Thasos (antiikin kaupunki)
| Thasos | |
|---|---|
| Θάσος | |
 Thasoksen agoran arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Thasos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Thásoksen kaupunki, Thásos, Itä-Makedonia ja Traakia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | n. 680 eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Traakia |
| Aiheesta muualla | |
Thasos (m.kreik. Θάσος, joskus myös Thassos, Θάσσος, lat. Thasus tai Thassus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) samannimisellä saarella (nyk. Thásos) Kreikassa.[1][2] Sen arkeologiset kohteet sijaitsevat nykyisen Thásoksen kaupungin itäosassa.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Thasoksen kaupunki perustettiin arkaaisella kaudella noin 680 eaa., kun parokselta tulleet joonialaiset tekivät saaresta siirtokuntansa.[1] Näiden tullessa saarta asuttivat traakialaiset.[4] Ensimmäisiin siirtokuntalaisiin lukeutui Glaukos.[3] Kaupunki kukoisti erityisesti arkaaisella ja klassisella kaudella merenkulun kannalta edullisen sijaintinsa sekä luonnonvarojensa, kuten puun ja marmorin sekä mantereen puolelta kaivetun kullan, ansiosta. Saari oli myös kuuluisa viinistään.[1][4]
Kaupunki ympäröitiin muureilla noin 500 eaa.[4] Persialaissotien aikaan kaupunki joutui antautumaan persialaisille vuonna 491 eaa., jolloin nämä tuhosivat kaupungin muurit, sekä uudelleen vuonna 480 eaa. Sodan jälkeen vuonna 477 eaa. kaupunki liittyi Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Se yritti vetäytyä liitosta vuonna 464/463 eaa., jolloin ateenalaiset vuorostaan tuhosivat kaupungin muurit, sekä peloponnesolaissodan aikaan vuonna 411 eaa., jolloin muurit rakennettiin uudelleen. Vuonna 377 eaa. kaupunki liittyi toiseen Ateenan liittoon.[1] Hippokrates vaikutti kaupungissa kolmen vuoden ajan 400-luvun eaa. lopulla, ja Corpus Hippocraticumin osana on säilynyt muistiinpanot kyseisten kolmen vuoden sääoloista saarella.[4]
Kaupunki kukoisti edelleen hellenistisellä ja roomalaisella kaudella, vaikkakaan sillä ei ollut enää poliittista valtaa.[1] Herulit tuhosivat kaupungin 200-luvulla jaa.[3] Asutus kaupungin alueella säilyi kuitenkin läpi bysanttilaisen keskiajan aina nykyajalle saakka,[1] ja kaupunki on kehittynyt nykyiseksi Thásoksen kaupungiksi, joka on edelleen saaren pääkaupunki ja tunnetaan myös nimellä Liménas Thásou.
Kaupungin arkeologiset tutkimukset alkoivat vuosina 1858 ja 1886. École française d’Athènes eli Ranskan arkeologinen koulu aloitti kaupungin järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset vuonna 1910. Ne jatkuvat edelleen. Kaivauksia on suoritettu myös muualla saaren alueella.[1]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Thasoksen kaupunki sijaitsi saaren pohjoisrannikolla hieman itään nykyisen kaupungin keskustasta. Kaupungissa oli kaksi satamaa, kauppasatama ja sotasatama. Kaupunki oli ympäröity laajoilla muureilla. Rannassa sotasataman vieressä sijaitsi agora eli kauppapaikka. Sen ympärillä oli stoia eli pylväshalleja sekä lukuisia muita julkisia rakennuksia, kuten pyhäkköjä ja alttareita. Thasoksen akropolis eli linnavuori sijaitsi kaupungin eteläosassa.[1][4]
Agora
Agora oli kaupungin poliittinen, kaupallinen ja uskonnollinen keskus. Se rakennettiin paikalle alun perin arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa., mutta muotoutui kuitenkin selvemmin vasta 300-luvulla eaa. Agora oli trapetsoidin muotoinen ja se oli ympäröity kolmelta sivultaan pylväshalleilla. Agoran laidalla oli muun muassa prytaneion; joukko pyhäkköjä, kuten Athene Propylaian pyhäkkö ja Zeus Agoraioksen alttari; sekä heeros Glaukoksen hauta. 400-luvulla jaa. agoran pohjoislaidalle rakennettiin kaupungin ensimmäinen kristillinen basilikakirkko, jossa käytettiin antiikin aikaisten rakennusten materiaalia.[3][4] Agoran alue on nykyisin kaupungin ja koko saaren merkittävin arkeologinen alue.[3]
