George Michael

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
George Michael
George Michael lavalla
George Michael lavalla
Syntynyt 25. kesäkuuta 1963
Kuollut 25. joulukuuta 2016 (53 vuotta)
Kotipaikka Iso-Britannia/Kypros
Aktiivisena 19812016
Tyylilajit pop
Ammatit laulaja-lauluntekijä
Yhtyeet Wham! (19811986)
Levy-yhtiöt Columbia Records, DreamWorks, Virgin, Epic, Sony Music

George Michael (syntyjään Georgios Kyriacos Panayiotou, s. 25. kesäkuuta 1963 East Finchley, Lontoo, Britannia25. joulukuuta 2016 Goring, Oxfordshire, Britannia[1][2]) oli kreikkalais-brittiläinen poplaulaja ja lauluntekijä, joka tunnettiin Wham!-duosta ja sen jälkeisestä soolotuotannostaan.

Wham![muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Michael aloitti uransa muodostamalla yhtyeen The Executive parhaan ystävänsä, samaa Bushey Meads -koulua käyvän Andrew Ridgeleyn kanssa.

Menestys kuitenkin alkoi vasta vuonna 1981, kun he perustivat yhdessä Wham!-duon. Ensimmäinen albumi Fantastic! oli menestys ja vuoden sisällä he julkaisivat ensimmäinen singlensä "Wham Rap! (Enjoy What You Do)". Seuraava julkaisu "Young Guns (Go For It)" oli ensimmäinen monista peräkkäisistä Top-10 -hiteistä Britanniassa. Sen jälkeen julkaistiin "Bad Boys", "Club Tropicana", "Wake Me Up Before You Go Go", "Freedom", "Last Christmas/Everything She Wants" ja "I'm Your Man" sekä toinen albumi Make It Big. George Michael myös lauloi alkuperäisellä Band Aid -levytyksellä "Do They Know It's Christmas?" ja lahjoitti tuotot "Last Christmas/Everything She Wants" -singlestä hyväntekeväisyyteen. Hän lauloi taustalla David Cassidyn vuoden 1985 hitillä "The Last Kiss".

Soolojulkaisujen "Careless Whisper" (1984) ja "A Different Corner" (1986) menestyksen myötä huhut yhtyeen hajoamisesta kiihtyivät ja kesällä 1986 Wham! hajosi julkaistuaan jäähyväissinglen "The Edge of Heaven" ja albumin sekä pidettyään loppuunmyydyn konsertin Wembleyllä.

Sooloura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi Michaelin suurimmista soolohiteistä oli "Faith" samannimiseltä albumilta. Se nousi ykköseksi sekä Britanniassa että Yhdysvalloissa ja tuotti neljä Yhdysvaltain singlelistan ykköstä. Vuonna 1986 hän teki duetot Aretha Franklinin ja Jody Watleyn kanssa. Vuonna 1989 George lauloi taustalla hyvän ystävänsä Deon Estusen kanssa kappaleella "Heaven Help Me", jonka he olivat kirjoittaneet yhdessä. Se ei yltänyt aivan Britannian neljänkymmenen kärkeen mutta sijoittui viidenneksi Yhdysvalloissa.

Michael kirjoitti "Careless Whisper" -kappaleen ollessaan 17-vuotias ja siitä tuli yksi vuosikymmenen soitetuimmista kappaleista sekä äänestyksen Londoner's Favourite record of all time voittaja tammikuussa 1995. Edellisen äänestyksen järjestämiseen osallistunut radioasema ja erään valtakunnallisen lehden lukijat valitsivat hänet parhaaksi mieslaulajaksi. Muita hänen menestyskappaleitaan ovat muuan muassa "Father Figure", "Kissing a Fool", "One More Try", "Freedom 90", "Fastlove", "Jesus to a Child", "Don't Let the Sun Go Down on Me" (duetto Elton Johnin kanssa), vuoden 2002 "Freeek!" sekä kiistanalainen Irakin sodan ja Bushin vastainen laulu ja siihen liittyvä musiikkivideo[3].

