Alzheimerin tauti

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Alzheimer)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alzheimerin tauti
Normaalit ja Alzheimer–potilaan aivot.
Normaalit ja Alzheimer–potilaan aivot.
ICD-10 G30, F00
ICD-9 331.0, 290.1
OMIM 104300
MedlinePlus 000760
MeSH D000544

Alzheimerin tauti on dementiaa aiheuttava sairaus, jonka oireet johtuvat aivokudoksen tuhoutumisesta ja aivojen surkastumisesta. Ensimmäisen sairaustapauksen kuvasi lääketieteelle vuonna 1906 saksalainen psykiatri Alois Alzheimer. Tauti rappeuttaa ihmisen muistin ja lopulta muutkin henkiset kyvyt sekä liikunta- ja puhekyvyn. Alzheimer-potilaista yhdeksällekymmenelle prosentille kehittyy jossain vaiheessa niin sanottuja käytösoireita, jotka voivat ilmetä käytännössä levottomana kuljeskeluna, huuteluna, tavaroide kätkemisenä, ylimääräisenä vaatteidenvaihtona tai riisuutumisena, esineiden syömisenä, huomiota herättävänä seksuaalisena käyttäytymisenä tai itsensä vahingoittamisena[1]. Taudin näkyvät oireet kestävät keskimäärin kymmenen vuotta.

Esiintyvyys ja riskitekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava monitekijäinen sairaus, jonka kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen merkitys kasvaa entisestään väestön ikääntymisen myötä. Alzheimerin tauti aiheuttaa Suomessa 70 % dementioista.[2]

Sairaus, jota Alois Alzheimer piti "mielenkiintoisena poikkeustapauksena", on väestön ikääntymisen myötä tullut entistä yleisemmäksi. Alzheimerin taudin esiintyvyys on 1,4 prosenti luokkaa, sillä Suomessa arvioidaan olevan noin 80 000 eriasteista Alzheimerin tautia sairastavaa, joista noin 7 000 työikäisiä. 65–67-vuotiaista suomalaisista 2 % sairastaa tätä sairautta, ja yli 85-vuotiaista jo noin 35 prosenttia.

Vuosittain Suomessa todetaan noin 12 000 uutta tapausta. Vaikka Alzheimerin taudin riski on useimmissa länsimaissa aiempaa pienempi[3], väestön keskimääräisen eliniän noustessa sairaudesta on tulossa uusi kansantauti, ja merkittävämpi lääketieteellinen, sosiaalinen sekä taloudellinen haaste.[2][4]

Vaikka Alzheimerin tauti on leimallisesti ikääntyneemmän väestönryhmän vaiva, se saattaa joissain tapauksissa puhjeta jo ennen 50 vuoden ikää.[5] Downin oireyhtymää sairastavista joka ikinen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa dementiaoirein ilmenevään Alzheimerin tautiin. Down-naisilla dementiaoireet ilmenevät keskimäärin noin 40 vuoden ja miehillä noin 46 vuoden iässä.[6] Myös muusta syystä johtuva kehitysvamma lisää Alzheimerin taudin riskiä[7]. Muita riskitekijöitä ovat vakava aivovamma, korkea kolesteroli, verenpainetauti, aikaisempi hoitamaton masennus, ympäristömyrkyt ja alhainen koulutustaso[8]. Mahdollisia riskitekijöitä ovat lisäksi keski-iän korkea verenpaine, seerumin suuri kolesterolipitoisuus ja heikentynyt glukoosinsieto.

Varhain (keski-iässä) alkanut Alzheimerin tauti on perinnöllistä tyyppiä 5–10 prosentissa tapauksista ja kaikista Alzheimer-tapauksista perinnöllisiä on 0,5–1,0 prosenttia. On löydetty kolme Alzheimeriin liittyvää geenivirhettä, jotka aiheuttavat esiintyessään sairastumisen.[8] Näistä ApoE4-geeni) lisää naisten sairastumisriskiä [9].

