Suomi kesäolympialaisissa 1964
| Suomi olympialaisissa | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
|
|
||||||
| Maakoodi | FIN | |||||
| NOC | Suomen olympiakomitea | |||||
| Kotisivu |
www |
|||||
| Urheilijoita | 89 urheilijaa 13 urheilumuodossa | |||||
| Lipunkantaja | Eugen Ekman | |||||
|
||||||
|
Kesäolympialaiset |
||||||
|
Talviolympialaiset |
||||||


Suomen joukkue Tokion kesäolympialaisissa 1964 koostui 89 urheilijasta, joista 84 oli miehiä ja viisi naisia. Suomalaiset saavuttivat yhteensä viisi mitalia, joista kolme oli kultaa ja kaksi pronssia. Kisojen mitalitilastossa Suomi sijoittui jaetulle 12. sijalle.
Suomen olympiakomitean hallitus päätti 13. kesäkuuta 1964 ehdottaa 30. kesäkuuta kokoontuvalle olympiakomitean valtuuskunnalle esittää 14 lajiryhmän urheilijoiden joukkueen lähettämistä Tokion kesäolympialaisiin. Edellytyksenä oli tarvittavien varojen kokoonsaaminen ja lajiryhmien urheilijoiden osoittavan tarpeellista olympiakuntoa kesän aikana järjestettävissä kilpailuissa ja katsastuksissa.[1]
Olympiakomitean valtuuskunta päätti 30. kesäkuuta nimetä joukkueet lopullisesti syyskuun lopulla, jolloin nimet pitää lähettää kisajärjestäjille. Kuitenkin kesäkuun lopulla oli alustava kuva joukkueen koosta lajiryhmäkohtaisesti. Sen mukaan joukkueen miesurheilijoiden määrä olisi 79-91, naisurheilijoiden 5-7, johtoa ja valmentajia 25 ja kaikkiaan 111-126.[2]
Suomalaisurheilijat valittiin neljässa eri vaiheessa elo-syyskuun 1964 aikana. Ensimmäinen valintakokous 17. elokuuta nimesi yhteensä 35 urheilijaa, joista seitsemän oli ampujia, viisi purjehtijaa kahteen veneluokkaan, kuusi uimaria (viisi miestä ja yksi nainen), viisi voimistelijaa, 10 yleisurheilijaa ja kaksi soutajaa.[3] Toinen valintakokous oli 30. elokuuta toi 22 uutta olympiaurheilijaa, joista oli yksi oli vielä ampuja, kolme melojaa, kolme painijaa, neljä painonnostajaa, yhdeksän koripalloilijaa ja kaksi yleisurheilijaa lisää.[4] Kolmas valintakokous oli 8. syyskuuta. Siinä valittiin kaikkiaan 24 urheilijaa eli kolmihenkinen nykyaikaisen viisiottelun joukkue, viisi nyrkkeilijää, seitsemän painijaa, viisi soutajaa, uimahyppääjä, kolme voimistelijaa eli yksi miesten joukkueeseen ja kaksi naisvoimistelijaa.[5] Neljäs ja viimeinen valintatilaisuus oli 14. syyskuuta, jossa nimettiin 8 urheilijaa. Heistä viisi oli yleisurheilijaa ja loput kolme koripalloilijaa.[6]
Ennen kisoja Suomen olympiajoukkueen matkakustannuksiin kerättiin rahaa Niilo Tarvajärven ja Meri Lkiin juontamalla Mainostelevision ohjelmasarjalla Kympillä Tokioon.[7][8]
Mitalistit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kultaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pentti Linnosvuo – Ammunta, olympiapistooli
- Väinö Markkanen – Ammunta, vapaapistooli
- Pauli Nevala – Yleisurheilu, miesten keihäänheitto
Pronssia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pertti Purhonen – Nyrkkeily, sarja 67 kg
- Hannu Rantakari – Telinevoimistelu, miesten hyppy
Joukkue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuorin suomalainen olympiaurheilija näissä kisoissa oli uimari Esa Lepola, joka oli kilpaillessaan 16 vuoden ja 22 päivän ikäinen. Vanhin suomalainen osallistuja taasen oli ampuja Kalle Sievänen, jolle ikää oli kilpaillessa kertynyt 53 vuotta ja 225 päivää.[9] Avajaisissa Suomen joukkueen lipunkantajana toimi edellisten kesäolympiakisojen kultamitalisti, telinevoimistelija Eugen Ekman.
Muu henkilöstö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joukkueen kokonaisvahvuus oli 89 urheilijan lisäksi 27 joukkueen johtotehtäviin, valmennukseen ja huoltoon kuuluvaa edustajaa. Yleisjohtoon kuului yhdeksän henkilöä.
Valinnoista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valinnat tehtiin 17. elokuuta – 14. syyskuuta neljässä valintakokouksessa. Valinnan teki olympiakomitean hallitus. Lopullinen urheilijamäärä oli 89.