Hänen musiikkityylinsä vaihtelee balladeista funkahtaviin dance-kappaleisiin. 35-vuotisen uransa aikana George Michael on myynyt yli 100 miljoonaa levyä.

Michael oli julkaissut singlejään yksi kerrallaan eri levy-yhtiöillä, mutta päätyi lopulta Sonyyn, jolla hän julkaisi odotetun albuminsa Patience maaliskuussa 2004. Aiemmat kaksi singleä oli julkaistu Polydorin kautta. Patience meni suoraan ykköseksi Britanniassa ja kakkoseksi Australiassa.

Vuoden 2005 Live 8 Lontoon Hyde Park konsertin yhteydessä Michael esitti Beatlesin klassikkokappaleen "Drive My Car" duettona Paul McCartneyn kanssa. Michael ei voinut esiintyä yksin flunssan vuoksi. Tapahtuman aikana hän kertoi BBC:n Radio 1 -kanavalle tekevänsä musiikkia kotona ja vihjasi suunnittelevansa kiertuetta vuodeksi 2006.

21. huhtikuuta 2006 ilmoitettiin Michaelin juhlistavan 25 -vuotista taiteilijauraansa 25 live konserttikiertueella. Kiertue alkoi 23. syyskuuta Barcelonasta Espanjassa, päättyen joulukuussa Lontoon Wembley Arenalle. Michaelin kotisivujen mukaan arviolta 1,3 miljoonaa fania todisti 25 Live kiertueen 80 konserttiesiintymistä. Sony BMG julkaisi 13. marraskuuta 2006 kahden CD:n "Greatest Hits" -albumin, Twenty Five. 2-CD albumi sisälsi 29 Michaelin kappaletta aina Wham!in hiteistä alkaen. Kolme kokoelman kappaleista oli aiemmin julkaisemattomia; "An Easier Affair", "Heal The Pain" Paul McCartney kanssa ja "This Is Not Real Love" Brittilaulajatar Mutya Buenan kanssa. Twenty Five albumista julkaistiin myös neljäkymmentäneljä kappaletta käsittävä kolmen CD:n Deluxe versio, jossa mukana oli neljäs ennen julkaisematon kappale, "Understand".

Twenty Five (2006) oli neljäs "Best Of" -julkaisu George Michaelilta. Edellisiä ovat olleet vuoden 1986 The Final ja If You Were There (1997), jotka molemmat ovat Wham!-kokoelmia sekä soolokokoelma Ladies & Gentlemen: The Best of George Michael (1998).

Vuonna 2005 George Michael levytti Paul McCartneyn kanssa uuden version "Heal the Pain" -kappaleesta. Kappale julkaistiin vuonna 2006 Twenty Five-kokoomalevyllä.

Michael on esiintynyt Suomessa kerran, 1. heinäkuuta 2007 Helsingin Hartwall Areenalla.

Julkisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1993 Michael osallistui oikeusjuttuun levy-yhtiötään Sonyn ostamaa CBS:ää vastaan. Hän muun muassa valitti, että Sony ei ollut tukenut toisen albumin julkaisua tarpeeksi, mikä oli johtanut heikkoon myyntiin Yhdysvalloissa edeltäjäänsä Faith-albumiin verrattuna. Sony vastasi, että Michael ei ollut suostunut esiintymään promotionaalisissa videoissa ja se oli johtanut huonoon menestykseen. Oikeudenkäynti pidettiin Lontoossa ja Michael hävisi sen lopulta. Tämän seurauksena hän ilmoitti, ettei aio julkaista uutta materiaalia ennen kuin on tehnyt minimissään sen, mihin Sonyn sopimus hänet velvoittaa.

Hän on myös tunnettu pidätyksestään siveettömästä käytöksestä 7. huhtikuuta 1998 julkisessa WC:ssä Beverly Hillsin puistossa. Hänet pidätti siviiliasuinen Beverly Hillsin poliisi Marcelo Rodriguez.