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokeneista tutkijoista ja lääkäreistä koostuneen kansainvälisen ryhmän vuonna 2016 julkaisemasta tutkimuskatsauksesta käy ilmi, että vuosien varrella on kertynyt laaja ja kiistaton tieteellinen tutkimusnäyttö siitä, että Alzheimerin tauti on tulehdussairaus, joka johtuu aivojen lepotilassa olevien bakteerien tai virusten aktivoitumisesta esimerkiksi stressiin liittyvän immuunijärjestelmän heikkenemisen seurauksena[10]. Lepotilassa olevat virukset kulkeutuvat aivoihin tyypillisesti hajukäämin kautta[11]. Oulun yliopistossa julkaistiin samana vuonna tutkimus, jonka mukaan Alzheimerin taudoin oireet liittyisivät niin sanottujen happiradikaalien eli hapen haitallisten muotojen toimintaan[12]. Oulun yliopistossa saatu tulos sopii hyvin yhteen aiempien tutkimuslöydösten kanssa, sillä tulehduksissa syntyy vapaita happiradikaaleja[13].

Alzheimerin tautia sairastavan aivosolujen väliseen tilaan muodostuu amyloidiplakkia.[14] Amyloidiplakkia pidettiin aiemmin liukeamattomana, mutta nyt on havaittu, että elimistö kykeneekin poistamaan kyseista aineenvaihduntatuotetta, jota elimistön immuunipuolustusjärjestelmä tuottaa vasten virusten ja bakteerien ympärille tuhotakseen ne[15]. Löydös selittää ehkä sen, miksi Alzheimerin taudin hoitoon kehitetty plakkeja muodostavan betasekretaasientsyymin BACE1:n toimintaa estävä lääke aiheuttaa Alzheimer-oireita.[16]

Amyloidisaostumilla on aivojen omien hermoviestien kulkua häiritsevä ominaisuus, mistä aiheutuu Alzheimerin taudin oireita, jos elimistö ei kykene poistamaan niitä riittävän nopeasti.[17] Apoe-nimisen proteiinin perinnöllinen muoto apoe4 lisää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin, sillä se hidastaa amyloidisakan poistumista aivoista[18].

Kolinergisen hypoteesin[19] mukaan taudin aiheuttaa asetyylikoliinin vähentynyt muodostuminen. Useimmat lääkehoidot ovat kehitetty tämän hypoteesin pohjalta.

On löydetty kolme Alzheimeriin liittyvää geenivirhettä, jotka aiheuttavat esiintyessään sairastumisen. Nämä geenivirheen aiheuttamat Alzheimertapaukset ovat kuitenkin erittäin harvinaisia, Suomessa tapauksia tunnetaan joitain kymmeniä. Näiden kolmen geenivirheen lisäksi tiedetään riskigeeni apolipoproteiini E 4, jota esiintyy useammin Alzheimeriin sairastuneilla. Riskigeeni ei kuitenkaan aina tarkoita, että henkilö sairastuu Alzheimeriin.[8]

Alzheimerin taudin toteaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimerin tauti todetaan dementian ja depression arviointiin käytettävillä, yleensä henkilön muistia, matemaattisia ja avaruudenhahmottamiseen liittyviä kykyjä mittaavilla haastatteluilla (MMSE ja CERAD).[20]. Hajuaistin tutkimisen tulisi kuulua kliiniseen selvittelyyn pyrittäessä Alzheimerin taudin varhaiseen toteamiseen, sillä Alzheimer-potilaiden hajujen tunnistamiskyky heikkenee jo silloin, kun muistin alueella voidaan todeta vasta ensimmäisiä muutoksia[21].

Hajujen tunnistus on verrokkeja heikompaa kuin myös Alzheimer-potilaiden ensimmäisen as- teen sukulaisilla sekä niillä, joilla on huomattava geneettinen riski sairastua Alzhemerin tautiin. Tauti vaikuttaa ensimmäisenä hippokampukseen, jonka tilavuudesta voi arvioida onko kudoskatoa tapahtunut. Vuonna 2011 Suomessa käyttöön otettava menetelmä taudin toteamiseksi sisältää uuden mittaustavan, jossa aivojen magneettikuvia ei enää arvioida silmämääräisesti vaan mittaluku lasketaan kuvasta automaattisesti. Kun arvion teko kesti aiemmin tunteja, uudella menetelmällä saadaan tarkka tieto kolmessa minuutissa.[22]

