Obdjoh

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Obdjoh
Обдёх
Параллельные миры , Parallel Worlds - panoramio.jpg
Maanosa Eurooppa
Maat Venäjä
Alue Pihkovan alue
Piiri Petserin piiri
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Narvanjoen vesistöalue
Valuma-alue Obdjohin valuma-alue
Pinta-ala 176 km² [1]
Pääuoman osuudet Obdjoh, Smolka
Joen uoman kohteita
Alkulähde Malskoje
  57.7563°N, 27.8296°E
Laskupaikka Pihkovanjärvi
  57.8496°N, 27.9474°E
Läpivirtausjärvet Pihkovanjärvi, Malskoje
Taajamat Petški, Gverston, Rogovo
Mittaustietoja
Pituus 19 km [2]
Lähdekorkeus 45,3 m mpy.
Laskukorkeus 30 m mpy.
Korkeusero 15,3 m
Kaltevuus 0,81 m/km
Muuta

Obdjoh (ven. Обдёх, vir. Obdjohhi jõgi, Optjoki jõgi, Optjok) on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella 19 kilometriä pitkä joki, joka laskee Pihkovanjärven etelärantaan.[3][a][1]

Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Obdjohin joki alkaa Rogovon (ven. Рогово) kylässä Malskojen järven luoteispäästä. Järvi sijaitsee itsekin samassa laaksossa, jossa laskujoki virtaa. Joen virtaussuunta on aluksi neljän kilometrin matkalla luoteeseen ja sitten terävän käännöksen jälkeen kuusi kilometriä koilliseen, 3,5 kilometriä itään ja sitten se kaartuu kohti pohjois-koillista. Joki alkaa metsätaipaleella, jossa se virtaa kapealla tulva tasangolla, joka laajenee sitä mukaa kun joki lähestyy joensuutaan. Käännöskohdassa joen ylittää Petseristä Novyi Izboroskiin (ven. Новый Изборск) kulkeva tie ja uomaan yhtyy vasemmalta Bulovan sivu-uoma. Asutuksen merkit joenrannoilla loppuvat ja joenuoman rannat ovat jatkossa taas metsämaata. Maloja Gverstoniin (ven. Малая Гверстонь) tulee Sohan (ven. Соха) kautta joen ylittävä tie. Sohan itäpuolella kylän ohittaa etelästä pohjoiseen virtaava sivu-uoma Kolomenka. Se virtaa alavassa, leveässä ja kosteikkoisessa jokilaakossaan. Yhtymäkohdasta alkaen on myös Obdjohin jokilaakso voimakkaasti soistunut ja joensuuhun asti noin 400–700 metriä leveä [b]. Maloja Gverstonin kohdalla on joen vedenpinnan korkeus sama kuin Pihkovanjärvelläkin. Viimeinen joen ylittävä silta kuuluu Kudina Gorasta (ven. Кудина Гора) kohti Petškiä (ven. Печки) johtavalle maantielle. Joensuu sijaitsee pienessä lahdessa, jonka ympäristön rannikko vaikuttaa ilmakuvista katsottuna olevan lietteistä ja matalaa.[4][3][a]

Valuma-alue, sivujoet ja järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Obdjoh sijaitsee Narvanjoen vesistöalueessa Peipsijärven alueella. Joki laskee Peipsijärven eteläpäässä sijaitsevaan Pihkovanjärven järvenosaan, mistä Peipsijärven pohjoispäästä alkava Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[2][4][b]

Obdjohin valuma-alue sijaitsee kokonaan Pihkovan alueella ja siellä kokonaan Petserin piirissä. Valuma-alueen pääuomaan on luettu Obdjohin lisäksi mukaan myös Malskoje ja siihen laskeva joki Smolka. Näiden uomien yhteispituus on noin 33 kilometriä ja valuma-alueen pinta-ala on 176 neliökilometriä [1].[3]

Sivujokia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Obdjohin sivu-uomia on esitelty alla taulukossa.[2][a][4]

yhtyy Obdjohiin
(km suusta)
nimi nimi
(ven. )
pituus
(km)
valuma-alue
(km²)
lähde
Kolomenka Коломенка 1
Bulova Булова 1
Smolka * Смолка 14 1,[1]

Tähdellä (*) merkitty on pääuoman jatke, joka laskee Malskoje -järveen. Lähteet: 1 = [3][b]

Järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joen valuma-alueella on joitakin järviä. Järvistä Malskoje ja Gorodištšenskoje sijaitsevat Obdjohin ja Smolkan yhteisessä pääuomassa. Smolkan lähteitä ovat maanottoalueen vedellä täyttyneet kuopat, jotka muodostavat rikkomaisen 2 × 0,8 kilometrisen vesialueen. Ennen Malskojeta on pääuoman rinnalla kapea järvi Dreb.[3][a]

Hallintoalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiollisen vesistörekisterin mukaan joki ja sen valuma-alue kuuluu Itämeren valuma-alueen piiriin (ven. Балтийский бассейновый округ). Venäjän puoleisten vesistöjen hallintorakenteesta ei ole tässä tietoa, mutta alue sisältyy kuitenkin Pihkovan alueeseen. Joen vesistörekisterin numero on 01030000312102000029545 [2].[4]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joen pohjoisosan ylitti muinoin kauppatie. Joen rannat toimivat luontaisena puolustusrajana lännestä tulevaa uhkaa vasten. Siksi joen rannoilta tunnetaan useita vartio- ja puolustuslinnoituksia. Tärkein niistä on Gorodištšenskoje rannalla sijaitseva Irboska.[5]

Etymologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joen venäläisiä nimiä ovat Obdjohin lisäksi Abdjoha (ven. Абдёха). Joella on ollut historiallisella ajalla monia nimiä. Niitä ovat esimerkiksi Dbehe (ven. Дбехе, vuonna 1491), Bdehe (Бдеха, Бдехѣ, 1586–1587), Bdeh' (Бдехъ, 1656), Bdeh (Бдех, 1676), Isa Reha (1690), Issareha (Иссареха, 1745), Bdeha (Бдеха, 1773), Udoha (Удоха), Isse (Иссе, 1791), Avder (Авдег, 1800-luku), Bdjohoju (Бдёхою, 1825), Abder' (Абдегъ, noin 1866), Bdeh' (Бдехъ, 1882), Obdehi (Обдехи, 1914), Optjoki jõgi (noin 1920) ja Obdjoh (Обдёх, noin 1980).[6]

Nimen ulkoasu on muuttunut koko ajan ja sillä on ollut samanaikaisesti käytössä rinnakkaisia ja erikielisiä nimiä. Joen nimelle on esietty eräitä etymologisia selityksiä nimen merkityksestä ja alkuperästä. J. Truusmann selittää nimen sanojen petäj tai pettäi sanoista johtuvaksi (mänty). Sekä A. Manakov että S. Vetrov johtavat venäjänkielisen nimen osista ob tai ab (vesi) ja tek, joka tulee liettuankielisistä teke tai takas (pieni joki, oja). M. Vasmeri johtaa merkityksen vanhan venäjän sanasta объдо, joka olisi nykyvenäjäksi обдо (aarrearkku). Nimitys Isajõgi sisältää alkuosassaan joko sanan iso (suuri) tai sanan isa (isä).[6][7]

Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Teksti on osittain käännös venäjänkielisestä artikkelista ru:Обдёх, jonka tiedot on vielä tarkistamatta muista lähteistä.
  2. a b c Kohteen pituus, leveys ja ympäristön kasvillisuus, asutus ja nimistöä on tarkistettu tai mitattu Internetin Keskonnaregistri, Google, Bing, ACME tai Yandex karttapalvelusta käyttäen annettuja koordinaatteja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Eesti Entsyklopeedia: Peipsi, viitattu 6.7.2020 (viroksi)
  2. a b c d Obdjoh (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 1.7.2020. (venäjäksi)
  3. a b c d e Pihkovan alueen kartta: sivu 14, viitattu 1.7.2020 (venäjäksi)
  4. a b c d Neuvostoajan kartta: O-35-Д, Псков (Pihkova), 1:200 000, viitattu 1.7.2020 (venäjäksi)
  5. Matvejev, N. (H. Матвеев): Кудина Гора Petšorskaja Pravda. 2014. smi60.ru. Viitattu 6.7.2020. (venäjäksi)
  6. a b Optjoki jõgi Eesti kohanimeraamat. eki.ee: Eesti Keele Institut. Viitattu 6.7.2020. (viroksi)
  7. Lõhmus, Alo: Kas antiikautorid mainisid muistset setu veeteed? Maaleht. 1.3.2020. Tallinna: Ekspress Meedia AS. Viitattu 6.7.2020. (viroksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: ru:Обдёх