Kirsti Gallen-Kallela
Aino Kirsti Gallen-Kallela-Väisänen (16. elokuuta 1896 Ruovesi – 29. joulukuuta 1980 Helsinki)[1] oli sellotaiteilija ja kuvittaja. Hän oli Akseli Gallén-Kallelan ja Mary (o.s. Slöör) Gallen-Kallelan tytär.
Kirsti Gallen-Kallela oli tärkeä isänsä elämäntyön vaalija. Hän myötävaikutti voimakkaasti Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiön ja Gallen-Kallelan Museon syntymiseen. Kaksiosainen muistelmateos Isäni Akseli Gallen-Kallela (1964–1965) pohjautuu perheen ja suvun kirjeenvaihtoon ja kertoo Akselin ja hänen perheensä vaiheikkaasta elämästä. Kirsti Gallen-Kallela lahjoitti merkittäviä aineistoja Gallen-Kallelan Museolle, Helsingin kaupunginmuseolle ja Kansallisarkistolle. Kirsti Gallén-Kallela sai Pro Finlandia -mitalin 1965.
Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Kirsti Gallén syntyi Ruovedella isänsä suunnittelemassa ateljeekodissa Kalelassa, jossa hän vietti lapsuutensa ensimmäiset vuodet. Hänen lapsuuttaan leimasivat lukuisat matkat vanhempien kanssa, kuten oleskelu Budapestissa ja Pariisissa 1908–1909. Keväällä 1909, Kirsti Gallen-Kallelan ollessa 12-vuotias, perhe muutti Brittiläiseen Itä-Afrikkaan nykyisen Kenian alueelle. He asuivat siellä asuivat lähes kaksi vuotta, loppuvuoteen 1910 asti. Suomeen palattuaan Akseli Gallen-Kallela rakennutti toisen ateljeensa Tarvaspään Laajalahden rannalle nykyisessä Espoossa.
Ura muusikkona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirsti Gallen-Kallela aloitti sellonsoiton opinnot 15-vuotiaana vuoden 1912 alussa Helsingin Musiikkiopistossa. Vuoden kuluttua hän soitti jo Musiikkiopiston oppilasorkesterissa. Hän toimi Tampereen musiikkiopiston sellistinä ja opettajana 1918. Lisäksi hän soitti erilaisissa kokoonpanoissa ja antoi omia konsertteja, joissa äiti Mary Gallen-Kallela säesti.
Elokuussa 1924 Kirsti ja Mary Gallen-Kallela matkustivat valtamerilaiva Niagaralla Yhdysvaltoihin, jonne Akseli Gallen-Kallela oli lähtenyt jo aiemmin.[2] He asuivat Chicagossa ja New Mexicossa noin kaksi vuotta toukokuuhun 1926 asti. Yhdysvalloissa oleskelun aikana Kirsti ja hänen äitinsä Mary tekivät konserttikiertueen Pohjois-Michiganiin ja Minnesotan suomalaisseuduille. Kirsti soitti selloa Maryn säestäessä häntä pianolla.[3]
Suomeen palattuaan hän soitti Helsingin Orkesteriyhdistyksessä ja Kansallisteatterissa.[4] Sellonsoitto jatkui aktiivisesti uudelleen 1940-luvulta, jolloin Kirsti soitti muun muassa Helsingin naisorkesterissa ja esiintyi ahkerasti solistina sekä erilaisten kokoonpanojen kanssa.
Taide ja taidekäsityö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirsti Gallen-Kallela opiskeli taidetta isänsä johdolla Kalelassa 1910-luvun lopussa. Hän sai tehtäväkseen Kantelettaren lastenrunojen kuvituksen, joka valmistui vuonna 1921 WSOY:n kustantamana. Mannerheimin Lastensuojeluliitto teki teoksesta uusintapainoksen 1979.
Hän opiskeli kuvataidetta Firenzessä Sartorin taideakatemiassa vuonna 1921. Unkarin matkalla 1923 hän opetteli keskiaikaista kultaustekniikkaa. Ateneumin taideteollisuuskoulussa vuonna 1928 hän opiskeli keramiikkaa ja kuvanveistoa.
Isän Akseli Gallen-Kallelan kuoltua Kirsti ryhtyi suunnittelemaan ja toteuttamaan mattoja kotonaan Tarvaspään ateljeerakennuksessa ystävänsä Lahja Pelttarin kanssa. Matot olivat näytteillä 1932 Strindbergin taidesalongissa yhteisnäyttelyssä Ville Vallgrenin kanssa, ja Kirsti sai paljon ihailua ja kiitosta osakseen. Kutomon toiminta ei kuitenkaan ollut kannattavaa ja se jäi lyhytaikaiseksi.
Kirstin maalauksia, grafiikkaa ja taidekäsityötä esiteltiin näyttelyssä Tarvaspäässä, Gallen-Kallelan Museossa 1976 sekä sen jälkeen Tampereella, Lappeenrannassa ja Ruovedellä.[2]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirsti Gallen-Kallelalla oli veli Jorma Gallen-Kallela sekä sisko Marjatta, joka kuoli jo ennen Kirstin syntymää. Hän oli naimisissa musiikkitieteen professori A. O. Väisäsen kanssa. Perheeseen syntyi yksi lapsi, tytär Kaari.
Gallen-Kallela on haudattu vanhempiensa kanssa samaan hautaan Hietaniemen hautausmaan Taiteilijainmäelle.
Kirjalliset teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaksiosainen teos Isäni Akseli Gallen-Kallela ilmestyi vuosina 1964–1965. Uudistettu laitos, 1992.
- Omat muistelmat jäivät keskeneräisiksi, julkaistiin postuumisti teoksena Muistelmia nuoruusvuosiltani 1896–1931, 1982 ja Taistelu Akseli Gallen-Kallelan taiteesta. Kirsti Gallen-Kallelan elämä 1932–1980, 1988.
- Suuren isän varjossa, Kirsti Gallen-Kallelan elämä, 1997 toim. Kaari Raivio.
Museosäätiön perustaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksi Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiön perustajajäsenistä ja merkittävä lahjoittaja.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tuominen, Pirjo, Raivio, Kaari (toim.): Kirsti Gallen-Kallela, Muistelmia nuoruusvuosiltani. Weilin&Göös, 1982.
- Raivio, Kaari: Suuren isän varjossa, Kirsti Gallen-Kallelan elämä. Otava, 1997.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat aakkosjärjestyksessä - Ritarikunnat ritarikunnat.fi. 9.10.2020. Viitattu 8.1.2022.
- ↑ a b Kirsti Gallen-Kallela, toim. Kaari Raivio: Suuren isän varjossa, s. 551–555. Otava, 1997.
- ↑ Kirsti Gallen-Kallela, toim. Kaari Raivio: Suuren isän varjossa, s. 264–274. Otava, 1997.
- ↑ Kirsti Gallen-Kallela, toim. Kaari Raivio: Suuren isän varjossa, s. 277–280. Otava, 1997.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
