Ihmisoikeudet Puolassa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli kertoo ihmisoikeustilanteesta Puolassa.

Ihmisoikeustilanne yleisesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisoikeudet Puolassa ovat heikentyneet sen jälkeen, kun lokakuun 2015 parlamenttivaalien jälkeen muodostettiin Beata Szydłon (PiS-puolue) johtama hallitus. Hallitus on huonontanut ihmisoikeuksien toteutumista monin muutoksin.[1]

Euroopan unionin komission laskelmien mukaan Puolassa on laadittu vuosina 2015–2017 13 lakia, jotka ovat vaarantaneet oikeuslaitoksen riippumattomuuden. Komissio on vuosia yrittänyt keskustelemalla saada Puolaa noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta, mutta se ei ole onnistunut. Joulukuussa 2017 komissio ilmoitti käynnistävänsä rikkomusmenettelyn oikeusvaltioperiaatetta rikkovaa Puolaa vastaan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Lissabonin sopimuksen seitsemäs artikla otetaan käyttöön. Artikla voi johtaa varoituksen antamiseen, jos kaksi kolmasosaa muista jäsenvaltioista kannattaa sitä, tai jäsenvaltion äänioikeuden viemiseen unionin päätöksenteossa, jos muut jäsenvaltiot ovat siitä yksimielisiä. Unkari on luvannut olla Puolan kannalla.[2]

Sitoutuminen oikeuksien toteuttamiseen ja valvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puola on sitoutunut Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen, jonka se laittoi voimaan vuonna 1993[3]. Puola on sitoutunut ennaltaehkäisemään ja torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä perheissä tehtävää väkivaltaa laittamalla voimaan Istanbulin sopimuksen vuonna 2015[4].

Puolassa on voimassa syrjinnän kieltävä laki, joka kieltää syrjinnän ja vihasta johtuvat rikokset. jotka kohdistuvat ikään, vammaan; sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuoli-ilmaisuun (=seksismi), sosiaaliseen asemaan ja taloudelliseen asemaan. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan laissa on yhä vakavia puutteita.[5]

Laeissa nimettyjen ihmisoikeuksien ja oikeudenmukaisuuden toteutumista valvoo parlamentin alahuoneen valitsema ja ylähuoneen nimittämä ihmisoikeuskomissaari eli oikeusasiamies[6]. Virka perustettiin vuonna 1987. Ihmisoikeuskomissaari tutkii ihmisten ihmisoikeuspuutteista tekemät valitukset tai käskee muun valvontaelimen tutkia ne. Komissaarina on syyskuusta 2015 lähtien toiminut Adam Bodnar.[7] Virkakausi on viisivuotinen[6].

Oikeus elämään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisen tuomitseminen kuolemaan on ollut kiellettyä huhtikuusta 1997 lähtien. Valtio rankaisi ihmistä viimeksi kuolemantuomiolla vuonna 1996. Joka vuosi talvella kuolee kuitenkin kylmyyteen virallisesti noin 50–100 ihmistä, joiden oikeus vakinaiseen asuntoon ei toteudu. Viranomaiset ovat reagoineet pyytämällä ihmisiä pitämään silmällä toisiaan huomatakseen kylmästä kärsivät asunnottomat kovilla pakkasilla.[8]

Britannia rankaisee Britanniassa asuvia puolalaistaustaisia ilman kansalaisuutta olevia asunnottomia öiden viettämisestä ulkona, karkottamalla heidät takaisin Puolaan[9].

Vuosi (talvi) Kuoliaaksi paleltuneiden

ihmisten määrä

(poliisin antama luku)

6 vk kova pakkasjakso

helmikuussa 2012[10]

82
1.11.2012–?.?.2013[8] 177
1.11.2013–?.?.2014[8] 78
1.11.2014–?.?.2015[8] 77
1.11.2015–5.1.2016[8] 39
1.11.2016–10.1.2017[11] 71
1.11.2017– 1.3.2018[12] 61

Epäinhimillisen kohtelun kielto ja kokoontumisvapaus vs. vakoilu ja valtiollinen häirintä mielenosoituksissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amnestyn 19. lokakuuta 2017 julkaistun raportin mukaan Puolan hallitus yrittää pelotella mieltään osoittavia ihmisiä. Puolan viranomaiset ovat syyllistyneet vakoiluun, valtiolliseen häirintään ja syytteiden nostamiseen ennaltaehkäistäkseen ja torjuakseen ihmisten kerääntymisen kertomaan mielipiteitään suurella joukolla. Viranomaiset ovat myös viivästyttäneet henkilötarkastuksia. Poliisi on harjoittanut poliittista häirintää etenkin niitä ihmisiä kohtaan, jotka ilmoittivat heinäkuussa 2017 vastustavansa Laki ja oikeuspuolueen harjoittamaa oikeusvaltion heikentämistä.[5]

