Kuokkavierasjuhlat
Kuokkavierasjuhlat oli Helsingissä itsenäisyyspäivänä vuosina 1996–2003 sekä 2006[1] järjestetty protestitapahtuma. Sen taustalla oli radikaaleja kansalaisaktivisteja useilta eri tahoilta, muun muassa anarkisteja, anarkosyndikalisteja sekä autonomeja. Vuonna 1999 Kuokkavierasjuhlat järjestettiin itsenäisyyspäivän sijasta seuraavana viikonloppuna Helsingissä pidetyn EU-huippukokouksen yhteydessä.[2]
Vaikka Kuokkavierasjuhlat muodostui suurimmaksi osaksi rauhanomaisesta toiminnasta ja mielenosoituksista, on tapahtuman nykyisin julkisuudessa oleva maine peräisin sen viimeisiltä vuosilta, jolloin mukaan mahtui myös levottomuuksia ja lieviä välikohtauksia poliisin kanssa.[3]
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tutkija Jukka Peltokosken mukaan tapahtuman taustalla ovat ihmisryhmät, joiden yhteiskunnallinen asema oli heikentynyt 1990-luvun lamavuosien aiheuttaman rakenteellisen työttömyyden sekä vuosikymmenen erilaisten uusliberalististen uudistusten johdosta. Heidän tarkoituksenaan oli tuoda mediajulkisuuteen vastakohtaa itsenäisyyspäivän juhlien loistolle. Tapahtumalla ei ollut varsinaisia vastuullisia järjestäjiä eikä kiinteää taustaorganisaatiota, vaan suunnittelusta tiedotettiin etukäteen esimerkiksi joidenkin kansalaisjärjestöjen sähköpostilistoilla. Se ei myöskään ollut osa laajempaa poliittista kampanjaa, vaan yksittainen kerran vuodessa järjestetty protesti.[3]
Tapahtuman näkyvin osa oli Presidentinlinnan edustalla itsenäisyyspäivän vastaanoton aikana järjestetyt mielenosoitukset, joihin sen viimeisinä vuosina liittyi myös levottomuuksia. Kuokkavierasjuhlat koostui mielenosoituksen lisäksi myös useista muista tapahtumista. Esimerkiksi vuonna 2000 Helsingin kauppatorilla järjestettiin ohjelmallinen tapahtumatori, jossa oli musiikkiesitysten ja eri järjestöjen kojujen ohella jaossa ilmaista ruokaa.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuokkavierasjuhlat tunnettiin vuosien kuluessa eri nimillä. Alkuperäinen nimi oli "Kansan kuokkavierasjuhlat". Se oli käytössä vuoteen 2000 saakka, lukuun ottamatta vuoden 1999 EU-huippukokouksen aikana järjestettyä tapahtumaa, joka oli nimetty "Eurokansan kuokkavierasjuhlaksi". Vuonna 2001 tapahtuma tunnettiin elokuvaan 2001: Avaruusseikkailu viitanneella nimellä "Kuokkavierasseikkailu 2001".[3] Termi "kuokkavieraat" itsessään tarkoittaa kutsumattomia tai ei-toivottuja vieraita.
