Ero sivun ”Joukkouttaminen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 22: Rivi 22:


Organisaation ulkopuolisen osaamisen hyödyntämisen lisäksi toimeksiantajat voivat hyötyä joukkouttamisen edullisuudesta ja nopeudesta <ref name="Sloan, 2010"/>. Joukkouttamisessa on hyvin tyypillistä, että toimeksiantaja ei maksa ehdotuksista lainkaan rahallista korvausta <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.uiah.fi/~mmaenpaa/lectures/Crowdscoursing.pdf | Nimeke = Web 2.0 - Crowdsourcing | Tekijä = Puurtinen, Mirva | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisu = Knowledge management | Ajankohta = 29.11.2010}}</ref> tai korvaus maksetaan ainoastaan voittavista ehdotuksista <ref name="Wexler, 2011">{{Lehtiviite | Tekijä = Wexler, M.N.| Otsikko = Reconfiguring the sociology of the crowd: exploring crowdsourcing| Julkaisu = The International Journal of Sociology and Social Policy| Ajankohta = 2011| Vuosikerta = 31| Numero = 1/2| Sivut = 6-20 }}</ref> <ref name="Brabham, 2010">{{Lehtiviite | Tekijä = Brabham, D.C.| Otsikko = Moving the Crowd at Threadless| Julkaisu = Information, communication & society| Ajankohta = 2010| Vuosikerta = 13| Numero = 8| Sivut = 1122-1145 }}</ref>. Korvauksen suorittaminen ainoastaan voittavista ehdotuksista voi muodostua ongelmalliseksi joukon kannalta, koska se siirtää muun muassa toimeksiantajan liiketoimintariskiä joukolle <ref name="Trewiesch & Xu, 2008">{{Lehtiviite | Tekijä = Trewiesch, C. & Xu, Y.| Otsikko = Innovation Contests, Open Innovation, and Multiagent Problem Solving| Julkaisu = Management Science| Ajankohta = 2008| Vuosikerta = 54| Numero = 9| Sivut = 1529-1543 }}</ref>. Voidaan katsoa, että joukkouttamalla tuotteista tulee sellaisia, kuin asiakkaat haluavat. Tuotekehitys voi olla myös nopeampaa verrattuna siihen, että työ tehtäisiin alusta alkaen organisaation sisällä. <ref name="Sloan, 2010"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.uiah.fi/~mmaenpaa/lectures/Crowdscoursing.pdf | Nimeke = Web 2.0 - Crowdsourcing | Tekijä = Puurtinen, Mirva | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisu = Knowledge management | Ajankohta = 29.11.2010}}</ref> Joukkouttaminen saattaa myös lisätä asiakkaiden sitoutumista brändiin tai yritykseen osallistumisen kautta <ref name="Morgan & Wang, 2010"/>. Kun asiakkaat osallistuvat tuotekehitykseen, heidän suhteensa yritykseen tiivistyy.
Organisaation ulkopuolisen osaamisen hyödyntämisen lisäksi toimeksiantajat voivat hyötyä joukkouttamisen edullisuudesta ja nopeudesta <ref name="Sloan, 2010"/>. Joukkouttamisessa on hyvin tyypillistä, että toimeksiantaja ei maksa ehdotuksista lainkaan rahallista korvausta <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.uiah.fi/~mmaenpaa/lectures/Crowdscoursing.pdf | Nimeke = Web 2.0 - Crowdsourcing | Tekijä = Puurtinen, Mirva | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisu = Knowledge management | Ajankohta = 29.11.2010}}</ref> tai korvaus maksetaan ainoastaan voittavista ehdotuksista <ref name="Wexler, 2011">{{Lehtiviite | Tekijä = Wexler, M.N.| Otsikko = Reconfiguring the sociology of the crowd: exploring crowdsourcing| Julkaisu = The International Journal of Sociology and Social Policy| Ajankohta = 2011| Vuosikerta = 31| Numero = 1/2| Sivut = 6-20 }}</ref> <ref name="Brabham, 2010">{{Lehtiviite | Tekijä = Brabham, D.C.| Otsikko = Moving the Crowd at Threadless| Julkaisu = Information, communication & society| Ajankohta = 2010| Vuosikerta = 13| Numero = 8| Sivut = 1122-1145 }}</ref>. Korvauksen suorittaminen ainoastaan voittavista ehdotuksista voi muodostua ongelmalliseksi joukon kannalta, koska se siirtää muun muassa toimeksiantajan liiketoimintariskiä joukolle <ref name="Trewiesch & Xu, 2008">{{Lehtiviite | Tekijä = Trewiesch, C. & Xu, Y.| Otsikko = Innovation Contests, Open Innovation, and Multiagent Problem Solving| Julkaisu = Management Science| Ajankohta = 2008| Vuosikerta = 54| Numero = 9| Sivut = 1529-1543 }}</ref>. Voidaan katsoa, että joukkouttamalla tuotteista tulee sellaisia, kuin asiakkaat haluavat. Tuotekehitys voi olla myös nopeampaa verrattuna siihen, että työ tehtäisiin alusta alkaen organisaation sisällä. <ref name="Sloan, 2010"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.uiah.fi/~mmaenpaa/lectures/Crowdscoursing.pdf | Nimeke = Web 2.0 - Crowdsourcing | Tekijä = Puurtinen, Mirva | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisu = Knowledge management | Ajankohta = 29.11.2010}}</ref> Joukkouttaminen saattaa myös lisätä asiakkaiden sitoutumista brändiin tai yritykseen osallistumisen kautta <ref name="Morgan & Wang, 2010"/>. Kun asiakkaat osallistuvat tuotekehitykseen, heidän suhteensa yritykseen tiivistyy.