Tauti voidaan todeta myös veritutkimuksella mittaamalla verestä tiettyjen proteiinien pitoisuudet. Jotkut proteiineista ovat tulehdusten merkkiaineita, ja siksi onkin arvioitu, että osa Alzheimer-dementioista olisi tulehdusperäisiä.[23]

Alzheimerin taudin eteneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimerin taudin eteneminen voidaan jakaa eri vaiheisiin. Ensimmäinen vaihe on lievä, toinen keskivaikea ja kolmas vaikea tai syvä Alzheimer. Sairauden eteneminen vaiheesta toiseen on hyvin yksilöllistä. Yleensä potilasta vaivaavat muistihäiriöt jo ennen diagnoosia.

Sairauden keston uskotaan olevan keskimäärin kymmenen vuoden paikkeilla, mutta toisilla se saattaa kestää muutaman vuoden ja toisaalta joillakin jopa yli kaksikymmentä vuotta.

Lievä vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alussa sairauden merkkejä on vaikea erottaa normaalista, jokaiselle silloin tällöin sattuvasta asioiden unohtelusta. Henkilö, joka on sairastunut Alzheimerin tautiin alkaa kuitenkin vähitellen unohdella asioitaan entistä useammin. Uusien asioiden oppiminen vaikeutuu, ja potilas saattaa helposti eksyä uudessa ympäristössä, esimerkiksi lomamatkoilla. Hänen voi olla vaikea löytää sanoja kuvaillakseen jotain. Työelämässä toimiminen vaikeutuu. Uudet ihmiset ja tilanteet kuormittavat sairastunutta tavanomaista enemmän. Henkilö voi olla masentunut ja vetäytyvä. Jos hän itse huomaa, ettei kaikki ole kunnossa, hän saattaa yrittää peittää sitä muun muassa tarkkailemalla keskustelukumppaneitaan varmistaakseen, että puhuu samasta asiasta. Uusista asioista puhuttaessa hän saattaa kommentoida keskustelua sanomalla: ”Noin minäkin olen lukenut/kuullut.” Osassa tapauksista taas käy niin, ettei Alzheimerin tautiin sairastunut itse huomaa itsessään tapahtunutta muutosta ja kun omaiset alkavat puhua hänelle siitä, hän voi yllättyä ja saattaa jopa loukkaantuakin. Omaisten voi olla vaikea saada häntä suostumaan muistitutkimuksiin, kun hän vakuuttelee olevansa terve. Tavaroiden hukkaaminen saattaa aiheuttaa vainoharhaisuutta tai aggressiivisuutta. Potilas selviytyy vielä kotona, jos saa monimutkaisimpiin kotitöihin apua.

Keskivaikea vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskivaikean Alzheimerin vaiheen aikana tapahtuu monia muutoksia, jotka heikentävät itsenäistä selviytymistä. Sairaudentunto katoaa, eli henkilö ei enää ymmärrä olevansa sairas. Tässä vaiheessa monet muuttavat hoitokotiin. Potilaan paikantaju häviää, ja hän eksyy myös tutussa ympäristössä. Apua tarvitaan pukeutumisessa, ja aamulla saattaa vaatteiden löytäminen olla vaikeaa. Potilaalla on ongelmia tunnistaa läheisiään ja muistaa heitä. Potilas oireilee laihtumalla, vaikka söisikin hyvin. Lisäksi hänellä on erilaisia harhaluuloja, ja vuorokausirytmi alkaa järkkyä. Hänen muististaan saattaa olla kadonnut vuosikymmeniä, jopa yli puoli vuosisataa esimerkiksi niin, että hän kuvittelee 2010-luvulla elävänsä 1950-lukua ja luulee, että Suomen istuva presidentti on Juho Kusti Paasikivi tai Urho Kekkonen. Potilas voi luulla, että hänellä on pieniä lapsia, vaikka kaikki hänen lapsensa olisivat jo keski-iän ylittäneitä. Jos muita sairauksia ei ole, ovat potilaan ruumiillinen kunto ja liikuntakyky hyvät. Hän elää suhteellisen onnellisena omassa maailmassaan, eikä ole syytä lähteä vakuuttelemaan hänelle, että hänellä on Alzheimerin tauti tai tyrkyttämään hänelle tietoa vaikkapa siitä, mitä vuotta eletään, kuka on Suomen presidentti tai minkä ikäisiä hänen lapsensa ovat. Sellainen voisi tuottaa hänelle jopa mielipahaa. Tässä vaiheessa on syytä tehdä edunvalvontajärjestelyitä, sillä potilas ei ole enää oikeustoimikelpoinen. Kotona asuminen on mahdollista ainoastaan jatkuvan silmälläpidon alaisena. Vaihe kestää yleensä noin 2–4 vuotta, joskin yksilölliset poikkeamat ovat mahdollisia.