Ensimmäisinä vuosina tapahtuma muodostui Rautatientorilta Kauppatorilla järjestettyyn tilaisuuteen marssineesta rauhanomaisesta mielenosoituskulkueesta. Vuonna 1999 Kuokkavierasjuhlat otti vaikutteita Seattlessa samana vuonna käynnistynyneestä liikkeestä, joka oli järjestänyt Maailman kauppajärjestön WTO:n vastaisia mielenosoituksia. Samaan aikaan Kuokkavierasjuhlien kanssa Helsingissä nähtiin myös useita muita mielenosoituksia, muun muassa Euroopan unionia vastustavien maanviljelijöiden väkivaltaiseksi muuttunut protesti.[4]
Vuotta myöhemmin tapahtuma muuttui aikaisemmasta rauhanomaisuudesta militantimpaan suuntaan ja mukaan tuli perinteisten mielenosoituksien ja kansalaistorien lisäksi kansalaistottelemattomuutta sekä poliisivoimien uhmaamista. Mukana oli esimerkiksi Ya Basta -kansalaistottelemattomuusryhmän Suomen osasto.[2] Mielenosoittajat muun muassa pyrkivät kohti mellakka-aidoin eristetyä presidentinlinnaa, mutta poliisi esti tämän. Kuokkavierasjuhlien yhteydessä esiintyi sen viimeisinä vuosia jonkin verran lieviä haitantekoja, kuten esimerkiksi itsenäisyyspäivän vastaanotolle saapuvien kutsuvieraiden taksien potkimista tai heiluttelua. Tapahtuma hajosi myös useiksi erillisiksi mielenosoituksiksi, joista osa oli poliisille ilmoittamattomia. Kauppatorin sijasta ne suuntasivat "piirittämään" Presidentinlinnaa sitä ympäröiville kaduille.[3]
Vuoden 2003 tapahtuman jälkeen taustalla olleet tahot ilmoittivat tiedotteessaan, että Kuokkavierasjuhlat ovat menettäneet tehonsa, ja että on aika etsiä uusia vaikuttamisen muotoja. Seuraavana vuonna poliisi varustautui kuitenkin juhlien varalle vielä yhtä vahvasti kuin aikaisemminkin. Kuokkavierasjuhlat järjestettiin vielä kerran vuonna 2006, mutta sen taustalla olivat eri tahot kuin edellisissä mielenosoituksissa. Tapahtuman silloiset taustavoimat ilmoittivat omien sanojensa mukaan haluavansa "rajattoman kapinan rajatonta eliittiä vastaan".[1] Tilaisuus jäi kuitenkin osallistujamäärältään pieneksi. Mielenosoittajia oli paikalla noin sata, poliisin arvion mukaan 60-70.[5]
Arviot Kuokkavierasjuhlien osallistujien määrästä vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi vuonna 2000 järjestäjät arvioivat mielenosoituksessa olleen jopa 500–1 000 henkeä, mutta tiedotusvälineet väittivät määräksi vain 200.[2]
Mediajulkisuus ja teemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiedotusvälineet suhtautuivat Kuokkavierasjuhliin aluksi neutraalisti ja jopa hyväksyvästi, mutta tapahtuman viimeisinä vuosina asenne muuttui ja media kiinnitti lähinnä kielteistä huomiota sen yhteydessä esiintyneeseen mellakointiin. Yleensä tietotusvälineissä puhuttiin mielenosoittajista vain "linnan juhlien vastustajina", vaikka kuokkavieraiden omina teemoina olivat sosiaalipoliittiset asiat kuten sosiaalinen oikeudenmukaisuus.[3]
Mielenosoituksissa vaadittiin muun muassa perustoimeentuloa, kohtuuhintaisia asuntoja, peruspalvelujen turvaamista sekä minimipalkkaa.[2] EU-huippukokouksen aikana vuonna 1999 järjestetyssä "Eurokansan kuokkavierasjuhlissa" teemoina olivat "taattu toimeentulo ja sosiaalinen Eurooppa". Myöhemmin julkisuudessa esiintyi myös termi "globalisaation vastustajat", jolla viitattiin Seattlessa samana vuonna alkunsa saaneeseen kansainväliseen liikkeeseen.[3]
Naamiointikielto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joulukuussa 2004 astui voimaan niin sanottu "naamiointikielto", eli laki, joka kielsi mielenosoituksiin tai muihin yleisötilaisuuksiin osallistumisen naamioituneena. Lain mukaan naamioituminen on rangaistavaa, mikäli sen tarkoituksena on väkivallan käyttö tai omaisuuden tuhoaminen.[6] Lain säätämisen syynä olivat lähinnä Kuokkavierasjuhlien levottomuudet, joissa osa mielenosoittajista esiintyi naamioituneena.[3]
