Jälkiehkäisy

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jälkiehkäisy on tarkoitettu raskauden ehkäisyyn suojaamattoman yhdynnän jälkeen tai jos ehkäisymenetelmä on pettänyt, esimerkiksi kondomin hajoamisen tai unohtuneen ehkäisypillerin vuoksi. Suomessa jälkiehkäisyyn käytetään kahta hormonaalista jälkiehkäisymenetelmää ja kuparikierukkaa.

Jälkiehkäisyyn käytetään tavallisesti hormonaalisesti toimivia jälkiehkäisypillereitä. Pilleri on aina otettava mahdollisimman nopeasti suojaamattoman yhdynnän jälkeen, kuitenkin viimeistään viiden vuorokauden (120 tunnin) sisällä[1]. Suun kautta otettavat jälkiehkäisytabletit toimivat viivästyttämällä tai estämällä ovulaation eli munasolun irtoamisen. Tällöin munasolu ja siittiöt eivät kohtaa eikä hedelmöitystä tapahdu. Jälkiehkäisyyn voidaan toisinaan käyttää myös kohtuun asetettavaa kuparikierukkaa, joka on asetettava paikoilleen viiden päivän sisällä kuluessa yhdynnästä.[2] Ehkäisyteholtaan kuparikierukka on hormonaalista ehkäisyä tehokkaampaa. Jälkiehkäisytablettia käyttävistä raskaaksi tulee 1–5 % ja kuparikierukkaa käyttävistä 0,1 %.[3]

Suomessa jälkiehkäisytabletteja on markkinoilla kaksi: reseptivapaa levonorgestreelivalmiste NorLevo ja ulipristaaliasetaattia sisältävä ellaOne. NorLevo saavat yli 15-vuotiaat hankkia apteekista ilman reseptiä. Apteekista asiakkaalle luovutetaan vain yksi (1 tabletin) pakkaus kerrallaan. Valmistetta luovutettaessa on apteekin henkilökunta antaa neuvonnan sekä kirjallisen ohjeen. Alle 15-vuotiaiden jälkiehkäisy kuuluu terveydenhuollon piiriin, ja he tarvitsevat tabletteihin lääkärin kirjoittaman reseptin.[3]

Jälkiehkäisyn Käypä hoito -suosituksen mukaan jälkiehkäisyvalmisteita tulisi tarvittaessa luovuttaa raskaudenehkäisyneuvonnan yhteydessä kunnallisen terveydenhuollon toimipisteissä, esimerkiksi ehkäisyneuvoloissa. Vaikka jälkiehkäisyä on saatavana apteekeista ilman reseptiä, sitä saatetaan hakea apteekin sijaan terveydenhuollosta pelkojen, syyllisyyden tunteiden tai varattomuuden vuoksi.

Erityisesti kondomia pääasiallisena ehkäisymenetelmänä käyttävien tulisi tietää, miten toimia jos kondomiehkäisy epäonnistuu. Käypä hoito -työryhmä suosittaa yhden jälkiehkäisypakkauksen säilyttämistä kotona näiden tilanteiden varalta. Alle 18-vuotiaille jälkiehkäisyn hakijoille suositellaan yksilöllistä seksuaaliterveysneuvontaa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valmisteyhteenveto ellaOne 2015. European Medicines Agency.
  2. Käypä hoito -suosituksen potilasversio
  3. a b Jälkiehkäisy Terveyskirjasto. 23.10.2014. Viitattu 15.6.2015.
  4. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Jälkiehkäisyn Käypä hoito -suositus. Duodecim 2006; 122: 114–22. Päivitys 10.11.2010

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.