George Michael: "Well, I was followed into the restroom, and then, this cop – well, I didn't know he was a cop at the time obviously – he started playing this game. I think it's called ‘I'll show you mine, you show me yours, and then when you show me yours, I'm gonna nick you!'" [4]
(suom. "No, minua seurattiin vessaan ja sitten tämä poliisi – no en tietenkään tiennyt hänen olevan poliisi silloin – hän alkoi pelata tällaista peliä. Luulisin, että sen nimi on – näytän sinulle omani, näytä minulle omasi, ja sitten kun näytät minulle omasi pidätän sinut!")

Myönnettyään syyllisyytensä Michael sai sakkoa 810 dollaria ja tuomion 80 tunniksi yhdyskuntapalveluun. Sen jälkeen hän ryhtyi avoimeksi seksuaalisuudestaan.

Pian tapahtuman jälkeen Michael parodioi asiaa uudella musiikkivideollaan "outside", jossa oli poliiseiksi pukeutuneita miehiä suutelemassa. Pidätyksen tehnyt poliisi Rodriguez sanoi videon pilkkaavan häntä ja että Michael oli loukannut hänen kunniaansa haastatteluissa. Sen vuoksi hän haastoi laulajan oikeuteen vuonna 1999 vaatien 10 miljoonaa dollaria. Oikeus hylkäsi kanteen vedoten poliisin asemaan julkisena virkamiehenä mutta korkeampi oikeus otti asian uudelleen käsittelyyn 3. joulukuuta 2002.

Michael on usein ottanut julkisuudessa poliittisesti kantaa. Vuonna 1984 hän lauloi Band Aidin singlellä "Do They Know It's Christmas?" Etiopian nälänhädän vuoksi. Se pysyi ykkösenä jouluna 1984 pitäen Wham!:in "Last Christmas" -kappaleen kakkossijalla. Michael lahjoitti sen tuoton Band Aidille ja sen jälkeen esiintyi Elton Johnin kanssa Live Aid -tapahtumassa vuonna 1985.

1980-luvulla Michael oli hyvin kriittinen Margaret Thatcherin konservatiivisen hallituksen ja Yhdysvaltain välillä solmitun Risteilyohjus-liiton suhteen. Michael sanoi, että hänestä tuntui pahalta, kun hän maksoi ohjuksista verorahojensa kautta, mutta oli kuitenkin velvoitettu maksamaan veroja kotimaahansa.

26. helmikuuta 2006 Michael pidätettiin huumeiden hallussapidosta. Hän kuvaili tapahtumaa sanoilla "my own stupid fault, as usual" ("oma vikani kuten yleensäkin"). Hänet päästettiin menemään poliisikuulustelujen jälkeen.[5]. Michael vältteli julkisuutta viimeiset elinvuotensa ja hän kuoli rauhassa nukkuessaan kotonaan 25. joulukuuta 2016. Iltalehden nettisivu [6] vahvistaa hänen managerinsa kertoneen kuoleman johtuneen sydänkohtauksesta.

Häneltä oli määrä ilmestyä uusi, nyt kesken jäänyt, albumi vuonna 2017 ja samana vuonna myös dokumenttielokuva hänen elämästään.[7]

Suhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Michael seurusteli brasilialaisen pukusuunnittelija Anselmo Feleppan kanssa vuodesta 1991 tämän AIDSista johtuneeseen aivoinfarkti-kuolemaan saakka vuonna 1993. Single "Jesus To A Child" oli tribuutti Faleppalle.