Ensimmäisessä valinnassa valittiin ampujista seitsemän eli neljä kivääri- ja kolme pistooliampujaa eli pääosa joukkueesta. Purjehtijoiden osalta valinta oli selvä eli star-luokan ja 5,5 metrin luokan edustajien matka.[2] Uimareiden osalta viisi miestä ja yksi nainen, perhosuimari Eila Pyrhönen saivat matkalipun. Miesuimareiden keskeinen tavoite oli menestyä 4 x 200 metrin vapaauintiviestissä, jonka suhteen karsintoja käytiin kesän aikana.[10] Miesten telinevoimistelun valittiin viisi miestä. Tämä valinta perustui vahvasti toisiin olympiakarsintoihin. Yksi miesvoimistelijan paikka jätettiin vielä täyttämätta.[11] Yleisurheiluun valittiin 10 miestä, joista ensimmäiset kahdeksan (seiväshyppääjä Risto Ankio, pituushyppääjä Pentti Eskola, korkeushyppääjä Henrik Hellén, keihäänheittäjä Jorma Kinnunen, keihäänheittäjä Pauli Nevala, seiväshyppääjä Pentti Nikula, maratoonari Eino Oksanen ja aitajuoksija Jaakko Tuominen) saivat liittonsa hyväksynnän Iso-Britannia -maaottelun jälkeen 23. heinäkuuta.[12] Kalevan kisojen jälkeen 16. elokuuta urheiluliitto nimesi vielä kaksi lisää olympiaurheilijoiksi eli maratoonari Eino Valle ja aiemmasta listasta lykätyn pitkänmatkan juoksijan Simo Salorannan.[13]
Toisessa valinnassa ammunta sai täydennyksenä vielä yhden pistooliampujan eli Kalle Sieväsen eli olympialaisissa oli näin neljä kivääri- ja pistooliampujaa. Melontaan valittiin kajakkiyksikön Ilkka Nummisto ja -kaksikon Rudolf Närjänen ja Kari Mäkinen. Painiin valittiin ensimmäiset kolme eli kreikkalais-roomalaisen painin Risto Björlin, Kyösti Lehtonen ja vapaapainin Tauno Jaskari. Seitsemän viimeistä paikkaa olivat vielä avoinna. Valittavana oli siis vielä kuusi kreikkalais-roomalaisen ja kolme vapaapainin urheilijaa, joista kaksi oli karsittava.[14] Painonnoston valinta oli selvä nelikkö eli Kaarlo Kangasniemi, Jaakko ja Jouni Kailajärvi sekä Eino Mäkinen. Melojat valitsivat kahden veneen kilpailijoita eli kajakkiyksikön Ilkka Nummiston ja kanadalaiskaksikon Kari Mäkisen ja Rudolf Närjäsen.[15] Yleisurheilu sai täydennyksenä kaksi miestä eli 800 metrin juoksijan Pekka Juutilaisen ja kiekonheittäjä Pentti Revon. Paikkansa olympialaisiin lunastanut Suomen koripallojoukkue sai ensimmäiset yhdeksän pelaajaa eli kolme jäi vielä nimeämättä. Heidän valintansa tapahtui syyskun alun Moskovan kansainvälisen turnauksen jälkeen.[16]
Kolmas 22 urheilijan täydennyksen sisältänyt valintakokous sisälsi selviä ja toisaalta myös krittisiä valintoja. Voimistelujoukkueen yhden miesurheilijan täydennys Kauko Heikkisellä oli selvä valinta Suomi-Ruotsi -voimistelumaaottelun pohjalta.[17] Kahden parhaan naisvoimistelijan, Eira Lehtonen ja Salme Koskinen, valinta oli tulosten perusteella selvä.[18] Nykyaikaisen viisiottelun kolmikon valinta oli kokuksessa selvä. Kuitenkin naisvoimistelijoiden ja viisiottelijoiden valinta nähtiin olympiakomitean hallituksen valintana lajien välillä, jonka seurauksena miesten maantiepyöräilyjoukkueen kolmikko jätettiin valitsematta kisoihin. Painonnostossa oli edellisessä valinnassa valittu neljä nostajaa ja mahdollinen viides painonnostaja oli ehdolla ja paikalle oli ehdolla Veli Karhu, jonka olympiakomitean hallitus jätti valitsematta.[19] Uinnin puolella avoinna olleen paikan sai uimahyppääjä Pentti Koskinen. Vaihtoehtona oli toinen uimahyppääjä Osmo Meskanen, joka jäi liiton sisäisessä arvioinnissa Koskisen taakse.[20] Uimaliiton sisällä keskustelua käytiin ennen valintaa myös uimareista, joista potentiaalisimpia olivat miehissä selkäuimari "Juffi" Grenner, naisissa selkäuimari Ulla Suvanto ja naisuimahyppääjä Tarja Liljeström. Vertailtaessa heidän tuloksiaan uimahyppääjä Koskisen onnistuneisiin suorituksiin Suomi-Tshekkoslovakia -uintimaaottelussa jäivät heidän tuloksensa maaottelun tulosvertailussa Koskisen taakse.[21] Soudussa aiemmin hylätty Wärtsilän perämiehellinen soutunelikko sai tällä kertaa paikan onnistuneiden näyttöjen perusteella. Vaikeimmat valinnat olivat nyrkkeilyssä ja painissa. Olympiavalintaehdotuksesta vastannut Nyrkkeilyliitto teki oman esityksensä, jossa oli kuusi nimeä viimeisen nimen ollessa TUL-taustainen kemiläinen Mauri Ruonala. Olympiakomitean hallitus piti kiinni alkuperäisestä rajauksestaan eli viisi olympianyrkkeilijää, joten Ruonala jäi valinnan ulkopuolelle. Vastaavanlaisessa tilanteessa oltiin painijoiden kanssa eli olympiavalintaehdotuksesta vastannut Painiliitto jätti kreikkalais-roomalaisen painin listalla TUL:n kemiläisedustajan Raimo Taskisen viimeiseksi eli kuudenneksi ja vapaapainissa viimeiseksi eli kolmanneksi heinolalaisen painiliton painijan Veikko Rantasen.[5]