Tapaus Arhinmäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2001 Vasemmistonuorten silloinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki työskenteli Kansan Uutisten toimittajana ja oli paikalla tekemässä juttua Kuokkavierasjuhlista. Hänen kirjoittamansa artikkeli ilmestyi lehdessä 11. joulukuuta 2001. Iltapäivälehdistö väitti myöhemmin häntä virheellisesti mielenosoittajaksi ja kritisoi Arhinmäkeä kahden vuoden kuluttua tämän osallistuttua itsenäisyyspäivän vastaanotolle kansanedustajan ominaisuudessa. Väite on noussut esille myös muun muassa vuoden 2012 presidentinvaalien kampanjoinnin sekä 2013 järjestettyjen "Kiakkovierasjuhlien" yhteydessä.[7]
Tampereen Kiakkovierasjuhlat 2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2013, jolloin itsenäisyyspäivän vastaanotto pidettiin Presidentinlinnan korjaustöiden vuoksi poikkeuksellisesti Tampere-talossa, järjestivät Tampereella paikalliset anarkistit "Kiakkovierasjuhlat"-nimisen tapahtuman. Sitä mainostettiin humoristisilla jääkiekkoon liittyvillä teemoilla, kuten julisteella, jossa tamperelainen jääkiekkolegenda Timo Jutila grillasi presidentti Sauli Niinistöä. Tapahtuman osallistujille jaettiin myös Timo Jutila -naamareita.[8]
Kiakkovierasjuhlien iskulauseena oli "Lätkää ja luokkataistelua". Sen viestinä oli järjestäjien mukaan vastustaa itsenäisyyspäivän juhlien kaltaisilla tapahtumilla ylläpidettyä "valheellista yhtenäisyydentuntoa" sekä Suomessa harjoitettua "oikeistolaista politiikkaa, jota on eliitin taholta suunnattu työväenluokkaa ja köyhää kansanosaa vastaan".[8] Kiakkovierasjuhlat käsitti Tammelantorilla järjestetyn tapahtuman, johon sisältyi muun muassa musiikkiesiintyjiä, katulätkää ja ruokatarjoilua sekä kaupungin keskustassa ja Tampere-talon ympäristössä liikkuneen mielenosoituskulkueen.[9] Tapahtumaan oli myös järjestetty linja-autokuljetus Helsingistä.[10] Mielenosoitus sai suurta julkisuutta sen yhteydessä esiintyneen mellakoinnin vuoksi. Kiakkovierasjuhlat nousi otsikoihin jo aikaisemmin syksyllä poliisin tapahtuman järjestäjiin kohdistaman "nettiurkinnan" eli tietopyynnön johdosta.[11]
Poliisin tietopyyntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syyskuussa 2013 Pirkanmaan poliisilaitos pyysi teleoperaattorilta viiden Punk in Finland -keskustelufoorumilla Kiakkovierasjuhlista keskustelleen nimimerkin IP-osoitteita ja henkilötietoja.[12] Tietopyyntö oli luokiteltu salassa pidettäväksi, mutta se vuoti julkisuuteen Punk in Finlandin kautta. Tietopyynnön paljastajaa epäiltiin salassapitorikoksesta.[13]
Tietopyyntö herätti runsasta keskustelua sen laillisuudesta sekä kansalaisten perusoikeusturvasta, muun muassa emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen piti asiaa tärkeänä ennakkotapauksena. Ylen Suora Linja -ohjelma puolestaan selvitti tapauksen johdosta poliisin tekemien tietopyyntöjen laajuutta.[14] Myös kansalaisjärjestö Electronic Frontier Finland pyysi internetin palveluntarjoajilta luetteloita viranomaisten tietopyynnöistä.[15] Marraskuussa eduskunnan apulaisoikeusasiamies linjasi, että poliisilain mukaan Pirkanmaan poliisilla oli oikeus pyytää Kiakkovierasjuhlista keskustelleiden tietoja.[16]
Mielenosoitus ja mellakointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiakkovierasjuhlien mielenosoitus lähti liikkeelle Tammelantorilta toritapahtuman päätyttyä ja suuntasi kohti Tampere-taloa. Järjestäjien mukaan osallistujia oli yli 500,[9] poliisi ilmoitti määräksi noin 250.[17] Mielenosoitus pysähtyi kuitenkin poliisin pystyttämään suoja-aitaan Sorsapuistossa noin 100 metrin päässä Tampere-talosta. Ensimmäiset välikohtaukset nähtiin kun mielenosoittajat pyrkivät kohti Tampere-taloa kaatamalla aidan ja paikalla olleet ratsupoliisit puolestaan rynnäköivät väkijoukkoon.[9][18]
Tilanteen rauhoituttua Sorsapuistossa mielenosoittajat suuntasivat kohti Tampereen keskustaa ja palasivat sieltä jälleen Tampere-talolle. Keskustassa kulkueesta erkaantunut ryhmä hajotti jääkiekkomailoilla Handelsbankenin ja Stockmannin tavaratalon näyteikkunoita, myös yksi Vanhan kirkon ikkuna rikottiin.[9][18] Kirkon ikkunan rikkonut henkilö sai kuitenkin osakseen buuauksia muilta mielenosoittajilta.[19] Aamulehden mukaan myös joitakin henkilöautoja ja parkkimittareita oli vahingoitettu.[18] Tampere-talolle palattuaan osa mielenosoittajista otti jälleen yhteen paikalla olleiden mellakkapoliisien kanssa.[9]
