Maailman kauppajärjestön huippukokouksen vastaiset mielenosoitukset Seattlessa 1999
Maailman kauppajärjestön (WTO) vuoden 1999 huippukokous Seattlessa aiheutti laajoja, kymmeniä tuhansia ihmisiä käsittäneitä mielenosoituksia. Valtaosa mielenosoituksista keskittyi tiistaille 30. marraskuuta, josta aktivistit käyttivät nimitystä "N30" (November 30). Lisäksi media käytti mielenosoituksista nimiä Battle of Seattle ja Battle in Seattle.
Seattlen mielenilmaukset käsittivät useita pieniä mielenosoituksia, joilla ei ollut yhtenäistä vaatimusta: mielenilmauksia järjestivät niin ammattiliitot, erilaiset ympäristö- ja hikipaja-aktivistit, uskonnolliset ryhmät kuin anarkistitkin. Osa mielenosoituksista oli perinteisiä protestimarsseja, kun taas osa mielenosoittajista organisoitui suoraa toimintaa varten Direct Action Network (DAN) -nimisen löyhän yhteisön kautta.
DAN onnistui estämään useita huippukokouksen tapahtumia tukkimalla ajoteitä ja kokousrakennus Washington State Convention Centerin ulko-ovia. Samalla osa mielenosoittajista vahingoitti keskustassa sijanneiden yritysten omaisuutta. Huippukokouksen turvajärjestelyistä vastannut Seattlen poliisilaitos oli pahasti alakynnessä suurta ja aiempaa paremmin organisoitua aktivistijoukkoa vastaan, minkä takia ensin Seattleen ja myöhemmin koko osavaltioon julistettiin hätätila. Poliisi yritti poistaa mielenosoittajia huippukokousalueelta käyttämällä muun muassa pippurisumutteita, kyynelkaasua, tainnutuskranaatteja ja kumiluoteja. Noin 600 mielenosoittajaa pidätettiin, minkä lisäksi tuhansia mielenilmauksiin osallistuneita ihmisiä loukkaantui. Poliisin heikko valmistautuminen ja mielenosoittajien kohtelu saivat osakseen paljon kritiikkiä.[1]
Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtaosa mielenosoittajien pidätyksistä oli summittaisia, minkä seurauksena liittovaltion tuomioistuin katsoi vuonna 2007 Seattlen kaupungin rikkoneen mielenosoittajien perustuslain neljännessä lisäyksessä taattuja oikeuksia[2]. Seattle oli jo vuonna 2004 sopinut maksavansa 250 000 dollaria 157 henkilölle, jotka pidätettiin niin kutsutun ei protesteja -alueen ulkopuolella[3].
Seattlen mielenosoituksia pidetään yhtenä anti-globalisaatioliikkeen merkittävimmistä tapahtumista. Seattlen poliisilaitoksen johtaja Norm Stamper erosi mielenilmauksista nousseen kohun jälkeen[4].
Useat aktivistit syyttivät mediaa mielenosoitusten syiden peittelemisestä, minkä seurauksena aktivistit avasivat oman, yhä käytössä olevan Independent Media Center (Indymedia) -nimisen uutispalvelun. Nykyisin Indymedia tuottaa uutisia 15 eri kielellä.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Battle in Seattle, Seattlen mielenosoituksista kertova elokuva
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.seattle.gov/cityarchives/exhibits-and-education/digital-document-libraries/world-trade-organization-protests-in-seattle
- ↑ http://www.seattlepi.com/local/article/Jury-says-Seattle-violated-WTO-protesters-rights-1226824.php
- ↑ http://community.seattletimes.nwsource.com/archive/?date=20040117&slug=wto17m
- ↑ http://www.komonews.com/news/archive/3985196.html (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maailman kauppajärjestön huippukokouksen vastaiset mielenosoitukset Seattlessa 1999 Wikimedia Commonsissa