Neljäs eli lopullinen valinta toi kolme pelaajaa koripallojoukueeseen ja kolme yleisurheilijaa. Suomi-Ruotsi -maaottelun jälkeen yleisurheilijoita tuli kolme miestä eli seiväshyppääjä Taisto Laitinen, maratoonari Paavo Pystynen ja keskimatkojen juoksija Olavi Salonen ja kaksi naista eli aitajuoksija Sirkka Norrlund ja korkeushyppääjä Leena Kaarna.[22] Keskustelua herätti se, että naisissa oli vielä kaksi urheiluliiton rajat ylittänyttä urheilijaa eli keihäänheittäjä Sirpa Toivola ja NN.[23] Maaottelussa sai ulkopuolisena hyppääjänä kahden vuoden takainen pituuden EM-hopeamitalisti Rainer Stenius vielä mahdollisuuden näyttää olympiakuntonsa, mutta hypyt eivät onnistuneet.[24]
Valinnoista julkisuudessa käydyn kriittisen keskustelun vuoksi eduskunnan urheilukerho oli kutsunut olympiajoukkueemme johtoa eli joukkeen apulaisylijohtaja Jukka Uunila, tiedoistusshteeri Aaro Laine ja olympia-attashea Martti Lintulahti tehtyjen valinnoiden jälkeen 19. syyskuuta 1964 kertomaan joukkueen valinnoista. Kansanedustajat, kaikkiaan 42, kysyivät selvityksiä syistä, miksi olympiajoukkeemme on juuri niin suuri kuin on, millä perusteella joukkue on valittu, onko jokainen johtaja, valmentaja ja tuomari tarpeellinen, mitä matka maksaa ja kuuluuko joukkueeseen olympiakomitean kustantamana asiaankuulumattomia henkilöitä.[25]
Ammunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Ammunta kesäolympialaisissa 1964
| Urheilija | Laji | Tulos | Sijoitus |
|---|---|---|---|
| Immo Huhtinen | 50 m vapaapistooli | 546 | 10. |
| Esa Kervinen | 300 m vapaakivääri, asennot | 1133 | 6. |
| 50 m pienoiskivääri, asennot | 1129 | 24. | |
| Antti Koskinen | 50 m pienoiskivääri, makuu | 586 | 41. |
| Pentti Linnosvuo | 25 m olympiapistooli | 592 OE | |
| Väinö Markkanen | 50 m vapaapistooli | 560 =OE | |
| Antti Rissanen | 300 m vapaakivääri, asennot | 1124 | 10. |
| Kalle Sievänen | 25 m olympiapistooli | 576 | 27. |
| Vilho Ylönen | 50 m pienoiskivääri, asennot | 1136 | 15. |
| 50 m pienoiskivääri, makuu | 585 | 43. |
Suomen ampujien panos Tokiossa oli erinomainen: yhteensä viisi urheilijaa ylti kymmenen parhaan joukkoon, kirkkaimpana kruununa Pentti Linnosvuon ja Väinö Markkasen kultamitalit olympiaennätystuloksilla.
Koripallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Koripallo kesäolympialaisissa 1964
| Pelaajat | Laji | Sijoitus |
|---|---|---|
| Jorma Pilkevaara Juha Harjula Kari Liimo Kauko Kauppinen Martti Liimo Pertti Laanti Raimo Lindholm Raimo Vartia Risto Kala Teijo Finneman Timo Lampén Uolevi Manninen Valmentaja:Kalevi Tuominen |
Miehet | 11. |
Tokion kesäolympialaisissa nähtiin harvinaisuus, kun suomalainen palloilujoukkue osallistui olympialaisten lopputurnaukseen. Suomen miesten koripallojoukkue on yhä (2020) ainoa suomalainen palloilujoukkue, joka on selviytynyt karsintojen kautta olympialaisiin.[26]
Joukkueen päävalmentaja Kalevi Tuominen ylipuhui vastahakoisen Suomen Koripalloliiton ylipäätään lähettämään joukkueen olympiakarsintoihin. Suomi saavutti olympiapaikan, ja kovaa harjoitellut joukkue aloitti Tokiossa voitolla, mutta hävisi kaksi seuraavaa otteluaan ja menetti mahdollisuuden mitalipeleihin. Ottelussa Uruguayta vastaan Suomella oli vaikeuksia vastustajan pelattua totuttua "törkeämmin" kyynärpäät ylhäällä. Lopuista neljästä alkulohko-ottelustaan Suomi voitti kaksi. Joukkue selviytyi sijoitusotteluihin, joista ensimmäisen se hävisi isäntämaa Japanille. Viimeisen ottelunsa Suomi voitti Meksikoa vastaan ja sijoittui turnauksessa 11:nneksi.[27][28]
Alkulohko B
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen alkulohkon vastustajista Yhdysvallat voitti olympiakultaa häviämättä otteluakaan, ja Brasilia otti olympiapronssia.
|
|
Jatkopelit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkulohkonsa viidenneksi päätynyt Suomi pelasi muiden lohkonsa viidensiksi ja kuudensiksi sijoittuneita joukkueita vastaan sijoista 9–12. Semifinaalikierroksella Suomi hävisi isäntämaa Japanille 54–45, minkä seurauksena finaalikierroksella vastaan asettui Meksiko. Suomi voitti ottelun 73–72 sijoittuen näin turnauksen 11:nneksi.