[[B2B|Business-to-business]] -tyypin yritys on katsottu olevan haasteellinen joukkoistamisen kannalta, koska tuotteiden kehittämiseen liittyvät tehtävät vaativat usein niin joukkoistajalta kuin joukoltakin erikoistunutta osaamista. Yritys ei myöskään voi käyttää asiakkaitaan joukkona samalla tavalla kuin kuluttajayritys. Asiantuntijat on siis löydettävä muualta kuin asiakkaista esimerkiksi joukkoistamisalustoilta, jotka kokoavat tuhansia eri alojen asiantuntijoita yhteen. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2014/09/24/tutkimus-joukkoistaminen-voi-mullistaa-teollisuuden/ | Nimeke = Tutkimus: Joukkoistaminen voi mullistaa teollisuuden | Tekijä = Mari Lehtonen | Ajankohta = 24.9.2014 | Julkaisupaikka = Elinkeinoelämän keskusliitto | Kieli = {{fi}}}}</ref>


== Yksilön motivaatiotekijöitä osallistumiselle ==
== Yksilön motivaatiotekijöitä osallistumiselle ==
Rivi 59: Rivi 61:


Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko 2030 on hyödyntänyt joukkouttamista eri vaiheissa. Myös valmis teksti on kenen tahansa kommentoitavissa. Tulevaisuusselonteossa joukkouttamisen syy on se, että laajalta kansanjoukolta saadaan mahdollisimman erilaisia tulevaisuuden visioita. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tuse.2030.fi | Nimeke = Tulevaisuusselonteon kansalaiskommentointi | Tekijä = Valtioneuvoston kanslia | Ajankohta = 30.11.2013 | Julkaisupaikka = www.2030.fi | Kieli = {{fi}}}}</ref>
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko 2030 on hyödyntänyt joukkouttamista eri vaiheissa. Myös valmis teksti on kenen tahansa kommentoitavissa. Tulevaisuusselonteossa joukkouttamisen syy on se, että laajalta kansanjoukolta saadaan mahdollisimman erilaisia tulevaisuuden visioita. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://tuse.2030.fi | Nimeke = Tulevaisuusselonteon kansalaiskommentointi | Tekijä = Valtioneuvoston kanslia | Ajankohta = 30.11.2013 | Julkaisupaikka = www.2030.fi | Kieli = {{fi}}}}</ref>

Suomalaisista business-to-business-yrityksistä [[Konecranes]]-nosturivalmistaja on hyödyntänyt mekaniikkasuunnittelijoiden joukkoistamisalustaa [https://grabcad.com/ GrabCAD]-yhteisöä tuotteiden konseptoinnin tukena. Aktiivikaiuttimia valmistava [[Genelec]] on hyödyntänyt joukkoistamista asiakastuessaan luomalla ympärilleen yhteisön. Yhteisö sisältää niin käyttäjiä kuin asiantuntijoita, joiden palautetta on käytetty hyväksi ongelmakohtien ratkaisemisessa ja tuotekehityksessä.


== Arvostelu ==
== Arvostelu ==

Versio 8. syyskuuta 2016 kello 15.38

Joukkouttaminen (joukkoistaminen[1], yleisön osallistaminen; talkoistaminen[1] engl. crowdsourcing; crowd (yleisö, (ihmis)joukko); outsourcing (ulkoistaa)) kuvaa yleisesti hajautettua ongelmanratkaisu- ja tuotantomallia, jossa toimeksiantaja hyödyntää yhteisön osaamista rajattua tehtävää varten [2]. Ensimmäisenä termin joukkouttaminen (engl. crowdsourcing) esitteli amerikkalainen Jeff Howe artikkelissaan The Rise of Crowdsourcing, joka julkaistiin Wired-lehdessä kesäkuussa 2006. Artikkelissaan Howe [3] esittää, että teknologisen kehityksen myötä ammattilaisten ja harrastelijoiden kuilu on kaventunut. Joukkouttaminen on liitetty hyvin usein toisiin samankaltaisiin ilmiöihin, kuten avoimeen innovaatioon ja avoimen lähdekoodin hankkeisiin[2]. Joukkouttamista on myös esimerkiksi joukkorahoitus.

