Olympia-Skistadion

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Olympia-Skistadion
Olympiaschanze 2.JPG
Sijainti
Paikkakunta Saksan lippu Garmisch-Partenkirchen, Saksa
Katsomopaikat 21 000
Koordinaatit 47°28′54″N, 11°7′3″E
Avattu 1902
Remontoitu 1922, 1933–1935, 1950, 1978, 1996, 2000, 2007–2010, 2011
Muut mäet K20
Seura SC Partenkirchen
Große Olympiaschanze
Olympic ski jump.jpg
K-piste 125 metriä
Mäkikoko 142 metriä
Mäkiennätys 143,5 metriä
Sveitsin lippu Simon Ammann
(1.1.2010)
Kesämäkiennätys 140,5 metriä
Slovenian lippu Jurij Tepeš
Tšekin lippu Lukáš Hlava
(8.7.2010)
Avattu 5. helmikuuta 1934
Remontoitu 1950, 1978, 1996, 2000, 2007–2008, 2011
Muovitus Kyllä
Tornin korkeus 60,4 m
Vauhtimäen pituus 96 m
Vauhtimäen kulma 35°
Keulan pituus 6,9 m
Keulan korkeus 3,2 m
Keulan kulma 11°
Alastulorinteen kulma 34,7°
Kleine Olympiaschanze
Garmisch-Partenkirchen.jpg
K-piste 80 metriä
Mäkikoko 89 metriä
Mäkiennätys 89,0 metriä
Tšekin lippu Antonín Hájek
Naisten mäkiennätys 80,0 metriä
Saksan lippu Jenny Nowak
(12.2.2017)
Kesämäkiennätys 88,0 metriä
Itävallan lippu Gregor Schlierenzauer
(31.7.2005)
Naisten kesämäkiennätys 71,5 metriä
Itävallan lippu Eva Ganster
(17.8.2002)
Avattu 1902
Remontoitu 1922, 1934–1935
Muovitus Kyllä
Tornin korkeus 24 m
Vauhtimäen pituus 85,7 m
Vauhtimäen kulma 30°
Keulan pituus 6 m
Keulan korkeus 2,5 m
Keulan kulma 10,5°
Alastulorinteen kulma 33,9°
HS47
K-piste 43 metriä
Mäkikoko 47 metriä
Kesämäkiennätys 46,0 metriä
Itävallan lippu Thomas Thurnbichler
(16.9.2001)
Naisten kesämäkiennätys 42,5 metriä
Latvian lippu Šarlote Šķēle
(26.7.2013)
Remontoitu 2010
Muovitus Kyllä
Tornin korkeus Luonnonmäki
Vauhtimäen pituus 50 m
Vauhtimäen kulma 32,6°
Keulan pituus 4,8 m
Keulan korkeus 1,25 m
Keulan kulma 10°
Alastulorinteen kulma 33°

Olympia-Skistadion on neljän hyppyrimäen ja laskettelurinteen muodostama hiihtostadion Garmisch-Partenkirchenissä Saksassa.

Olympia-Skistadionilla sijaitsevat Große Olympiaschanze (suom. Suuri olympiamäki), Kleine Olympiaschanze (suom. Pieni olympiamäki), HS47 ja K20-hyppyrimäet sekä Gudiberg-laskettelurinne. Se toimi vuoden 1936 talviolympialaisten olympiastadionina ja olisi toiminut sinä myös vuoden 1940 talviolympialaisissa.