Syvä vaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syvän Alzheimerin vaihe on sairauden lopullinen vaihe. Omaisille se on henkisesti raskasta aikaa. Potilas on jatkuvan laitoshoidon tarpeessa, sillä hän tarvitsee apua kaikissa jokapäiväisen elämän toiminnoissa. Hygieniasta on huolehdittava, sillä virtsan ja ulosteen pidättämisen kyky on hävinnyt. Potilasta on syötettävä, nielemiskyky säilyy pitkään. Potilas ei tunnista läheisiään eikä ylipäänsä muitakaan ihmisiä. Hän ei ymmärrä puhetta, ja puheen tuotto on lähinnä sanojen ja äänteiden toistamista. On tapauksia joissa Alzheimerpotilas ymmärtää laulua. Hän muistaa yhä nuoruutensa kappaleita ja nauttii niiden kuuntelemisesta/laulamisesta läheisten tai muiden ihmisten kanssa. Minkäänlaista paikan ja ajan tajua ei ole. Keho jäykistyy, minkä tuloksena kävelykyky heikkenee ja häviää. Joillakin esiintyy epileptisiä kohtauksia ja lihasten nykimistä ja kouristeluja. Joillakin potilailla esiintyy näköharhoja: hoitaja saattaa olla potilaan äiti, puoliso, isä ja huoneessa saattaa olla kissa jne. Vaihe kestää keskimäärin noin 1–5 vuotta, mutta yksilölliset poikkeamat ovat mahdollisia. Kuoleman saattaa aiheuttaa influenssa tai keuhkokuume (kuten Yhdysvaltain entisen presidentin, Ronald Reaganin tapauksessa).

Sairauden hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimerin tautia ei voida toistaiseksi parantaa. Oireita voidaan hidastaa ja potilaan oloa helpottaa.

Hoidon tavoitteina on potilaan toimintakyvyn ylläpitäminen, turvallisen kotona asumisen mahdollistaminen ja elämänlaadun parantaminen sekä hänen läheistensä jaksamisen tukeminen. Siihen kuuluvat riittävä ja monipuolinen ravinto, liikunta, ulkoilu sekä puhtaudesta huolehtiminen (wc:ssä käymisestä sekä peseytymisestä muistuttaminen sekä avustaminen). Potilas tarvitsee myös virikkeitä, toimivaa ystäväpiiriä ja läheisiä ihmisiä. Kotona pitää tehdä järjestelyitä, jotka vähentävät tapaturmia, kuten turvalieden ja korotettujen tuolien hankkiminen sekä kynnysten poistaminen.

Lääkkeetön hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvä kunto auttaa Alzheimerin tautia sairastavia, sillä varhaisvaiheessa hyväkuntoisilla ihmisillä on vähemmän vaurioita hippokampuksen alueella. Yhdysvaltojen Alzheimer-yhdistyksen lääketieteellisen toimikunnan puheenjohtajan Sam Gandyn mukaan sairastuneenakaan ei ole liian myöhäistä hankkia hyvää fyysistä kuntoa. Kansasin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana yli 60-vuotiaita, 56 tervettä ja 60 Alzheimerin tautia sairastavaa[24] Hajujen tunnistus on verrokkeja heikompaa kuin myös Alzheimer-potilaiden ensimmäisen as- teen sukulaisilla sekä niillä, joilla on huomattava geneettinen riski sairastua Alzhemerin tautiin.

Lääkehoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimerin tauti on ensimmäinen dementiasairaus, johon on kehitetty myös lääkehoitoa ja ensimmäinen lääke tuli markkinoille vuonna 1997lähde?. Vielä ei ole kuitenkaan onnistuttu kehittämään lääkkeitä, jotka hidastaisivat taudin etenemistä tai pysäyttäisivät sen[25]. Oireita voidaan kuitenkin lievittää asetyylikoliiniesteraasin (AKE) estäjillä tai memantiinilla.

Hoito antikoliiniesteraaseilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimerin taudissa eräs biokemiallisesti selvä muutos on aivojen kolinergisen toiminnan heikkeneminen; parasympatomimeetit puolestaan aiheuttavat kolinergistä stimulaatiota.[26] aktivoiden aivokuoren hermosoluja[27]. parasympatomimeettejä ovat (donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini).

Muut lääkkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos Antikoliiniesteraasi-estäjä ei sovi potilaalle, voidaan häntä hoitaa memantiinilla, joka estää liiallista glutamaatti-välittäjäainevaikutusta[28]. AKE-estäjän ja memantiinin yhdistelmähoitoa käytetään taudin edetessä tai kun ilmaantuu käytöshäiriöitä[29]. Edellä mainitut lääkkeet eivät paranna muistia, mutta tekevät potilaista aktiivisempia, aloitekykyisempiä ja rauhallisempia[30], mikä helpottaa erityisesti omaishoitajien taakkaa.

Koe-eläimillä on saatu lupaavia tuloksia muistisairaiden hiirten hoidossa kuukautiskipuihin yleisesti käytetyllä mefenaamihapolla, joka kohdistuu aivosoluja tuhoavaan NLRP3 inflammasome - kanavaan[31].

Lääkitys tehostaa hermosolujen välistä viestintää parantaen näin älyllistä suorituskykyälähde?.

Joka kolmas Alzheimerin tautia sairastavista käyttää Suomessa psykoosilääkkeitä, joita määrätään usein niin sanottuihin käytöshäiriöihin. Psykoosilääkkeitä käyttävien Alzheimer-potilaiden dementia etenee kuitenkin lähes kolme kertaa todennäköisemmin kuin muiden.[32] Psykoosilääkkeiden käyttöön muistisairailla liittyy myös suurentunut kuoleman riski[33] sekä suurentunut riski saada dementialle altistavia sydänvaivoja[34]. Psykoosilääkkeiden käyttö lisää merkittävästi myös vanhusten kaatumisia.[35]

Alzheimerlääkitys on kallista. Kela-korvausta varten on hankittava B-1 lausunto. Alzheimer-potilaalle sen kirjoittaa neurologi, geriatri tai psykogeriatri. Jos korvaushakemus hyväksytään, potilas kustantaa lääkityksestään puolet ja Kela toisen puolen. Hyväksymispäätös ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Korvauspäätöksiä ei ole aina tehty laitoshoidossa oleville, mutta käytännössä on tapahtunut muutoksia. Korvaus koskee vain lievää tai keskivaikeaa Alzheimeria sairastavia potilaita.

Yhdysvalloissa kehittiin 2010-luvun alussa lääke, joka esti plakkeja muodostavan betasekretaasientsyymin BACE1:n toimintaa, mutta lääke päinvastoin lisäsi Alzheimer-oireita[36].

Sairauden ennaltaehkäisy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riskiryhmiä voisi seuloa esiin ehkä hajuntunnistuskokeella, koska hajujen tunnistus on verrokkeja heikompaa niillä, joilla on huomattava geneettinen riski sairastua Alzhemerin tautiinHajuaistin muutokset Alzheimerin taudin varhaisena oireena. Matti Jokelainen ja Veijo Pulliainen. http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94072.pdf.

