Oxfordin yliopisto
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Oxfordin yliopisto | |
|---|---|
| University of Oxford | |
 |
|
 |
|
|
lat. Universitas Oxoniensis
|
|
| Motto | Dominus Illuminatio Mea (Herra on minun valoni) |
| Perustettu | 1000-luku |
| Tyyppi | Julkinen |
| Säätiön varat | 3 miljardia puntaa |
| Kansleri | Chris Patten |
| Opiskelijoita | 11 766 |
| Jatko-opiskelijoita | 8 701 |
| Sijainti |
Oxford, Englanti Yhdistynyt kuningaskunta () |
| Osoite |
www |
| Yhteistyö |
Kultainen kolmio Coimbra-ryhmä Europaeum LERU Russell-ryhmä |
Oxfordin yliopisto on keskiajalla perustettu yliopisto Oxfordin kaupungissa Englannissa. Se on maailman vanhin englanninkielinen yliopisto. Oxford ja Cambridgen yliopisto, joita yhdessä kutsutaan joskus nimellä ”Oxbridge”, ovat kilpailleet veljellisesti vuosisatojen ajan. Molemmat kuuluvat myös niin sanottuun kultaiseen kolmioon.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oxfordin yliopiston perustamispäivää ei tiedetä, mutta opetustoimintaa siellä on ollut ainakin vuodesta 1096.[1] Kun Henrik II kielsi englantilaisia opiskelijoita opiskelemasta Pariisin yliopistossa 1167, Oxford alkoi kasvaa nopeasti.[1] Yliopiston perustamisen jälkeen opiskelijoita alkoi saapua sekä maan pohjois- että eteläosista, mikä jakoi opiskelijat myös yliopiston sisällä. Samoin eri uskontokuntien edustajat, kuten anglikaanit, fransiskaanit, karmeliitat ja augustinolaiset, saapuivat Oxfordiin 1200-luvulla alkaen perustaa yhteisöjä ja rakentaa asuntoloita omille opiskelijoilleen. Rochesterin piispa laati kuitenkin ensimmäiset collegesäädökset, minkä jälkeen opiskelijat alkoivat siirtyä uskonnollisista yhdyskunnista collegeihin.
1400-luvulla renessanssin vaikutukset alkoivat näkyä myös Oxfordissa esimerkiksi kreikan kielen opetuksen lisääntymisenä. Reformaatio katkaisi Englannin siteet katoliseen kirkkoon ja jatkaakseen ammatissaan monet uskontokuntaan kuuluneet opettajat joutuivat muuttamaan Manner-Eurooppaan. Renessanssi vaikutti myös opetustapojen muuttumiseen, kun keskiaikainen skolastiikka jäi uudenaikaisempien menetelmien jalkoihin.
1800-luku merkitsi monia uudistuksia Oxfordissa: suulliset kuulustelut esimerkiksi korvattiin kirjallisilla pääsykokeilla ja yliopiston alaisuuteen perustettiin neljä naiscollegea – täyden opinto-oikeuden naiset saivat kuitenkin vasta vuonna 1920. 1900-luvun puolivälissä Oxfordiin saapui paljon Neuvostoliiton ja Natsi-Saksan vainoja paenneita akateemikkoja.
Vuoteen 1866 asti tutkinnon suorittajan piti olla anglikaanisen kirkon jäsen, muinaiskreikkaa tuli hallita vuoteen 1920 ja pakollinen latina poistettiin 1960.