Yleistä

Sanastokeskus TSK:n julkaiseman sosiaalisen median sanaston mukaan joukkouttamisessa ongelma annetaan ratkaistavaksi tai tehtävä suoritettavaksi ennalta määrittelemättömälle joukolle avoimen kutsun avulla. Työn teettäjä saattaa maksaa osallistujille korvauksen, mutta työn suorittaminen voi tapahtua myös ilman rahallista korvausta. Avoin kutsu julkaistaan tyypillisesti internetissä.[4] Joukkouttamista voidaan lähtökohtaisesti käyttää yritysten ja organisaatioiden kaikilla osa-alueilla[5] ja siihen voivat osallistua kulloisenkin alan ammattilaisten lisäksi harrastajat ja muuten alasta kiinnostuneet[4]. Sanalla crowdsourcing ei ole vakiintunutta suomenkielistä vastinetta. Termejä joukkouttaminen ja joukkoistaminen on ehdotettu internetin keskustelupalstoilla. Sosiaalisen median sanastossa sanan suomenkieliseksi vastineeksi on ehdotettu termejä joukkouttaminen, joukkoistaminen, yleisön osallistaminen sekä joukolle ulkoistaminen. Termiä talkoistaminen on ehdotettu kuvaamaan joukkoistamista, jossa osallistujille ei tarjota rahallista korvausta.[4] Yleinen suomalainen asiasanasto tarjoaa crowdsourcing-termistä suomenkielistä vastinetta joukkoistaminen.[6]

Historia

Joukkouttaminen (engl. crowdsourcing) on terminä esiintynyt ensimmäisen kerran vuonna 2006. Voidaan kuitenkin katsoa, että joukkouttamisen prosessi on keksitty jo 1700-luvulla.

Ensimmäisenä joukkouttamishanketta voidaan pitää vuonna 1714 järjestettyä kilpailua. Siinä Iso-Britannian hallitus tarjosi huomattavaa palkkiota henkilölle, joka kykenisi kehittämään ratkaisun pituusaste- eli longitudiongelmaan. Kilpailun voitti John Harrison ja hän sai palkkioksi 20 000 puntaa.

Vuonna 1955 Toyota järjesti kilpailun, jonka tarkoituksena oli suunnitella yritykselle uusi logo. Kilpailuun osallistui 27 000 suunnitelmaa ja kilpailun voitti logo, jossa kolme japanilaista kirjainta muodostivat ympyrän.

Joseph Cahill, silloinen Australian Uuden Etelä-Walesin osavaltion pääministeri, järjesti vuonna 1955 kilpailun, jonka tarkoituksena oli suunnitella rakennus Sydneyn satamaan. Kilpailuun osallistui 233 suunnitelmaa 32 eri maasta ja kilpailun voitti tanskalainen arkkitehti Jørn Utzon, joka suunnitteli Sydneyn oopperatalon.[7]

Joukkouttamisena voidaan pitää myös vuonna 2002 alkanutta American Idol -kilpailua. Vastaavanlaisia kilpailuja on järjestetty vuoden 2002 jälkeen valtava määrä. Kilpailuja voidaan pitää julkisina joukkoistamishankkeina, joiden tarkoituksena on kehittää esimerkiksi albumi, keittokirja tai supertähti.[8]

Hyödyt

Toimeksiantajan joukkouttamisesta saamat hyödyt perustuvat hyvin usein kollektiiviseen älykkyyteen, edullisuuteen sekä tehtävän suoritusnopeuteen[9]. James Surowiecki (2004) teki tunnetuksi kollektiivisen älykkyyden kirjassaan Joukkojen viisaus. Surowiecki osoitti, että miten on mahdollista saada erittäin laadukas vastaus kysymykseen, kun itsenäisiä ehdotuksia kerätään suurelta ja monimuotoiselta joukolta.[10] Myös muut tutkijat ovat päätyneet samansuuntaisiin tuloksiin. Esimerkiksi tutkittuaan joukkouttamista, Morgan & Wang (2010) havaitsivat, että mitä monipuolisempi joukko on kyseessä, sitä paremmin se sopii ongelmanratkaisuun. Kollektiivinen älykkyys vaatii kuitenkin toimiakseen vastaajien riippumattomuuden toisistaan, koska yhteistyö voi vääristää tuloksia[11][10].

