Omikron

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Omicron uc lc.svg
Kreikkalainen kirjaimisto
Α α alfa Β β beeta Γ γ gamma
Δ δ delta Ε ε epsilon Ζ ζ zeeta
Η η eeta Θ θ theeta Ι ι ioota
Κ κ kappa Λ λ lambda Μ μ myy
Ν ν nyy Ξ ξ ksii Ο ο omikron
Π π pii Ρ ρ rhoo Σ σ sigma
Τ τ tau Υ υ ypsilon Φ φ fii
Χ χ khii Ψ ψ psii Ω ω oomega
Käytöstä poistuneet:
Ϝ ϝ digamma Ͱ ͱ heeta Ϙ ϙ koppa
Ϻ ϻ san Ϡ ϡ sampii Ϸ ϸ shoo
Ϛ ϛ stigma

Omikron (isona kirjaimena Ο, pienenä ο, kreik. όμικρον) on kreikkalaisen kirjaimiston 15. kirjain. Sen äännearvo on sekä muinaiskreikassa että nykykreikassa lyhyt o-äänne [o], mitä merkitsee myös sen nimi (ό μικρον, o mikron, ”pieni o”), siinä missä oomega merkitsi alun perin pitkää o-äännettä (ὦ μέγα, ō mega, ”suuri o”). Kreikkalaisissa numeroissa omikronin lukuarvo on 70.[1]

Latinalaisessa kirjaimistossa omikronia vastaa kirjain O/o ja kyrillisessä kirjaimistossa kirjain О/о. Suomen kieleen omikron translitteroidaan sekä muinaiskreikasta että nykykreikasta o.

Muoto ja sen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omikron on kehittynyt foinikialaisen kirjaimiston kirjaimesta Phoenician ayin.svg (ajin).[1]

Omikron oli käytössä kaikissa paikallisissa kreikkalaisissa kirjaimistoissa ja muistutti niissä yleensä aina foinikialaista esikuvaansa ollen ympyrän muotoinen. Poikkeuksia olivat muun muassa Paroksen ja Thasoksen kirjaimistot, joissa omikron muistutti enemmän myöhempää oomegaa, sekä Meloksen ja eräiden muiden eteläisten Kykladien polisten kirjaimistot, joissa omikron muistutti myöhempää C-kirjainta latinalaisessa kirjaimistossa.[2][3]

Epigrafisissa lähteissä omikronista esiintyy muun muassa seuraavanlaisia variantteja:[4]

Tietokonejärjestelmissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietokoneissa omikron koodataan eri merkistöissä seuraavasti:

Ο ο
Unicode U+039F U+03BF

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kiilunen, Jarmo & Nikki, Nina: Alfasta oomegaan. Uuden testamentin kreikan tukipaketti, s. 124–127. Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 103. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2013. ISBN 978-951-9217-58-1.
  2. Voutiras, E.: ”The introduction of the alphabet”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 267. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.
  3. Karali, M.: ”Writing systems”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 204–205. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.
  4. Ancient Greek letter forms Poinikastas. Centre for the Study of Ancient Documents, University of Oxford. Viitattu 15.12018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]