Eino Poutiainen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Eino Poutiainen (11. lokakuuta 1917 Leppävirta12. syyskuuta 1979 Joensuu) oli kiihtelysvaaralainen kansanedustaja ja pienviljelijä. Hän oli Suomen Maaseudun Puolueen (alun perin Suomen Pientalonpoikien Puolueen) kansanedustaja vuosina 1970–1972 sekä 1979 Pohjois-Karjalan vaalipiiristä. Hän toimi myös SPP:n järjestösihteerinä 1959–1961, SPP:n/SMP:n puoluesihteerinä 1961–1970 ja sen pää-äänenkannattajan Suomen Uutisten päätoimittajana 1961–1968. Presidentin valitsijamiehenä Poutiainen oli vuoden 1968 presidentinvaalissa. Kotikunnassaan Kiihtelysvaarassa Poutiainen oli kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsen. Hänet muistetaan erityisesti pappamopolla tehdystä vaalityöstä. Sotilasarvoltaan Poutiainen oli reservin vääpeli.

Eino Poutiaisen vanhemmat olivat maanviljelijä ja kauppias Otto Poutiainen ja Hilja Kilpeläinen. Perheessä oli seitsemän lasta, joista Eino oli nuorin. Kansakoulun käytyään Eino Poutiainen työskenteli maatalous- ja metsätöissä sekä kaivosmiehenä ja suoritti kanta-aliupseerikoulun jatkosodan aikana. Vuonna 1944 Poutiainen solmi avioliiton Polvijärveltä kotoisin olleen Laina Rädyn kanssa. Heille syntyi kaikkiaan yhdeksän lasta. Vuonna 1956 Poutiaiset vuokrasivat Kiihtelysvaaran Keskijärveltä pientilan, jonka he lunastivat omakseen pari vuotta myöhemmin. Samoihin aikoihin Eino Poutiainen päätti siirtyä politiikan pariin ja hän osallistui Suomen Pientalonpoikien Puolueen perustamiseen vuonna 1959.

Poutiainen ei koskaan ollut erityisen hyvissä väleissä puolueen puheenjohtajan Veikko Vennamon kanssa. Vuonna 1970 Poutiainen joutui jättämään puoluesihteerin tehtävät hänen ja Vennamon välille syntyneiden erimielisyyksien vuoksi ja vuoden 1972 puoluekokouksessa Vennamo esti hänen uudelleenvalintansa puoluesihteeriksi huolimatta siitä, että puolueen kenttä tuki Poutiaista. Puheessaan Vennamo hyökkäsi rajusti Poutiaista vastaan, koska hänen mielestään "puoluetoimiston asiat olisivat menneet sekaisin", mikäli Poutiainen olisi valittu. Vuoden 1972 vaaleissa Poutiainen putosi eduskunnasta, mutta palasi kansanedustajaksi vuoden 1979 vaaleissa. Hän kuoli kuitenkin uuden eduskuntakautensa kestettyä vain vajaat puoli vuotta. Poutiaisen kuolema merkitsi SMP:lle myös yhden eduskuntapaikan menetystä, kun hänen tilalleen kansanedustajaksi tuli vaaliliittokumppani Suomen Kristillisen Liiton ehdokas, rehtori Erkki Korhonen.

Vuonna 1972 toimittaja Hannu Karpo teki Eino Poutiaisesta televisio-ohjelman Vaiennut viulu. Samana vuonna Poutiainen julkaisi muistelmateoksen Melkoisen kovaa leikkiä.

Eino Poutiaisen muistolaatta paljastettiin Kiihtelysvaaran Keskijärven kylätalolla 23. heinäkuuta 2005. Sen on suunnitellut kuvanveistäjä Reetta Gröhn-Soininen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Karjalainen 24.7.2005

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.