Pirkanmaan poliisi luonnehti mielenosoittajia aluksi "organisoiduksi rikollisryhmäksi"[20] ja "rosvojoukoksi", myös vahinkojen arveltiin nousevan jopa kymmeniin tuhansiin euroihin.[21] Myöhemmin poliisi kuitenkin tiedotti, että tehdyt rikokset olivat lieviä ja tapahtuman saamaan julkisuuteen nähden vähäisiä. Myöskään mellakoinnin organisoinnista ei poliisin mukaan ollut näyttöä.[22] Mellakoinnin yhteydessä loukkaantui kolme poliisia ja myös osa poliisihevosista saivat joitakin vammoja. Kiinniotettuja mielenosoittajia oli yhteensä 28.[21]
Tapahtuman jälkipuinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiakkovierasjuhlien mellakointi sai suurta julkisuutta ja herätti runsaasti keskustelua sekä tiedotusvälineissä että poliitikkojen keskuudessa. Muun muassa Kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra syytti mellakoista Vasemmistoliittoa ja vaati ministeri Paavo Arhinmäkeä vastuuseen.[23] Perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala teki tapahtumista kirjallisen kysymyksen hallitukselle ja Muutos 2011 -puolueen James Hirvisaari puolestaan vaati, ettei mellakointiin sekaantuneille nuorisojärjestöille myönnetä enää jatkossa valtion tukea.[24] Ymmärtämystä mielenosoittajille osoitti muun muassa vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula.[25]
Tapahtumaa käsiteltiin myös TV1:n A-studiossa, jossa olivat keskustelemassa Kiakkovierasjuhlien järjestelyihin osallistuneen henkilön lisäksi kansanedustaja Jukka Kopra sekä Perussuomalainen-lehden päätoimittaja Matias Turkkila.[26] Lisäksi yksi mielenosoitukseen osallistujista oli vieraana Arto Nybergin televisio-ohjelmassa.[27]
Vuoden 2013 vuosikertomuksessaan Suojelupoliisi totesi laittomaan toimintaan ryhtyneen vain pienen osan mielenosoittajista. Sen mukaan väkivallan- ja vahingontekoihin osallistui äärivasemmistolaisten aktivistien lisäksi ulkopuolisia päihtyneitä nuoria.[28]
Luokkaretki lähiöst linnaan 2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luokkaretki lähiöstä linnaan (Luokkaretki lähiöst linnaan[29]) oli vuoden 2014 itsenäisyyspäivän anarkistien mielenosoitus[30], jossa mielenosoittajat rikkoivat ikkunoita ja nujakoivat poliisin kanssa.[31] Poliisi arvioi mielenosoittajien aiheuttaneen vahinkoja ehkä sadantuhannen euron arvosta.[32] Metrovaunu sotkettiin ja töhrittiin[33] niin, että se poistettiin käytöstä. Pienyritystenkin tuhansien eurojen ikkunoita rikottiin ja töhrittiin, seiniä sotkettiin, taloyhtiön lipputanko ja seinän rappausta tuhottiin, autojen peilejä ja talojen ikkunoita sekä turvakameroita rikottiin ym.[34] Mielenosoittajia oli enimmillään 150–200.[34] Poliisi otti heistä kiinni 30.[35]
Mielenosoituksen kokoontuminen oli Itäkeskuksessa, jossa järjestetyssä tilaisuudessa esiintyi muun muassa Julma-Henri.[36] Paikalla olleen kommunistisen nuorisoliiton puheenjohtajan Simo Suomisen mukaan mielenosoituksessa vastustettiin eriarvoistumista.[37] Mielenosoitukseen osallistui myös julkisuuden henkilöitä, kuten rap-artisti Iso H[38] sekä näyttelijä-muusikko Timo Eränkö.[39] Poliisin motittamien mielenosoittajien joukkoon jäi lisäksi yksi Ilta-Sanomien toimittaja, jota niin ikään epäiltiin mellakoinnista.[40] Nuorisotutkija Mikko Salasuo arvioi, että nykyistä mielenosoittajasukupolvea ajaa kiukku yhteiskunnan tapahtumista eikä niinkään mikään aate. Mielenosoittaja Suvi Auvinen sanoi, että anarkistit käyttävät jatkossakin "radikaaleja keinoja", koska heistä heitä ei muuten kuunnella.[35]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Anarkistit herättävät henkiin kuokkavierasjuhlat 5.12.2006. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 6.9.2008. Viitattu 6.12.2009.
