Alue

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo maantieteellisestä käsitteestä alue. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Kuvassa kylä, metsä ja pellot, joilla viljellään eri kasveja, muodostavat selkeitä omia ympäristöstä erottuvia alueitaan

Alue on maanpinnan määräosa[1], joka jonkin tai joidenkin ominaisuuksien perusteella eroaa ympäristöstään.[2] Alueen erottavat ominaisuudet ovat joko luonnonoloihin tai kulttuuriin liittyviä tekijöitä. Alueita voidaan rajata joko yhden ominaisuuden perusteella, analyyttinen alue, tai usean eri ominaisuuden perusteella, synteettinen alue. Maantiede, aluetiede ja geoinformatiikka ovat esimerkkejä alueita tutkivista tieteistä.

Maantieteilijä J. G. Granö esitti Puhdas maantiede -teoksessaan, että on ensisijaisesti etsittävä yhtenäisiä alueita, eikä mahdollisimman jyrkkiä rajoja. Alueiden välillä voi olla selkeä raja, kuten valtiolla, tai niiden välillä voi olla vaihettumisvyöhyke, esimerkiksi boreaalisen metsän muuttuessa vähitellen tundraksi. Alueet voivat esiintyä myös kenttinä, joilla on arvo kaikkialla maailmassa, kuten ilmastolla lämpötilan tai ilmanpaineen suhteen. Alueet voidaan siis jakaa jatkuviin ja epäjatkuviin alueisiin. [3]

Yleensä alue on keskikokoinen osa maata tai vettä, joka on pienempi kuin kokonaiset maantieteelliset kiinnostuksen kohteet kuten valtio tai vuoristo. Alue on kokoelma pienempiä yksiköitä, kuten "Uuden Englannin osavaltiot" tai osa suurempaa kokonaisuutta, kuten "Yhdysvaltain Uuden Englannin alue".

Alueet jaetaan maantieteessä hallinnollisiin, homogeenisiin, toiminnallisiin ja miellealueisiin. Fyysisessä maantieteessä, ekologiassa, eliömaantieteessä, eläinmaantieteessä ja ympäristömaantieteessä alueet perustuvat luonnollisiin seikkoihin kuten biotooppeihin, biomeihin, vesistöihin, vuoristoihin ja maalajeihin. Kulttuurimaantietessä alueet määrittää ihmisen toiminta ja muut inhimilliset tekijät, kuten elinkeinot, kieli, uskonto tai paikallinen kulttuuri ja traditiot, tai ne ovat kokonaan ihmisen rajaamia esimerkiksi hallinnollisesti, kuten kunnat ja valtiot. Alueeksi luetaan myös ihmisen mielessään muodostamat käsitykset alueista, miellealueet eli mentaalikartat. [4]

Esimerkkejä aluetyypeistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Ervasti, Veikko, Kytömäki, Jorma, Paananen, Juhani: Sininen planeetta; Yhteinen maailma, s. 130. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-28777-6.
  3. Pirjo Hellemaa: Maantieteellisen tiedon hankinta, analyysi ja kartografia, s. 42-46. Helsingin yliopisto, 2012.
  4. Kakko, Kenno, Tyrväinen & Fabritius: Lukion maantiede 1-2. Otava, 2010.
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.