistelussa Suomella oli kaksi edustajaa, Salme Koskinen ja Eira Lehtonen. Naisvoimistelijoiden parhaaksi tulokseksi näissä kisoissa jäi Koskisen 60. sija eritasonojapuilla.

Yleisurheilu Yleisurheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1964
Urheilija Laji Tulos Sijoitus
Risto Ankio Miesten seiväshyppy 470 cm 12.
Pentti Eskola Miesten pituushyppy 743 cm karsiutui (13.)
Henrik Hellén Miesten korkeushyppy 200 cm karsiutui (22.)
Pekka Juutilainen Miesten 800 metrin juoksu 1.50,3 karsiutui välierissä
Leena Kaarna Naisten korkeushyppy 165 cm 13.
Jorma Kinnunen Miesten keihäänheitto 76,94 m 6.
Taisto Laitinen Miesten seiväshyppy 460 cm 14.
Pauli Nevala Miesten keihäänheitto 82,66 m Kultaa Kultaa
Pentti Nikula Miesten seiväshyppy 490 cm 7.
Sirkka Norrlund Naisten 80 metrin aitajuoksu 11,2w karsiutui alkuerissä
Eino Oksanen Miesten maraton 2.22.36,0 13.
Paavo Pystynen Miesten maraton 2.26.00,0 20.
Pentti Repo Miesten kiekonheitto 52,93 m karsiutui (15.)
Olavi Salonen Miesten 1 500 metrin juoksu 3.46,8 karsiutui alkuerissä
Simo Saloranta Miesten 5 000 metrin juoksu 14.24,6 karsiutui alkuerissä
Jaakko Tuominen Miesten 400 metrin aitajuoksu 54,0 (ae 51,8) karsiutui välierissä
Eino Valle Miesten maraton 2.27.34,8 28.

Suomalaiset yleisurheilijat saavuttivat Tokion kesäolympialaisista kolme pistesijaa: keihäänheitossa "kaamealla heitolla" kultamitalin voittaneen Pauli Nevalan lisäksi kahdeksan parhaan joukkoon ylsivät Jorma Kinnunen (samaisen keihäänheittokilpailun kuudes) ja Pentti Nikula (miesten seiväshypyn seitsemäs).

Muu henkilöstö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[6]

Yleisjohto

Terveydenhuolto

Edustajat

Lajijohto

Tuomarointitehtävät Tokion kesäolympialaisten tuomarointitehtäviin nimettiin seuraavat suomalaiset henkilöt::

