Misin rautatieasema

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Misi
Kuva asemalta
Misin asema 19. syyskuuta 2009
Perustiedot
Lyhenne  Mis
Rataosa  Laurila–Kelloselkä,
Misi–Raajärvi (purettu)
Sijainti  66°37′05″N, 026°41′13″E
Osoite  Raajärventie 2,
97580 Misi
Kunta  Rovaniemi
Etäisyydet  Rovaniemi 50 km,
Kemijärvi 35 km
Avattu  15. joulukuuta 1932 [1]
Liikenne
Operaattori(t)  VR-Yhtymä
Kaukoliikenne  Helsinki–Kemijärvi
Pysäköinti  ilmainen
Muut tiedot  välisuojastuspaikka
Asemarakennus
Suunnittelija  Jarl Ungern
Materiaali  puu
Ratapiha
Raiteisto  · pääraide,
· 1 kuormausraide

Misin rautatieasema (lyh. Mis) on Suomen rataverkon liikennepaikka Misin kylässä Rovaniemen kaupungissa Lapin läänissä rataosalla Laurila–Kelloselkä. Liikennepaikan etäisyys on 1021,3 ratakilometriä Helsingin rautatieasemalta, mitattuna Haapamäen ja Seinäjoen asemien kautta.

Liikennepaikka on avattu liikenteelle 15. joulukuuta 1932,[1] ja se on aiemmin ollut risteysasema: Sivurata Misi–Raajärvi on sittemmin purettu.

Rautatien tullessa paikkakunnalle Misi oli muutaman hajallaan sijainneen talon kylä. Radan myötä kylä heräsi eloon ja sinne avattiin kauppa jo vuonna 1930. Misin asemalta rakennettiin kahden kilometrin pituinen satamaraide Misijärven rantaan vuonna 1934, ja yhdeksän kilometrin pituinen yhdystie Rovaniemi–Kemijärvi-maantieltä (nykyisin kantatie 82) Misin asemalle valmistui vuonna 1937. Jatkosodan aikana vanhan sorakuopan alueelle ja lähimetsiin sijoitettiin saksalaisten ammusvarasto ja vankileiri. Lapin sodassa saksalaiset tuhosivat Misin alkuperäisen asemarakennuksen.[2]

Nykyinen Jarl Ungernin suunnittelema asemarakennus tehtiin sotien jälkeen vanhan asemarakennuksen perustuksille. Jälleenrakennuskaudella asemanseudusta kehittyi asutus- ja palvelukeskus, ja sinne sijoittuivat muiden muassa kansakoulu ja postiasema. Ensimmäiset harjoitukset kenttätykistön käyttämällä Rovajärven ampuma-alueella aseman pohjoispuolella järjestettiin vuonna 1949. Misin aseman läheisyyteen avattiin vuonna 1959 Kärväsvaaran ja vuonna 1965 Raajärven kaivokset, joiden toiminta päättyi 1970-luvulla. Tämän jälkeen Misin kylän asukasluku kääntyi laskuun, ja Misi muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi vuonna 1988. Aseman vesitorni muutettiin asunnoksi 1990-luvun loppupuolella.[2]

Asema nykyisin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin Misin asema toimii välisuojastuspaikkana ja on miehittämätön. Liikenteenohjaus tapahtuu Oulun rautatieasemalla sijaitsevasta ohjauskeskuksesta kaukokäytöllä.

Misin ratapihalla on kolme läpiajettavaa sivuraidetta sekä pistoraiteita. Liikennepaikan vaihteet ovat kaikki käsin käännettäviä, eikä niitä voida ohjata ohjauskeskuksesta käsin. Junien kohtaamiset Misin asemalla eivät ole mahdollisia, ellei liikennepaikkaa miehitetä. Lähimmät liikennepaikat, joilla junien kohtaamiset ovat mahdollisia, ovat Kemijärvi idässä ja Rovaniemi lännessä.

Puolustusvoimain Rovajärven ampuma-alue sekä ammusvarikko sijaitsevat Misin aseman lähistöllä. Suurten ampumaleirien yhteydessä liikennöivät puolustusvoimain joukkojensiirtojunat (sinisten junien ns. Ems-vaunut ja 80-luvun loppuun saakka puuvaunut) puretaan ja kuormataan Misissä.

Rautatievirasto oli kieltänyt matkustajajunien pysähtymisen Misin rautatieasemalla asemainfrastruktuurin puutteiden vuoksi 5. joulukuuta 2007 alkaen.[3] Helsingin ja Kemijärven väliset yöjunat alkoivat kuitenkin pysähtyä uudelleen Misissä 30. syyskuuta 2008 lähtien. Rautatieasemalla ei ole lipunmyyntiä, lähimmät lipunmyyntiasemat ovat Rovaniemi ja Kemijärvi. Ratahallintokeskus rakensi liikennekatkon aikana Misiin 350 metriä pitkän matkustajalaiturin, joka täyttää nykyaikaiset turvallisuusvaatimukset. Lisäksi aseman valaistusta parannettiin.

Turvalaitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rataosalla Rovaniemi–Kemijärvi on käytössä radio-ohjausjärjestelmä. Tähän liittyen Misissä on vain liikennepaikkaa tulosuunnista suojaavat pääopastimet.

Aiemmin Misissä oli käytössä kampiasetinlaite sekä siipiopastimet.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Liikennepaikkahaku (haku termillä "Liikennepaikka: Misi") Vaunut.org. Resiina-lehti. Viitattu 12.2.2009.
  2. a b Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 231. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  3. vaunut.org, viitattu 6.12.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]