Etninen ryhmä

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Etninen)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jäsenyys etnisessä ryhmässä on usein pääteltävissä jo henkilön ulkonäöstä

Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperään tai ulkonäköön. Etniset ryhmä korreloivat kielialueiden kanssa ja ryhmien väliset etniset ja kielelliset rajat ovat usein samoja.[1] Etnisen ryhmän ja kansan käsitteet voivat joissakin asiayhteyksissä olla päällekkäisiä, esimerkiksi puhuttaessa suomalais-ugrilaisista kansoista.

Etniset ryhmät eroavat muista sosiaalisista ryhmistä kuten alakulttuureista, intressiryhmistä ja sosiaalisista luokista siten, että niiden katsotaan syntyvän ja muuttuvan historiallisesti etnogeneesin myötä, seurauksena endogamian (sisäryhmäavioliittoisuuden) jaksoista. Etnistä identiteettiä vahvistetaan ajatuksella yhteisistä piirteistä, jotka ovat tyypillisiä kyseisen etnisen ryhmän jäsenille.

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etniset tuntomerkit ovat kunkin etnisen ryhmän käyttämiä rajapyykkejä, jotka määrittävät ryhmän jäsenyyden. Ne osoittavat jäsenyyden ehdot sekä ryhmän jäsenille itselleen, että ulkopuolisille. Koska ryhmän on pystyttävä erottumaan kaikista muista, yksi ulottuvuus riittää harvoin.[2] Etnisyyden määrittelyssä voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia ehtoja, jotka ovat kaikki olennaisia:[1]

  1. yhteinen alue tai maa
  2. yhteinen syntyperä tai "suku"
  3. yhteinen kieli
  4. yhteiset tavat ja kulttuuri
  5. yhteiset uskomukset tai uskonto
  6. yhteinen identiteetti ja itsetietoisuus
  7. yhteinen nimi joka ilmaisee ryhmän
  8. yhteinen tarina alkuperästä

James Peoplesin ja Garrick Baileyn mukaan puolestaan kieli, uskonto, samanlainen ulkonäkö ja näkyvät kulttuuriset tavat ovat etnisen ryhmän tavallisimmat tuntomerkit.[2]

  • Kieli yksin ei riitä erottavaksi tekijäksi: samaa kieltä puhuvat voivat jakautua useaksi kansaksi ja eri kieltä puhuvat voivat silti pitää itseään samana kansana. Esimerkiksi serbit, kroaatit ja bosniakit puhuvat kaikki serbokroatiaa, mutta pitävät itseään eri kansoina. Eroa korostaakseen he kirjoittavat serbokroatiaa erilaisilla merkeillä: serbit kyrillisillä, kroaatit latinalaisilla ja bosniakit arabialaisilla.
  • Uskonto on samoin yksinään riittämätön tuntomerkki, vaikka usein tärkeä. Juutalaisuudessa etnisyys ja uskonto ovat lähellä toisiaan; juutalainen oikeastaan menettää etnisen identiteettinsä, kun hän luopuu uskonnostaan. Intiassa sikhit ovat sekä uskonnollinen että etninen ryhmä. Serbit, kroaatit ja bosniakit eroavat toisistaan ennen muuta uskonnon avulla: se on joko ortodoksinen kristinusko, katolilaisuus tai islam.
  • Fyysinen ulkonäkö ei välttämättä erottele eurooppalaisia naapurikansoista, mutta Yhdysvalloissa afrikkalaiset tai Amerikan alkuperäisasukkaiden piirteet todistavat henkilön erilaisesta etnisestä taustasta verrattuna eurooppalaiseen.
  • Kulttuurin piirteet, kuten tietynlainen pukeutuminen, ruokavalio, asumistapa, elinkeinot, koristautuminen ja teknologian käyttö voivat erotella etnisiä ryhmiä toisistaan.[2]

Antropologit Hutchinson ja Smith pudottavat edellisestä luettelosta ulkonäön pois, mutta lisäävät siihen ryhmän yhteisen nimen, yhteisen alueen ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Heidän listansa on seuraava: etnos on ryhmä, jolla on 1) yhteinen nimi, 2) yhteinen alue, 3) tarina yhteisestä alkuperästä, 4) yhteinen kulttuuri, 5) yhteenkuuluvuuden tunne ja 6) yhteiset historialliset muistot.[2] Muitakin luetteloja tuntomerkeistä on esitetty.

