3. jääkäripataljoona

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eric Schauman

3. jääkäripataljoona oli valkoisten itäarmeijan 1. jääkäriprikaatin 1. jääkärirykmenttiin kuuluva joukko-osasto Suomen sisällissodassa. Pataljoonan perustaja ja komentaja oli jääkärikapteeni Eric Schauman. Pataljoona muodostettiin rintamalle lähdettäessä 1. ja 2. jääkäripataljoonan miehistä.

Pataljoona siirrettiin Tampereen valtauksen jälkeen joukkojen uudelleen ryhmittelyn yhteydessä Antreaan, missä se tulisi osallistumaan Viipurin valtaukseen. Pataljoona lähti matkaan osin Lempäälästä ja osin Tampereelta 13. huhtikuuta 1918 ja saapui pataljoonalle määrättyyn kokoontumispaikkaan Antreaan 14.–15. huhtikuuta 1918. [1]

Joukko-osastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. komppania[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päällikkö: jääkärikapteeni Arvi Grönberg myöh. Kalsta (siirrettiin 27. huhtikuuta 2. jääkäripataljoonan komentajaksi), jääkärikapteeni Martin Berg (27. huhtikuuta alkaen)

Joukkueenjohtajat: jääkärialiupseeri Runar Ahlstedt, jääkärivänrikki Sven Veikko Kanniainen, jääkärivääpeli Juho Mikael Kontu, jääkärialiupseeri Uuno Alfred Niemikaija, jääkärivääpeli Matti Perälä (haavoittui 3. huhtikuuta 1918 Tampereella), jääkärivaravääpeli Vilho Rantanen (myöhemmin toimi pataljoonassa talouspäällikön apulaisena), jääkärivaravääpeli Erkki Saarwa (toimi pataljoonassa tilapäisesti myös lähettiupseerina ja adjutanttina), jääkäriluutnantti Yrjö Vesamaa, jääkärivänrikki Samuli Autio (11. maaliskuuta alkaen, palveli aikaisemmin 2. jääkäripataljoonassa).
Komppaniassa palvelleet Saksan jääkärit: jääkärivaravääpeli Arvid Väinö Nieminen, aliupseerina jääkärialiupseeri Juho Parkkinen (siirrettiin pataljoonan konekiväärikomppaniaan), joukkueen varajohtajana jääkärivääpeli Kaarle Kustaa Hietala, jääkärivääpeli Adolf Hollo myöh. Holm, kuormastoaliupseerina jääkärialiupseeri Niilo Aukusti Juopperi.

2. komppania[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päällikkö: jääkärikapteeni Birger Lemberg (12. maaliskuuta alkaen).

Vääpeli: jääkärivääpeli Juho Emil Kurkela (11. maaliskuuta alkaen).
Joukkueenjohtajat: jääkärivänrikki Arvo Leppänen (14. maaliskuuta 1918 alkaen), jääkärialiupseeri Jaakko Herman Kanerva ent. Matero, jääkärivänrikki Johan Merisalo-Forsman (siirrettiin 28. huhtikuuta 1. jääkäripataljoonaan), jääkärivänrikki Karl Granroth, jääkärivaravääpeli Einar Hackzell myöh. Hakasalo.
Ryhmänjohtajat: jääkärivaravääpeli Johannes Pärmi (kaatui 5. huhtikuuta 1918 Tammelassa).
Komppaniassa palvelleet Saksan jääkärit: joukkuealiupseerina jääkärialiupseeri Gabriel Kunnari (haavoittui 3. huhtikuuta 1918), jääkärivaravääpeli Kalle Olander (11. maaliskuuta alkaen), koulutusaliupseerina jääkärivaravääpeli Siivo Peltonen (komennettiin Ausfeldin esikuntaan), jääkärialiupseeri Yrjö Huru, aliupseerin tehtävissä jääkärivääpeli Gabriel Boström.

3. komppania[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päällikkö: jääkärikapteeni August Mäkiniemi.