Kesäkuussa 2017 hyväksyttiin uusi nopeasti valmisteltu "terrorismin" vastainen laki, joka antaa Puolan kansalliselle vakoiluvirastolle paljon uusia oikeuksia, mutta ei sisällä itsenäistä tahoa, joka valvoisi viraston väärinkäytöksiä tai muuta toimintaa. Virasto vakoilee rasistisesti etenkin niitä, jolla ei ole Puolan kansallisuutta.[5]

Kansanvalta, oikeus hyvään hallintoon sekä oikeusvaltio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolan parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2017 lain, jonka mukaan parlamentti saa valita jäsenet neuvostoon, joka nimittää tuomarit tuomioistuimiin. Koska Laki ja oikeus -puolueella on parlamentissa enemmistö, se käytännössä myönsi nimitysoikeuden itselleen. Aiemmin valta on ollut istuvilla tuomareilla.[1]

Korkeimman oikeuden poliittinen ohjaaminen heikentää merkittävästi kansanvaltaa, koska korkein oikeus esimerkiksi vahvistaa vaalitulokset.[1]

Hallitus on alistanut tuomioistuimet poliittiseen valvontaan, mikä on korruptiota ja rikkoo vallan kolmijaon eli tuomiovallan, lainsäädäntövallan ja lain toimeenpanovallan riippumattomuuden toisistaan. Tuomareiden eläkeiän aikaistaminen ja muut oikeusjärjestelmään tehdyt muutokset ovat johtaneet siihen, että noin 40 % korkeimman oikeuden tuomareista joutuu jäämään eläkkeelle. Parlamentin suurin puolue Laki ja oikeus voi valita heidän seuraajikseen haluamiaan tuomareita. Tämän lisäksi oikeustieteellinen koulutus ei ole enää riippumatonta.[2]

Lehdistönvapaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimittajat ilman rajoja -järjestö listaa vuosittain maailman lehdistön vapauden kirjoittaa mistä tahansa asioista. Vuonna 2016 Puolan sijoitus romahti 29 pykälää viimeisten vaalien jälkeen sijalta 18. sijalle 47.[13] Vuonna 2017 lehdistönvapaus tippui sijalle 54 (26,47 pistettä)[14].

Puolan parlamentti hyväksyi 30. joulukuuta 2015 äänin 232–152 (34 äänesti tyhjää) lain, joka antoi hallitukselle oikeuden suoraan nimittää johtajat julkisesti rahoitetuille radio- ja televisiokanaville. Nimityksestä vastaisi valtiovarainministeriö. Opposition mukaan valtaa pitävät vanhoilliset kaappaavat lainsäädännön keinoin itselleen valtaa Puolan julkisissa tiedotusvälineissä.[15]

Toimittajien yhteiskunta -järjestön mukaan vuoden 2016 loppuun mennessä 216 julkisten viestintävälineiden toimittajaa tai muuta henkilökuntaa oli erotettu, pakotettu eroamaan tai siirretty vähemmän vaikutusvaltaisiin toimiin[5].

Ruumiillinen itsemääräämisoikeus ja lisääntymisoikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raskaaksi tulleilla henkilöillä ei ole Puolassa oikeutta päättää itse ruumiistaan. Lain mukaan sikiö pitää synnyttää, paitsi jos raskaus johtuu raiskauksesta, vaarantaa raskaana olevan terveyden tai sikiöllä on vaikea kehitysvamma, jolloin saa luvan keskeyttää raskauden. Moni puolalainen lääkäri kieltäytyy abortin teosta laillisissakin tapauksissa perustellen sitä moraalillaan tai sillä, että pelkää toimenpiteen vastustajia. Itsemääräämisoikeuden kieltäminen johtaa rahalliseen eriarvoisuuteen, kun rikkaammilla on rahaa maksaa matkustaminen ulkomaille ja raskaudenkeskeytys siellä. Esimerkiksi Saksassa se maksaa 400 euroa. Köyhemmät tai muuten huonommin kohdellut henkilöt joutuvat vaarantamaan henkensä yrittämällä yrittämällä tehdä abortin itse kotona esimerkiksi metallisella henkarilla. jopa oman henkensä kotitekoisesti toteutetuilla raskaudenkeskeytyksillä Monelle reissu on ainut vaihtoehto.[16]

Vuonna 2017 hallitus suunnitteli kieltävänsä raskauden keskeyttämiset kokonaan ja vangitsevansa abortin suorittaneet lääkärit ja abortin saaneet. Kansalliskonservatiivinen puolue ilmoitti tavoitteekseen kieltäytyä luovuttamasta jälkiehkäisypilleriä muuten kuin reseptiä vastaan.[16]

Syrjinnän kielto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 2017 lakkautettiin Rasismia, muukalaisvihaa ja vastaavaa syrjintää ennaltaehkäisevä neuvosto[5].