Chanal & Caron-Fasan (2010) toteavat artikkelissaan, että liiketoimintamallejaan avaamalla sekä joukkouttamalla heidän tutkimansa yritykset olivat pystyneet tehostamaan toimintaansa, eli toisin sanoen vähentämään tutkimus ja tuotekehitys kustannuksiaan hyödyntämällä ulkopuolista tietotaitoa. Useat tekijät voivat osaltaan selittää toimeksiantajan joukkouttamisesta saamaa taloudellista hyötyä.[12] Joukkouttamisessa, ja avoimessa innovaatiossa yleensä, tehtävän toimeksiantaja voi saada hetkellisesti käyttöönsä laajemman ja monipuolisemman osaamisen kuin olisi muuten taloudellisesti mahdollista [13][14]. Brabham (2012) sekä Morgan & Wang (2010)[15] havaitsivat tutkimuksissaan, että yleisestä käsityksestä poiketen joukkouttamiseen osallistuvat ovat yleensä oman aihealueensa ammattilaisia. Tämä havainto vaikuttaisi olevan ristiriidassa yleisesti vallalla olevan käsityksen kanssa, että joukkouttamiseen osallistuu ainoastaan tylsistyneitä harrastelijoita[2].

Organisaation ulkopuolisen osaamisen hyödyntämisen lisäksi toimeksiantajat voivat hyötyä joukkouttamisen edullisuudesta ja nopeudesta [9]. Joukkouttamisessa on hyvin tyypillistä, että toimeksiantaja ei maksa ehdotuksista lainkaan rahallista korvausta [16] tai korvaus maksetaan ainoastaan voittavista ehdotuksista [17] [18]. Korvauksen suorittaminen ainoastaan voittavista ehdotuksista voi muodostua ongelmalliseksi joukon kannalta, koska se siirtää muun muassa toimeksiantajan liiketoimintariskiä joukolle [19]. Voidaan katsoa, että joukkouttamalla tuotteista tulee sellaisia, kuin asiakkaat haluavat. Tuotekehitys voi olla myös nopeampaa verrattuna siihen, että työ tehtäisiin alusta alkaen organisaation sisällä. [9][20] Joukkouttaminen saattaa myös lisätä asiakkaiden sitoutumista brändiin tai yritykseen osallistumisen kautta [15]. Kun asiakkaat osallistuvat tuotekehitykseen, heidän suhteensa yritykseen tiivistyy.

Business-to-business -tyypin yritys on katsottu olevan haasteellinen joukkoistamisen kannalta, koska tuotteiden kehittämiseen liittyvät tehtävät vaativat usein niin joukkoistajalta kuin joukoltakin erikoistunutta osaamista. Yritys ei myöskään voi käyttää asiakkaitaan joukkona samalla tavalla kuin kuluttajayritys. Asiantuntijat on siis löydettävä muualta kuin asiakkaista esimerkiksi joukkoistamisalustoilta, jotka kokoavat tuhansia eri alojen asiantuntijoita yhteen. [21]

Yksilön motivaatiotekijöitä osallistumiselle

Tutkijat ovat pyrkineet löytämään syitä sille, miksi useat asiantuntijat, ammattilaiset, harrastelijat sekä amatöörit haluavat osallistua joukkouttamiseen. Motivaatiotekijät voidaan yleisesti jaotella sekä sisäisiin että ulkoisiin tekijöihin [15]. Minkä tahansa suorituksen sisäisiä motivaatiotekijöitä ovat sellaiset, joita työn tekeminen itsessään saa aikaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi talkootyön tekeminen, informaation jakaminen sekä sivistäminen [13], mikä näkyy esimerkiksi Wikipediassa. Haichao et al. (2011)[11] havaitsivat tutkimuksessaan, että sisäiset tekijät, kuten autonomian mahdollisuus, motivoivat ihmisiä osallistumaan joukkouttamiseen ulkoisia motivaatiotekijöitä tehokkaammin. Brabham (2010) puolestaan tunnisti tutkimuksessaan neljä pääasiallista motivaatiotekijää, joiden perusteella ihmiset osallistuivat joukkouttamiseen: mahdollisuus rahalliseen korvaukseen, mahdollisuus kehittää omia luovia taitoja, mahdollisuus freelance-työhön sekä rakkaus toimeksiantajaa kohtaan. Näiden tekijöiden lisäksi Chanal & Caron-Fasan (2010) toteavat, että mahdollisuus luovaan työhön, yhteisön tai toimeksiantajan huomio sekä mahdollisuus maineeseen voivat motivoida ihmisiä itsessään osallistumaan joukkouttamiseen.

