Mazdaznan

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mazdaznan on uskonnollinen yhteisö, joka selittää olevansa zarathustralaisuuden sisäinen uudistusliike. Liikkeen perusti vuonna 1890 Chicagossa saksalaissyntyinen Otoman Zar-Adusht Ha’nish, joka luultavasti oli oikealta nimeltään Otto Hanisch. Hän ilmoitti syntyneensä Teheranissa 19. joulukuuta 1844, ja hän kuoli Los Angelesissa 29. helmikuuta 1936. Uskontotieteellisesti mazdaznan sisältää elementtejä zarathustralaisuudesta, kristinuskosta ja hindulaisuudesta. Ha'nish omaksui 1800-luvun lopulla suositusta teosofiasta Helena Blavatskyn rotuopin, jonka mukaan arjalaiset muodostivat ihmiskunnan pisimmälle edistyneen rodun. Intialaisesta jooga-perinteestä Ha'nish omaksui meditaation ja hengitysharjoitukset. Liike on saanut nimensä mazdaznan zarathustralaisuuden jumalan Ahura Mazdan mukaan.

Mazdaznan-liikkeen kannattajat ovat vegetaristeja. He harjoittavat päivittäin mietiskelyä ja hengitysharjoituksia. Niiden päämääränä ovat ihmisen henkinen ja hengellinen kasvu sekä viime kädessä koko ihmiskunnan henkinen ja rodullinen kehittyminen uudeksi, korkeammaksi roduksi. Toisaalta Ha'nishin rotuopillisiin teorioihin viittaamista vältetään nykyään julkisuudessa, eikä hänen rotuoppiaan käsitteleviä kirjoituksia enää paineta.

Mazdaznan-liikkeellä on nykyään kannattajia ennen muuta Saksassa ja Unkarissa. Myös sen entisessä kotimaassa Yhdysvalloissa sekä Ranskassa on kannattajia. Liikkeen kannattajien määrä liikkunee muutamissa tuhansissa.

Liikkeen oma käsitys historiastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mazdaznan katsoo olevansa maailman uskontojen ja filosofisten koulukuntien taustalla oleva liike. Liikkeen historiatulkinnan mukaan sen perusti Tiibetissä noin 9000 vuotta sitten elänyt prinsessa ja naisprofeetta Ainyahita, jonka opetuksia löytyy kaikista suurista maailmanuskonnoista ja filosofioista. Hänen jälkeensä uskontoa kehitti merkittävästi persialainen filosofi Zarathustra eli Zoroaster, joka lisäsi tietämystä esimerkiksi hygieniasta. Liikkeen käsityksen mukaan suurin osa ihmisistä torjui Ainyahitan ja Zarathustran opit, mutta Himalajan vuorten kätköissä Tiibetin ylängöillä säilyi pieniä ryhmiä, jotka säilyttivät opin ja kehittivät sitä edelleen. Aika ajoin he myös lähettivät maailmaan sanansaattajia ja profeettoja muistuttamaan Ainyahitan opeista.

Jeesuksella Kristuksella on tärkeä osa mazdaznanin historiatulkinnassa. Liikkeen mukaan tosin nimi Jeesus on virheellinen, se käyttää aramealaista nimeä Yehoshua. Yehoshua-lapsen luo saapuneet Itämaan tietäjät olivat tosiasiassa mazdaznanin pappeja, jotka saapuivat Tiibetistä kunnioittamaan lasta, mutta myös opettamaan hänen perheelleen mazdaznanin periaatteita. Yehoshua kasvatettiin näiden periaatteiden mukaisesti, ja hän kehitti niitä edelleen. Erityisesti hänen eettistä opetustaan arvostetaan liikkeessä.

Mazdaznanin käsityksen mukaan liikkeen oppeja vaalittiin edelleen valittujen luona Himalajan vuoristossa, kunnes liikkeen lähettilään päättivät kutsua Otoman Zar-Adusht Ha'nishin opettamaan niitä jälleen julkisesti.