Michael seurusteli entisen stuertin ja cheerleader-valmentaja Kenny Grossin kanssa vuosina 1996-2008.[8]

Michael seurusteli kampaaja Fadi Fawazin kanssa vuodesta 2012 kuolemaansa saakka. Fawaz löysi Michaelin kuolleena tämän kodista.[9]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumin tiedot
Faith
  • Tyyppi: Studioalbumi
  • Julkaistu: 30. lokakuuta 1987
  • Listasijoituksia: 1. USA, 1. UK
  • Singlet: I Want Your Sex, Faith, Father Figure, One More Try, Monkey, Kissing a Fool
  • Myynti maailmanlaajuisesti: 21 miljoonaa kappaletta
Listen without Prejudice, Vol. 1
  • Tyyppi: Studioalbumi
  • Julkaistu: 3. syyskuuta 1990
  • Listasijoituksia: 1. UK, 2. USA, 2. AUS
  • Singlet: Praying For Time, Waiting For That Day, Freedom! '90, Heal the Pain, Cowboys and Angels
  • Myynti maailmanlaajuisesti: 7 miljoonaa kappaletta
Older
  • Tyyppi: Studioalbumi
  • Julkaistu: 13. toukokuuta 1996
  • Listasijoituksia: 1. UK, 1. AUS , 3. GER, 6. USA
  • Singlet: Jesus to a Child, Fastlove, Spinning the Wheel, Older - The E.P., Star People '97, You Have Been Loved, The Strangest Thing '97
  • Myynti maailmanlaajuisesti: 12 miljoonaa kappaletta
Ladies & Gentlemen: The Best of George Michael
  • Tyyppi: Studioalbumi
  • Julkaistu: 9. marraskuuta 1998
  • Listasijoituksia: 1. UK, 2. AUS, 3. GER, 24. USA
  • Singlet: Outside, As
  • Myynti maailmanlaajuisesti: 18 miljoonaa kappaletta
Songs from the Last Century
  • Tyyppi: Studioalbumi
  • Julkaistu: 6. joulukuuta 1999
  • Listasijoituksia: 2. UK, 4. GER, 157. USA
  • Myynti maailmanlaajuisesti: 4 miljoonaa kappaletta
Patience
  • Tyyppi: Studioalbumi
  • Julkaistu: 15. maaliskuuta 2004
  • Listasijoituksia: 1. UK, 1. GER , 2. AUS, 12. USA
  • Singlet: Freeek!, Shoot the Dog, Amazing, Flawless (Go to the City), Round Here, John & Elvis are Dead
  • Myynti maailmanlaajuisesti: 6 miljoonaa kappaletta
Twenty Five
  • Tyyppi: Studioalbumi
  • Julkaistu: 11. marraskuuta 2006
  • Listasijoituksia: 1. UK, 1. Gre , 2. BEL, 3. SWE
  • Singlet: An Easier Affair, This is Not Real Love
  • Myynti maailmanlaajuisesti: 3 miljoonaa kappaletta

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. George Michael on kuollut Yle Uutiset. Viitattu 25.12.2016.
  2. Pitkäaikainen manageri: Tämä aiheutti George Michaelin kuoleman Ilta-Sanomat. 26.12.2016. Viitattu 26.12.2016.
  3. "Shoot the Dog: Your views" BBC News 31.7.2002
  4. "George Michael's Tearoom Tale" Gaytoday.badpuppy.com 11. syyskuuta, 1998 [1]
  5. 'My fault' admits George Michael BBC News 27. helmikuuta, 2006 [2] (englanniksi)
  6. Iltalehden nettisivu 26.12.2016 [3]
  7. Dahlbom, Taika: George Michael oli tekemässä uutta levyä - dokumentti elämästä tulossa Iltalehti. 26.12.2016. Viitattu 26.12.2016.
  8. Pudas, Mari: George Michaelin mustat hetket: Oli huumeriippuvainen, masentunut, jäi kiinni vessaseksistä, joutui vankilaan Iltalehti. 26.12.2016. Viitattu 27.12.2016.
  9. Dahlbom, Taika: George Michaelin poikaystävä - "minä löysin hänet" Iltalehti. 27.12.2016. Viitattu 27.12.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtiartikkeleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]