Peipsijärven alue

Narvanjoen vesistöalueen kartta. Kartassa on vaalealla merkitty Peipsijärven valuma-alue ja hieman tummemmalla Narvanjoen alue.

Peipsijärven alue on Virossa ja Venäjällä sijaitseva vesistöalue, joka sisältää Peipsijärven ja siihen laskevien virtavesien valuma-alueet lukuun ottamatta Emajoen- ja Velikajan valuma-alueita. Se kuuluu Narvanjoen vesistöalueeseen ja sen pääjärvi Peipsijärvi sijaitsee Peipsin alangolla .

Vesistöalue ja sen rajat

Baltian seutu on alavaa aluetta ja siinä Peipsin alanko on vaatimaton painauma, jota ympäröi muutama erillinen ylänkö. Korkeiden alueiden harjanteita seuraa vedenjakaja, joka muodostaa ensin Peipsijärven valuma-alueen Narvanjoen niskaan asti. Kun siitä poistetaan kahden suurimman joen Emajoen (pinta-ala 9 628 neliökilometriä (km²) ) ja Velikajan (25 200 km² ) valuma-alueet, saadaan Peipsijärven alue. Vesistöalueen merkittävin kohde on Peipsijärvi, joka on Euroopan neljänneksi tai viidenneksi suurin sisäjärvi. Kaikki muut sen sisäiset valuma-alueet laskevat suoraan siihen.

Peipsijärven alueen pinta-ala on 12 875 km², mikä on 22,7 % Narvanjoen vesistöalueen pinta-alasta 56 783 km². Peipsijärven pinta-ala on 3 555 km², joka on 27,6 % Peipsijärven alueesta. Peipsijärveen sataa noin 2 kuutiokilometriä (km³) vettä vuodessa ja siihen laskevat joet tuovat sitä lisäksi 9,3 km³. Kun haihdunta on 14,7 %, jää sadannasta järveen 9,6 km³ vettä vuodessa, joka poistuu Narvanjoen kautta Suomenlahteen .

Järven länsi- ja eteläpuolella sijaitsevien suurimpien jokien Emajoen- ja Velikajan valuma-alueiden väliin jää pieni alue, jonka jokien vesistöt laskevat Lämmin- tai Pihkovanjärveen. Ne saavat alkuunsa Haanjan ylängöltä. Siellä olevat vedenjakajat ovat Koivajoen- ja Väinäjoen valuma-alueiden reunalla. Peipsijärven itärantaan laskevista joista monet alkavat Lugan ylängöltä, missä kulkee vedenjakajat Velikajan-, Olhavanjoen- ja Pljussan valuma-alueisiin. Pljussan vedenjakaja päättyy Narvanjoen niskalle ja Velikajan sen omaan jokisuistoon. Emajoen valuma-alueen vedenjakaja seuraa Peipsijärven rantaa läheltä ja se nousee Emajoen suistosta luoteeseen päin Pandiveren ylängölle. Siellä olevat vedenjakajat kuuluvat Suomenlahteen laskeville joille tai Narvanjoen alueen joille.

Sisäiset vesistöalueet

Peipsijärveen laskee 237 jokea, puroa tai ojaa, joista 41 tulee Viron ja loput 196 Venäjän rannikolle. Kun näistä luvuista poistetaan Venäjälle kuuluva Velikaja ja Virolle kuuluva Emajoki, saadaan Peipsijärven alueeseen liittyvät virtavesistöt. Alla on vielä tarkennettu Peipsijärven rannat järvenosiensa mukaan, jotka ovat Peipsin suurjärvi, Kuumajärvi ja Pihkovanjärvi.

Peipsijärven luoteispuoli

Peipsijärven luoteispuolen ranta on se osa rannikkoa, joka jää Emajoen suiston ja Narvanjoen niskan väliin. Kyseinen ranta ja virtavesien valuma-alueet kuuluvat kokonaan Virolle. Siellä ovat merkittävimmät joet Kullavere jõgi ja Rannapungerja jõgi.