Alzheimerin taudin ehkäisyssä on oleellista myös suojata pää vammoilta, aivojen käyttäminen kaikissa ikävaiheissa ja terveet elämäntavat, kuten monipuolinen ruoka ja liikunta. Antioksidantteja ja tulehduskipulääkkeitä pidetään mahdollisesti alzheimerin taudilta suojaavina tekijöinä.[37]

E-vitamiinilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia Alzheimerin taudin ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.[38][39] D-vitamiinin puute saattaa lisätä riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.[40] Suuret päivittäiset annokset B-vitamiineja voivat vähentää sairauden puhkeamisen riskiä, sillä B-vitamiinien tiedetään vaikuttavan homokysteiinin määrään veressä. Korkea homokysteiinipitoisuus liittyy Alzheimerin taudin riskiin.[41] Myöhemmässä iässä aivojen käytön (esim. sudokut) on todistettu vähentävän riskiä sairastua.

Tutkimuksessaan vuodelta 2006 Eubanks ym. analysoivat tietokone- ja laboratoriomallien avulla kannabiksen aktiivisen ainesosan tetrahydrokannabinolin (THC) vaikutuksia Alzheimerin taudin kannalta tärkeisiin molekyyleihin. He osoittivat, että THC inhiboi kilpailevasti asetyylikolinesteraasientsyymiä sekä estää beeta-amyloidipeptidin aggregoitumista. Molemmat näistä tekijöistä ovat oleellisia Alzheimerin taudin kehittymisessä. Tutkijat pitävät mahdollisena, että THC:sta ja sen kaltaisista molekyyleista voisi tulevaisuudessa kehittää hoitomuodon Alzheimerin tautiin.[42]

Columbia-yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan Alzheimer-riskiä voisi pienentää vähän tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävällä ravinnolla.[43]

Alzheimerin tautiin liittyvä tutkimustieto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokeneista tutkijoista ja lääkäreistä koostuneen kansainvälisen ryhmän vuonna 2016 julkaisemasta tutkimuskatsauksesta käy ilmi, että vuosien varrella on kertynyt laaja ja kiistaton tieteellinen tutkimusnäyttö siitä, että Alzheimerin tauti on tulehdussairaus, joka johtuu aivojen lepotilassa olevien bakteerien tai virusten aktivoitumisesta esimerkiksi stressiin liittyvän immuunijärjestelmän heikkenemisen seurauksena[44].

Aiemmin ajateltiin, että amyloidiplakin muodostumista estävä lääkehoito voisi estää Alzheimerin taudin puhkeamisen[45][46]. Uusin tutkimus on kuitenkin osoittanut, että amyloidiplakkia tarvitaan aivoihin päässeiden virusten ja bakteerien tuhoamiseen[47].

Etanoliaineenvaihduntaan liittyvän ALDH2-entsyymin koodaavassa geenissä oleva mutaatio näyttäisi altistavan myöhäisvaiheen Alzheimersille.[48]

Yhdysvaltalainen lääkealan yritys Eli Lilly kertoi vuonna 2015 tutkimustuloksista, joiden mukaan varhaisvaiheessa olevaa Alzheimerin tautia voitaisiin estää etenemästä solanetsumabilla, mutta osa tutkijoista suhtautui epäilevästi solanetsumabin käyttöön[49].