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Colleget ovat Oxfordin yliopiston toiminnan perusta. Kaikkien opettajien ja opiskelijoiden on oltava jonkun collegen tai niin sanotun ”permanent private hallin” (PPH) jäseniä. College ei ole pelkkä asuntola, vaan niillä on melko itsenäinen rooli ja vastuu perus- ja jatkotutkintoa suorittavista opiskelijoista. Jotkut colleget ottavat vain jatko-opiskelijoita. Permanent private halleista useat ovat sidoksissa kirkkoon ja vain miehille. College-rakenne on peräisin ajalta, jolloin yliopisto syntyi itsenäisten oppilaitosten yhteensulautumana. Opiskelijavalinnat ja tutkinnot suoritetaan kuitenkin koko yliopiston tasolla, ei omalle collegelle. Tyypillisessä collegessa on ruokasali illallisia varten, kappeli, kirjasto, baari, seniorien oleskeluhuone, jatko-opiskelijoiden oleskeluhuone, perustutkinto-opiskelijoiden oleskeluhuone, huoneet 200–400 perustutkinto-opiskelijalle sekä tilat collegen johtajalle ja muille opettajille. Rakennusten ikä vaihtelee keskiaikaisista erittäin moderneihin, mutta useimmissa collegeissa ne muodostavat nelikulmion jykevien porttien suojaaman sisäpihan ympärille.
Oxfordin virallinen johtaja on kansleri, jonka valitsee yliopistosta valmistuneista koostuva elin. Useimpien englantilaisten yliopistojen käytännön mukaisesti kansleri on Oxfordissakin lähinnä muodollinen johtaja, joka ei juurikaan osallistu yliopiston päivittäisten asioiden hoitamiseen. Varakansleri sen sijaan on de facto yliopiston hallinnon johtaja. Hänen alaisuudessaan työskentelee viisi pro-varakansleria, joilla on omat vastuualueensa. Yliopiston hallinnollisen elimen muodostaa erillinen konselji, joka koostuu varakanslerista, laitosten johtajista ja muista valituista jäsenistä. Korkeinta valtaa Oxfordissa käyttää kuitenkin erillinen parlamentti, joka koostuu 3 700 opetuksen ja hallinnon parissa työskentelevästä henkilöstä. Myös ylioppilaskunnalla on edustajansa parlamentissa.
Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lukukautena 2005–2006 yliopiston tulot olivat 608 miljoonaa ja collegejen tulot 237 miljoonaa puntaa (josta 41 miljoonaa tuli yliopiston kautta). Vuonna 2008 Oxford käynnisti rahankeruuhankkeen, jonka tarkoituksena on saada kokoon 1,25 miljardia puntaa, joka pyritään sijoittamaan akateemisiin virkoihin ja ohjelmiin, opiskelijoiden tukemiseen ja infrastruktuurin kehittämiseen (mukaan lukien uudet rakennukset).
Opinnot ja perinteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kandidaatin tutkinnon opiskelijavalinnat tapahtuvat collegekohtaisesti, mutta kuitenkin niiden välisen yhteistyön kautta, jotta parhaat oppilaat saisivat opiskelupaikan riippumatta siitä, minkä collegen he ovat alun perin valinneet: colleget voivat siis siirtää oppilaita toisilleen tasapainon turvaamiseksi. Valinta perustuu opiskelumenestykseen, ennakoituihin koetuloksiin, hakijan lähettämiin opintonäytteisiin, koulun suosituksiin, haastatteluihin ja joissakin tapauksissa haastattelua edeltävään pääsykokeeseen. Suurten hakijamäärien vuoksi opiskelijat voivat hakea joko Oxfordiin tai Cambridgeen, mutta eivät molempiin; tämä ei kuitenkaan koske toista kandidaatin tutkintoaan suorittamaan pyrkiviä opiskelijoita.
Maisterin tutkinnon opiskelijavalinnoissa jotkut colleget suosivat opiskelijoita, jotka ovat kiinnostuneet kyseisen collegen alumnien tutkimusaiheista. Maisterivalinnoissa opiskelijavalinta tehdään ensin laitoksella ja vastan sitten opiskelijan valitsemassa collegessa.