Liikkeen oppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sana Mazdaznan muodostuu zarathustralaisuuden hyvän jumaluuden nimestä Ahura Mazda ja sanasta Yaznan, ”kaikkein korkeimman palvoja”. Uskonto selittää olevansa muinaisen zarathustralaisuuden uskonnollisen perinteen vaalija ja kehittäjä. Toinen selitys nimelle on, että se on johdettu muinaisavestan eli zendin kielen sanoista ma = hyvä, zda = ajatus ja znan (lyhennen sanasta jasnan) = mestarillinen. Mazdaznan merkitsisi tämän mukaan ”Jumalajatuksen mestaria”.

Mazda on liikkeen opin mukaan ajan ja paikan rajojen ulkopuolella oleva hyvä Jumala. Hänen profeettoinaan esiintyivät Zarathustra ja myöhemmin Mani. Zarathustra puolestaan ammensi uskonnolliset ja eettiset käsityksensä muinaisen Tiibetin uskonnosta, jonka hän tunsi vuosituhansia aikaisemmin Tiibetissä eläneen naispuolisen profeetan Ainyahitan kirjoittamista kivitauluista. Hänet oli valittu jo ennen syntymäänsä jumaluuden ilmoittajaksi, hän ymmärsi sekä luonnon että henkimaailman salaisuudet ja pystyi kommunikoimaan suoraan Jumalan eli Mazdan kanssa. Samainen Ainyahita oli hänen mukaansa arjalaisten suvun kantaäiti.

Näkyvän aineellisen maailman jumala on Jehova, jolla Mazdaznanin mukaan on sekä hyvä että paha puolensa. Tämän mukaan näkyvässä maailmassa on sekä hyvää että pahaa. Jehova loi ensimmäisen ihmisparin, Aadamin ja Eevan noin 1200 vuotta sitten. Heitä pidetään koko ihmiskunnan kantaisinä. Jehovan profeettoina toimivat Mooses ja Muhammed.

Mazdaznan opettaa myös, että Zarathustan profetioiden mukaan maailmaan oli hänen jälkeensä syntyvä kolme lunastajaa, jotka kaikki tulisivat syntymään neitsyestä. Nämä olivat Krishna, Buddha ja Yehoshua, jota virheellisesti kutsutaan Jeesukseksi Kristukseksi. Jälkimaailma kuitenkin väärensi heidän opetuksensa. Mazdaznan syyttää erityisesti Paavalia Yehoshuan opetusten väärentämisestä.

Mazdaznanin kannattajien mukaan kyseessä ei ole oppi tai uskonto, vaan elämäntapa. Sen tarkoituksena on saavuttaa täydellisyys itsehillinnän, mietiskelyn ja askeesin kautta. Liikkeen opetuksessa on keskeinen ajatus "itsetuntemuksesta" tai ”itsediagnostiikasta”, joka Hanishin mukaan on tie henkiseen ja hengelliseen täydellisyyteen. Ihminen tulee meditaation kautta tietoiseksi siitä, että hänessä on sekä henkinen että aineellinen puoli, että hän on samaan aikaan sekä jumalallinen että inhimillinen. Tämä tietoisuus auttaa ihmistä vapautumaan sekä ruumiin rajoituksista että henkisestä vajavuudesta, kuten negatiivisista tunteista.

Vaikka kyseessä on pohjimmiltaan henkinen vapautuminen, on ruumiillisuudella tärkeä osuus prosessissa. Hanishin mukaan nimittäin henkinen vapautuminen edellyttää ruumiin tasapainoa. Ruumiissa tärkeitä ovat ennen muuta sydän, joka on henkisen elämän keskus ja jossa on jumalisuuden kipinä, sekä keuhkot, joiden kautta pidetään yllä ruumiillista elämää. Myös sisäelimet ovat tärkeitä, koska niiden kautta ihmisen nauttima aineellinen ravinto muuttuu hengen ylläpitäjäksi.