Melonta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Melonta kesäolympialaisissa 1964
| Urheilija(t) | Laji | Sijoitus |
|---|---|---|
| Ilkka Nummisto | Miesten kajakkiyksikkö 1000 m | välierät |
| Kari Mäkinen Rudolf Närjänen |
Miesten kanadalainen kaksikko 1000 m | 9. |
Nummisto meloi ensimmäisen alkuerän viidenneksi ajalla 4.14,34. Tämä ei riittänyt suoraan jatkoon, vaan Nummiston täytyi meloa keräilyerissä. Toisessa erässä hän meloi kolmen urheilijan joukossa toiseksi selviytyen jatkoon sijoituksen perusteella (aika 5.31,76). Välierissä Nummisto meloi kolmannessa erässä ajan 4.17,47, jolla hän sijoittui välierien viimeiseksi ja näin ollen karsiutui loppukilpailusta.
Mäkinen-Närjänen –kaksikon taival alkoi alkueristä: toisessa erässä melonut kaksikko selviytyi suoraan loppukilpailuun melomalla eränsä kolmanneksi ajalla 4.21,41. Finaalissa suomalaiset jäivät kuitenkin yhdeksänniksi eli viimeisiksi ajalla 4.23,02.
Nykyaikainen viisiottelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Nykyaikainen viisiottelu kesäolympialaisissa 1964
Yksilökilpailu
| Sija | Urheilija | Yhteensä | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 19. | Keijo Vanhala | 1040 | 784 | 860 | 1035 | 817 | 4536 |
| 20. | Kari Kaaja | 1040 | 712 | 900 | 945 | 904 | 4501 |
| 22. | Jorma Hotanen | 1040 | 676 | 800 | 905 | 1033 | 4454 |
Joukkuekilpailu
| Sija | Maa | Yhteensä | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 7. | 3120 | 2221 | 2560 | 2885 | 2754 | 13540 |
Paras yksittäisen lajin suomalaissuoritus oli Vanhalan yhdeksäs sija uinnissa. Joukkuekilpailussa maan kolmen urheilijan tulokset laskettiin yhteen.
Nyrkkeily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Nyrkkeily kesäolympialaisissa 1964
| Urheilija | Painoluokka | 1. kierros | 2. kierros | 3. kierros | Puolivälierät | Välierät | Loppuottelu | Sijoitus |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos | |||
| Börje Karvonen | Miesten alle 54 kg |
— | Tappio (kehätuomarin keskeytys) |
— | 17.-32. | |||
| Jorma Limmonen | Miesten alle 57 kg |
— | Voitto (kehätuomarin keskeytys) |
Tappio (pistein 3-2) |
— | 9.-16. | ||
| Antero Halonen | Miesten alle 60 kg |
— | Tappio (pistein 4-1) |
— | 17.-32. | |||
| Pertti Purhonen | Miesten alle 67 kg |
— | Voitto pistein 5–0 |
Voitto kehätuomarin keskeytyksellä |
Voitto pistein 3-2 |
Tappio (pistein 5-0) |
— | |
| Kurt Mattsson | Miesten alle 71 kg |
— | Voitto (pistein 4-1) |
Tappio (pistein 5-0) |
— | 9.-16. | ||
Paini
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Paini kesäolympialaisissa 1964
Kreikkalais-roomalainen paini
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Urheilija | Painoluokka | 1. kierros | 2. kierros | 3. kierros | 4. kierros | 5. kierros | Fin.kierros 1 | Fin.kierros 2 | Sijoitus |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos | |||
| Risto Björlin | Miesten alle 52 kg |
Tappio (pistein) |
Tappio (pistein) |
— | 12. | ||||
| Kyösti Lehtonen | Miesten alle 63 kg |
Voitto (selätys 1.18) |
Tasan |
Voitto (pistein) |
Tappio (ylipainoinen, *) |
— | 15. | ||
| Eero Tapio | Miesten alle 70 kg |
Tasan |
Voitto (selätys 4.33) |
Voitto (pistein) |
Tasan |
Tappio (pistein) |
— | 6. | |
| Matti Laakso | Miesten alle 78 kg |
Voitto (selätys 3.52) |
Tappio (pistein) |
Tasan |
Tappio (selätys 8.59) |
— | 10. | ||
| Pentti Punkari | Miesten alle 87 kg |
Voitto (pistein) |
Tappio (pistein) |
Tappio (pistein) |
— | 12. | |||
| Aimo Mäenpää | Miesten alle 97 kg |
Voitto (pistein) |
Voitto (pistein) |
Tappio (yliv.pistein, **) |
— | 10. | |||
| Taisto Kangasniemi | Miesten yli 97 kg |
Tappio (selätys 4.04) |
Tappio (selätys 2.57) |
— | 11. | ||||
(*) Lehtonen voitti kaksi ensimmäistä vastustajaansa, mutta ei päässyt jatkoon oltuaan punnituksessa ylipainoinen.
(**) Mäenpää voitti kaksi ensimmäistä vastustajaansa, mutta loukkaantui.