Peipsijärven itäpuoli

Peipsijärven itäpuoli on se osa rannikkoa, joka jää Narvanjoen niskan ja Velikajan suiston väliin. Se käsittää Peipsin, Kuumajärven ja Pihkovanjärven rannat ja niihin laskevien virtavesien valuma-alueet kuuluvat kaikki Venäjän Pihkovan alueelle. Siellä ovat merkittävimmät joet Želtša ja Tšornaja.

Peipsijärven lounaispuoli

Peipsijärven lounaispuolen ranta on se osuus rannikkoa, joka jää Velikajan ja Emajoen suistojen väliin. Siitä kuuluu eteläisin osa rantaa Venäjälle ja pohjoisin ranta Virolle. Rannikolle laskevien virtavesien valuma-alueet voivat tapauskohtaisesti kuulua molemmille tai vain toiselle valtiolle. Osa virtavesistä toimivat osan matkastaan valtioiden välisinä rajajokina. Siellä ovat merkittävimmät joet Võhandu jõgi ja Piusa jõgi.

Virtavesien valuma-alueista

Peipsijärven alueen pinta-ala on siis 12 875 km² ja kun siitä vähentää Peipsijärven pinta-alan, jää maa-alueita yhteensä 9 320 km². Alla lueteltujen 25 virtaveden valuma-alueiden yhteispinta-ala on 6 947 km², joka tekee 75 % maa-alueista. Taulukkoon on koottu pitkiä, valuma-alueiltaan suuria tai muun syyn takia merkittäviä virtavesiä. Niiden suiston sijainti on eritelty kahdessa ensimmäisessä sarakkeessa järvenosan ja rannikon suunnan tarkkuudella. Virtavedet on järjestetty valuma-alueensa pinta-alan mukaisesti ja virtavesien tiedot on lähteistetty taulukoon alla esitetyllä tavalla.

järvenosa	puoli	nimi (suom., vir.)	nimi (ven.)	pituus (km)	valuma-alue (km²)	valtio	lähde
Kuumajärvi	lounas	Võhandu jõgi		165	1 402		1,
Peipsijärvi	itä	Želtša	Желча	107	1 220		1,
Pihkovanjärvi	lounas	Piusa jõgi	Пиуза	109	796	+	1,
Peipsijärvi	luode	Kullavere jõgi		53	629		1,
Peipsijärvi	luode	Rannapungerja jõgi		55	595		1,
Pihkovanjärvi	itä	Tšornaja	Чёрная	57	530		1,
Peipsijärvi	luode	Avijõgi		52	391		1,
Peipsijärvi	itä	Tšerma	Черма	48	220
Peipsijärvi	luode	Koosa jõgi		11	205		1
Pihkovanjärvi	itä	Tolba	Толба	36	190
Peipsijärvi	luode	Mustvee jõgi		39	180
Pihkovanjärvi	lounas	Obdjoh	Обдёх	19	176
Peipsijärvi	pohjois	Alajõgi		29	150		1
Peipsijärvi	itä	Gdovka	Гдовка	24	150		1,
Peipsijärvi	luode	Piilsi jõgi		24	104
Peipsijärvi	itä	Kuna	Куна	18
Peipsijärvi	itä	Torohovka	Тороховка	18	63		,3
Peipsijärvi	länsi	Alatskivi jõgi		16	42
Kuumajärvi	itä	Rovja	Ровья	10
Pihkovanjärvi	itä	Lipenka	Липенка	14
Pihkovanjärvi	itä	Startseva	Старцева	13
Pihkovanjärvi	itä	Borovka	Боровка				2
Pihkovanjärvi	itä	Abiža	Абижа	14
Pihkovanjärvi	lounas	Moloževska	Моложевка	14		+
Pihkovanjärvi	lounas	Kuuliska oja	Кулейская	8		+	2,3

Taulukon tiedot on varmistettu lähteistä, jotka on ilmoitettu viimeisessä sarakkeessa. Toistuvasti esiintyvä lähde on esitetty paljaalla numerolla: 1 = , 2 = , 3 = virtaveden vieraskielinen artikkeli.