Startup-yritys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Startup-yritykset toimivat usein yrityspuistojen vuokratuissa tiloissa, kuvassa Spektri Business Park Espoossa.

Startup-yritys tarkoittaa nuorta kasvuhakuista yritystä. Sillä voidaan tarkoittaa myös yritystä, joka vasta kehittää ensimmäistä tuotettaan eikä tuota vielä voittoa. Termiä käytetään usein enintään muutaman vuoden ikäisistä yrityksistä tai kunnes yrityksen osakkeiden omistajiksi on tullut muita kuin perustajajäseniä. Startup-yrityksen omistajiin voi kuitenkin kuulua ulkopuolisia ns. bisnesenkeleitä.[1] Yrityksen nuori ikä tai esimerkiksi teknologia-alalla toimiminen ei riitä määrittelemään yritystä startup-yritykseksi, vaan olennainen piirre on nopean kasvun tavoitteleminen.[2]

Startup-yrityksen rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritykset kulkevat nk. kuolemanlaakson kautta toimintansa alkuvaiheessa. Yrityksen ja sen tuotteen tai palvelun luominen ja markkinointi kuluttaa rahaa, mutta tuloja ei ole tai ne eivät ainakaan riitä kattamaan kuluja. Muutamassa vuodessa yrityksen tulojen tulisi kattaa myös tämä alun pääoman kulutus, eli saavuttaa nk. break even -piste. Tämän jälkeen yrityksen tulisi tuottaa voittoa tai kattaa tappionsa muiden vuosien voitoilla.

Ennen voitollisen yritystoiminnan saavuttamista yrittäjät panostavat tavallisesti omia varojaan, ottavat lainaa yritykselle yksityishenkilönä, tai hankkivat rahoitusta riskisijoittajilta. Lainaamisen ongelmana on yleensä takuiden puute. Yritys toimii yleensä vuokratuissa tiloissa. Sen tuotteet eivät välttämättä ole keskeneräisinä minkään arvoisia, eikä sillä välttämättä ole rahaksi muutettavia patentteja.

Eräänä rahoitustapana on maailmalla yleistynyt ns. osakepohjainen joukkorahoitus. Tällä tarkoitetaan, että suurelta määrältä ihmisiä kerätään pieniä sijoituksia, joilla saa vastineeksi osakkeen tai osakkeita yritykseen. Alan tunnetuimpia toimijoita Suomessa ovat Vauraus Suomi, Invesdor ja alan vanhimpiin toimijoihin Euroopassa kuuluva Venture Bonsai.[3]

Vuonna 2020 suomalaiset startup-yritykset keräsivät 951 miljoonaa euroa rahoitusta. Tästä 52% tuli pääomasijoittajilta, 5% joukkorahoituksella ja 4% bisnesenkeleiltä. Loput 39% tulivat muilta sijoittajilta, kuten yrityksiltä ja eläkeyhtiöiltä.[4]

Pääomasijoittajien ja bisnesenkeleiden panostus ei jää pelkkään pääomaan, sillä he tuovat myös omaa osaamistaan ja verkostojaan yrityksen käyttöön. Riskisijoittajien omistamat yhtiöt menestyvätkin tutkitusti muita yrityksiä paremmin. Sijoittajien tuoma lisäarvo näyttäytyy kolmea eri reittiä: avustaminen strategisessa ja operatiivisessa suunnittelussa, myynnin kasvattaminen luomalla yhteyksiä uusiin asiakkaisiin sekä uusien johtajien rekrytoiminen. [5][6]

Rikastuneet sijoittajat tuottavat kasvua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori Robin Gustafssonin mukaa riskirahoituksellaan rikastuneet sijoittajat pystyvät rahoittamaan lisää kasvuyrityksiä ja näin ilmiö ruokkii itseään.[7]

Kasvuyritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Startup-yrityksistä käytetään toisinaan myös nimitystä kasvuyritys. Kasvuyrityksellä voidaan kuitenkin tarkoittaa mitä tahansa kasvavaa yhtiötä, myös suurehkoa pörssilistattua kasvuyritystä erotukseksi ns. arvoyhtiölle, joka ei kasva merkittävästi. Yleisesti hyväksyttyjä tarkkoja määritelmiä ei ole. OECD:n ja Euroopan unionin määritelmän mukaan kasvuyrityksen lähtötyöllisyys on vähintään 10 henkeä, ja seuraavana kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 prosenttia.[8]

Edellytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvuyrityksillä on merkittävä vaikutus koko yhteiskunnan talouskasvuun. Vaikutus näkyy erityisesti työllisyyden kasvuna.[9] Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja (professori) Mika Malirannan mukaan on tärkeää, että yritysten toimintaedellytykset ovat sääntelyn suhteen kunnossa, niin että innovaatioita voidaan skaalata Suomessakin kansantaloutta kannattelevaksi yritystoiminnaksi.[7]

Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselle tekemässään teoksessa Maliranta, Pajarinen ja Rouvinen suosittelevat, että startup-politiikkaa tulee tehdä vielä perustamattoman kasvuhakuisen yrityksen näkökulmasta. Politiikkaa kehittäessä on otettava huomioon itse yritystoiminnan lisäksi yritystoimintaa edeltävä aika (yrittäjäksi valikoituminen) sekä sen jälkeinen aika (uudelleentyöllistyminen tai uuden yrityksen perustaminen). Erityisinä toimina mainitaan tasavertaisten toimintaedellytysten takaaminen kaikelle liiketoiminnalle, enkeli-, joukkorahoitus- ja pääomasijoitusmarkkinoiden kehittäminen, innovaatiopolitiikan painottaminen startup-yrityksiin sekä startup-toimintaan liittyvä kulttuuri- ja asennemuokkaus.[9]

Startup-yritykset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa perustetaan vuosittain 4 000–5 000 startup-yritystä, jos startup määritellään siten, että se on nuori, pienehkö, itsenäinen ja yksityinen yritys, jolla on juridiset perusedellytykset kasvulle. Näin määritellyistä startup-yrityksistä kolmessa vuodessa kohtuulliseen kasvuun yltää 6–7 % eli noin 300 yritystä.[10]

Startup-yrityksille on viime aikoina ladattu Suomessa suuria odotuksia ja toiveita, ja Aalto-yliopiston yrityshautomon Miki Kuusen mukaan niistä toivotaan mm. Suomen kansantalouden uusia pelastajia.[11] ETLA:n raportin mukaan vaikutus ei ole nopea: Koska startupien lukumäärä on pieni ja positiiviset vaikutukset talouskasvuun realisoituvat viiveellä, ei niistä ole valtiontalouden seuraavan vuoden budjetin pelastajiksi tai seuraavan kvartaalin kasvun ajureiksi. Raportin mukaan startupien merkitys on talouden uudistamisessa, markkinarakenteiden uudistamisessa ja pitkän aikavälin tuottavuuskasvussa. Lisäksi ne tarjoavat mahdollisuuksia mm. maahanmuuttajille ja vähemmistöille, jotka ovat perinteisen talouseliitin ulkopuolella.[10]

Suomen pääomasijoitusyhdistyksen mukaan vuosina 2012-2016 suomalaisiin startup- ja aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin tehtiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna eniten pääomasijoituksia Euroopassa. Vuonna 2016 suomalaisyritykset saivat bkt:hen suhteutettuna toiseksi eniten pääomasijoituksia Euroopassa, eli melkein kaksi kertaa enemmän kuin Euroopan maihin keskimäärin tehdyt sijoitukset.[12]

Suomalaisia startup-yrityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Menestyneimmät suomalaiset startup-yritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ilari Lyytikäinen: Startup-yritysten rahoitus Suomessa (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Startup is growth paulgraham.com. Syyskuu, 2012. Viitattu 11.11.2012.
  3. YLE: Startup-yritysten joukkorahoitus tekee tuloaan myös Suomeen. Julkaistu: 21.1.2014 Viitattu: 8.6.2014
  4. Pääomasijoitusalan markkinakatsaus paaomasijoittajat.fi. 15.6.2021.
  5. Vaikuttavuustutkimus: Pääomasijoittajien vaikutus yritysten kasvuun vuosina 2010-2020 paaomasijoittajat.fi.
  6. Mitä tutkimukset kertovat rahoituksen ja startup-yrityksen menestymisen välisestä yhteydestä? rahoituspiste.fi.
  7. a b Tutkijat: Wolt-kauppa voi olla merkki käänteestä Suomen taloudessa – Edessä voi olla ”merkittävä skaalautumis­vaihe” Helsingin Sanomat. 11.11.2021.
  8. https://www.tem.fi/yritykset/kasvuyritykset (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. a b Maliranta, Mika & Pajarinen, Mika & Rouvinen, Petri: Startupit kansantaloudessa, s. 60-67. Helsinki: Taloustieto, 2018.
  10. a b Ali-Yrkkö, Jyrki – Kotiranta, Annu – Ylhäinen, Ilkka: Katsaus yritysten kasvuun ja sitä koskeviin politiikkatoimiin 2017. Etla. Viitattu 20.11.2017.
  11. Kun rahahana meni kiinni: Kasvuyritysten kylmä syksy suomenkuvalehti.fi. Marraskuu, 2011. Viitattu 11.11.2012.
  12. Riskirahaa virtaa Suomeen eniten koko Euroopassa – ”Menestyksen eteen on tehty valtavasti töitä” Helsingin Sanomat. 28.6.2017. Viitattu 6.4.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Startup-yritys.