- ↑ a b c d e Kansan kuokkavierasjuhlat 6.12. (Arkistoitu – Internet Archive) Kapinatyöläinen #28/2001. Viitattu 7.1.2014.
- ↑ a b c d e f g Jukka Peltokoski: "Kuokkavieraat Reloaded" Viitattu 7.1.2014.
- ↑ EU-mielenosoitukset Yle Elävä arkisto. Viitattu 7.1.2013.
- ↑ Kuokkavierasjuhla jäi pieneksi 6.12.2006. Kaleva. Viitattu 6.12.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ Tunnistamattomaksi naamioituminen väkivaltaisessa tarkoituksessa kielletään mielenosoituksissa 30.11.2004. Finlex. Viitattu 7.1.2014.
- ↑ KU:n arkistosta: Luulo ei ole tiedon väärti 9.12.2011. Kansan Uutiset Verkkolehti. Viitattu 7.1.2014.
- ↑ a b Kiakkovierasjuhlissa luvassa lätkää luokkataisteluhengessä 3.12.2013. Yle Uutiset. Viitattu 8.1.2014.
- ↑ a b c d e Kiakkovierasjuhlien kisastudio 6.12.2013. Takku.net. Viitattu 8.1.2014.
- ↑ Dösä Kiakkovierasjuhlille Stadist Mansee 11.11.2013. Takku.net. Viitattu 8.1.2014.
- ↑ Mansen most wanted 12/2013. Aviisi. Viitattu 8.1.2014.
- ↑ Kiakkovieras-vuodossa epäillään salassapitorikosta 4.10.2013. Aamulehti. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 8.1.2014.
- ↑ Linnan juhlien varjotapahtuman tietopyyntövuodossa epäillään rikosta 7.10.2013. Yle Uutiset. Viitattu 8.1.2014.
- ↑ Kuinka ahkerasti poliisi selvittää henkilöitä nimimerkkien takaa? 10.10.2013. Yle Uutiset. Viitattu 8.1.2014.
- ↑ Tietopyynnöt julki! Punkkarihässäkkä laittoi poliisin outoon valoon 31.10.2013. Taloussanomat Digitoday. Viitattu 8.1.2014.
- ↑ Oikeusasiamies: Poliisi sai pyytää keskustelijoiden tietoja 27.11.2013. Turun Sanomat. Viitattu 8.1.2014.
- ↑ Poliisi Tampereen mellakoijista: "Rosvojoukkoa!" 7.12.2013. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 8.1.2014. Viitattu 8.1.2014.
- ↑ a b c Mielenosoittajat hajottivat paikkoja: pankin, Stockmannin ja kirkon ikkunat säpäleinä 6.12.2013. Aamulehti. Arkistoitu 8.1.2014. Viitattu 8.1.2014.
- ↑ Tampereen Vanhan kirkon ikkunat rikottiin – se oli liikaa osalle mielenosoittajista 6.12.2013. Aamulehti. Arkistoitu 8.1.2014. Viitattu 8.1.2014.
- ↑ Poliisi: Tampereen mellakan takana organisoitu rikollisryhmä 7.12.2013. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 8.1.2014. Viitattu 8.1.2014.