Joukkouttamista hyödyntäviä hankkeita

Joukkouttamisen lisääntyminen merkittävästi 2000-luvulla on saanut tutkijat selvittämään, minkälaisiin tehtäviin joukkouttaminen soveltuu parhaiten ja mihin se ei sovi. Artikkelissaan Hirth et al. (2012) jakavat joukkouttamissovellukset kolmeen ryhmään tehtävän vaatiman osamisen mukaan: rutiinitehtäviin, monimutkaisiin tehtäviin sekä luovuutta vaativiin tehtäviin. Rutiinitehtävät ovat hyvin yksinkertaisia tehtäviä, joiden suorittaminen ei vaadi lainkaan erityisosaamista. Monimutkaiset tehtävät ovat puolestaan tehtäviä, jotka vaativat jonkinasteista yleisosaamista käsiteltävästä alueesta. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi annetun tekstin uudelleenkirjoitus. Luoviksi tehtäviksi lasketaan esimerkiksi erilaiset ideakilpailut sekä tutkimus- ja tuotekehitystehtävät.[22]

Eräs merkittävimmistä joukkouttamisprojekteista on Amazonin palveluihin kuuluva Amazon Mechanical Turk (MTurk), jossa työnantajat voivat valjastaa käyttöönsä ihmisen älyn suorittamaan tehtäviä, joihin tietokoneet eivät vielä pysty. Muun muassa Corney et al. (2010)[23] havaitsivat tutkimuksessaan, että joukkouttaminen soveltuu juuri tämänkaltaisiin tehtäviin joustavuudeltaan ja tehokkuudeltaan erilaisia tekoälysovelluksia paremmin hyödyntämällä musta laatikko -ongelmanratkaisua. Amazonin sovelluksen toimintaperiaate on yksinkertainen; ensin työnantajat ilmoittavat työtehtävän ja palkkiosumman sivustolle, jonka jälkeen käyttäjät selailevat sivustoa ja suorittavat haluamiaan tehtäviä rahapalkkiota vastaan. Palkkiosummat tehtävää kohti ovat usein hyvin pieniä.

Toisenlainen joukkouttamista hyödyntävä verkkosivusto on Threadless. Sivusto myy t-paitoja printeillä, joiden suunnittelusta vastaavat ulkopuoliset tekijät. Kuka tahansa voi lähettää sivustolle oman paitadesigninsa, joista sivuston vierailijat äänestävät omia suosikkejaan. Viikoittain noin kymmenen uutta designia valitaan tuotantoon ja näiden designien suunnittelijat saavat palkkioksi rahaa ja lahjakortin Threadlessin verkkokauppaan.

Wikipediaa pidetään usein esimerkkinä toimivasta joukkouttamista hyödyntävästä verkkosivustosta. Myös Facebook on hyödyntänyt joukkouttamista luodessaan sivustostaan kielellisesti lokalisoituja versioita.

Ideakilpailut

Ideakilpailut ovat yksi joukkouttamisen ilmentymismuodoista, missä toimeksiantaja hakee ratkaisuehdotuksia ongelmaan julkaisemalla sen internetissä. Ideakilpailuissa on hyvin yleistä, että toimeksiantaja suorittaa rahallisen korvauksen joko yhdestä tai useammasta parhaaksi näkemästään ehdotuksesta.[19] Tutkittuaan useita erilaisia joukkouttamissovelluksia Morgan & Wang (2010) kehittivät viitekehyksen, jonka avulla voidaan selvittää, että miten hyvin tietty tehtävä soveltuu ideakilpailuun ja miten optimaalinen pakkiojärjestelmä tulisi suunnitella. Heidän keskeinen havaintonsa oli, että ideakilpailuihin soveltuu parhaiten sellaiset tehtävät, missä ratkaisun kehittäminen ei ole riippuvainen muiden ehdotuksista. Lisäksi Haichao et al. (2011) toteavat, että tehtävien tulisi olla hyvin tarkasti määritettyjä, suhteellisen yksinkertaisia sekä vaatia monialaista osaamista.

Morgan & Wangin (2010) lisäksi Trewiesch & Xu (2008) tutkivat artikkelissaan ideakilpailujen optimaalisia palkitsemisjärjestelmiä. Heidän mukaansa palkitsemisjärjestelmän kehittämisessä tulee ottaa huomioon muun muassa tehtävän luonne, vaadittu tietotaito, kehittämiseen vaatimat resurssit sekä oletettavissa olevien ratkaisuehdotusten määrä. Täten yksi palkitsemisjärjestelmä ei sovellu kaikkiin ideakilpailuihin, vaan se tulee suunnitella tapauskohtaisesti.

Ulkomaalaisia joukkouttamishankkeita

Kritiikkiä herättäneen Uber-yrityksen taksipalvelun voidaan katsoa hyödyntävän joukkouttamista toimintaperiaatteissaan. Kuka tahansa voi ryhtyä palvelun kuskiksi yrityksen järjestämän lyhyen koulutuksen jälkeen, kunhan täyttää lisäksi yleiset autonsa ajamiseen liittyvät vaatimukset. Uber-palvelun toimintaperiaate rakentuu yrityksen Uber-sovelluksen päälle, jonka avulla kuljettajat ja asiakkaat pystyvät löytämään toisensa. Joukkoistaminen konkretisoituu siinä, että yritys ainoastaan tarjoaa ja ylläpitää mahdollisuuksia tällaiselle taksitoiminnnalle, mutta taksipalvelun toteuttaminen ja tarjoaminen tapahtuu täysin kuljettajien toimesta. Uber laajeni nopeasti ympäri maailmaa tällä liiketoimintastrategiallaan ja saavutti median sekä viranomaisten huomion. Suomessa Taksiliiton mielestä Uber-toiminta on laitonta liikennettä.