Vapaapaini
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Urheilija | Painoluokka | 1. kierros | 2. kierros | 3. kierros | 4. kierros | 5. kierros | Fin.kierros | Sijoitus | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos |
Vastustaja Tulos | ||||
| Pekka Alanen | Miesten alle 57 kg |
Tappio (pistein) |
Tasan |
Tappio (selätys 9.42) |
— | 12. | |||
| Tauno Jaskari | Miesten alle 63 kg |
Tasan |
Voitto (pistein) |
Tappio (pistein) |
— | 9. | |||
| Arto Savolainen | Miesten alle 70 kg |
Tappio (pistein) |
Voitto (selätys 2.22) |
Tappio (selätys 5.07) |
— | 11. | |||
Suomen painijoukkueen parhaaksi sijoitukseksi jäi Eero Tapion kuudes sija kreikkalais-roomalaisen painin sarjassa 70 kg.
Painonnosto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Painonnosto kesäolympialaisissa 1964
| Urheilija | Sarja | Tulos | Sijoitus |
|---|---|---|---|
| Kaarlo Kangasniemi | 82,5 kg | 450,0 kg | 7. |
| Jaakko Kailajärvi | 82,5 kg | 435,0 kg | 9. |
| Jouni Kailajärvi | 90,0 kg | 452,5 kg | 7. |
| Eino Mäkinen | yli 90,0 kg | [137,5 kg] | keskeytti |
82,5-kiloisten sarjassa Kangasniemi jäi mitalista 17,5 kg ja Jaakko Kailajärvi 32,5 kg. 90-kiloisissa Jouni Kailajärvi jäi 15 kilogramman päähän mitalista. Yli 90-kiloisissa Mäkinen nosti 137,5 kilogrammaa, mutta joutui keskeyttämään kilpailun: hänen sormestaan irtosi nahka.
Purjehdus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Purjehdus kesäolympialaisissa 1964
| Urheilija(t) | Laji | Sijoitus |
|---|---|---|
| Squid III Peter Tallberg Henrik Tallberg |
Star | 4. |
| Chaje II Johan Gullichsen Juhani Salovaara Peter Fazer |
5.5m | 6. |
Star-luokassa Tallbergit purjehtivat pisteet 5 402 jääden pronssimitalista 125 pistettä. 5.5m -luokassa kolmikon Gullichsen-Salovaara-Fazer lopulliset pisteet olivat 3 039: mitaleille olisi tarvittu yli 2 000 pistettä enemmän.
Soutu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Soutu kesäolympialaisissa 1964
| Urheilijat | Laji | Sijoitus |
|---|---|---|
| Toimi Pitkänen Veli Lehtelä |
Miesten kaksikko | 6. |
| Teppo Kesäläinen Kauko Hänninen Pekka Sylvander Mauno Maisala Ismo Kanerva |
Miesten pariaironelikko | keräilyerät |
Miesten parimiehettömässä kaksikossa Pitkänen ja Lehtelä eivät soutaneet alkuerässään maaliin asti, mutta pääsivät keräilyeriin. Kaksikko souti ensimmäisen keräilyerän voittoon ajalla 7.29,03 ja selviytyi loppukilpailuun. Finaalissa suomalaiset olivat kuitenkin selvästi viimeiset, tuloksena kuudes sija.
Miesten perämiehellisessä nelikossa eli pariaironelikossa Suomen joukkue Kesäläinen-Hänninen-Sylvander-Maisala-Kanerva oli kolmannen alkuerän neljäs ajalla 7.03,85. Keräilyerissä suomalaiset olivat toisen erän neljänsiä ajalla 7.21,16, mikä ei riittänyt jatkoon.
Uimahypyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Uimahypyt kesäolympialaisissa 1964
| Urheilija | Laji | Hyppysarjan pisteet | Yhteispisteet | Sijoitus |
|---|---|---|---|---|
| Pentti Koskinen | Miesten ponnahduslautahypyt | 9,76 – 9,35 – 10,83 – 9,30 – 13,49 – 18,20 – 11,07 | 82,00 | 20. |
Koskinen ei selviytynyt kahdeksan parhaan hyppääjän loppukilpailuun, vaan karsiutui. Kilpailussa piti hypätä viisi pakollista ja kaksi vapaavalintaista hyppyä. Pakollisten hypyjen yhteispisteet olivat Koskisella 52,73. Erityisesti Koskisella onnistuivat viides ja kuudes hyppy, joissa hänen kierroksen sijoituksensa olivat jaettu neljäs ja jaettu viides sija.[29]
Uinti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Uinti kesäolympialaisissa 1964
| Urheilija | Laji | Sijoitus |
|---|---|---|
| Matti Kasvio | Miesten 100 metrin vapaauinti | karsiutui alkuerissä |
| Hannu Vaahtoranta | Miesten 100 metrin vapaauinti | karsiutui alkuerissä |
| Miesten 400 metrin sekauinti | karsiutui alkuerissä | |
| Tuomo Hämäläinen | Miesten 100 metrin vapaauinti | karsiutui alkuerissä |
| Miesten 400 metrin vapaauinti | karsiutui alkuerissä | |
| Ilkka Suvanto | Miesten 400 metrin vapaauinti | karsiutui alkuerissä |
| Miesten 400 metrin sekauinti | karsiutui alkuerissä | |
| Esa Lepola | Miesten 1 500 metrin vapaauinti | karsiutui alkuerissä |
| Suvanto Vaahtoranta Hämäläinen Kasvio |
Miesten 4×200 metrin vapaauintiviesti | karsiutui alkuerissä (10.) |
| Eila Pyrhönen | Naisten 100 metrin perhosuinti | 4. |
Miesten 100 metrin vapaauinnissa Kasvion aika oli 56,3, Vaahtorannan 58,7 ja Hämäläisen 57,6. Jatkoon olisi vaadittu aika 55,9, josta Kasvio jäi neljä sekunnin kymmenystä.