Oxfordia on myös syytetty opiskelijavalintojen epäoikeudenmukaisuudesta; väitteiden mukaan yliopisto syrjisi potentiaalisia oppilaita sosioekonomisen aseman ja koulutustaustan perusteella. Vuonna 2000 asia nousi vahvasti julkisuuteen niin sanotun Laura Spencen tapauksen vuoksi, kun valtion koulusta erinomaisin arvosanoin valmistunut Spence ei kovista odotuksista huolimatta päässyt yliopistoon. Erityisesti yliopistoa on syytetty yksityiskouluista tulevien oppilaiden suosimisesta, ja suurin osa kandidaatin tutkintoa suorittavista oppilaista onkin valmistunut yksityiskoulusta. Vuonna 2007 Oxford muutti opiskelijavalintakäytäntöään luvaten ottaa huomioon myös hakijan koulutaustan ja suhteuttaa sen opintomenestykseen.
Oxfordin opiskelijoilla on myös mahdollisuus saada stipendirahoitusta omille opinnoilleen. Yliopiston oma stipendiohjelma on Ison-Britannian kattavin ja myös yksittäiset colleget voivat myöntää rahoitusta ja palkintoja hyvästä opintomenestyksestä omille opiskelijoilleen. Myös maisterivaiheen opiskelijoilla on useita stipendi- ja rahoitusmahdollisuuksia, joista kenties tunnetuin on Rhodes-stipendi.
Oxfordin lukuvuodessa on kolme lukukautta, joilla on omat nimensä: Michaelmas-lukukausi kestää lokakuusta joulukuuhun, Hilary-lukukausi tammikuusta maaliskuuhun ja Trinity-lukukausi jatkuu huhtikuusta kesäkuuhun. Näiden lukukausien lomassa on myös kahdeksan viikon periodeja, joiden puitteissa kandidaatintutkintoa suorittavien opiskelijoiden opetus tapahtuu.
Pääosa opiskelusta tapahtuu henkilökohtaisen ohjaajan valvonnassa: sovitaan viikoittainen tapaamisaika ja siihen mennessä tehdään tehtävät, esimerkiksi jonkun kirjan lukeminen ja esseen kirjoitus siitä, tai tiettyjen luentojen seuraaminen ja niistä muistiinpanojen esittäminen. Tästä seuraa, että Oxfordista valmistuvat ovat harjaantuneita asioiden esittämiseen suullisesti ja kirjallisesti.
Aina 1960-luvulle asti opiskelijat pukeutuivat aina akateemisten vaatimusten mukaisesti, ja tätä näkee Oxfordissa yhä tänäkin päivänä. Useimmat Oxfordin perinteet ovat kuitenkin collegekohtaisia.
Kirjastot ja museot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oxfordin keskeisin tutkimuskirjasto on vuonna 1598 perustettu Bodleian Library, joka avasi ovensa käyttäjille vuonna 1602.[2] Sen kokoelmiin kuuluu kahdeksan miljoonaa nidettä ja se on Yhdistyneen kuningaskunnan toiseksi suurin kirjasto British Libraryn jälkeen. Koska kirjaston erityisoikeuksiin kuuluu saada vapaakappale jokaisesta maassa julkaistusta kirjasta, sen kokoelmat kasvavat noin viidellä hyllykilometrillä vuosittain. Sen kokoelmiin kuuluu myös lukemattomia harvinaisia ensipainoksia.
Bodleianin ohella yliopiston alaisuudessa toimii myös monia eri teemoihin erikoistuneita kirjastoja kuten Sackler Library, joka säilyttää erityisesti klassisia kokoelmia. Lisäksi useimmilla laitoksilla on omat tieteenalakirjastonsa ja colleget ylläpitävät omia kirjastojaan. Valtavien kokoelmien vuoksi kirjastojen ylläpitäminen vaatii paljon voimavaroja. Bodleianilla onkin käynnissä valtaisa teosten digitalisointihanke Googlen kanssa.
