Misin rautatieasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Misi
Misin asema 19. syyskuuta 2009.
Misin asema 19. syyskuuta 2009.
Perustiedot
Lyhenne Mis
Rataosa Laurila–Kelloselkä,
Misi–Raajärvi (purettu)
Ratakilometri 1021+255
Sijainti 66°37′05″N, 026°41′13″E
Osoite Raajärventie 2, 97580 Misi
Kunta Rovaniemi (vuoteen 2005 Rovaniemen mlk)
Etäisyydet Rovaniemi 49,4 km,
Kemijärvi 35,1 km
Avattu 15. joulukuuta 1932[1]
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Kaukoliikenne Helsinki–Kemijärvi
Pysäköinti ilmainen
Muut tiedot välisuojastuspaikka
Ratapiha
Raiteisto pääraide,
3 sivuraidetta,
pistoraiteita

Misin rautatieasema (lyh. Mis) on Suomen rataverkon liikennepaikka Misin kylässä Rovaniemen kaupungissa Lapin maakunnassa rataosalla Laurila–Kelloselkä. Liikennepaikan etäisyys on 1021,3 ratakilometriä Helsingin päärautatieasemalta, mitattuna Haapamäen ja Seinäjoen asemien kautta.[1][2]

Liikennepaikka on avattu liikenteelle 15. joulukuuta 1932.[1] Misi on aiemmin ollut risteysasema. Vuosina 1963–1976 Misistä lähti sivurata Raajärvelle.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatien tullessa paikkakunnalle Misi oli muutaman hajallaan sijainneen talon kylä. Radan myötä kylä heräsi eloon ja sinne avattiin kauppa jo vuonna 1930. Misin asemalta rakennettiin kahden kilometrin pituinen satamaraide Misijärven rantaan vuonna 1934, ja yhdeksän kilometrin pituinen yhdystie Rovaniemi–Kemijärvi-maantieltä (nykyisin kantatie 82) Misin asemalle valmistui vuonna 1937. Jatkosodan aikana vanhan sorakuopan alueelle ja lähimetsiin sijoitettiin saksalaisten ammusvarasto ja vankileiri. Lapin sodassa saksalaiset tuhosivat Misin alkuperäisen asemarakennuksen.[2]

Nykyinen asemarakennus rakennettiin sotien jälkeen vanhan asemarakennuksen perustuksille. Jälleenrakennuskaudella asemanseudusta kehittyi asutus- ja palvelukeskus, ja sinne sijoittuivat muiden muassa kansakoulu ja postiasema. Ensimmäiset harjoitukset kenttätykistön käyttämällä Rovajärven ampuma-alueella aseman pohjoispuolella järjestettiin vuonna 1949. Misin aseman läheisyyteen avattiin vuonna 1959 Kärväsvaaran ja vuonna 1965 Raajärven kaivokset, joiden toiminta päättyi 1970-luvulla. Tämän jälkeen Misin kylän asukasluku kääntyi laskuun, ja Misi muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi vuonna 1988. Aseman vesitorni muutettiin asunnoksi 1990-luvun loppupuolella.[2]

Rautatievirasto kielsi matkustajajunien pysähtymisen Misin rautatieasemalla asemainfrastruktuurin puutteiden vuoksi 3. joulukuuta 2007 alkaen.[3][4] Helsingin ja Kemijärven väliset yöjunat alkoivat pysähtyä uudelleen Misissä 30. syyskuuta 2008 lähtien. Ratahallintokeskus rakensi liikennekatkon aikana Misiin 350 metriä pitkän matkustajalaiturin, joka täytti turvallisuusvaatimukset. Lisäksi aseman valaistusta parannettiin.[5]

Asema nykyisin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Misin asemalla pysähtyvät Helsingin ja Kemijärven väliset junat. Asemalla ei ole lipunmyyntiä. Misi toimii välisuojastuspaikkana ja on miehittämätön. Liikenteenohjaus tapahtuu Oulun rautatieasemalla sijaitsevasta ohjauskeskuksesta kaukokäytöllä.

Misin ratapihalla on kolme läpiajettavaa sivuraidetta sekä pistoraiteita. Liikennepaikan vaihteet ovat kaikki käsin käännettäviä, eikä niitä voida ohjata ohjauskeskuksesta käsin. Junien kohtaamiset Misin asemalla eivät ole mahdollisia, ellei liikennepaikkaa miehitetä. Lähimmät liikennepaikat, joilla junien kohtaamiset ovat mahdollisia, ovat Kemijärvi idässä ja Rovaniemi lännessä.lähde?

Puolustusvoimien Rovajärven ampuma-alue sijaitsee Misin aseman lähistöllä. Suurten ampumaleirien yhteydessä sotilaskuljetusjunat (sinisten junien ns. Ems-vaunut ja 1980-luvun loppuun saakka puuvaunut) puretaan ja kuormataan Misissä.

Turvalaitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rataosalla Rovaniemi–Kemijärvi on käytössä radio-ohjausjärjestelmä. Tähän liittyen Misissä on vain liikennepaikkaa tulosuunnista suojaavat pääopastimet.

Aiemmin Misissä oli käytössä kampiasetinlaite sekä siipiopastimet.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Misi vaunut.org. Resiina-lehti. Viitattu 3.10.2021.
  2. a b c d Iltanen, Jussi: Radan varrella. Suomen rautatieliikennepaikat, s. 231. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  3. Vaunut.org Viitattu 3.10.2021.
  4. Tasoristeys 1/2008 Resiina-lehti. Viitattu 3.10.2021.
  5. Rautatieuutiset 2/2008 Resiina-lehti. Viitattu 3.10.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]