Miesten 400 metrin sekauinnin alkuerissä Suvanto ui 5.09,0 ja Vaahtoranta 5.16,2, kun finaaliin olisi vaadittu aika 5.04,4. Suomalaisten iloksi hopeaa tältä matkalta voitti Yhdysvaltain suomensukuinen Roy Saari. Saari voitti toisenkin mitalin, kun Yhdysvallat voitti 4×200 metrin vapaauintiviestissä olympiakultaa ME-ajalla.
Miesten 400 metrin vapaauinnissa Hämäläisen aika oli 4.35,5 ja Suvanton 4.38,0. Loppukilpailuun vaadittiin aika 4.21,1.
Miesten 1 500 metrin vapaauinnissa 16-vuotias Lepola oli ensimmäisen alkuerän seitsemäs ja viimeinen ajalla 18.33,4. Finaaliin päästiin ajalla 17.33,5.
Miesten 4×200 metrin vapaauintiviestissä 15 osallistujamaasta kahdeksan nopeinta pääsi loppukilpailuun. Suomi oli toisen alkuerän kahdeksasta joukkueesta viides. Loppukilpailuun olisi pitänyt uida tasan viisi sekuntia nopeammin.
Suomen uintijoukkueen parhaasta suorituksesta vastasi sen ainoa naisjäsen: vasta 18-vuotias Eila Pyrhönen ui ensin kolmannen alkuerän toiseksi ajalla 1.07,9, joka oli alkuerien viidenneksi nopein aika. Ensimmäisessä välierässä Pyrhönen oli kolmas: aika 1.07,9 oli välierien kuudenneksi nopeinta vauhtia, mikä takasi paikan kahdeksan nopeimman uimarin finaaliin. Loppukilpailussa Pyrhönen rutisti SE-ajan 1.07,3 sijoittuen lopputuloksissa neljänneksi. Mitalin saavuttaakseen Pyrhösen olisi pitänyt uida 1,3 sekuntia nopeammin.
Voimistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Voimistelu kesäolympialaisissa 1964
- Miesten 12-ottelu ja 12-ottelun joukkuetulokset
| Urheilija |
Rekki | Nojapuut | Permanto | Hyppy | Hevonen | Renkaat | Yhteensä | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tulos | Sija | Tulos | Sija | Tulos | Sija | Tulos | Sija | Tulos | Sija | Tulos | Sija | Pisteet | Sija | |
| Eugen Ekman | 18,25 | 63. | 18,80 | 30. | 18,70 | 26. | 18,85 | 42. | 18,70 | 17. | 17,85 | 69. | 111,15 | 33. |
| Kauko Heikkinen | 17,45 | 89. | 18,35 | 68. | 18,65 | 30. | 18,45 | 95. | 18,65 | 22. | 17,80 | 71. | 109,35 | 64. |
| Raimo Heinonen | 18,40 | 55. | 18,60 | 52. | 18,50 | 41. | 19,10 | 19. | 18,50 | 36. | 17,85 | 69. | 110,95 | 39. |
| Otto Kestola | 18,45 | 50. | 18,25 | 75. | 19,05 | 11. | 18,70 | 69. | 18,00 | 72. | 17,50 | 81. | 109,95 | 58. |
| Olli Laiho | 18,75 | 31. | 18,85 | 28. | 18,75 | 23. | 18,85 | 42. | 18,30 | 45. | 18,35 | 42. | 111,85 | 26. |
| Hannu Rantakari | 18,05 | 73. | 18,55 | 55. | 18,70 | 26. | 19,35 | 4. | 18,25 | 50. | 17,60 | 79. | 110,50 | 48. |
| Suomen joukkue (Olli Laiho Eugen Ekman Hannu Rantakari Raimo Heinonen Otto Kestola Kauko Heikkinen) |
556,20 | 8. | ||||||||||||
- Telinekohtaiset kilpailut
| Nimi: | Laji: | Tulos: | Sijoitus: |
|---|---|---|---|
| Hannu Rantakari | Hyppy | 19,300 |
Miesten telinevoimistelussa Suomea edusti täysi kuuden voimistelijan joukkue. Rantakarin pronssimitali hypyllä oli Suomen voimistelujoukkueen ehdottomasti paras suoritus, sillä suomalaisia ei tämän lisäksi seuloutunut kuuden parhaan telinekohtaisiin loppukilpailuihin. Parasta antia olivat myös Kestolan 11. sija permannolla, Ekmanin 17. sija hevosella sekä Heinosen 19. sija hypyllä. Joukkuekilpailussa Suomen joukkueen sijoitus oli kahdeksas, mitä voitaneen pitää mainiona suorituksena.
- Naisten 8-ottelun tulokset
| Urheilija |
Permanto | Puomi | Hyppy | Eritaso- nojapuut |
Yhteensä | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tulos | Sija | Tulos | Sija | Tulos | Sija | Tulos | Sija | Pisteet | Sija | |
| Salme Koskinen | 17,499 | 74. | 17,666 | 68. | 8,966 | 82. | 17,732 | 60. | 61,863 | 80. |
| Eira Lehtonen | 17,933 | 63. | 17,133 | 74. | 17,732 | 69. | 17,333 | 64. | 70,131 | 66. |
Naisten telinevoimistelussa Suomella oli kaksi edustajaa, Salme Koskinen ja Eira Lehtonen. Naisvoimistelijoiden parhaaksi tulokseksi näissä kisoissa jäi Koskisen 60. sija eritasonojapuilla.
Yleisurheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1964
| Urheilija | Laji | Tulos | Sijoitus |
|---|---|---|---|
| Risto Ankio | Miesten seiväshyppy | 470 cm | 12. |
| Pentti Eskola | Miesten pituushyppy | 743 cm | karsiutui (13.) |
| Henrik Hellén | Miesten korkeushyppy | 200 cm | karsiutui (22.) |
| Pekka Juutilainen | Miesten 800 metrin juoksu | 1.50,3 | karsiutui välierissä |
| Leena Kaarna | Naisten korkeushyppy | 165 cm | 13. |
| Jorma Kinnunen | Miesten keihäänheitto | 76,94 m | 6. |
| Taisto Laitinen | Miesten seiväshyppy | 460 cm | 14. |
| Pauli Nevala | Miesten keihäänheitto | 82,66 m | |
| Pentti Nikula | Miesten seiväshyppy | 490 cm | 7. |
| Sirkka Norrlund | Naisten 80 metrin aitajuoksu | 11,2w | karsiutui alkuerissä |
| Eino Oksanen | Miesten maraton | 2.22.36,0 | 13. |
| Paavo Pystynen | Miesten maraton | 2.26.00,0 | 20. |
| Pentti Repo | Miesten kiekonheitto | 52,93 m | karsiutui (15.) |
| Olavi Salonen | Miesten 1 500 metrin juoksu | 3.46,8 | karsiutui alkuerissä |
| Simo Saloranta | Miesten 5 000 metrin juoksu | 14.24,6 | karsiutui alkuerissä |
| Jaakko Tuominen | Miesten 400 metrin aitajuoksu | 54,0 (ae 51,8) | karsiutui välierissä |
| Eino Valle | Miesten maraton | 2.27.34,8 | 28. |
Suomalaiset yleisurheilijat saavuttivat Tokion kesäolympialaisista kolme pistesijaa: keihäänheitossa "kaamealla heitolla" kultamitalin voittaneen Pauli Nevalan lisäksi kahdeksan parhaan joukkoon ylsivät Jorma Kinnunen (samaisen keihäänheittokilpailun kuudes) ja Pentti Nikula (miesten seiväshypyn seitsemäs).
Muu henkilöstö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisjohto
- Toimi Tulikoura, ylijohtaja
- Jukka Uunila, apulaisjohtaja
- Erkki Kivelä, kuljetuspäällikkö
- Martti Lintulahti, attashea
- Meri Lintulahti, tulkki
Terveydenhuolto
- Kaarlo Hartiala, lääkäri
- Helmer Kvist, ylilääkäri
- Hilkka Rouhiainen, sairaanhoitaja
- John Forsten, hieroja
- Sulo Ahonen, hieroja
Edustajat
- Kansainvälisen Olympiakomitean suomalaisjäsen Erik von Frenckell
- Kansainvälisen Olympiakomitean suomalaisjäsen Jukka Rangell
- Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Akseli Kaskela
- Suomen olympiakomitean sihteeri Aulis Ruusuvaara
Lajijohto
- Ammunta: lajijohtaja Albert Ravila, valmentaja Kauko Risku
- Koripallo: valmentaja Kalevi Tuominen, apuvalmentaja Robert Petersen
- Melonta: lajijohtaja/valmentaja Juhani Miettinen
- Nyrkkeily: valmentaja Valle Resko, huoltaja Arvi Jormakka
- Nykyaikainen 5-ottelu: lajijohtaja/valmentaja Olavi Mannonen
- Paini: lajijohtaja Esko Kossila, valmentaja Veijo Vasko, huoltaja Onni Sirenius
- Painonnosto: lajijohtaja Bruno Nyberg, huoltaja Pentti Anttila
- Purjehdus: lajijohtaja J. O. Söderhjelm
- Soutu: valmentaja/huoltaja Erkki Noramaa
- Uinti: lajijohtaja Unto Palonen, valmentaja Eino Heikkinen
- Voimistelu: lajijohtaja Esa Seeste
- Yleisurheilu: lajijohtaja/päävalmentaja Armas Valste, valmentajat Veikko Karvonen ja Valto Olenius
Tuomarointitehtävät Tokion kesäolympialaisten tuomarointitehtäviin nimettiin seuraavat suomalaiset henkilöt::
- Tuomo Jalantie, telinevoimistelu
- Väinö Lahtinen, telivoimistelussa nojapuiden ylituomari[30]
- Kaino Mäkelä, painituomari
- Paavo Näätänen,ammunnan tuomari
- Valle Resko, nyrkkeilyn ylituomariston jäsen
- Juhani Salmenkylä, koripallotuomari
- Kaleva Sampila, nyrkkeilytuomari
- Aimo Tanner, telinevoimistelu
Suomalaissyntyisiä muiden maiden joukkueissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalaissyntyisiä muiden maiden olympiajoukkueissa oli:
- Vapaapainija Matti Poikala, joka edusti Ruotsia Tokion olympialaisissa. Poikala hävisi kaksi ensimmäistä otteluaan vapaapainin sarjassa alle 70 kg ja putosi jatkosta.[31]
- Kreikkalais-roomalaisen ja vapaan painija Matti Jutila, joka edusti Kanadaa Tokion olympialaisissa. Jutila paini kreikkalais-roomalaisen sarjassa alle 63 kg otellen ensimmäisessä ottelussaan ratkaisemattoman ja toisessa hävisi selätyksellä ja putosi näin jatkosta. Vapaapinissa Jutila otti ensimmäisessä ottelussa selätysvoiton, mutta hävisi kaksi seuraavaa pistein ja putosi jatkosta.[32]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kesäolympialaisten 1964 virallinen raportti (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Finland at the 1964 Tokyo Summer Games (Arkistoitu – Internet Archive) Sports Reference LLC. (englanniksi)
- Olympiamitalistitietokanta olympic.org:issa (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Koripalloilijat pääsevät Tokion olympialaisiin - 14 eri lajin joukkueet mukaan. Helsingin Sanomat, 17.6.1964, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.9.2024.
