Mathilda Rotkirch
| Mathilda Rotkirch | |
|---|---|
 Mathilda Rotkirch, R. W. Ekmanin maalaama postuumi muotokuva vuodelta 1848. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Mathilda Wilhelmina Rotkirch |
| Syntynyt | 28. heinäkuuta 1813 Stensböle Porvoon pitäjä |
| Kuollut | 6. maaliskuuta 1842 (28 vuotta) Turku |
opiskelleita suomalaisia
Johan Jacob Ahrenberg, Anton Wilhelm Arppe, Charles Bassi, Johan Zacharias Blackstadius, Edla Blommér, Erik Cainberg*, Theodor Decker, Robert Wilhelm Ekman*, Erik Enroth, Gustaf Wilhelm Finnberg, Johan Erik Hedberg, Johan Gustav Hedman, Gustaf Erik Hedman, Theodor Höijer, Karl Emanuel Jansson, Johan Knutson, Unto Koistinen, Helmi Kuusi, Aleksander Lauréus*, Johan Erik Lindh, Frans Wilhelm Lüchow, Erik Johan Löfgren, Karl Peter Mazér, Hjalmar Munsterhjelm, Martti Mäki, Victorine Nordenswan, Johan Oldenburg, Antero Olin, Erik Palmstedt, Jacob Rijf, Mathilda Rotkirch, Carl Axel Setterberg, Carl Eneas Sjöstrand, Frans Sjöström, Anita Snellman, Erland Stenberg, Johan Henrik Strömer, Emanuel Thelning, Isak Wacklin, Ferdinand von Wright, Magnus von Wright, Wilhelm von Wright
* agré
Mathilda Wilhelmina Rotkirch (28. heinäkuuta 1813 Stensböle, Porvoon pitäjä – 6. maaliskuuta 1842 Turku) oli suomalainen taidemaalari ja Suomen ensimmäisiä sekä merkittävimpiä varhaisia naistaiteilijoita.[1]
Rotkirch syntyi Stensbölen kartanossa. Hänen vanhempansa olivat hovioikeuden presidentti, vapaaherra Karl Fredrik Rotkirch ja Augusta Fredrika Elisabeth Aminoff. Vuonna 1817 perhe muutti Vaasaan, missä isä työskenteli hovioikeuden presidenttinä.[1]
Rortkirch opiskeli yksityisesti Tukholmassa Kuninkaallisen taideakatemian opettajan, professori J. G. Sandbergin sekä R. W. Ekmanin ohjauksessa 1833–1834 ja 1836–1838 ja teki kiertomatkan Saksaan, Italiaan ja Ranskaan 1840–1841.[1] Matkalla hän tutustui vanhoihin mestareihin muun muassa Louvressa. Turkuun paluun jälkeen häntä opetti norjalaissyntyinen taiteilija Thomas Joachim Legler. Rotkich kuoli keuhkotautiin 28-vuotiaana vuonna 1842.[1]
Rotkirchin koko tuotantoon kuuluu 69 teosta, etupäässä lähipiirin muotokuvia. Hänen teoksiaan oli ensi kerran näyttelyssä Suomessa vuonna 1847. Teoksia julkisissa kokoelmissa on Ateneumin taidemuseossa ja Cygnaeuksen galleriassa. Suurin osa maalauksista on Stensbölen kartanon kokoelmissa, jotka omistaa Svenska litteratursällskapet i Finland.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lyijykynäpiirros, 1825.[2]
- Vingåkerin tyttö, 1837.
- Omakuva Ett ungt fruntimmer i sin andakt, 1838.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 636. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Konttinen, Riitta: ”Rotkirch, Mathilda (1813–1842)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 388–390. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5 Teoksen verkkoversio (viitattu 8.3.2016).
- ↑ Lyijykynäpiirros (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Omakuva[vanhentunut linkki]
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuurne, Jouni: Mathilda Rotkirch: Taiteilija ja matkailija. 2002.
- (sv) Jouni Kuurne ja Teresia Ijäs, Mathilda Rotkirch : konstnärinna och resenär / Jouni Kuurne ; [översättning från finska: Teresia Ijäs ...]., Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsinki, (ISBN 951-583-077-X, ISSN 0039-6842 ja 2490-1547)
- Westermarck, Helena: Mathilda Rotkirch: Gunnar Castrén, Carl Gabriel von Bonsdorff ja Carl Axel Nordman, Historiska och litteraturhistoriska studier. 2 / redaktion: Gunnar Castrén, Carl v. Bonsdorff, C. A. Nordman., Helsinki, (ISSN 0039-6842 ja 2490-1547, verkkoversio)
- Willner-Rönnholm, Margareta: Målarinnan Mathilda Rotkirch – en bortglömd pionjär? Finsk Tidskrift 1/2003.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mathilda Rotkirch Wikimedia Commonsissa
- Mathilda Rotkirch – romantiikan ajan taiteilija.[vanhentunut linkki] Umami 13.8.2008.
- Stensböle gårds arkiv (1500–1900). SLS.
- Rotkirch, Mathilda hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Immanuel Alm
- Johan Alm
- Helena Arnell
- Johan Backman
- Jonas Bergman
- Johan Zacharias Blackstadius
- Edla Blommér
- Elias Brenner
- Erik Cainberg
- Margareta Capsia
- Wilhelm Maximilian Carpelan
- Auguste Joseph Desarnod
- Robert Wilhelm Ekman
- Samuel Elmgren
- Gustaf Wilhelm Finnberg
- Lennart Forstén
- Lars Gallenius
- Johan Georg Geitel
- Berndt Godenhjelm
- Emanuel Granberg
- Johan Hedberg
- Johan Gustav Hedman
- Pietari Henrikinpoika
- Adolf Hårdh
- Johan Knutson
- Pehr Adolf Kruskopf
- Claes Lang (vanhempi)
- Petter Lang
- Aleksander Lauréus
- Johan Lefrén
- Thomas Joachim Legler
- Liedon mestari
- Johan Erik Lindh
- Gustaf Lucander
- Charlotta Malm-Reuterholm
- Karl Peter Mazér
- Erik Wilhelm le Moine
- Abraham Myra
- Didrik Möllerum
- Mathilda Rotkirch
- Nils Schillmark
- Johan Strömer
- Johan Stålbom
- Gabriel Gotthard Sweidel
- Carl Gustaf Söderstrand
- Emanuel Thelning
- Ulrik Thersner
- Mikael Toppelius
- Isak Wacklin
- Erik Westzynthius (nuorempi)
- Erik Westzynthius (vanhempi)
- Magnus von Wright
- Wilhelm von Wright
| ||||||||||||||||||