Nykyisin pakolais- ja vastaanottokeskuksissa asuvat lapset käyvät koulua tavallisissa kouluissa. Helmikuussa 2018 hallitus kertoi suunnittelevansa, että paikallishallinnot saisivat itse päättää, järjestävätkö ne pakolaislasten opetuksen yhä julkisissa kouluissa vai pakottavatko ne lapset opiskelemaan pakolaiskeskuksissa. Sisäministeriö perusteli suunnitelmaa puolalaisen "kantaväestön" kielteisellä suhtautumisella turvapaikkaa hakeviin ihmisiin ja sillä, että kaikkien lasten opiskelumotivaatio parantaisi. Ministeriön mukaan kaikki pakolaislapset eivät myöskään opi tarpeeksi, vaan tarvitsevat tukiopetusta, jota järjestettäisiin pakolaiskeskuksissa. Ihmisoikeusjärjestö Helsinki Foundation for Human Rights on arvostellut koululaisryhmien erottamissuunnitelmaa siitä, että se tekee osallisuudesta yhteiskunnassa vaikeaa.[17]

Asunto-oikeuden toteutuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työ- ja sosiaaliministeriön mukaan vuonna 2012 Puolassa oli 130 000 vailla vakinaista asuntoa elävää ihmistä. Katolilaisen hyväntekeväisyysjärjestö Puolan Caritasin mukaan vailla vakinaista asuntoa oli 30 000 ihmistä.[18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Puola on matkalla kohti diktatuuria – Voiko EU puuttua tilanteeseen? Aamulehti. 21.7.2017. Viitattu 25.3.2018.
  2. a b https://www.kauppalehti.fi/uutiset/eun-oli-pakko-ryhtya-toimiin-puolaa-vastaan/PLg8WHK8 www.kauppalehti.fi. 22.12.2017. Viitattu 25.3.2018.
  3. Poland Tammikuu 2018. Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin. Viitattu 26.3.2018.
  4. Full list Treaty Office. 26.3.2018. Viitattu 26.3.2018. (englanniksi)
  5. a b c d e Deutsche Welle (www.dw.com): Amnesty International (AI) slams Poland for undermining freedom of assembly | News | DW | 19.10.2017 DW.COM. 19.10.2017. Viitattu 26.3.2018. (englanniksi)
  6. a b About Commissioner for Human Rights Rzecznik Praw Obywatelskich. 21.12.2012. Viitattu 26.3.2018. (englanniksi)
  7. List of Commissioners Rzecznik Praw Obywatelskich. Viitattu 26.3.2018. (englanniksi)
  8. a b c d e Deutsche Welle (www.dw.com): Subzero weather kills 21 in Poland | News | DW | 05.01.2016 DW.COM. 5.1.2016. Viitattu 26.3.2018. (englanniksi)
  9. Homeless organisations are helping to deport migrants – doesn’t sound very charitable to me The Independent. 9.3.2017. Viitattu 26.3.2018. (englanniksi)
  10. Leilani Farha: Every time extreme cold claims a life, we have failed the homeless the Guardian. 3.3.2015. Viitattu 26.3.2018. (englanniksi)
  11. Deep freeze claims six more victims in Poland - HeraldLIVE HeraldLIVE. 10.1.2017. Viitattu 26.3.2018. (englanniksi)
  12. Death toll climbs as Poland shivers in big chill Polskie Radio dla Zagranicy. 1.3.2018. Viitattu 26.3.2018.
  13. Lehdistönvapaus uhattuna? – Mitä jokaisen tulisi tietää journalismin historiasta ja etiikasta Yle Uutiset. 17.12.2016. Viitattu 25.3.2018.
  14. 2017 World Press Freedom Index | Reporters Without Borders RSF. Viitattu 26.3.2018. (englanniksi)
  15. Puolan parlamentti on hyväksynyt tiedotusvälineitä rajoittavan lain Yle Uutiset. 30.12.2015, päivitetty 31.12.2015. Viitattu 25.3.2018.
  16. a b Äärimmäisen tiukka aborttilaki ajaa epätoivoisia naisia Puolasta Saksaan – Lääkäri: vastaanotolle 20-25 naista viikossa mtv.fi. 10.3.2017. Viitattu 25.3.2018.
  17. Puola haluaa pakolaislapset pois kouluista – alkuopetus vastaanottokeskuksiin Yle Uutiset. 27.2.2018. Viitattu 25.3.2018.
  18. Are half a million people homeless in Poland? Cafebabel. 1.3.2012. Viitattu 26.3.2018. (englanniksi)