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Koripalloilijat pääsevät Tokion olympialaisiin - 14 eri lajin joukkueet mukaan. Helsingin Sanomat, 17.6.1964, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.9.2024.
  2. ↑ a b Yleisurheilun iskuryhmä valitaan 23.7. - Eräille liitoille vaikeita valintoja. Helsingin Sanomat, 1.7.1964, s. 18. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.9.2024.
  3. ↑ 49 urheilijan Tokion matka varmistettiin. Helsingin Sanomat, 18.8.1964, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.9.2024.
  4. ↑ Tokioon valittiin lisää 22 urheilijaa - Koripalloilijoista nimettiin jo yhdeksän. Helsingin Sanomat, 1.9.1964, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.9.2024.
  5. ↑ a b Wärtsilän nelonen soutaa Tokiossa - naisvoimistelijoita nimettiin, pyöräilijöitä ei. Helsingin Sanomat, 9.9.1964, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.9.2024.
  6. ↑ a b Suomen olympiajoukueeseen valittiin 122 edustajaa. Helsingin Sanomat, 15.9.1964, s. 28. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.9.2024.
  7. ↑ Tarva ja Meri Li toimivat isäntänä ja emäntänä keskiviikkona alkavassa ohjelmassa Kympillä Tokioon. Helsingin Sanomat, 31.12.1963, s. 11. Näköislehti (maksullinen).
  8. ↑ Kympillä Tokioon. (Mainos-TV:n lehtimainos.) Helsingin Sanomat, 29.12.1963, s. 22. Näköislehti (maksullinen).
  9. ↑ http://www.sports-reference.com/olympics/countries/FIN/summer/1964/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ Uimaliitto päätti kuudesta paikasta. Helsingin Sanomat, 17.8.1964, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.9.2024.
  11. ↑ Uusia hurjia liikeosia o-katsastuksissa - Raimo Heinosen varma voimistelu toi voiton. Helsingin Sanomat, 28.7.1964, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.9.2024.
  12. ↑ Urheiluliitto nimesi kahdeksan olympiamiestä. Helsingin Sanomat, 28.7.1964, s. 18. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.9.2024.
  13. ↑ Valle ja Saloranta olympiajoukkueeseen. Helsingin Sanomat, 17.8.1964, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.9.2024.
  14. ↑ Painiliitto tänään kovan edessä: Tokion listalta pudotetaan nyt 2 miestä. Helsingin Sanomat, 1.9.1964, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.9.2024.
  15. ↑ Kanoottiliitto ehdottaa kolme melojaa Tokioon. Helsingin Sanomat, 31.8.1964, s. 20. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.9.2024.
  16. ↑ Koripallojoukkue Tokioon valitaan Moskovan pitkän turnauksen jälkeen. Helsingin Sanomat, 20.8.1964, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.9.2024.
  17. ↑ Olli Laiho kukisti Rantakarin viimeisellä telineellä - rekillä. Helsingin Sanomat, 31.8.1964, s. 22. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.9.2024.
  18. ↑ Salme Koskinen ja Eira Lehtonen nimettiin olympiaehdokkaiksi. Helsingin Sanomat, 7.9.1964, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.9.2024.
  19. ↑ Eikö OK:lle riitä enää EM-pistesijoitus? Helsingin Sanomat, 13.9.1964, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.9.2024.
  20. ↑ Hyppyjaos ehdotti Koskista Tokioon. Helsingin Sanomat, 1.9.1964, s. 24. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.9.2024.
  21. ↑ Tshekit saapuivat suuren tähtensä selkäuimari Ivan Ferakin johdolla. Helsingin Sanomat, 29.8.1964, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.9.2024.
  22. ↑ SUL esittää ... Leena Kaarna, Pystynen, Salonen ja Laitinen Tokion joukkueeseen. Helsingin Sanomat, 14.9.1964, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.9.2024.
  23. ↑ Painiväki saa taas purkaa tunteita Kuortaneella ... Helsingin Sanomat, 17.9.1964, s. 24. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.9.2024.
  24. ↑ Asiala ansaittuun voittoon - 769 oli liikaa toisille. Helsingin Sanomat, 13.9.1964, s. 23. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.9.2024.
  25. ↑ http://www.basket.fi/asiakaspalvelu/koriksen_abc/historia/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  26. ↑ http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=26736351
  27. ↑ http://www.hs.fi/urheilu/a1413437157796 (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. ↑ http://www.sports-reference.com/olympics/athletes/ko/pentti-koskinen-1.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  29. ↑ Japani voimistelee kultavauhdilla - Suomi vaatimattomasti kahdeksantena. Helsingin Sanomat, 19.10.1964, s. 21. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 13.9.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtiot kesäolympialaisissa 1964
Afrikka  Algeria  Etiopia  Ghana  Kamerun  Kenia  Kongo
 Liberia  Libya  Madagaskar  Mali  Marokko  Niger
 Nigeria  Norsunluurannikko  Pohjois-Rhodesia  Rhodesia  Senegal  Tanganjika
 Tšad  Tunisia  Uganda  Yhdistynyt arabitasavalta
Aasia  Afganistan  Burma  Ceylon  Filippiinit  Hongkong  Intia
 Irak  Iran  Israel  Japani  Kambodža  Etelä-Korea
 Libanon  Malesia  Mongolia  Nepal  Pakistan  Taiwan
 Thaimaa  Vietnam
Eurooppa  Alankomaat  Belgia  Bulgaria  Espanja  Irlanti  Islanti
 Iso-Britannia  Italia  Itävalta  Jugoslavia  Kreikka  Liechtenstein
 Luxemburg  Monaco  Neuvostoliitto  Norja  Puola  Portugali
 Ranska  Romania  Ruotsi  Saksojen yhteisjoukkue  Suomi  Sveitsi
 Tanska  Tšekkoslovakia  Turkki  Unkari
Amerikka  Alankomaiden Antillit  Argentiina  Bahama  Bermuda  Bolivia  Brasilia
 Brittiläinen Guayana  Chile  Costa Rica  Dominikaaninen tasavalta  Jamaika  Kanada
 Kolumbia  Kuuba  Meksiko  Panama  Peru  Puerto Rico
 Trinidad ja Tobago  Uruguay  Venezuela  Yhdysvallat
Oseania  Australia  Uusi-Seelanti
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomi_kesäolympialaisissa_1964&oldid=22732199”