Valven Steam-peli- ja sovellusalusta hyödyntää joukkoistamista monella tapaa. Valve on mahdollistanut joukkoistamisen esimerkiksi tarjoamalla käyttäjille mahdollisuuden peliarvosteluiden kirjoittamisen ja luonut Greenlight –nimisen palvelun pelikehittäjille. Greenlight-palvelun tarkoituksena on tarjota pelikehittäjille mahdollisuus kommunikoida pelaajayhteisön kanssa julkaisemalla tietoja, kuvakaappauksia ja videoita. Greenlight-palvelun tavoitteena on tarjota pienemille kehittäjätiimeille näkyvyyttä ja lopulta saada tuotteensa levitykseen Steamin verkkokauppaosioon. Positiivisen vastaanoton lisäksi Greenlight-palvelu on kohdannut yleisiä joukkoistamiseen liittyviä ongelmia erityisesti sisältötulvaan ja laadunhallintaan liittyen.[24]

Suomalaisia joukkouttamishankkeita

Soneran AIVO-verkkopalvelun tarkoituksena oli avata keskustelua yrityksen ja sen asiakkaiden kanssa sekä saada uusia ehdotuksia ja ideoita yrityksen toimintaan ja kehitykseen[25]. AIVO-palvelu suljettiin vuonna 2011.

Kansalliskirjaston ja Microtaskin yhteistyössä järjestämä Digitalkoot-projektissa indeksoidaan käyttäjien avulla vanhoja sanomalehtiä hakukelpoisiksi internetiin.

Puhelinyhtiö Nokia järjesti yhteistyössä Audiodraftin kanssa syksyllä 2011 kilpailun, jossa haettiin uutta versiota yhtiön vanhasta tunnussoittoäänestä, Nokia Tunesta. Voittajalle sekä neljälle muulle finaaliviisikkoon yltäneelle luvattiin rahapalkinnot. Kilpailuun tuli ehdotuksia yli 6200.[26]

Vuodesta 2010 alkaen järjestetyn Apps4Finland-kilpailun tarkoituksena oli innostaa rahapalkinnoilla ideanikkareita, sovelluskehittäjiä ja kaikkia muita hyödyntämään vapaasti saatavilla olevaa julkishallinnon tuottamaa avointa dataa ja luomaan siitä kiinnostavia ideoita, sovelluksia ja visualisointeja. Vuonna 2011 kilpailuun osallistui 140 ehdotusta.[27]

Marraskuussa 2012 aloitti toimintansa suomalainen graafisen suunnittelun online-markkinapaikka Designtopia.net. Verkkopalvelu nojaa kansainvälisten esikuvien mukaisesti joukkoistettuun suunnitteluun, jossa graafista suunnittelua tarvitseva asiakas voi etsiä parasta toteutusta projektilleen suunnittelukilpailun muodossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaat laativat palveluun ensiksi toimeksiannon, minkä jälkeen suunnittelijat yrittävät vastata asiakkaan toiveisiin omilla suunnitelmillaan tai luonnoksillaan. Asiakas voi sitten valita mieleisensä kymmenistä ehdotuksista.[28]

Coreorient Oy:n Piggy Baggy -palvelussa kuka tahansa tilata tai kuljettaa kimppakyytejä tavaroille (tammikuu 2015). Yksi palvelun hyödyistä on vähentää tarvetta yksityisautoilulle ja tarjota tavarakuljetusvaihtoen henkilöautottomille.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko 2030 on hyödyntänyt joukkouttamista eri vaiheissa. Myös valmis teksti on kenen tahansa kommentoitavissa. Tulevaisuusselonteossa joukkouttamisen syy on se, että laajalta kansanjoukolta saadaan mahdollisimman erilaisia tulevaisuuden visioita. [29]

Suomalaisista business-to-business-yrityksistä Konecranes-nosturivalmistaja on hyödyntänyt mekaniikkasuunnittelijoiden joukkoistamisalustaa GrabCAD-yhteisöä tuotteiden konseptoinnin tukena. Aktiivikaiuttimia valmistava Genelec on hyödyntänyt joukkoistamista asiakastuessaan luomalla ympärilleen yhteisön. Yhteisö sisältää niin käyttäjiä kuin asiantuntijoita, joiden palautetta on käytetty hyväksi ongelmakohtien ratkaisemisessa ja tuotekehityksessä.

