Uber (yritys)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uber
Uber logo.svg
Perustettu 2009
Kotipaikka San Francisco, Kalifornia
Toimiala liikenne
Tuotteet taksiliikenne
Kotisivu www.uber.com
Uber's legal issues 2015-02-06.jpg

Uber on yhdysvaltalainen vuonna 2009 perustettu Uber-nimistä iOS-, Android- ja Windows Phone -sovellusta kehittävä yritys. Sovelluksen tarkoituksena on mahdollistaa helppo taksin tai muun kyydin tilaaminen matkapuhelimella.

Sovellus näyttää käyttäjää lähellä olevat vapaat taksit, joista hän voi valita mieluisensa. Matkan maksaminen tapahtuu sovelluksen välityksellä.[1]

Vuoden 2014 toukokuussa yritys toimi 128 kaupungissa ja 37 maassa ja yrityksen arvo arvioitiin 13,3 miljardiin euroon, mikä teki siitä yhden maailman arvokkaimmista startup-yrityksistä.[1] Uber julkaisi Slush-tapahtumassa vuonna 2014 avaavansa palvelun myös Helsingissä.

Tehokkuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Judd Cramerin ja Alan B. Kruegerin tutkimuksen mukaan Uber-kuljettaja käyttää kapasiteettiaan tehokkaammin kuin taksikuski: sekä työajasta että ajetuista kilometreistä suurempi osa tapahtuu asiakas kyydissä. Syitä ovat 1. teknologia kohdistaa asiakkaat ja kuljettajat toisilleen tehokkaammin, 2. suurempi mittakaava, 3. taksisääntelyn tuottama tehottomuus, 4. Uberin työvoimamalli on tehokas, 5. ruuhkahinnoittelu (surge pricing) tuottaa tehokkaamman asiakkaiden ja kuljettajien kohtaamisen.[2]

Uber lisää asiakkaiden valinnanvaraa ja tarjoaa kuljettajille joustavia ja riippumattomia töitä.[3] Käyttäjä voi älypuhelimestaan nähdä, milloin auto saapuu.[4]

Uber tekee taksin saamisen helpommaksi köyhille ja haja-asutusalueilla.[5] Se myös vähentää ruuhkaa, koska Uber-kuskit eivät taksien tavoin voi ajella ympäriinsä etsien asiakkaita vaan vain ottavat vastaan tilauksia, ja myös pysäköintipaikkaa etsivien autoilijoiden määrä vähenee.[6] Erään tutkimuksen mukaan Uberin tulo kaupunkiin vähensi rattijuopumuksia.[7]

Sekä kuski että asiakas voivat toisen aiemmin saaman palautteen perusteella valita, hyväksyvätkö kyydin, ja asiakas voidaan tarvittaessa tavoittaa jälkeenpäin. Tämä mahdollistaa turvallisemman ammatin ja turvallisemmat kyydit. Perinteisen taksin kuljettajista esimerkiksi Helsingissä alle 2 %[8] on naisia.

Ruuhkahinnoittelu (surge pricing)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uberin ruuhkahinnoittelu (surge pricing) saa kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan niin tehokkaasti, että odotusaika on olosuhteista riippumatta melkein aina alle viisi minuuttia. Taloudellista tehokkuutta ruuhkahinnoittelu lisää tehokkuutta kahdella tavalla: 1. hintojen nousu asiakkaiden lisääntyessä houkuttelee lisää kuskeja ajamaan, 2. kun kuskeja ei riitä kaikille, kyydit päätyvät niille asiakkeille, joiden tarve on suurin (suostuvat maksamaan korkeamman hinnan). Suurin osa hinnannoususta päätyy kuljettajille. Kun uudenvuoden aaton kysyntäpiikini tullen teknologiavirheen vuoksi ruuhkahinnoittelu ei nostanut hintoa, kuskeja ei niin kiinnostanut lähteä ajamaan ja matalan hinnan vuoksi asiakkailla ei niin kiinnostanut etsiä Uberille vaihtoehtoisia kulkutapoja, joten odotusajat venyivät ja kuljetukset vähenivät dramaattisesti. Taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta tulos oli heikko. Muutama onnekas asiakas sai halvan kyydin, useimmat eivät mitään kyytiä.[9]

Monet kokevat ruuhkahinnoittelun epäoikeudenmukaiseksi, ja siksi Uber on kirjoittanut asiakkaille ohjeita, miten aikatauluttaa matkansa sen välttämiseksi. Uber myös esittää hinnat asiakkaalle ennen kyydin hyväksymistä. Myös hotelli- ja lentoyhtiöt hinnoittelevat dynaamisesti, mutta Uber eroaa näistä siinä, että sen hinnoittelu on läpinäkyvää.[10]

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Taksiliiton mielestä Uber-kyydit ovat laitonta liikennettä. Taksiliiton tulkinnan mukaan Uber-kyytien ajaminen vaatisi liikenneluvan.[11]

Uberin on myös kerrottu mahdollisesti lisäävän harmaata taloutta, sillä kyytejä tarjoavilta kuljettaja/yrittäjiltä ei edellytetä minkäänlaista todistusta siitä, että he hoitavat työnantaja- ja työntekijämaksunsa sekä muut valtiolle kuuluvat velvollisuutensa asianmukaisesti. [12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Taksiyritys Uberin arvo nousi yli 13 miljardiin euroon Yle Uutiset. 8.6.2014. Viitattu 5.9.2015.
  2. Disruptive Change in the Taxi Business: The Case of Uber, Judd Cramer and Alan B. Krueger, National Bureau of Economic Research, Working Paper Series 22083, March 2016, DOI:10.3386/w22083.
  3. The gig-economy: Uber good or Uber bad?
  4. Uber is here to stay, and that’s a good thing The Globe and Mail.
  5. Megan McArdle: Uber Serves the Poor by Going Where Taxis Don't BloombergView.com. July 20, 2015.
  6. New Yorkers love Uber. But is Uber good for New York? - Fusion Fusion.
  7. Uber Prevents Drunk Driving: Advantage Over Taxis Lyft Uber Newsletter.
  8. http://www.image.fi/image-lehti/taksikuskien-suomi
  9. The Effects of Uber’s Surge Pricing: A Case Study, Chris Nosko et al., first and last pages.
  10. Don't complain about Uber's surge pricing tonight, Maya Kosoff, Business Insider, Dec 31, 2015.
  11. Ajankohtaista - Suomen Taksiliitto www.taksiliitto.fi. Viitattu 2015-09-04.
  12. Ajankohtaista - Tommi Rasila www.tamperelainen.fi. Viitattu 2015-08-26.