Pii (kirjain)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pi uc lc.svg
Kreikkalainen kirjaimisto
Α α alfa Β β beeta Γ γ gamma
Δ δ delta Ε ε epsilon Ζ ζ zeeta
Η η eeta Θ θ theeta Ι ι ioota
Κ κ kappa Λ λ lambda Μ μ myy
Ν ν nyy Ξ ξ ksii Ο ο omikron
Π π pii Ρ ρ rhoo Σ σ ς sigma
Τ τ tau Υ υ ypsilon Φ φ fii
Χ χ khii Ψ ψ psii Ω ω oomega
Käytöstä poistuneet:
ϜͶ ϝͷ digamma Ϛ ϛ stigma Ͱ ͱ heeta
Ϻ ϻ san ϞϘ ϟϙ koppa ϠͲ ϡͳ sampii
Ϸ ϸ shoo

Pii (isona kirjaimena Π, pienenä π, kreik. πι, pi) on kreikkalaisen kirjaimiston 16. kirjain. Sen äännearvo on sekä muinaiskreikassa että nykykreikassa [p]. Kreikkalaisissa numeroissa piin lukuarvo on 80.[1]

Latinalaisessa kirjaimistossa piitä vastaa kirjain P/p ja kyrillisessä kirjaimistossa kirjain П/п. Suomen kieleen pii translitteroidaan sekä muinaiskreikasta että nykykreikasta p.

Muoto ja sen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pii on kehittynyt foinikialaisen kirjaimiston kirjaimesta Phoenician pe.svg (pe).[1]

Pii oli käytössä kaikissa paikallisissa kreikkalaisissa kirjaimistoissa. Sen yleisimmässä muodossa vasemmanpuoleinen sakara oli alun perin yleensä oikeanpuolista selvästi pidempi,[2][3] mitä kautta se on kehittynyt latinalaisen kirjaimiston P-kirjaimeksi. Piissä sakaroiden pituus sen sijaan tasaantui ajan mittaan, ja se sai nykyisen muotonsa. Muun muassa Kreetalla esiintyi muotoa, joka muistutti nykyistä latinalaisen kirjaimiston C-kirjainta.[3]

Epigrafisissa lähteissä piistä esiintyy muun muassa seuraavanlaisia variantteja:[4]

Merkityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kiilunen, Jarmo & Nikki, Nina: Alfasta oomegaan. Uuden testamentin kreikan tukipaketti, s. 124–127. Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 103. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2013. ISBN 978-951-9217-58-1.
  2. Voutiras, E.: ”The introduction of the alphabet”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 267. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.
  3. a b Karali, M.: ”Writing systems”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 204–205. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.
  4. Ancient Greek letter forms Poinikastas. Centre for the Study of Ancient Documents, University of Oxford. Viitattu 15.12018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]