Arvostelu

Yhtenä suurimmista joukkouttamisen ongelmista pidetään informaation epäsymmetriaa toimeksiantajan sekä joukon välillä – joukko ei tiedä ratkaisun todellista arvoa yritykselle ellei sitä paljasteta[15]. Tämä voi johtaa siihen ongelmaan, että toimeksiantaja tai muu jäsen pyrkii hyötymään taloudellisesti joukon kollektiivisesti tekemästä työstä maksamatta siitä heille oikeudenmukaista korvausta[2][18][12][30][31]. Tämä muodostuu erityisen ongelmalliseksi silloin, jos työtä ei tehdä puhtaasti harrastemielessä, vaan joukko koostuu pääasiassa ammattilaisista ja asiantuntijoista, ketkä osallistuvat joukkouttamiseen tienatakseen elantonsa [2].

Toisena joukkouttamisen ongelmana on Hirth et al. (2012) mukaan erilaiset laatuongelmat, jotka liittyvät huonoihin ehdotuksiin. Joukossa voi tutkijoiden mukaan olla epärehellisiä jäsenia, ketkä pyrkivät ainoastaan maksimoimaan oman taloudellisen hyötynsä osallistumalla mahdollisimman moneen tehtävään kerralla, vaikka heillä ei olisikaan aikomuksena suorittaa tehtävää tai se suoritetaan ainoastaan huonosti.[22] Ongelma voi muodostua hankalaksi erityisesti monimutkaisissa ja luovuutta vaativissa tehtävissä, koska jokainen ehdotus voidaan joutua käymään huolellisesti läpi. Ongelma ei ole niin merkittävä MTurk:in kaltaisissa sovelluksissa tai ideointikilpailuissa, missä huonoja ehdotuksia voidaan jättää huomioimatta esimerkiksi erilaisilla tilastollisilla menetelmillä[22] tai korvaus riippuu suoraan ehdotusten laadusta[19].

Joukkouttamista ja avointa innovaatiota on myös arvosteltu siitä, se saattaa tulla yritykselle lopulta kalliimmaksi ja hitaammaksi kuin työn ulkoistaminen tai tekeminen itse[32]. Joukkouttaminen-termin tunnettuja kritisoijia ovat muun muassa mediakriitikko ja kirjailija Douglass Rushkoff[33] ja Wikipedian perustaja Jimmy Wales[34].

