Koosa jõgi
| Koosa jõgi | |
|---|---|
| Maat | Viro |
| Maakunnat | Tartumaa |
| Kunnat | Peipsiäären kunta |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Koosa jõen valuma-alue |
| Pinta-ala | 208,5 km² [1] |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Emajoki |
| Laskupaikka |
Peipsijärvi Peipsiääre, Praagu |
| Sivu-uomat | Kargaja jõgi |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | noin 30,1 m mpy. [1] |
| Laskukorkeus | 30 m mpy. [1] |
| Korkeusero | 0,1 m |
| Pituus | 10,7 km [1] |
| Kaltevuus | 0,01 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Koosa jõgi on Virossa Tartumaalla Peipsiääressä virtaava 10,7 kilometriä pitkä joki, joka on samalla sekä Emajoen sivuhaara että sen suistohaara. Joki laskee Peipsijärven pohjoisosan länsirantaan Praagan pohjoispuolelle.[1][a]
Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koosa jõgi alkaa haarautumalla Emajoesta kohti pohjoista huomattavasti pääuomaa kapeampana uomana. Uoman keskimääräinen pudotus on vain joitakin senttimetrejä, joten sen virtaama syntyy joko Emajoen yläjuoksun paineesta, vallitsevasta tuulesta tai Peipsijärven vedenpinnan muutoksista esimerkiksi matala- tai korkeapaineessa. Vesi voi siis virrata kumpaan suuntaan hyvänsä. Koosa jõen loppuosa on kuitenkin leveämpi kuin sen yläjuoksu. Se näyttäisi yhtyvän luoteesta tulevaan ja sitä huomattavasti leveämpään Kargaja jõen uomaan, mutta viranomaistiedoissa uoman alajuoksua kohdellaan kuitenkin Koosa jõen pääuomana. Joen leveämpi loppuosa on kolme kilometriä pitkä ja sitä kutsutaan myös Lagina jõeksi [2]. Koska Koosa jõella on Peipsijärvellä oma joensuu, on se katsottu olevan oma jokensa. Se voidaan myös tulkita olevan toinen Emajoen suuhaaroista, joka laskee Peipsijärveen 1,5 kilometriä pohjoisemmaksi kuin toinen suuhaara. Kargaja jõgi on sen ainoa sivujoki.[1][3][4]
Valuma-alue ja sivu-uomat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koosa jõen valuma-alueen pinta-ala on 208,5 neliökilometriä. Siitä suurin osa kuuluu Kargaja jõen valuma-alueeseen, joka on 192,8 neliökilometriä suuri. Tämä tulkinta jättää Koosalle valuma-alueesta vain 15,7 neliökilometrin suuruisen lähialueen, joka muodostuu ojittamattomasta suosta. Emajoen valuma-alue, jonka pinta-ala on 9 628 neliökilometriä [5], ei katsota vaikuttavan Koosa jõgeen niin paljon, että se tulisi huomioida sen valuma-alueessa.[3]
Koosa jõen ainoa sivujoki on Kargaja jõen, jonka pääuoma virtaa alas pohjoisesta seuraten Peipsijärven rannikkoa 3–6 kilometrin etäisyydeltä. Siihen yhtyy lännestä päin Koosa järvestä alkava leveä uoma. Järveen laskee pohjoisesta tuleva Põdra oja. Kun noustaan Kargaja jõgea ylöspäin, yhtyy siihen lännestä Rehemetsa peakraav, koillisesta tuleva Saburi oja ja luoteesta Koosa oja.[6][2]
Valuma-alueen järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koosa jõen uomassa ei ole järviä. Valuma-alueen suurin järvi on Koosa järv, joka sijaitsee joelta noin kilometrin verran luoteeseen päin. Koosa järven vieressä puolen kilometrin päässä samalla suoalueella sijaitsee pieni Sirkjärv, joka on umpijärvi. Pohjoisempana sijaitsevassa Koosan kylässä on Koosa ojaan padottu Koosa paisjärv, joka yhtyy pian Kargaja jõgeen. Siitä 23 kilometriä pohjoiseen sijaitsee joen uomaan padottu Metsakivi järv, joka on Metsakiven kylän patojärvi.[1][3][6][a]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Keskkonnaregister: Koosa jõgi (VEE1051100) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 27.10.2020. (viroksi)
- ↑ a b Kargaja jõgi, eestigiid.ee, viitattu 28.10.2020
- ↑ a b c Keskkonnaregister: Kargaja jõgi (VEE1051200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 27.10.2020. (viroksi)
- ↑ Koosa jõgi, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 28.10.2020
- ↑ Keskkonnaregister: Emajõgi (VEE1023600) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 27.10.2020. (viroksi)
- ↑ a b Kargaja jõgi, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 28.10.2020