Satamat
Sotasatama sijaitsi agoran vieressä samassa satamalahdessa, joka muodostaa myös nykyisen Thásoksen kaupungin vanhan sataman. Satama oli kaupunginmuurien sisäpuolella, ja sitä suojasivat samoin muurein suojatuille aallonmurtajille rakennetut pyöreät tornit. Varhaisbysanttilaisena aikana noin 600-luvulla jaa. satama otettiin kaupalliseen käyttöön.[5]
Kauppasatama sijaitsi sotasataman itäpuolella kaupunginmuurien ulkopuolella. Sataman käyttö päättyi, kun sotasatama otettiin kaupalliseen käyttöön.[5] Kauppasataman lähellä oli Poseidonion eli Poseidonille omistettu pyhäkkö, sekä Dionysion eli Dionysokselle omistettu pyhäkkö, jonka rauniot on paikannettu. Kummastakin satamasta on säilynyt antiikin aikaisen aallonmurtajan jäänteitä.[4]
Akropolis
Akropolis eli yläkaupunki sijaitsi harjanteella kaupungin etelä- ja itälaidalla. Myös se oli osaksi muurien sisäpuolella. Akropoliilla oli kolme huippua, joista yhdellä oli Apollonin temppeli, toisella Athenen temppeli ja kolmannella Panin pyhäkkö. Näistä Athenen temppelin perustukset ovat parhaiten säilyneet. Apollonin temppelin paikalle rakennettiin frankkivallan aikana genovalainen linnoitus.[1][4]
Kaupunginmuuri
Kaupunginmuurit tunnetaan parhaiten niiden vuonna 411 eaa. rakennetusta vaiheesta. Muurien kokonaispituus oli noin neljä kilometriä, ja ne ympäröivät kaupungin kauttaaltaan, myös meren ja sotasataman puolelta. Muurit ovat säilyneet parhaiten akropoliin lounaisrinteessä, missä niitä on pystyssä jopa viiden metrin korkeudelta. Kyseisellä osuudella muurissa oli kymmenen tornia, joista suurin osa suojasi jotakin porttia. Osalle on annettu nimet niitä koristaneiden reliefien tai muiden paikalta tehtyjen löytöjen perusteella: Torni/portti I tunnetaan Sotaan tornina, torni II Zeuksen ja Heran tornina, torni V Herakleen tornina, torni VII Sileenin tornina ja torni IX Parmenonin tornina. Meren puolella kauppasatamaan johtivat niin kutsutut Hermeen portti ja mahdollisesti Artemista esittävästä kuvasta nimensä saanut Jumalatarportti.[4]
Muut rakennukset
Kaupungin itäosassa akropoliin rinteessä sijaitsi puolikaarenmuotoinen kreikkalainen teatteri, joka oli rakennettu 300-luvulla eaa. Se muutettiin roomalaisella kaudella roomalaisille näytännöille soveltuvaksi areenaksi. Rinteessä agoran pohjoispuolella sijaitsi pienempi, roomalaisella kaudella rakennettu odeion eli katettu musiikkiteatteri. Odeionin itäpuolella sijaitsi Artemision eli Artemiille omistettu pyhäkkö, joka koostui aidatusta alueesta ja pienestä temppelistä, ja länsipuolella Herakleion eli Herakleelle omistettu pyhäkkö. Roomalaisella kaudella kaupunkiin rakennettiin myös Caracallan kaarena tunnettu monumentaalikaari, joka sijaitsi lähellä Herakleionia. Kaupungin eteläosassa Sileeniportin suunnassa sijaitsivat käsityöläiskorttelit, ja alueelta on löydetty lukuisten työpajojen jäänteitä.[1][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j Thasos Perseus. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Thasos, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Ancient Agora Greeka.com. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b c d e f g h i j Burn, A. R. & Burn, Mary: ”Thasos”, The Living Past of Greece, s. 126–129. New York: IconEditions, 1980. ISBN 0-06-430225-3.
- ↑ a b Ancient Harbour Thassos View. Viitattu 21.8.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Thasos Wikimedia Commonsissa