Mazdaznanin mukaan ihminen voi vapautua ruumistaan rasittavista voimista oikean hengitystekniikan, oikean ravinnon, eugeniikan ja luonnonmukaisen lääkinnän kautta.

Hengitystekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanish korosti teoksissaan oikean hengittämistekniikan tärkeyttä. Se on hänen mukaansa tie sekä ruumiillisen heikkouden ja sairauksien voittamiseen että henkiseen avartumiseen ja valaistumiseen. Hengitysharjoituksensa Hanish omaksui ennen muuta hindulaisesta jooga-perinteestä, josta hän otti myös hengitystekniikkaan liitetyn meditaation ja tantrat. Hänen mukaansa Mazdaznanin kannattajien tulee harjoitella oikeaa sisään- ja uloshengittämistä päivittäin, ja toistaa harjoitusten yhteydessä tiettyjä rukouksia ja mantroja. Hanishin mukaan oikean hengitystekniikan opettelu kuului myös Yehoshuan eli Jeesuksen alkuperäisiin opetuksiin, vaikka kristinusko olikin myöhemmin hylännyt sen. Esimerkiksi Isä meidän -rukous liittyy hänen mukaansa hengitysharjoituksiin, se tulee toistaa yhden uloshengityksen aikana. Myös varhaiskirkollinen virsilaulu on Hanishin mukaan muistumaa hengitysharjoituksista.

Ravinto-oppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanishin ravinto-opin mukaan oikea ravinto on ihmisen ruumiillisen ja henkisen hyvinvoinnin ehto. Oikea ja terveellinen ravinto johtaa ruumiilliseen hyvinvointiin, ylensyönti ja virheelliset ruokailutottumukset taas ruumiillisiin sairauksiin ja uupumukseen. Toisaalta väärän ravinnon sanotaan johtavan myös ylimielisyyteen, luokkien epätasa-arvoon, vallanhimoon ja kulttuurin rappioon.

Mazdaznan-ravinnon perusta on täysjyvävilja. Leivonnassa ei käytetä hiivaa, koska se johtaa liikkeen käsityksen mukaan ruumiissa tapahtuvaan käymiseen. Tuoreita hedelmiä ja vihanneksia suositaan. Vihanneksina pidetään kasveja, joiden kylvämisen ja sadonkorjuun välillä on enintään 14 kuukautta. Kasvit, joiden kasvaminen kestää tätä kauemmin, ovat "pienhedelmiä", eräänlaisia hedelmien ja vihannesten välimuotoja. Kasviksia ei Mazdaznanin ravinto-opin mukaan tule keittää, vaan höyryttää tai paistaa. Toisaalta puhdas raakaravinto tuomitaan, koska tulen käyttäminen ja ruoan kypsentäminen erottaa ihmisen eläimestä.

Mazdaznanilaiset ovat vegetaristeja. Lihan syöminen on kielletty, koska eläinten tappaminen on Mazdaznanin mukaan epäeettistä. Sen sijaan täydellistä veganismia ei edellytetä, vaan sellaisten eläinkunnan tuotteiden käyttäminen on sallittua, jotka eivät edellytä eläimen surmaamista. Näin ollen mazdaznanilaiset syövät esimerkiksi maitoa ja kananmunia. Sitä vastoin juuston syömistä ei suositella, koska käymisteitse valmistettu juusto johtaa liikkeen mukaan ruumiin käymistilaan ja pilaantumiseen. Ravinnon tulisi liikkeen opin mukaan koostua kahdelta kolmasosaltaan kasviksista ja yhdeltä kolmasosaltaan tärkkelyksestä, rasvasta ja valkuaisaineista. Aterioiden ravintokoostumus on Mazdaznanissa hyvin tärkeä. Liikkeen julkaisuista huomattava osa onkin keittokirjoja, joissa opetetaan, paitsi reseptejä, myös oikeita aterioiden koostumuksia. Näihin vaikuttavat ruoka-aineiden ravintoarvon lisäksi myös esimerkiksi vuodenaika ja syöjän temperamentti.

