Narvanjoen alue
Narvanjoen alue on Viron ja Venäjän alueilla sijaitseva Narvanjoen vesistöalueen osa-alue. Se on alin osa-alue, joka jää yläpuolisen Peipsijärven alueen ja Suomenlahden väliin. Peipsijärven alue jää Peipsijärven valuma-alueesta jäljelle, kun siitä poistaan Emajoen- ja Velikajan valuma-alueet.[1][2]
Narvanjoen alueen kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Narvanjoki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueen pääuoma Narvanjoki alkaa Peipsijärven pohjoisrannan luusuasta ja päättyy Suomenlahdella Narvanlahteen. Narvanjoki on 73,8 kilometriä [a] pitkä. Riippuen Peipsijärven kulloisesta vedenpinnan korkeudesta, Narvanjoelle tulee pudotusta noin 30 metriä sen matkalla Suomenlahteen. Joen leveys vaihtelee 250–650 metriä ja sen syväys 4–6 metriä. Peipsijärven luusuassa on joen keskivirtaama keskimäärin 330 kuutiometriä sekunnissa (m³/s) ja joensuussa yleensä 380–400 m³/s. Virtaamaa hyödyntää Narvanjoen vesivoimalaitos (125 MW), jonka yläpuolella oleva Narvan tekojärvi on pinta-alaltaan 191 neliökilometrin suuruinen (mitattu 25 metrin korkeudella mpy.).[1][3]
Narvanjoen alueen jaottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Narvanjoen alue sisältä kaikkien Narvanjokeen laskevien jokien, ojien ja kanavien valuma-alueet, joita virtaa siihen lännestä Viron puolelta ja idästä Venäjän puolelta. Narvanjoen alueen pinta-alaksi saadaan, jos riittää vähentää Narvanjoen vesistöalueesta pois Peipsijärven valuma-alue, on 8 400 neliökilometriä (km²). Suurin osa alueesta sijaitsee joen itäisellä eli Venäjän puolella (7 490 km²) ja Viron puolelle jää pieni kaistale (913 km²). Venäjän puolella suurin joki on Pljussa, jonka valuma-alue sijaitsee kokonaan Venäjän puolella ja on pinta-alaltaan 6 550 km². Tässä yhteydessä voidaan tarkastella alueita niin, että Viron alue tulee ensin, sitten Venäjän alue, ja josta Pljussan valuma-alue käsitellään viimeisenä.[1][3][4]
Viron puoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueen Viron puoleisen pinta-ala on 913 km², joten se on keskimäärin vain 12 kilometriä leveä Narvanjoen pituudelta. Yläjuoksulla sijaitsee Jaama jõgi (15 km, 47 km²), Karoli oja (5 km, 27 km²) ja Tsiretoki oja (4 km, 2 km²), jotka virtaavat suoalueella. Permisküla oja (15 km, 33 km²) ja Gorodenka oja (19 km, 120 km²) sijaitsevat metsäalueella, vaikka Gorodenkan oja alkaa Puhatu soon itäpuolelta. Siellä juoksee myös Poruni jõgi (12 km, 33 km²) ja Gluboki oja (4 km, 4 km²). Pohjoisempana kaivetaan maanpinnasta öljyliusketta ja näiden kaivantojen joukossa virtaa Mustajõgi (32 km, 400 km²). Sen uomia on siirelty useaan otteeseen. Narvan ja Narva-Jõesuun kaupunkien ympäristössä ovat pienet Kulgu jõgi (14 km, 54 km²), Tõrvajõgi (16 km, 44 km²) ja Kudruküla oja (10 km, 28 km²).[1][3][2]
Venäjän puoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Narvanjoen Venäjänpuolisella yläjuoksun osuudella, joka on ennen Narvan tekojärveä, on vain lyhyitä ja valuma-alueeltaan pieniä ojia tai jokia. Niitä ovat Vtroja (16 km [5]), Kašutška, Tšerjomuha (13 km [6]), Tragovosti, Zasseka, Sjuga ja Krjuša. Niiden valuma-aluetta rajoittaa idässä virtaavan Pljussan valuma-alueet. Tekojärveen laskeva Pljussa on Narvanjoen alueen suurin sivujoki. Tekoaltaan alapuolella ei Narvanjokeen laske mainittavia ojia tai jokia. Siellä sijaitsee kuitenkin Rosonajoki (26 km, 63 km² [7]), joka on Narvanjoen ja Laukaanjoen välinen bifurkaatiojoki.[2]
Pljussan valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Pljussan valuma-alue
Pljussa (6 550 km², 281 km), joka laskee Narvan tekojärveen Leningradin alueella, on niin pitkä joki, että vaikka sen kulku muuttuu yläjuoksulla mutkaiseksi niin sen latva-alueet ulottuvat Pihkovan alueelle asti. Sillä on noin 30 suurempaa sivujokea tai -ojaa, jotka tuovat Pljussan pääuomaan yhteensä 50 m³/s suuruisen virtaaman. Tämä on noin 13 % Narvanjoen vesistöalueen kokonaisvirtaamasta. Suurimpia tai pisimpiä sivujokia ovat Janja (57 km, 772 km²), Ljuta (96 km, 660 km²), Vjorduga (26 km, 539 km²), Paguba (30 km, 429 km²) ja Kureja (80 km, 478 km²).[2][8][b]
Vesistöhallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viron puolella koko Narvanjoen länsipuoli kuuluu Virun alavesistöalueen alaisuuteen, joka on pohjoisin alavesistöalue Itä-Viron vesistöalueessa. Venäjän puoleisten vesistöjen hallintorakenteesta ei ole tässä tietoa, mutta alue sisältyy kuitenkin Leningradin- ja Pihkovan alueeseen.[4][c]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Narvanjoen vesistöalueen tarkempi esittely:
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Eri valtioille kuuluvat pinta-alat vaihtelevat lähteiden iän mukaan. Samoin tekevät joen pituus ja valuma-alueen suuruus. Tässä on hyödynnetty Keskkonnaregisterin uusia arvoja (katso lähteet: VEE1062200, 2017). Viitattu 4.11.2019
- ↑ Tieto saatu joen venäjänkielisestä artikkelista.
- ↑ Alueiden keskinäisestä aluejaosta ja tietolähteistä on asianomaisissa artikkeleissa lisää.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Eesti Entsüklopeedia: Narva jõgi, viitattu 4.11.2019
- ↑ a b c d Narva äärsed jõed ja veekogud Narva River Water Routes. Viitattu 8.11.2019. (viroksi)
- ↑ a b c Keskkonnaregister: Narva jõgi (VEE1062200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 4.11.2019. (viroksi)
- ↑ a b Eesti Entsüklopeedia: Eesti vesikonnad, viitattu 3.11.2019
- ↑ Vtroja (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 11.11.2019. (venäjäksi)
- ↑ Tšerjomuhha (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 11.11.2019. (venäjäksi)
- ↑ Rosona (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 11.11.2019. (venäjäksi)
- ↑ Pljussa Suuressa neuvostosanakirjassa. 3. laitos, 1969–1978. Viitattu 15.11.2019. (venäjäksi)