Martin Berg

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Martin Berg
Jääkärimajuri Martin Berg
Jääkärimajuri Martin Berg
Henkilötiedot
Syntynyt 7. kesäkuuta 1894
Kruunupyy
Kuollut 12. elokuuta 1985 (91 vuotta)
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Saksan keisarikunnan lippu Saksan keisarikunta
Suomen lippu Suomi
Palveluvuodet 1915–1945
Komentajuudet Osasto Berg
JR 9
JR 61
Vaasan sotilaslääni
Kaakkois-Suomen sotilaslääni
Taistelut ja sodat I maailmansota
Suomen sisällissota
Talvisota
Jatkosota
Sotilasarvo Suomi: jääkärieversti
Saksa: gruppenführer

Martin Rafael Berg (7. kesäkuuta 1894 Kruunupyy12. elokuuta 1985 Vaasa) oli suomalainen jääkärieversti. Hän oli ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa sotilaskoulutuksen saanut jääkäri. Hän sai tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella vuonna 1916. Myöhemmin hän toimi Suomen sisällissodassa muun muassa komppanianpäällikkönä Valkoisessa armeijassa. Myöhemmin hän toimi talvi- ja jatkosodassa rykmentin komentajana.

Perhe ja opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänen vanhempansa olivat rovasti Karl Johan Berg ja Maria Katarina Olander.[1][2] Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Elsa Maria Weckmanin o.s. Baeckman kanssa.[3]

Berg kirjoitti ylioppilaaksi Kokkolan ruotsalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1914 ja liittyi Vaasalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston teologisessa ja filosofisen tiedekunnan maatalous-metsätieteellisellä osastolla vuosina 1914–1915. Hän suoritti Hyökkäysvaunukurssin vuonna 1922 ja jalkaväkiupseerien tykistökurssin vuonna 1923 sekä Sotakorkeakoulun komentajakurssin vuosina 1925–1926. Sotakorkeakoulun yleisen osaston hän suoritti vuosina 1935–1936.[1][2]

Jääkäriaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkäripataljoona 27:n 1. komppania

Berg liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 25. helmikuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 1. komppaniaan, josta hänet siirrettiin myöhemmin 27. Jääkäripataljoonan 1. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hän suoritti vuonna 1917 Libaussa järjestetyn sotakoukun A-kurssin.[1][2]

Suomen sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Suomen sisällissota

Berg astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmikuuta 1918 yliluutnantiksi ylennettynä ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan joukkueenjohtajaksi 1. Jääkärirykmentin 1. jääkäripataljoonan 1. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 27. huhtikuuta 1918 alkaen 3. jääkäripataljoonan 3. komppanian päälliköksi. Sisällissodassa hän johti joukkonsa taisteluihin Lempäälässä Säiniöllä ja Viipurissa.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Berg määrättiin armeijan uudelleenjärjestelyn yhteydessä Suomen valkoisen kaartin 1. komppanian päälliköksi, josta hänet komennettiin 25. tammikuuta 1919 Kadettikouluun, missä hän toimi harjoitusupseerina ja kadettikomppanian sekä aktiiviupseerikurssien komppanianpäällikkönä. Hänet siirrettiin 15. syyskuuta 1920 Käkisalmen läänin rykmentin I pataljoonan komentajaksi ja edelleen 20. huhtikuuta 1921 alkaen Tampereen rykmentin II pataljoonan komentajaksi ja 29. kesäkuuta 1928 alkaen rykmentinkomentajan apulaiseksi sekä 1. heinäkuuta 1933 alkaen Lahden sotilaspiirin päälliköksi. Berg hoiti myös lyhyitä aikoja Tampereen rykmentin komentajan tehtäviä vuosina 1932–1933.[1][2]

Talvi- ja jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisotaan Berg osallistui Osasto Bergin komentajana osallistuen taisteluihin Karjalankannaksella ja myöhemmin Jalkaväkirykmentti 9:n komentajana osallistuen taisteluihin Viipurinlahdella. Välirauhan aikana hän toimi aluksi samassa tehtävässä, mutta siirrettiin Vaasan suojeluskuntapiirin päälliköksi. Jatkosodan syttyessä hänet komennettiin Jalkaväkirykmentti 61:n komentajaksi, jonka komentajana osallistui Itä-Karjalan taisteluihin. Taisteluiden jälkeen hänet siirrettiin päälliköksi Jalkaväenkoulutuskeskus 4:ään ja edelleen Jalkaväenkoulutuskeskus 11:staselvennä. Vaasan sotilasläänin komentajaksi hänet nimitettiin vuonna 1942 ja jo samana vuonna Kaakkois-Suomen sotilasläänin komentajaksi, missä tehtävässä hän olikin sodan päättymiseen saakka.[2]

Sotien jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Berg toimi sotien jälkeen Vaasan sotilaspiirin komentajana, josta tehtävästä hän erosi vakinaisesta palveluksesta vuonna 1945 ja siirtyi osastopäälliköksi ja apulaisjohtajaksi Ab Pälsindustrille, josta hän siirtyi Bryggnads Ab:n palvelukseen, josta siirtyi vuonna 1949 toimitusjohtajaksi Oy Ra-Wood Ab:lle, kunnes sai vuonna 1955 Vaasan lyseon ruotsinkielen lehtorin viran, josta hän siirtyi suomenkielen tuntiopettajaksi tekniseen kouluun, ollen tehtävässä vuoteen 1959 saakka.[2] Hänet on haudattu Vaasaan.[3]

Luottamustoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Berg toimi 3. Divisioonan kunniatuomioistuimen jäsenenä vuosina 1928–1929 ja 1933 ja Tampereen rykmentin kunnianeuvoston puheenjohtajana vuonna 1930 sekä Kymenlaakson sotilasläänin kunnianeuvoston jäsenenä vuonna 1935. Lahden seudun kaasupuolustusyhdistyksen puheenjohtajana hän toimi vuosina 1928–1931 ja Lahden hiihtoseuran johtokunnan jäsenenä vuosina 1931–1934 sekä Lahden seudun väestönsuojeluyhdistyksen johtokunnan jäsenenä vuonna 1935.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e f g h Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975
  3. a b Taulu 14 Annelikotisaari.net

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]