Runar Ahlstedt
Runar Ahlstedt (15. lokakuuta 1896 Kemiö – 21. maaliskuuta 1974) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat kappalainen Alexander Ahlstedt ja Suoma Emilia Branders ja puolisonsa Lilla Meri Sandelin.[1][2]
Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahlstedt suoritti kuusiluokkaisen reaaliosaston kurssin Ruotsissa Katrineholms praktiska skolanissa vuosina 1913–1915. Jääkärialipäällystölle tarkoitetun aktiiviupseerikurssin hän suoritti kadettikoulussa vuonna 1921.[1][2]
Jääkäriaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahlstedt liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 26. lokakuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella, Schmardenissa sekä Aa-joella.[1][2]
Suomen sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Katso myös: Suomen sisällissota
Ahlstedt saapui takaisin Suomeen aliupseeriksi ylennettynä jääkärien pääjoukon mukana 25. helmikuuta 1918. Ahlstedt komennettiin sisällissodassa 1. jääkärirykmentin 3. jääkäripataljoonaan varastonhoitajaksi, josta tehtävästä hänet siirrettiin joukkueenjohtajaksi 1. komppaniaan. Suomen sisällissodassa hän otti osaa Tampereen, Kämärän ja Viipurin taisteluihin.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sisällissodan jälkeen Ahlstedt astui palvelukseen Suomen valkoisen kaartin 3. pataljoonaan esikuntavääpeliksi, josta hänet siirrettiin pioneerikoulutuspataljoonan 2. komppaniaan vääpeliksi. Hän erosi puolustusvoimista 4. kesäkuuta 1919, jonka jälkeen hän liittyi Helsingin suojeluskuntaan ja toimi sen Valkoisen rykmentin 11 pataljoonan sotilasohjaajana ja alipäällystökoulun johtajana. Uudenmaan läänin taistelukoulussa hän toimi joukkueenjohtajana Rajajoella vuonna 1919. Vuonna 1920 hän toimi Siuntion suojeluskunnan paikallispäällikkönä. Myöhemmin hän toimi mm. Ilomantsin suojeluskunnan v.t. paikallispäällikönä sekä Kuopion läänin rajavartiostossa.[1][2]
Talvisota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hän palveli YH:n aikana viestijoukoissa, joissa toimi vuoteen 1941, jolloin siirtyi Helsingin puhelinyhdistykseen suunnittelijaksi. Tästä tehtävästä hän jäi eläkkeelle vuonna 1967. Runar Aleksander Ahlstedt on haudattu Helsinkiin.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
    |
|