Tunnettuja Alzheimerin tautiin sairastuneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tunnista epätyypillinen alzheimer. Vuokko Sipponen. http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/tunnista_epatyypillinen_alzheimer
  2. a b Tuula Pirttilä, Riitta Aejmelaeus, Kari Alhainen, Timo Erkinjuntti, Hannu Koponen, Marja Puurunen, Minna Raivio, Ari Rosenvall, Jaana Suhonen, Risto Vataja: Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito. (Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettaman työryhmän hoitosuositus) Käypä hoito, 29.3.2006. Duodecim. http://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50044.pdf (pdf) Viitattu 19.3.2010.
  3. https://www.alz.org/documents_custom/2016-facts-and-figures.pdf
  4. http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/n/NT0000379A.html
  5. Terveyskirjasto, Alzheimerin tauti
  6. Eeva Grönstrand: Lääkekorvaukset kiven sisässä. http://www.kehitysvammaliitto.fi/suomeksi/julkaisut/ketju/ketju-arkisto/ketju-2007/ketju-12007/
  7. Maura Ryömä: Autismikirjon ihmisillä kohonnut riski kuolla ennenaikaisesti. 29.4.2016. http://www.puoltaja.fi/blogi/autismikirjon-ihmisilla-suuri-riski-kuolla-ennenaikaisesti
  8. a b c http://www.alzheimerinfo.fi/alzheimerin-tauti/alzheimerin-taudin-aiheuttajaa-ei-tunneta
  9. Alzheimer-riskiä lisäävä geenimuunnos vaikuttaa vain naisiin, yle 13.6.2012
  10. Researchers Identify Virus and Two Types of Bacteria as Major Causes of Alzheimer’s. Neuroscience News 9.3.2016. http://neurosciencenews.com/microbes-alzheimers-neurology-3826/
  11. Researchers Identify Virus and Two Types of Bacteria as Major Causes of Alzheimer’s. Neuroscience News 9.3.2016. http://neurosciencenews.com/microbes-alzheimers-neurology-3826/
  12. Bakteereista tehtiin mullistava löytö Oulun yliopistossa – tutkimus kesti liki kymmenen vuotta. 14.3.2016. http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/bakteereista-tehtiin-mullistava-loyto-oulun-yliopistossa-tutkimus-kesti-liki-kymmenen-vuotta/722642/
  13. Antti Voutilainen: Roskaruoan haittavaikutukset kuriin, mutta että appelsiinimehulla? 1.04.2010. http://www.tohtori.fi/?page=4031888&id=7973599
  14. Tiede 12/2008, sivu 44, Dementiakin voi olla tartuntatauti: Hermosto rappeutuu samoin.
  15. Mari Heikkilä: Tutkijat: Herpes voi olla Alzheimerin taudin alku. Helsingin Sanomat 13.6.2016, B8. http://www.hs.fi/tiede/a1465446083416
  16. Alzheimerin tauti voi huonontaa muistia, Tiedon jyvät, Helsingin Sanomat 28.2.2012 s. D1
  17. Mari Heikkilä: Tutkijat: Herpes voi olla Alzheimerin taudin alku. Helsingin Sanomat 13.6.2016, B8. http://www.hs.fi/tiede/a1465446083416
  18. Mari Heikkilä: Tutkijat: Herpes voi olla Alzheimerin taudin alku. Helsingin Sanomat 13.6.2016, B8. http://www.hs.fi/tiede/a1465446083416
  19. Francis P. T., Palmer, A. M., Snape M., Wilcock G. K.: The cholinergic hypothesis of Alzheimer's disease: a review of progress. (pmid 10071091, pmc 1736202) Journal of neurology, neurosurgery, and psychiatry, February 1999, 66. vsk, nro 2, s. 137–147. (englanniksi)
  20. 2.2. MMSE -testi, Manuaaliset mittarit, Dementian ja depression haitta-asteen arvioiminen, Vanhustyössä käytettäviä mittareita, Hanna Hyttinen, Yliopettaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu
  21. Matti Jokelainen ja Veijo Pulliainen. http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94072.pdf
  22. Uusi menetelmä tunnistaa Alzheimerin hetkessä 16.2.2010. Yle.fi. Viitattu 11.6.2010.
  23. Alzheimerin taudin voi varmistaa verikokeella Yle.fi, Terveys ja hyvinvointi. 14.9.2010. Viitattu 14.9.2010.
  24. Fitness protects brain in Alzheimer's patients Viitattu 29.6.2016. en-GB
