Kirsti Gallen-Kallela
Aino Kirsti Gallen-Kallela-Väisänen (16. elokuuta 1896 Ruovesi – 29. joulukuuta 1980 Helsinki)[1] oli suomalainen sellotaiteilija ja kuvittaja. Hänen vanhempansa olivat Akseli Gallén-Kallela ja Mary Gallen-Kallela.
Kirsti Gallen-Kallela oli tärkeä isänsä elämäntyön vaalija. Hän myötävaikutti voimakkaasti Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiön ja Gallen-Kallelan Museon syntymiseen. Kaksiosainen muistelmateos Isäni Akseli Gallen-Kallela (1964–1965) pohjautuu perheen ja suvun kirjeenvaihtoon ja kertoo Akselin ja hänen perheensä vaiheikkaasta elämästä. Kirsti Gallen-Kallela lahjoitti merkittäviä aineistoja Gallen-Kallelan Museolle, Helsingin kaupunginmuseolle ja Kansallisarkistolle. Kirsti Gallén-Kallela sai Pro Finlandia -mitalin 1965.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Kirsti Gallén syntyi Ruovedella isänsä suunnittelemassa ateljeekodissa Kalelassa, jossa hän vietti lapsuutensa ensimmäiset vuodet. Hänen lapsuuttaan leimasivat lukuisat matkat vanhempien kanssa, kuten oleskelu Budapestissa ja Pariisissa 1908–1909. Keväällä 1909 Kirsti Gallen-Kallelan ollessa 12-vuotias perhe muutti Brittiläiseen Itä-Afrikkaan nykyisen Kenian alueelle. He asuivat siellä lähes kaksi vuotta loppuvuoteen 1910 asti. Suomeen palattuaan Akseli Gallen-Kallela rakennutti toisen ateljeensa Tarvaspään Laajalahden rannalle Espooseen.
Ura muusikkona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirsti Gallen-Kallela aloitti sellonsoiton opinnot 15-vuotiaana vuoden 1912 alussa Helsingin Musiikkiopistossa. Vuoden kuluttua hän soitti jo Musiikkiopiston oppilasorkesterissa. Gallen-Kallela toimi Tampereen musiikkiopiston sellistinä ja opettajana 1918. Lisäksi hän soitti erilaisissa kokoonpanoissa ja antoi omia konsertteja, joissa äiti Mary Gallen-Kallela säesti.
Elokuussa 1924 Kirsti ja Mary Gallen-Kallela matkustivat valtamerilaiva Niagaralla Yhdysvaltoihin, jonne Akseli Gallen-Kallela oli lähtenyt jo aiemmin.[2] He asuivat Chicagossa ja New Mexicossa noin kaksi vuotta toukokuuhun 1926 asti. Yhdysvalloissa oleskelun aikana Kirsti ja Mary tekivät konserttikiertueen Michiganiin ja Minnesotan suomalaisseuduille. Kirsti soitti selloa Maryn säestäessä häntä pianolla.[3]
Suomeen palattuaan Gallen-Kallela soitti Helsingin Orkesteriyhdistyksessä ja Kansallisteatterissa.[4] Sellonsoitto jatkui aktiivisesti uudelleen 1940-luvulla, jolloin Kirsti soitti muun muassa Helsingin naisorkesterissa ja esiintyi ahkerasti solistina sekä erilaisten kokoonpanojen kanssa.
Taide ja taidekäsityö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirsti Gallen-Kallela opiskeli taidetta isänsä johdolla Kalelassa 1910-luvun lopussa. Hän sai tehtäväkseen Kantelettaren lastenrunojen kuvituksen, joka valmistui vuonna 1921 WSOY:n kustantamana. Mannerheimin Lastensuojeluliitto teki teoksesta uusintapainoksen 1979. Gallen-Kallela opiskeli myös Firenzessä Sartorin taideakatemiassa vuonna 1921. Unkarin matkalla 1923 hän opetteli keskiaikaista kultaustekniikkaa. Ateneumin taideteollisuuskoulussa vuonna 1928 Gallen-Kallela opiskeli keramiikkaa ja kuvanveistoa.
Isän kuoltua Gallen-Kallela ryhtyi suunnittelemaan ja toteuttamaan mattoja kotonaan Tarvaspään ateljeerakennuksessa ystävänsä Lahja Pelttarin kanssa. Matot olivat näytteillä 1932 Strindbergin taidesalongissa yhteisnäyttelyssä Ville Vallgrenin kanssa, ja hän sai paljon ihailua ja kiitosta osakseen. Kutomon toiminta ei kuitenkaan ollut kannattavaa ja se jäi lyhytaikaiseksi.
Gallen-Kallelan maalauksia, grafiikkaa ja taidekäsityötä esiteltiin näyttelyssä Tarvaspäässä Gallen-Kallelan Museossa 1976 sekä sen jälkeen Tampereella, Lappeenrannassa ja Ruovedellä.[2] Kirsti Gallen-Kallela oli myös yksi Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiön perustajajäsenistä ja merkittävä lahjoittaja.
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirsti Gallen-Kallelalla oli veli Jorma Gallen-Kallela sekä sisko Marjatta, joka kuoli jo ennen Kirstin syntymää. Hän oli naimisissa musiikkitieteen professori A. O. Väisäsen kanssa. Heidän ainoa lapsensa oli Kaari Raivio.
Gallen-Kallela on haudattu sukuhautaan Hietaniemen hautausmaan Taiteilijainmäelle.
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Isäni Akseli Gallen-Kallela, 1964–1965, uudistettu laitos 1992.
- Muistelmia nuoruusvuosiltani 1896–1931, 1982.
- Taistelu Akseli Gallen-Kallelan taiteesta : Kirsti Gallen-Kallelan elämä 1932–1980, 1988.
- Suuren isän varjossa : Kirsti Gallen-Kallelan elämä, toim. Kaari Raivio, 1997.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tuominen, Pirjo, Raivio, Kaari (toim.): Kirsti Gallen-Kallela, Muistelmia nuoruusvuosiltani. Weilin&Göös, 1982.
- Raivio, Kaari: Suuren isän varjossa, Kirsti Gallen-Kallelan elämä. Otava, 1997.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat aakkosjärjestyksessä - Ritarikunnat ritarikunnat.fi. 9.10.2020. Viitattu 8.1.2022.
- ↑ a b Kirsti Gallen-Kallela, toim. Kaari Raivio: Suuren isän varjossa, s. 551–555. Otava, 1997.
- ↑ Kirsti Gallen-Kallela, toim. Kaari Raivio: Suuren isän varjossa, s. 264–274. Otava, 1997.
- ↑ Kirsti Gallen-Kallela, toim. Kaari Raivio: Suuren isän varjossa, s. 277–280. Otava, 1997.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