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Kuukauden sana, toukokuu 2012, Kotus
  2. ↑ a b c d e Brabham, D.C.: The Myth of Amateur Crowds. Information, communication & society, 2012, 15. vsk, nro 3, s. 394-410.
  3. ↑ Howe, Jeff: The Rise of Crowdsourcing. Wired, 2006, kesäkuu, 14.06. vsk. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ a b c Sanastokeskus TSK: Sosiaalisen median sanasto. Helsinki: {{{Julkaisija}}}, 2010. ISBN 978-952-9794-26-3. Teoksen verkkoversio (PDF).
  5. ↑ Hintikka, Kari A.: Joukkoäly internetissä (PDF) 13.3.2008. Tietoasiantuntijat.
  6. ↑ Yleinen suomalainen asiasanasto yso.fi.
  7. ↑ Sydney Opera house Architect - Jorn Utzon sydneyoperahouse.com. Sydeneyoperahouse.com. (englanniksi)
  8. ↑ DesignCrowd: Crowdsourcing is not new - The History of Crowdsourcing (1714 to 2010) blog.designcrowd.com. 28.10.2010. (englanniksi)
  9. ↑ a b c Sloan, P.: The brave new world of open innovation. Strategic Direction, 2011, 27. vsk, nro 5, s. 3-4.
  10. ↑ a b Surowiecki, J.: The Wisdom of Crowds: Why the Many Are Smarter Than the Few and How Collective Wisdom Shapes Business, Economies, Societies and Nations, s. 320. Doubleday, 2004. ISBN 0385503865.
  11. ↑ a b Haichao, Z., Dahui, L. & Wenhua, H.: Task Design, Motivation, and Participation in Crowdsourcing Contests. International Journal of Electronic Commerce, 2011, 15. vsk, nro 4, s. 57.
  12. ↑ a b Chanal, V., Caron-Fasan, M-L.: The Difficulties involved in Developing Business Models open to Innovation Communities: the Case of a Crowdsourcing Platform. Management, 2010, 13. vsk, nro 4, s. 318-340.
  13. ↑ a b Hintikka, Kari A. ja Rongas, Anne: E-oppimisen uusia liiketoimintamalleja - ELMA-esiselvitys 2010 (PDF) digibusiness.fi. 2010.
  14. ↑ Chesbrough, W.H.: Open Innovation: The New Imperative for Creating And Profiting from Technology, s. 272. Harvard Business Review Press, 2005. ISBN 1422102831.
  15. ↑ a b c d Morgan, J. & Wang, R.: Tournaments for Ideas. California Management Review, 2010, 52. vsk, nro 2, s. 77-97.
  16. ↑ Puurtinen, Mirva: Web 2.0 - Crowdsourcing (PDF) Knowledge management. 29.11.2010.
  17. ↑ Wexler, M.N.: Reconfiguring the sociology of the crowd: exploring crowdsourcing. The International Journal of Sociology and Social Policy, 2011, 31. vsk, nro 1/2, s. 6-20.
  18. ↑ a b Brabham, D.C.: Moving the Crowd at Threadless. Information, communication & society, 2010, 13. vsk, nro 8, s. 1122-1145.
  19. ↑ a b c Trewiesch, C. & Xu, Y.: Innovation Contests, Open Innovation, and Multiagent Problem Solving. Management Science, 2008, 54. vsk, nro 9, s. 1529-1543.
  20. ↑ Puurtinen, Mirva: Web 2.0 - Crowdsourcing (PDF) Knowledge management. 29.11.2010.
  21. ↑ Mari Lehtonen: Tutkimus: Joukkoistaminen voi mullistaa teollisuuden ek.fi. 24.9.2014. Elinkeinoelämän keskusliitto. (suomeksi)
  22. ↑ a b c Hirth, M., Hoßfeld, T. & Tran-Gia, P.: Analyzing costs and accuracy of validation mechanisms for crowdsourcing platforms. Mathematical and Computer Modelling, 2012, In Press. vsk.
  23. ↑ J.R. Corney, J.R., Torres-Sánchez, C., Jagadeesan, A.P., Yan, X.T., Regli, W.C. & Medellin, H.: Putting the crowd to work in a knowledge-based factory. Advanced Engineering Informatics, 2010, nro 3, s. 243-250.
  24. ↑ Nathan Grayson: Valve To Crowdsource Game Library With Steam Greenlight rockpapershotgun.com. 9.7.2012. RockPaperShotgun. (englanniksi)
  25. ↑ Kalevi Nikulainen: Sonera avasi aivomyrskyn asiakkaiden ideoille itviikko.fi. 18.9.2008. It-viikko. (suomeksi)
  26. ↑ Juuso: Nokia tune Remake -kilpailu saa hittinsä miljoonien kuultavaksi aani.nokia.fi. 10.10.2011. Nokia Ääni. (suomeksi)
  27. ↑ Jaakko Rajaniemi: Kovatasoinen Apps4Finland-finaali merkittävä loikka avoimelle datalle Suomessa apps4finland.fi. 23.11.2011. Viitattu 17.01.2012. (suomeksi)
  28. ↑ Designtopia.net: Uusi verkkopalvelu joukkoistaa graafisen suunnittelun designtopia.net. 14.11.2012. www.designtopia.net. (suomeksi)
  29. ↑ Valtioneuvoston kanslia: Tulevaisuusselonteon kansalaiskommentointi tuse.2030.fi. 30.11.2013. www.2030.fi. (suomeksi)
  30. ↑ Niskanen, Ilkka: Tule meille töihin. Ilmaiseksi.. Voima, 2011, nro 1, s. 36. Artikkelin verkkoversio.
  31. ↑ Graham, Fiona: Crowdsourcing work: Labour on demand or digital sweatshop? bbc.co.uk. 21.10.2010. BBC News. (englanniksi)
  32. ↑ Knudsen, M.P. & Mortensen, T.B.: Some immediate – but negative – effects of openness on product development performance. Technovation, 2011, 31. vsk, nro 3, s. 54-64.
  33. ↑ Sarah Cove: What Does Crowdsourcing Really Mean? wired.com. 07.12.07. Wired.com. (englanniksi)
  34. ↑ McNichol, Tom. "The Wales Rules for Web 2.0", Business 2.0, 2007-07-02. Luettu 2008-02-19. “I find the term 'crowdsourcing' incredibly irritating," Wales says. "Any company that thinks it's going to build a site by outsourcing all the work to its users not only disrespects the users but completely misunderstands what it should be doing. Your job is to provide a structure for your users to collaborate, and that takes a lot of work.” 

Aiheesta muualla

Yhteisöosallisuuteen keskittyneitä palveluita Suomessa:

  • xTune. Yhdistä oikea osaaminen ja saa aikaan yhdessä enemmän.
  • Avainklubi.fi ilmoittaa jalostavansa suomalaisten arjen tarpeet ja oivallukset menestystuotteiksi ja -palveluiksi
  • Microtask.com pilkkoo rutiinitehtävät määrämuotoisiksi mikrotehtäviksi, jakaa ne verkon kautta halukkaille tekijöille ja kokoaa ne lopuksi yhteen valmiiksi kokonaisuudeksi.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Joukkouttaminen&oldid=15939023”