Uudenvuodenpäivän mäkihyppykilpailu on hypätty Garmisch-Partenkirchenissä vuodesta 1922 alkaen, ensimmäisenä vuonna Hausbergschanzesta ja sen jälkeen vuosittain Olympiaschanzesta.[1] Se on ollut perinteisen Keski-Euroopan mäkiviikon osakilpailu sen alusta, vuodesta 1953 lähtien.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset hyppyrimäet Garmisch-Partenkirchenissä avattiin vuonna 1902 keskustan eteläpuolelle Kochelbergille ja itäpuolelle Gudiberg-vuorelle, hyppyrimäen nimi oli tuolloin Gudibergschanze.[1] Gudibergschanzea remontoitiin vuonna 1922 toista uudenvuodenpäivän mäkihyppykilpailua varten ja se sai uuden nimen Olympiaschanze am Gudiberg, tuolloin K-piste sijaitsi 45 metrissä. Nykyisten hyppyrimäkien nimet ovat peräisin talviolympialaisista, jotka pidettiin vuonna 1936. Olympialaisia varten rakennettiin uusi Große Olympiaschanze -suurmäki ja Olympiaschanze am Gudiberg remontoitiin normaalimäeksi. Uuden Große Olympiaschanzen puisen tornin korkeus oli 43 metriä ja K-piste sijaitsi 76 metrissä. Olympialaisissa 131 000 katsojaa todisti norjalaisen Birger Ruudin olympiavoittoa. Yhdistetyn mäkiosuus hypättiin Kleine Olympiaschanzesta.

Nykyinen Olympia-Skistadion on rakennettu vuoden 1940 talviolympialaisiin, jotka olisi myös pidetty Garmisch-Partenkirchenissä, ellei toinen maailmansota olisi aiheuttanut kilpailujen peruuttamista.

Vuonna 1950 rakennettiin kokonaan uusi Große Olympiaschanze, jossa oli teräsbetonitorni. K-piste oli remontin jälkeen 80 metrissä. Ensimmäinen Keski-Euroopan mäkiviikko alkoi uudenvuodenpäivänä 1953 järjestetyllä kilpailulla. Vuonna 1978 hyppyrimäkeä remontoitiin ja K-piste siirrettiin 80 metristä 107 metriin. Vuoden 1996 remontissa hyppyrimäki remontoitiin vastaamaan silloisia vaatimuksia ja K-piste siirrettiin 115 metriin ja HS-piste asetettiin 125 metriin. Vuonna 2000 rakennettiin hiihtohissi ja hyppääjien lämpiö torniin.

Vuoden 2007 uudenvuodenpäivänkilpailu jäi vanhan hyppyrimäen viimeiseksi ja 57 vuotta vanha teräsbetonitorni räjäytettiin 14. huhtikuuta 2007, kun museoviranomaiset antoivat viimein periksi, koska uudelle hyppyrimäelle ei löytynyt sopivaa paikkaa muualta. Vanha torni purettiin koska se ei enää täyttänyt FIS:n vaatimuksia. Tiukassa aikataulussa piti rakentaa uusi ”Lumikin kengäksi” kutsuttu kiiltävästä teräksestä valmistettu hyppytorni vuoden 2008 uudenvuodenpäivänkilpailua varten. Uusi hyppyrimäki maksoi 14 miljoonaa euroa.[2] Uuden K125 HS140 -hyppyrimäen avajaiset olivat Continental Cupin kilpailujen yhteydessä 21.–22. joulukuuta 2007. Viimeistelytyöt ja alastulorinteen muovitus valmistui kesäkuussa 2008.

22. elokuuta 2010 valmistui K43 ja K20-hyppyrimäkien rekonstruointi. Molempien hyppyrimäkien alastulorinteeseen asennettiin muovitus ja K20-hyppyrimäki siirrettiin Große Olympiaschanzen ja Kleine Olympiaschanzen välistä Kleine Olympiaschanzen ja H47-hyppyrimäen väliin.

Tuuliongelmien takia Große Olympiaschanzen ja tuomaritornin väliin asennettiin 1 500 m2:n tuuliverkko joulukuussa 2011. Lisäksi vauhtimäkeen asennettiin ponnistusvoimaa, -tasapainoa ja -ajoitusta mittaava mittausjärjestelmä, mittausjärjestelmää käytettiin ensimmäisen kerran vuoden 2012 uudenvuodenpäivänkilpailun yhteydessä. Kesällä 2017 HS-piste siirrettiin 140 metristä 142 metriin, kuitenkin uudenvuodenpäivänkilpailussa 2018 HS-piste oli 140 metrissä.

Große Olympiaschanze[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen 143,5 metriä on hypännyt Simon Ammann, epävirallisen mäkiennätyksen 145,0 metriä on hypännyt Anders Jacobsen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
5.2.1934 Saksan lippu 1933–1935 Anton Bader Avajaiset Avajaishyppy
Norjan lippu Randmod Sørensen
Norjan lippu Knut Kobberstad
68,0 m [3]
Norjan lippu Rolf Kaarby 70,0 m
15.2.1934 Norjan lippu Randmod Sørensen 82,0 m Kansainvälinen kilpailu [3]
1.1.1935 84,0 m Uudenvuodenpäivänkilpailu K76-mäen pisin hyppy
16.2.1936 Jugoslavian kuningaskunnan lippu Albin Novšak 54,0 m Talviolympialaiset 1936 [3]
Japanin lippu Iwao Miyajima
Kanadan vuosina 1921–1957 käytössä ollut lippu. Karl Johan Baadsvik
63,5 m
Itävallan lippu Hans Mariacher 65,5 m
Yhdysvaltain vuosina 1912–1959 käytössä ollut 48-tähtinen lippu. Roy Mikkelsen 69,5 m
Norjan lippu Kåre Walberg 73,5 m
Norjan lippu Arnholdt Kongsgård 74,5 m
Norjan lippu Birger Ruud 75,0 m
Ruotsin lippu Sven Eriksson 76,0 m K76-mäen mäkiennätys
Japanin lippu Shinji Tatsuta 77,0 m Kaatunut
Ruotsin lippu Sven Eriksson 76,0 m K76-mäen mäkiennätys
1.1.1953 Itävallan lippu Josef Bradl 81,5 m Keski-Euroopan mäkiviikko
1.1.1957 Neuvostoliiton lippu 1955–1980. Nikolai Kamenski 83,0 m
Neuvostoliiton lippu 1955–1980. Nikolai Šamov 91,5 m Kaatunut
1.1.1958 Itävallan lippu Willi Egger 88,0 m
1.1.1962 Länsi-Saksan lippu Georg Thoma
1.1.1967 Norjan lippu Bjørn Wirkola 91,5 m
1.1.1968 92,5 m
1.1.1969 Tšekkoslovakian lippu František Rydval 94,5 m
Itä-Saksan lippu Horst Queck 96,5 m
Neuvostoliiton lippu 1955–1980. Anatoli Šeglanov 97,0 m K80-mäen mäkiennätys
1.1.1971 Tšekkoslovakian lippu Jiří Raška
1.1.1979 Tšekkoslovakian lippu Josef Samek 101,0 m
1.1.1981 Japanin lippu Masahiro Akimoto 102,0 m Maailmancup
1.1.1983 Norjan lippu Steinar Bråten 103,5 m Maailmancup
1.1.1984 Suomen lippu Matti Nykänen 104,0 m Maailmancup
Itä-Saksan lippu Jens Weißflog 108,0 m
1.1.1989 Suomen lippu Matti Nykänen 109,0 m Maailmancup
1.1.1994 Japanin lippu Takanobu Okabe Maailmancup
Saksan lippu Jens Weißflog 110,0 m
Norjan lippu Espen Bredesen 111,0 m
1.1.1995 Suomen lippu Jani Soininen 112,5 m Maailmancup
Suomen lippu Janne Ahonen 114,0 m K107-mäen mäkiennätys
1.1.1997 Slovenian lippu Primož Peterka 117,5 m Maailmancup
118,0 m
31.12.1997 Japanin lippu Kazuyoshi Funaki 121,0 m Maailmancup
Japanin lippu Masahiko Harada  
1.1.1998 122,0 m
1.1.1999 Saksan lippu Martin Schmitt 123,0 m Maailmancup
1.1.2001 Puolan lippu Adam Małysz 129,5 m Maailmancup HS125-mäen mäkiennätys
20.12.2007 Norjan lippu Andreas Vilberg 131,5 m Continental Cup Kaksi kertaa
Itävallan lippu Mario Innauer 134,5 m
Norjan lippu Andreas Vilberg 136,5 m  
21.12.2007
1.1.2008 Japanin lippu Shōhei Tochimoto 130,0 m Maailmancup
Venäjän lippu Dmitri Vasiljev 135,0 m
Suomen lippu Janne Ahonen 139,0 m
Itävallan lippu Gregor Schlierenzauer 141,0 m
1.1.2010 Sveitsin lippu Simon Ammann 143,5 m Maailmancup HS140-mäen mäkiennätys
31.12.2014 Norjan lippu Anders Jacobsen 145,0 m Maailmancup HS140-mäen pisin hyppy

Kesämäkiennätyksen kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesämäkiennätyksen 140,5 metriä ovat hypänneet Jurij Tepeš ja Lukáš Hlava.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
8.7.2010 Saksan lippu Markus Eisenbichler 117,0 m Continental Cup
Saksan lippu David Winkler 118,5 m
Saksan lippu Erik Simon 125,5 m
Saksan lippu Marinus Kraus 127,0 m
Saksan lippu Maximilian Mechler 132,5 m
Itävallan lippu Lukas Müller 135,0 m
Slovenian lippu Jurij Tepeš
Tšekin lippu Lukáš Hlava
140,5 m

Kleine Olympiaschanze[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen kehittyminen (miehet)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen 89,0 metriä on hypännyt Antonín Hájek.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
25.1.1935 Natsi-Saksan lippu Alfred Stoll
Norjan lippu Birger Ruud
53,0 m Avajaiset
13.2.1936 Suomen lippu Lauri Valonen 54,5 m Talviolympialaiset 1936
1963 Länsi-Saksan lippu Helmut Kurz 66,0 m
1964 Länsi-Saksan lippu Heini Ihle 72,5 m
Länsi-Saksan lippu Franz Keller 74,0 m
1967 Itävallan lippu Willy Schuster
1971 Länsi-Saksan lippu Sepp Schwinghammer 75,5 m
1985 Länsi-Saksan lippu Stefan Obinger 80,0 m
1987 Itävallan lippu Manfred Steiner 81,0 m
Itävallan lippu Werner Schuster 82,5 m
Tšekin lippu Antonín Hájek 89,0 m

Mäkiennätyksen kehittyminen (naiset)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten mäkiennätyksen 80,0 metriä on hypännyt Jenny Nowak.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
12.2.2017 Saksan lippu Jenny Nowak 80,0 m

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesämäkiennätyksen 88,0 metriä on hypännyt Gregor Schlierenzauer.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
2.8.2003 Suomen lippu Akseli Kokkonen 85,0 m Continental Cup
31.7.2005 Itävallan lippu Gregor Schlierenzauer 88,0 m FIS nuorten kesä-GP Kaksi kertaa

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten kesämäkiennätyksen 71,5 metriä on hypännyt Eva Ganster.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
17.8.2002 Itävallan lippu Eva Ganster 71,5 m

HS47[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesämäkiennätyksen 46,0 metriä on hypännyt Thomas Thurnbichler.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
16.9.2001 Itävallan lippu Thomas Thurnbichler 46,0 m

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten kesämäkiennätyksen 42,5 metriä on hypännyt Šarlote Šķēle.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
30.7.2005 Ruotsin lippu Elina Knutsson 29,0 m FIS nuorten kesä-GP Kaksi kertaa [4]
29.7.2011 Slovenian lippu Nika Križnar 32,5 m
Slovenian lippu Anita Seretinek 40,0 m
26.7.2013 Venäjän lippu Lidia Yakovleva 40,5 m
Latvian lippu Šarlote Šķēle 42,5 m

K20[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyppyrimäen K-piste sijaitsee 20 metrissä, alastulorinteessä on muovitus ja se on luonnonmäki.

Mäkiennätyksen 22,0 metriä on hypännyt saksalainen Christoph Zornig. Naisten kesämäkiennätyksen 14,0 metriä on hypännyt saksalainen Sabrina Bader 16. syyskuuta 2001.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kochelberg skisprungschanzen.com. Viitattu 1.1.2017. (englanniksi, saksaksi, puolaksi)
  2. Olympia-Skistadion skisprungschanzen.com. Viitattu 4.1.2016. (englanniksi, saksaksi, puolaksi)
  3. a b c IV. Olympische Winterspiele 1936 Amtlicher Bericht digital.la84.org. Viitattu 4.1.2016. (saksaksi)
  4. 17. FIS Schüler Grand Prix 2005 (pdf) fis-ski.com. 30.7.2005. Viitattu 4.1.2016. (saksaksi)