Vääpeli: jääkärivääpeli Väinö Ilmari Hellsten.
Joukkueenjohtajat: jääkärivääpeli Johan Henrik Kokki, jääkärivaravääpeli Kalle Kotimäki, jääkärivänrikki Mathias Florentin (Flory) Leander (14. maaliskuuta alkaen), jääkärivaravääpeli Hemming Salmela.
Ryhmänjohtajat: jääkärialiupseeri Antero Ilmari Koskinen, jääkärialiupseeri Sulo Lehtinen, jääkärivaravääpeli Viktor Fride Tallgren ent. Michaelsson.
Komppaniassa palvelleet Saksan jääkärit: , muonitusaliupseerina jääkärialiupseeri Aappo Juurikka, jääkärialiupseeri Martti Ollikka (14. maaliskuuta alkaen), koulutusaliupseerina jääkärialiupseeri Eino Suhonen (siirrettiin 20. maaliskuuta joukkueenjohtajaksi 2. täydennyspataljoonan 2. komppaniaan ja 7. huhtikuuta 16. jääkäripataljoonaan), aliupseeritehtävissä jääkärivääpeli August Fridolf Barck (palveli aikaisemmin 1. jääkäripataljoonassa), komppanian kuormasto- ja muonitusaliupseerina jääkärialiupseeri Sakari Honkala.

4. komppania/Konekiväärikomppania[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päällikkö: jääkäriluutnantti Berndt Dyhr (toimi päällikkönä 11. maaliskuuta – 19. maaliskuuta 1918, siirrettiin samaan komppaniaan joukkueenjohtajaksi), jääkärikapteeni Alfred Karlberg (21. maaliskuuta alkaen).

Vääpeli: vääpelinä ja aliupseerina jääkärialiupseeri Viktor August Högdahl.
Joukkueenjohtajat: jääkärivaravääpeli Jalmari Hirvonen, jääkärivaravääpeli Jussi Mäntylä, jääkäriluutnantti Eino Pernu, jääkärialiupseeri Yrjö Pitkänen (siirrettiin 20. maaliskuuta 16. jääkäripataljoonaan), jääkärialiupseeri Jalmari Ruuskanen (toimi aikaisemmin komppaniassa kuormastoaliupseerina), jääkärivänrikki Aarne Tanskanen (13. maaliskuuta alkaen), jääkärivänrikki Kosti Wigren, joukkueenjohtajana 19. maaliskuuta alkaen jääkäriluutnantti Berndt Dyhr (19. maaliskuuta alkaen).
Kiväärinjohtajat: jääkärivaravääpeli Tommi Maunula (haavoittui 4. huhtikuuta 1918), jääkärivaravääpeli Frans Sandstedt (kaatui 3. huhtikuuta Tampereella), jefreitteri Oiva Somppi (haavoittui 4. huhtikuuta 1918 Tampereella), jääkärivaravääpeli Elias Teppola.
Komppaniassa palvelleet Saksan jääkärit: aliupseerina jääkärikersantti Viktor August Högdahl, aliupseerina jääkärialiupseeri Juho Parkkinen, kuormastonjohtajana rykmentin 2. komppaniassa jääkärialiupseeri Hans Petter Kulusjärvi (siirrettiin 20. maaliskuuta 1918 alkaen 3. jääkärirykmentin Täydennyspataljoonan 2. komppaniaan).

Pataljoonassa palvelleita Saksan jääkäreitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pataljoonan varastonhoitajana jääkärialiupseeri Runar Ahlstedt (toimi myöhemmin 1. komp. joukkueenjohtajana), lähettitehtävissä ja kengitysseppien esimiehenä jääkärialiupseeri Mårten Ericsson, pataljoonan adjutanttina jääkäriluutnantti Jonas Hydén, pataljoonassa rehumestarina jääkärialiupseeri Juho Iisakki Peltonen, esikuntavääpelinä ja myöhemmin lähettiupseerina jääkärivänrikki Karl Ruda, palveluksessa pataljoonan esikunnassa jääkärialiupseeri Arvid Lindeqvist (9. toukokuuta 1918 alkaen).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Toim. Ignatius, Theslöf, Palmén, Grotenfelt, Nordenstreng ja Soikkeli: Suomen vapaussota 1918 osat V ja VI. Helsinki: Otava, 1924–1925.
  • Olli Paloheimo et al.: Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975. Vaasa: Jääkäriliitto (Vaasa Oy), 1975. ISBN 951-99046-8-9.
  • Toim. Puolustusministeriön sotahistoriallinen toimisto: Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto. Porvoo: WSOY, 1938.
  • Toim. Kai Donner, Theodor Svedlin, Heikki Nurmio: Suomen vapaussota I-VIII. Jyväskylä: Gummerus, 1925–1927.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen vapaussota osa VIII s. 179