  25. Alzheimerin taudin nykyhoito ja lääkekehityksen haasteet Merja Hallikainen. Sic! Lääketietoa Fimeasta 1/2014. http://sic.fimea.fi/1_2014/alzheimerin_taudin_nykyhoito_ja_laakekehityksen_haasteet
  26. Koulu, Markku & Tuomisto, Jouko: Farmakologia ja toksikologia. Medicina Oy. Alzheimerin taudin lääkkeet.
  27. Alzheimerin taudin nykyhoito ja lääkekehityksen haasteet. Merja Hallikainen. Sic! Lääketietoa Fimeasta 1/2014. http://sic.fimea.fi/1_2014/alzheimerin_taudin_nykyhoito_ja_laakekehityksen_haasteet
  28. Alzheimerin taudin nykyhoito ja lääkekehityksen haasteet Merja Hallikainen. Sic! Lääketietoa Fimeasta 1/2014. http://sic.fimea.fi/1_2014/alzheimerin_taudin_nykyhoito_ja_laakekehityksen_haasteet
  29. Alzheimerin taudin nykyhoito ja lääkekehityksen haasteet Merja Hallikainen. Sic! Lääketietoa Fimeasta 1/2014. http://sic.fimea.fi/1_2014/alzheimerin_taudin_nykyhoito_ja_laakekehityksen_haasteet
  30. Alzheimerin taudin nykyhoito ja lääkekehityksen haasteet Merja Hallikainen. Sic! Lääketietoa Fimeasta 1/2014. http://sic.fimea.fi/1_2014/alzheimerin_taudin_nykyhoito_ja_laakekehityksen_haasteet
  31. Anti-inflammatory drug shows promise for Alzheimer's disease treatment Mefenamic acid reversed memory problems in mice, suggesting the NSAID could do the same for humans, say researchers. Stephen Feller Aug. 11, 2016. http://www.upi.com/Health_News/2016/08/11/Anti-inflammatory-drug-shows-promise-for-Alzheimers-disease-treatment/9711470920741/
  32. Psykoosilääkitys saattaa nopeuttaa dementian etenemistä - Uutisia sydämestä - Sydän - Terveysklinikat - Tohtori.fi www.tohtori.fi. Viitattu 5.4.2016.
  33. Psykoosilääkkeet yhteydessä keuhkokuumeriskiin Alzheimerin tautia sairastavilla. Itä-Suomen yliopisto. http://www.uef.fi/-/psykoosilaakkeet-yhteydessa-keuhkokuumeriskiin-alzheimerin-tautia-sairastavilla
  34. Skitsofreniaa sairastavat myös dementian vaarassa. Terve.fi. http://www.terve.fi/skitsofrenia/83566-skitsofreniaa-sairastavat-myos-dementian-vaarassa%7Cnimeke=
  35. Suomen lääkärilehti 12.03.2009: Harva vanhus innostuu kuntoilemaan.Vanhukset kaatuvat kotonaan eniten aamuisin ja iltaisin
  36. Alzheimerin tauti voi huonontaa muistia, Tiedon jyvät, Helsingin Sanomat 28.2.2012 s. D1
  37. Duodecim
  38. Alzheimerin taudin lääkehoidosta
  39. Tabet N, Birks J, Grimley Evans J. Vitamin E for Alzheimer's disease. Cochrane Review. CD002854. In: The Cochrane Library, Issue 4, 2004.
  40. Rutz HP: Alzheimer's disease and angiogenesis. Lancet 2003
  41. Tutkimus: B-vitamiini saattaa lykätä Alzheimerin tautia Yle.fi. 9.9.2010. Viitattu 9.9.2010.
  42. Eubanks LM, Rogers CJ, Beuscher AE 4th, Koob GF et al. (2006) "A molecular link between the active component of marijuana and Alzheimer's disease pathology." Mol Pharm. 2006 3(6):773–7. PMID 17140265
  43. Yian Gu ym.: Food Combination and Alzheimer Disease Risk. Archives of Neurology, 2010, 2010. vsk, nro 67(6). American Medical Association. doi:10.1001/archneurol.2010.84. Artikkelin verkkoversio (html) Viitattu 6.6.2010. (englanniksi)
  44. Researchers Identify Virus and Two Types of Bacteria as Major Causes of Alzheimer’s. Neuroscience News 9.3.2016. http://neurosciencenews.com/microbes-alzheimers-neurology-3826/
  45. ncbi.nlm.nih.gov
  46. Ncbi.nlm.nih.gov Takashima A. Journal of Alzheimers Disease GSK-3: 2006;9(3 Suppl):309-317. "is essential in the pathogenesis of Alzheimer's disease."
  47. Mari Heikkilä: Tutkijat: Herpes voi olla Alzheimerin taudin alku. Helsingin Sanomat 13.6.2016, B8. http://www.hs.fi/tiede/a1465446083416
  48. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1196/annals.1293.004/abstract
  49. Yle.fi 22.7.2015

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]