Alkuperämyytti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irlantilaisia tanssijoita Davis Academyssa, Yhdysvalloissa.
Pääartikkeli: Alkuperämyytti

Muista erottavien tuntomerkkien lisäksi etniseen identiteettiin kuuluu olennaisesti myös ryhmän alkuperää koskeva myytti. Alkuperämyytti tarkoittaa niitä yhteisiä kokemuksia, joiden katsotaan yhdistävän ryhmän ja erottavan sen muista. Myytti ei välttämättä tarkoita epähistoriallisuutta vaan sitä, että se kertoo ryhmän yhteisesti koetun historiallisen taustan, joka antaa sille sen ainutkertaisen identiteetin. Kansojen alkuperämyyteissä korostuvat sodat ja konfliktit, koska niissä ryhmä selvimmin erottuu muista. Niihin sisältyy tavallisesti myös ylemmyyden tuntemus suhteessa toisiin ryhmiin. Alkuperämyyttiä ei tarvitse tietoisesti oppia, sillä se omaksutaan jo erilaisissa kulttuurituotteissa, kuten lauluissa, tansseissa, runoissa, teatterissa ja maalaustaiteessa. Toisaalta myytti esiintyy myös aktiivisen oppimisen kohteena esimerkiksi koulujen historiankirjoissa.[2]

Etnisiä ryhmiä syntyy ja katoaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etniset ryhmät eivät ole pysyviä. Ryhmiä syntyy (etnogeneesi) ja katoaa, ja ne muuntuvat ajan myötä toisiksi. Viimeisten 500 vuoden kuluessa lukematon määrä etnisiä ryhmiä on kadonnut, niiden joukossa mm. lukuisat Amerikan intiaanikansat. Uuden ryhmän synty eli etnogeneesi tapahtuu joko jakautumalla tai sulautumalla. Pohjois-Amerikan intiaaniheimot jakautuivat useiksi kansoiksi, jotka kaikki loivat itselleen oman alkuperämyyttinsä. Kun bantut levittäytyivät Afrikassa, he jakautuivat useiksi kansoiksi. Etelä-Afrikkaan muuttaneet hollantilaiset loivat oman kansallisen identiteetin buureina. Uuden etnisen ryhmän synty sulautumalla tapahtui Englannissa, missä maahan tulleet anglit, saksit ja juutit yhdistyivät alkuperäiskansojen kanssa englantilaisiksi.[3]

Sivilisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansaa tai etnistä ryhmää laajempi identiteetti on sivilisaatio, joka tarkoittaa kaikkein laajinta kulttuurista muodostumaa, johon ihminen samaistuu. Samuel P. Huntington luettelee niitä nykymaailmasta vain seitsemän tai kahdeksan, kun etnisiä ryhmiä on satoja tai tuhansia. Huntingtonin mukaan etnisen ryhmän tuntomerkit eivät enää sovellu sivilisaatioihin. Hän jättää näistä tuntomerkeistä jäljelle vain uskonnon. Jokaisen sivilisaation ytimenä on tietty oma uskonto, sen arvot ja myytit. [4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Colin Renfrew ja Paul Bahn: Archeology: Theories Methods and Practice, s. 194. Thames & Hudson, 2016.
  2. a b c d e James Peoples & Garrick Bailey: An Introduction to Cultural Anthropology. 10th edition, s. 367. Cencage Learning, 2014.
  3. James Peoples & Garrick Bailey: An Introduction to Cultural Anthropology. 10th edition, s. 367. Cencage Learning, 2014.
  4. Huntington, Samuel P.: Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys, s. 52–53. Terra Cognita, 1996/2003.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Brubaker, Rogers: Etnisyys ilman ryhmiä. (Ethnicity without Groups, 2004.) Suomentaneet Erkki Vainikkala ja David Kivinen. Tampere: Vastapaino, 2013. ISBN 978-951-768-403-3.

 

Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.