- ↑ a b Tampereen poliisi: Kyseessä oli rosvojoukko, vahingot vähintään kymmeniätuhansia 7.12.2013. Kaleva. Viitattu 8.1.2014.
- ↑ Poliisi: Tampereen mielenosoittajien aiheuttamat vahingot jäivät lieviksi 9.12.2013. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 8.1.2014.
- ↑ Kopra: Vasemmistoliiton otettava vastuu Tampereen mellakoista 9.12.2013. Yle Uutiset. Viitattu 8.1.2014.
- ↑ Saarakkala: Tampereen mellakka äärivasemmiston terrorismia 10.12.2013. Aamulehti. Viitattu 8.1.2014. [vanhentunut linkki]
- ↑ Anna Kontula IS:lle: Koko kansa on kuohuksissa muutamasta rikotusta ikkunasta 8.12.2013. Nykypäivä Verkkouutiset. Viitattu 8.1.2014.
- ↑ Heruuko Tampereen mielenosoittajille ymmärrystä? 11.12.2013. Yle Uutiset. Viitattu 8.1.2014.
- ↑ Kiakkovieraan "taksilla kotiin" -läppä oli pudottaa Arto Nybergin penkiltä 15.12.2013. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 19.12.2013. Viitattu 8.1.2014.
- ↑ Vuosikertomus 2013, s. 9. Suojelupoliisi. Viitattu 7.3.2014.
- ↑ Mielenosoittajat jakavat karuja ohjeita yhteenottoon poliisin kanssa (Arkistoitu – Internet Archive), Iltasanomat 6.12.2014.
- ↑ Ääriliikkeet marssivat itsenäisyyspäivänä – poliiseja haalittu maakunnista Helsinkiin (Arkistoitu – Internet Archive), HS 1.12.2014.
- ↑ Poliisi otti anarkistimielenosoituksesta noin 20 kiinni (Arkistoitu – Internet Archive), Itä-Savo 10.12.2014.
- ↑ Itsenäisyyspäivän ilkivallasta 100 000 euron lasku, Turun Sanomat
- ↑ Luokkaretki-mielenosoittaja: Paikkoja rikkoneet yrittivät saada sanomansa paremmin esiin, Yle Uutiset 7.12.2014.
- ↑ a b Yrittäjä: "Toivottavasti oli viimeinen kerta" (Arkistoitu – Internet Archive), Helsingin Sanomat 8.12.2014.
- ↑ a b Mielenosoituksissa nujakoi uusi sukupolvi – "nuoria ajaa kiukku, ei aate" (Arkistoitu – Internet Archive), Helsingin Sanomat 9.12.2014.
- ↑ Luokkaretki lähiöst linnaan 6.12. artistit ja kokoontumispaikka 3.12.2014. Takku.net. Viitattu 10.12.2014.
- ↑ Anarkistien luokkaretki Linnaan päättyi nujakointiin, Turun Sanomat 6.12.2014.
- ↑ Mielenosoittaja Iso H: ”Olen onnellinen, että Elastinen sai kutsun Linnaan” 6.12.2014. Kaleva. Viitattu 10.12.2014.
- ↑ Tunnettu suomalaismuusikko juuttui poliisin mottiin - "Eiköhän täältä aamuksi kotiin selvitä" 7.12.2014. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 9.5.2015. Viitattu 10.12.2014.
- ↑ Poliisi kuvasi mottiin jääneet mielenosoittajat - IS:n toimittajaakin epäiltiin mellakoinnista 7.12.2014. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 8.5.2015. Viitattu 10.12.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuokkavieraat ja radikaali kansalaistoiminta toim. Tommi Hoikkala, Nuorisotutkimusseura 2004
- Kansan kuokkavierasjuhlista yhteiskunnalliseen lakkoon Jukka Peltokoski, Megafoni
- Liike joka ei saapunut paikalle Luther Blissett & Aimo Anonyymi, Megafoni
- Pyöräteline ikkunaan ja rynnäkkö poliisimuuriin – videokooste Helsingin katujen kaaoksesta (Arkistoitu – Internet Archive), Helsingin Sanomat, 7.12.2014.
- Ylen Elävä arkisto: Ovatko itsenäisyyspäivän mielenosoitukset rettelöintiä vai yhteiskunnan herättelyä?