Mazdaznan suosittelee juomaksi ennen muuta tislattua vettä, jota ei kuitenkaan tule juoda aterioiden yhteydessä. Olut, viini, kahvi ja tee hyväksytään kohtuudella nautittuina.

Rotuoppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanishin alkuperäiseen opetukseen kuului 1800-luvulla suosituksi tullut rotuoppi. Hän yhdisti biologiassa tuolloin laajalti hyväksytyn ajatuksen ihmisrotujen epätasa-arvosta ihmiskunnan uskonnolliseen ja eettiseen kehittymiseen. Hänen mukaansa ihmiskunta jakautui eri rotuihin, joiden uskonnolliset käsitykset ja etiikka olivat eri tasoilla. Ihmisrodut olivat Hanishin mukaan alemmasta ylempään mustat, ruskeat, oliivinväriset (rotu, joka Hanishin mukaan tuhoutui Atlantiksen tuhossa), punaharmaat (intialaiset ja intiaanit), keltaiset ja valkoiset eli arjalaiset. Ihmisroduista korkeimpaan, arjalaiseen rotuun Hanish laski mukaan myös seemiläiset eli juutalaiset ja arabit, samoin kuin romanit ja suomalais-ugrilaiset. Hänen mukaansa ihmiskunnan tuli kehittyä arjalaisen rodun rakentamaksi kansainliitoksi ja tuhatvuotiseksi rauhan valtakunnaksi, josta alempirotuiset piti sulkea pois. Toisin kuin tuon ajan rotuajatuksiin yleensä, Hanishin rotuoppiin ei liittynyt imperialistisia piirteitä, vaan se oli pohjimmiltaan pasifistinen.

Hanishin mukaan rotujen välinen sekoittuminen toi mukanaan biologisia, henkisiä ja hengellisiä ongelmia. Tämän vuoksi rotuperimän yhteensopivuus oli hyvin tärkeää puolisoa valittaessa. Hanish suosi eugeniikkaa eli rodunjalostusta, joka tosin metodeiltaan erosi selvästi tuon ajan yleisistä ajatuksista. Hanish esimerkiksi suositteli sikiön kasvattamista jo ennen syntymää, jotta rodulle tyypilliset ominaisuudet korostuisivat syntyvässä lapsessa. Äiti voi kasvattaa syntymätöntä lastaan esimerkiksi meditaation tai hengitysharjoitusten avulla.

Hanishin opetuksen mukaan ihmiskunnalla oli myös mahdollisuus kehittyä vielä arjalaistakin rotua korkeammaksi "eteeriseksi" roduksi. Tämä merkitsisi ihmiskunnan saavuttaneen niin korkean henkisen ja hengellisen tason, että materian kahleet eivät enää sitoisi sitä. Tämän merkiksi ihmisten ruumis muuttuisi läpikuultavaksi ja lopulta näkymättömäksi ja aineettomaksi. Tällöin ajan ja paikan lait eivät enää rajoittaisi ihmiskuntaa.

Nykyään Mazdaznan ei enää viittaa Hanishin rotuopillisiin teorioihin, eikä hänen rotuoppia käsitteleviä teoksiaan enää julkaista. Toisaalta liike ei ole suoraan myöskään tuominnut Hanishin ajatuksia, ja sen päämääränä on edelleenkin ihmiskunnan ruumiillinen kehittyminen kohti henkisyyttä.

Luonnonmukainen lääketiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mazdaznan vastustaa pitkälti koululääketiedettä ja kehottaa sen sijaan turvautumaan luonnonlääkintään ja erilaisiin vaihtoehtoisiin terapioihin. Toisaalta liikkeen mukaan jo sen hengitysharjoitusten soveltaminen sekä oikea ravintoa suojaavat sairaudelta sekä parantavat jo olemassaolevia sairauksia.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]