Jälkiehkäisy

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jälkiehkäisy on tarkoitettu raskauden ehkäisyyn suojaamattoman yhdynnän jälkeen tai jos ehkäisymenetelmä on pettänyt, esimerkiksi kondomin hajoamisen tai unohtuneen ehkäisypillerin vuoksi. Suomessa jälkiehkäisyyn käytetään kahta hormonaalista jälkiehkäisymenetelmää ja kuparikierukkaa.

Jälkiehkäisyyn käytetään tavallisesti hormonaalisesti toimivia jälkiehkäisypillereitä. Pilleri on aina otettava mahdollisimman nopeasti suojaamattoman yhdynnän jälkeen, mieluiten 12 tunnin sisällä ja valmisteesta riippuen viimeistään kolmen tai viiden vuorokauden sisällä.[1] Suun kautta otettavat jälkiehkäisytabletit toimivat viivästyttämällä tai estämällä ovulaation eli munasolun irtoamisen. Tällöin munasolu ja siittiöt eivät kohtaa eikä hedelmöitystä tapahdu. Jälkiehkäisyyn voidaan toisinaan käyttää myös kohtuun asetettavaa kuparikierukkaa, joka on asetettava paikoilleen viiden päivän sisällä kuluessa yhdynnästä.[2] Ehkäisyteholtaan kuparikierukka on hormonaalista ehkäisyä tehokkaampaa. Jälkiehkäisytablettia käyttävistä raskaaksi tulee 1–5 % ja kuparikierukkaa käyttävistä 0,1 %.[1]

Suomessa jälkiehkäisytabletteja on markkinoilla kaksi: levonorgestreelivalmiste NorLevo ja ulipristaaliasetaattia sisältävä ellaOne. Molemmat ovat reseptivapaita. Apteekista asiakkaalle luovutetaan vain yksi (1 tabletin) pakkaus kerrallaan. Apteekin henkilökunta neuvoo sen käytössä. Lääkkeen voivat nykyään hakea apteekista kaikenikäiset ilman reseptiä. Aikaisemmin alle 15-vuotiaat tarvitsivat reseptin lääkäriltä.[1][3]

Jälkiehkäisyn Käypä hoito -suosituksen mukaan jälkiehkäisyvalmisteita tulisi tarvittaessa luovuttaa raskaudenehkäisyneuvonnan yhteydessä kunnallisen terveydenhuollon toimipisteissä, esimerkiksi ehkäisyneuvoloissa. Vaikka jälkiehkäisyä on saatavana apteekeista ilman reseptiä, sitä saatetaan hakea apteekin sijaan terveydenhuollosta pelkojen, syyllisyyden tunteiden tai varattomuuden vuoksi.

Erityisesti kondomia pääasiallisena ehkäisymenetelmänä käyttävien tulisi tietää, miten toimia jos kondomiehkäisy epäonnistuu. Käypä hoito -työryhmä suosittaa yhden jälkiehkäisypakkauksen säilyttämistä kotona näiden tilanteiden varalta. Alle 18-vuotiaille jälkiehkäisyn hakijoille suositellaan yksilöllistä seksuaaliterveysneuvontaa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Jälkiehkäisy Terveyskirjasto. 6.10.2017. Viitattu 19.3.2018.
  2. Käypä hoito -suosituksen potilasversio
  3. Jälkiehkäisyvalmisteiden toimittamisen ikäraja itsehoidossa poistuu - Uutinen - Fimea 5.3.2015. Fimea. Viitattu 19.3.2018.
  4. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Jälkiehkäisyn Käypä hoito -suositus. Duodecim 2006; 122: 114–22. Päivitys 10.11.2010

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]