Mäejärv (Väimela)
| Mäejärv | |
|---|---|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Võrun kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Väiso peakraavin valuma-alue |
| Järveen tulevat joet | Väiso peakraav |
| Laskujoki | Väiso peakraavi [1] |
| Järvinumero | VEE2125300 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 73,1 m mpy. [1] |
| Pituus | 0,9 km [1] |
| Leveys | 0,2 km [1] |
| Rantaviiva | 2,076 km [1] |
| Pinta-ala | 13,9 ha [1] |
| Tilavuus | 0,000666 km³ [1] |
| Keskisyvyys | 4,9 m [1] |
| Suurin syvyys | 11,6 m [1] |
| Valuma-alue | 20,2 km² |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Mäejärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Mäejärv (myös Väimela Mäejärv, Väimela Ülajärv, Suur Väimela järv ja Väimela Suurjärv [2]) on Virossa Võrumaalla Võrun kunnan Väimelan kauppalassa ja Loosun kylässä sijaitseva järvi. Järven alapäässä on pato, jolla säännöstellään järven vedenpintaa [a].[1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on 900 metriä pitkä, 200 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 13,9 hehtaaria. Sen syvyys on 11,6 metriä ja keskisyvyys on 4,9 metriä. Järven syvänne sijaitsee sen keskikohdassa. Sen ranta-alueilla on peltomaata ja rantaviivan tuntumassa kasvaa leppää ja pajua. Rannat ovat kaltevat ja rantojen pohja on mutaa, vaikka toisinaan pohjasta erottuu paljas hiekkapohja. Järven pohjoisrannassa on asuinalue ja eteläpuolella on muutaman talon joukossa paikallinen urheilukenttä. Järven kaakkoisosassa on uimaranta. Itäpään pohjoisrannassa on penkereellä erotettu kaksi selkeytysallasta, jonne Leola kraavin vedet lasketaan ensin. Altaiden vierestä kulkee järven itäpuoelta Võrun ja Põlvan välinen maantie.[1][3][b]
Luontoarvoja ja luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv). Järvi luokitellaan limnologisesti hypertrofiseksi järveksi, kun veden ravinnepitoisuudet ovat erittäin korkealla (vir. hüpertroofne tai liigtoiteline, HY). Silloin on järven biomassa suuri sekä mikrobitason että vesikasvillisuuden osalta.[3]
Järven vesi on tutkittu vuonna 1958, jolloin sen vedenväri oli kellertävän ruskea ja sen näkösyvyys oli 1,5 metriä. Vesi vaihtuu järvessä keskimäärin 8 kertaa vuodessa eli noin 46 vuorokauden välein. Järven vesikasvillisuus on melko runsas ja kalalajeista yleisimmät ovat särki ja lahna. Muita kalalajeja ovat ainakin hauki, kiiski, pasuri, ahven, suutari, ruutana, sorva, salakka, turpa, made, törö, ankerias ja kuha. Saaliiksi voi tulla harvemmin myös karppi.[2]
Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäejärv kuuluu Väiso peakraavin valuma-alueeseen, jossa Väiso peakraav on Võhandu jõen sivu-uoma. Järvi on peakraavin läpivirtausjärvi, joka samalla tuo pääosan vedestä. Etelärantaan laskee lounaispuolisen metsäalueen kuivatusvesiä tuova johto-oja ja itäpäähän laskee Leola kraavi, jonka uomaan on padottu Väimela paisjärv. Järven valuma-alueen pinta-ala on 20,2 neliökilometriä. Mäejärven laskuoja on parikymmentä metriä pitkä. Se alittaa maantien ja laskee heti Alajärveen. Peakraavi virtaa Alajärvenkin läpi ja yhtyy Võhandu jõkeen kolme kilometrä alempana. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][b]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tieto on peräisin vironkielisesta artikkelista et:Väimela Mäejärv, mutta sitä ei ole voitu vahvistaa muista lähteistä.
- ↑ a b Kohteen ympäristön kasvillisuutta, asutusta ja nimistöä on tarkistettu Internetin Google-, Bing- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Keskkonnaregister: Mäejärv (VEE2125300) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 23.8.2020. (viroksi)
- ↑ a b Mäejärv (Väimela Mäejärv, Väimela Ülajärv, Suur Väimela järv, Väimela Suurjärv), kalapeedia.ee, viitattu 23.8.2020
- ↑ a b Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.8.2020). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hindrikson, Merike & al.: Väiso peakraavi, Väimela Mäejärve ja Alajärve uuringud (PDF), 2014