Kirjastojen lisäksi yliopiston alaisuuteen kuuluu myös useita museoita ja gallerioita. Vuonna 1683 perustettu Ashmolean Museum on Yhdistyneen kuningaskunnan vanhin museo ja maailman vanhin yliopistomuseo.[3] Sen kokoelmiin kuuluu merkittävä määrä taidetta ja arkeologisia esineitä: muun muassa Michelangelon, Leonardo da Vincin ja Pablo Picasson töitä. Lisäksi yliopiston alaisuudessa toimii muun muassa tieteen historian museo ja suuri kasvitieteellinen puutarha.
Maine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2008 Times Good University Guide listasi Oxfordin Britannian parhaaksi ja Cambridgen toiseksi parhaaksi yliopistoksi. Ainekohtaisissa arvosteluissa Oxford menestyi parhaiten muun muassa politiikan tutkimuksessa, lääketieteissä, englannin kielessä, Lähi-idän ja Afrikan tutkimuksessa, musiikkitieteessä, filosofiassa ja kauppatieteissä. Lisäksi Oxford menestyi toiseksi parhaiten maailmanlaajuisessa yliopistosta valmistuneiden työllisyyttä mittaavassa tutkimuksessa.
Oxford on myös yksi neljästä Coimbra-ryhmään kuuluvasta englantilaisesta yliopistosta ja yksi neljästä, jotka ovat osa eurooppalaisten tutkimusyliopistojen ryhmää (League of European Research Universities). Se on ainoa Britannian yliopisto, joka kuuluu Europaeum-ryhmään.
Alumnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oxfordista valmistuneisiin kuuluu neljä Britannian ja ainakin kahdeksan muiden maiden kuningasta, 25 Britannian pääministeriä, kuusi pyhimykseksi julistettua, 86 arkkipiispaa ja 18 kardinaalia. Oxfordin yliopiston entisistä oppilaista ja opettajista 47 on saanut Nobel-palkinnon.[4] Maailman yliopistoista Oxford on tuottanut seitsemänneksi eniten nobelisteja: edellä ovat kilpakumppani Cambridgen lisäksi Chicagon, Columbian, Harvardin ja Kalifornian yliopistot sekä Massachusetts Institute of Technology Yhdysvalloissa.
Lisäksi Oxfordissa on opiskellut ja opettanut lukuisia kuuluisia kansantaloustieteilijöitä, mukaan lukien Adam Smith, Alfred Marshall, E. F. Schumacher ja Amartya Sen, sekä filosofeja kuten John Locke, Thomas Hobbes ja Jeremy Bentham. Myös Albert Einstein ja Erwin Schrödinger ovat viettäneet aikaa yliopistolla. Oxfordissa opiskelleisiin näyttelijöihin lukeutuvat muun muassa Hugh Grant, Michael Palin ja Terry Jones.
Muut instituutiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yliopiston alaisuudessa toimii lukematon määrä erilaisia kerhoja ja yhteisöjä, kuten väittelyseura, jalkapallokerho, nyrkkeilyseura, draamakerho ja soutuseura, joka tunnetaan erityisesti vuosittaisesta Oxfordin ja Cambridgen välisestä soutukilpailusta. Lisäksi yliopistolla ilmestyy useita opiskelijoiden julkaisemia lehtiä.
Kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhana yliopistona Oxford on ollut tapahtumapaikkana useissa tarinoissa, kirjoissa ja elokuvissa. Vuoteen 1989 mennessä oli kirjoitettu ainakin 533 Oxfordiin sijoittuvaa romaania, ja määrä kasvaa jatkuvasti.
Colleget[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Introduction and history University of Oxford. Viitattu 16.10.2020. (englanniksi)
- ↑ History of the Bodleian (Arkistoitu – Internet Archive). Bodleian Library. (englanniksi)
- ↑ Why support the Ashmolean? Ashmolean. (englanniksi)
- ↑ University Oxford City Guide. Arkistoitu 5.5.2012. Viitattu 6.5.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oxfordin yliopisto Wikimedia Commonsissa
- Oxfordissa sekä opiskellaan että vain oleskellaan, Kuva, 05.01.1938, nro 1, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot