Myy

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kirjainta. Muumihahmosta kertoo artikkeli Pikku Myy.
Mu uc lc.svg
Kreikkalainen kirjaimisto
Α α alfa Β β beeta Γ γ gamma
Δ δ delta Ε ε epsilon Ζ ζ zeeta
Η η eeta Θ θ theeta Ι ι ioota
Κ κ kappa Λ λ lambda Μ μ myy
Ν ν nyy Ξ ξ ksii Ο ο omikron
Π π pii Ρ ρ rhoo Σ σ sigma
Τ τ tau Υ υ ypsilon Φ φ fii
Χ χ khii Ψ ψ psii Ω ω oomega
Käytöstä poistuneet:
Ϝ ϝ digamma Ͱ ͱ heeta Ϙ ϙ koppa
Ϻ ϻ san Ϡ ϡ sampii Ϸ ϸ shoo
Ϛ ϛ stigma

Myy (isona kirjaimena Μ, pienenä μ, m.kreik. μυ, my, kreik. μι, mi) on kreikkalaisen kirjaimiston 12. kirjain. Sen äännearvo on sekä muinaiskreikassa että nykykreikassa [m]. Kreikkalaisissa numeroissa myyn lukuarvo on 40.[1]

Latinalaisessa kirjaimistossa myytä vastaa kirjain M/m ja kyrillisessä kirjaimistossa kirjain М/м. Suomen kieleen myy translitteroidaan sekä muinaiskreikasta että nykykreikasta m.

Muoto ja sen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myy on kehittynyt foinikialaisen kirjaimiston kirjaimesta Phoenician mem.svg (mem).[1]

Myy muistutti alun perin foinikialaista esikuvaansa, ja sen oikean sivun viiva oli muita pidempi. Myöhemmin kirjain kääntyi toisin päin, ja pidempi viiva oli vasemmalla sivulla. Myy esiintyi kaikissa paikallisissa kreikkalaisissa kirjaimistoissa. Joissakin sen kulmien määrä vaihteli. Ajan kuluessa kirjain kehittyi nykyiseen muotoonsa, jossa sekä vasemman että oikean sivun viivat ovat yhtä pitkiä. [2][3]

Epigrafisissa lähteissä myystä esiintyy muun muassa seuraavanlaisia variantteja:[4]

Merkityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • µ (mikro-) on SI-järjestelmässä etuliite, joka merkitsee miljoonasosaa ( 10−6). Nimi juontuu kreikan sanasta μικρον mikron ’pieni’. Teknisesti mikro-merkki on tosin oikeastaan eri merkki kuin kreikkalainen pienaakkonen myy, vaikka ne ovatkin käytännöllisesti katsoen samannäköisiä. Tämä johtuu siitä, että mikro-merkki sisällytettiin aikoinaan Latin 1 -merkistöön, johon ei muutoin kuulu kreikkalaisia kirjaimia, ja myöhemmin kehitetty Unicode-merkistö kattaa sekä Latin 1 -merkistön että erillisessä lohkossa kreikkalaiset kirjaimet.
  • µ oli aiemmin käytössä mikronin eli nykyisen mikrometrin (µm) tunnuksena. Millimikronin eli nykyisen nanometrin (nm) tunnuksena käytettiin kahta myytä (µµ).[5]
  • μ on matematiikassa joskus keskiarvon ja odotusarvon tunnus.
  • μ on vakuutusmatematiikassa kuolevuusfunktion tunnus.
  • μ on fysiikassa esimerkiksi kitkakertoimen ja permeabiliteetin tunnus.
  • μ´ on kreikkalaisissa numeroissa luku 40.[1]

Tietokonejärjestelmissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietokoneissa myy koodataan eri merkistöissä seuraavasti:

Merkki Unicode Selite[6] HTML-viittaus ISO 8859-7
Kreikkalaisia ja koptilaisia merkkejä[7]
Μ U+039C kreikkalainen suuraakkonen myy Μ
Μ
Μ
0xCC
μ U+03BC kreikkalainen pienaakkonen myy μ
μ
μ
0xEC
Latinalaisen merkistön täydennys Latin 1:ksi[8]
µ U+00B5 mikro-merkki µ
µ
µ

Tietokoneella, jossa on käytössä laajennettu suomalainen näppäimistö ja Windows käyttöjärjestelmä, mikro-merkki voidaan tuottaa pitämällä alhaalla AltGr-näppäintä samaan aikaan, kun painetaan m-kirjaimen näppäintä:

  • AltGr·M → µ

Mac OS X käyttöjärjestelmällä mikro-merkki tuotetaan näppäinyhdistelmällä:

  • Alt·Y → µ

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kiilunen, Jarmo & Nikki, Nina: Alfasta oomegaan. Uuden testamentin kreikan tukipaketti, s. 124–127. Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 103. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2013. ISBN 978-951-9217-58-1.
  2. Voutiras, E.: ”The introduction of the alphabet”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 267. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.
  3. Karali, M.: ”Writing systems”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 204–205. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.
  4. Ancient Greek letter forms Poinikastas. Centre for the Study of Ancient Documents, University of Oxford. Viitattu 15.12018.
  5. Pieni tietosanakirja, 2. osa, s. 101, art = Metrijärjestelmä. Otava, 1927. Teoksen verkkoversio.
  6. Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet (HTML) (Suomennos on tehty Suomen Standardisoimisliiton taloudellisella avustuksella, mutta sitä ei ole vahvistettu SFS-standardiksi.) 2004. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos. Viitattu 9.7.2011.
  7. Greek and Coptic (PDF) The Unicode Standard. 1991–2010. Viitattu 9.7.2011. (englanniksi)
  8. C1 Controls and Latin-1 Supplement (PDF) The Unicode Standard. 1991–2010. Viitattu 9.7.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]