- ↑ a b Yleisurheilun iskuryhmä valitaan 23.7. - Eräille liitoille vaikeita valintoja. Helsingin Sanomat, 1.7.1964, s. 18. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.9.2024.
- ↑ 49 urheilijan Tokion matka varmistettiin. Helsingin Sanomat, 18.8.1964, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.9.2024.
- ↑ Tokioon valittiin lisää 22 urheilijaa - Koripalloilijoista nimettiin jo yhdeksän. Helsingin Sanomat, 1.9.1964, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.9.2024.
- ↑ a b Wärtsilän nelonen soutaa Tokiossa - naisvoimistelijoita nimettiin, pyöräilijöitä ei. Helsingin Sanomat, 9.9.1964, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.9.2024.
- ↑ a b Suomen olympiajoukueeseen valittiin 122 edustajaa. Helsingin Sanomat, 15.9.1964, s. 28. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.9.2024.
- ↑ Tarva ja Meri Li toimivat isäntänä ja emäntänä keskiviikkona alkavassa ohjelmassa Kympillä Tokioon. Helsingin Sanomat, 31.12.1963, s. 11. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Kympillä Tokioon. (Mainos-TV:n lehtimainos.) Helsingin Sanomat, 29.12.1963, s. 22. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ http://www.sports-reference.com/olympics/countries/FIN/summer/1964/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Uimaliitto päätti kuudesta paikasta. Helsingin Sanomat, 17.8.1964, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.9.2024.
- ↑ Uusia hurjia liikeosia o-katsastuksissa - Raimo Heinosen varma voimistelu toi voiton. Helsingin Sanomat, 28.7.1964, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.9.2024.
- ↑ Urheiluliitto nimesi kahdeksan olympiamiestä. Helsingin Sanomat, 28.7.1964, s. 18. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.9.2024.
- ↑ Valle ja Saloranta olympiajoukkueeseen. Helsingin Sanomat, 17.8.1964, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.9.2024.
- ↑ Painiliitto tänään kovan edessä: Tokion listalta pudotetaan nyt 2 miestä. Helsingin Sanomat, 1.9.1964, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.9.2024.
- ↑ Kanoottiliitto ehdottaa kolme melojaa Tokioon. Helsingin Sanomat, 31.8.1964, s. 20. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.9.2024.
- ↑ Koripallojoukkue Tokioon valitaan Moskovan pitkän turnauksen jälkeen. Helsingin Sanomat, 20.8.1964, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 10.9.2024.
- ↑ Olli Laiho kukisti Rantakarin viimeisellä telineellä - rekillä. Helsingin Sanomat, 31.8.1964, s. 22. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.9.2024.
- ↑ Salme Koskinen ja Eira Lehtonen nimettiin olympiaehdokkaiksi. Helsingin Sanomat, 7.9.1964, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.9.2024.
- ↑ Eikö OK:lle riitä enää EM-pistesijoitus? Helsingin Sanomat, 13.9.1964, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.9.2024.
- ↑ Hyppyjaos ehdotti Koskista Tokioon. Helsingin Sanomat, 1.9.1964, s. 24. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.9.2024.
- ↑ Tshekit saapuivat suuren tähtensä selkäuimari Ivan Ferakin johdolla. Helsingin Sanomat, 29.8.1964, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.9.2024.
- ↑ SUL esittää ... Leena Kaarna, Pystynen, Salonen ja Laitinen Tokion joukkueeseen. Helsingin Sanomat, 14.9.1964, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.9.2024.
- ↑ Painiväki saa taas purkaa tunteita Kuortaneella ... Helsingin Sanomat, 17.9.1964, s. 24. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.9.2024.
- ↑ Asiala ansaittuun voittoon - 769 oli liikaa toisille. Helsingin Sanomat, 13.9.1964, s. 23. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.9.2024.
- ↑ Olympiajoukkueemme henkilöluku oli kansanedustajien tentittävänä. Helsingin Sanomat, 20.9.1964, s. 25. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 26.7.2025.
- ↑ http://www.basket.fi/asiakaspalvelu/koriksen_abc/historia/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=26736351
- ↑ http://www.hs.fi/urheilu/a1413437157796 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.sports-reference.com/olympics/athletes/ko/pentti-koskinen-1.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Japani voimistelee kultavauhdilla - Suomi vaatimattomasti kahdeksantena. Helsingin Sanomat, 19.10.1964, s. 21. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 13.9.2024.
- ↑ Matti Poikala Olympedia. (englanniksi)
- ↑ Matti Jutila Olympedia. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- YLE:n Elävä Arkisto:Pauli Nevalan "kaamea heitto"[vanhentunut linkki]
- YLE:n Elävä Arkisto:Tarkka-ampujien täysosuma Tokiossa[vanhentunut linkki]