Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 58

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Ulkomaalainen tuomari[muokkaa wikitekstiä]

Voiko kansallisessa urheilusarjassa olla tuomaroimassa ulkomaalainen tuomari, esimerkiksi vaikka Valioliigassa espanjalainen tuomari? --40bus (keskustelu) 11. huhtikuuta 2021 kello 13.46 (EEST)[vastaa]

Voi. Timo Favorinkin vihelsi Ruotsissa. --Lax (keskustelu) 11. huhtikuuta 2021 kello 17.36 (EEST)[vastaa]
Entä voiko maaottelussa olla puolueellinen tuomari, eli esim. Suomi-Ruotsi-maaottelussa joko suomalainen tai ruotsalainen tuomari? En ole koskaan nähnyt tällaista jalkapallossa. --40bus (keskustelu) 11. huhtikuuta 2021 kello 21.24 (EEST)[vastaa]
"Puolueellinen tuomari", jos sitä sanaparia käytetään niin kuin sinä tuon selityksesi mukaan nyt käytät, voi toki toimia tuomarina maaottelussa, jos kyseessä on ns. ystävyys- tai harjoitusmaaottelu ja joukkueet niin sopivat, mutta virallisissa turnauksissa ja niiden karsinnoissa sellaisia ei nykyään käytetä ainakaan jalkapallossa ja ainakaan kentällä juoksevina tuomareina. Jääkiekossa saatetaan nähdä tuollaista esimerkiksi maailmancupissa, kun käytetään NHL-tuomareita ja Kanada tai Yhdysvallat pelaa. Muihin joukkuelajeihin en ole noin tarkkaan perehtynyt, mutta eiköhän niissäkin pyritä välttämään pelaavan maan tuomarien käyttöä. Sitten tulevat tietenkin yksilölajit, joita et sulkenut kysymyksestäsi pois: niissä ei ole tuollaista rajoitusta eli esimerkiksi mäkihypyssä arvostelutuomarien kotimaista tapaa olla aina kilpailijoita mukana, kun tuomarit tulevat yleensä menestyneemmistä mäkimaista. --Lax (keskustelu) 13. huhtikuuta 2021 kello 08.19 (EEST)[vastaa]

Valko-Venäjän, Ukrainan ja Venäjän liittyminen EU:hun[muokkaa wikitekstiä]

Onko Valko-Venäjällä, Ukrainalla ja Venäjällä ollut koskaan suunnitelmia tai edes ehdotusta liittyä EU:hun? Ennustan, että kaikki kolmen äsken mainittua valtiota ovat EU:ssa vuonna 2050. --40bus (keskustelu) 15. huhtikuuta 2021 kello 17.34 (EEST)[vastaa]

Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen, sanoi jo Ahti Karjalainen. Suomalainen historian professori Eino Jutikkala kuulemma tapasi siteraata opiskelijoilleen aina jotain brittikollegaansa: "In history, very nearly everything very nearly did not happen." (Googlaamalla tarkka sitaatti: "Very nearly everything that happened in history very nearly did not happen." -- Alfred North Whitehead) --Urjanhai (keskustelu) 15. huhtikuuta 2021 kello 17.40 (EEST)[vastaa]
Tämä ei vastaa lainkaan alkuperäiseen kysymykseen. --40bus (keskustelu) 15. huhtikuuta 2021 kello 17.54 (EEST)[vastaa]
Se olikin vain kommentti ennusteeseen.--Urjanhai (keskustelu) 15. huhtikuuta 2021 kello 18.17 (EEST)[vastaa]
On ainakin Ukrainalla ollut. Jälkimmäistä ei varmasti koskaan nähdä EU:ssa. Stryn (keskustelu) 15. huhtikuuta 2021 kello 18.26 (EEST)[vastaa]
Ukrainalla on tosiaan ollut, muttei ole nyt. Ja en minä menisi sanomaan, että ei koskaan. Venäjä ei ollut hirveän kaukana Natoonkin liittymisestä Clintonin ja Jeltsinin neuvottelujen aikaan. Sekurokratiakin loppuu joskus. Iivarius (keskustelu) 15. huhtikuuta 2021 kello 18.33 (EEST)[vastaa]

Non-fungible token suomeksi[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on en:non-fungible token suomeksi? 80.220.162.105 15. huhtikuuta 2021 kello 20.13 (EEST)[vastaa]

Vakiintunutta suomennosta ei vielä taida olla. Vastaantulleita mm. ei-vaihdettavissa/ei-korvattavissa oleva poletti/rahake tai sitten uniikki poletti/rahake (miten sen tokenin sitten suomentaakaan). Mitä fi-wikiin tulee, niin jos joku artikkelin luo niin aluksi kannattaa varmaankin kirjoittaa se englanninkielisellä nimellä tai lyhenteellä NFT. --Anr (keskustelu) 15. huhtikuuta 2021 kello 20.33 (EEST)[vastaa]
Lyhenteellä. Poletti ja rahake ovat aivan liian analogisia sanoja, enkä käyttäisi niitä edes vaikka suuri yleisö käyttäisi, mutta ei se käytä, koska suoema ei enää enää valmisteta. Iivarius (keskustelu) 15. huhtikuuta 2021 kello 21.10 (EEST)[vastaa]
Ei ole kotimaista termiä vielä. Varmaankin lienee asiallista miettiä tarkoitusta ja tätä vastaavaa termiä. Quote = Eng wiki A non-fungible token (NFT) is a unit of data stored on a digital ledger, called a blockchain /Quote. Joten olisiko kyse Lohkoketjun pysyväisestä/muuttumatomasta rekisteriotteesta? Runoilijat osannevat sanoa paremmin. :) Sjmantyl (keskustelu) 21. huhtikuuta 2021 kello 12.14 (EEST)[vastaa]

Kivenhakkaajantie Helsingissä?[muokkaa wikitekstiä]

Onko Helsingissä ollut Kivenhakkaajantie? Löysin Googlen kartastosta vain Kivenhakkaajankadun. Törmäsin vanhaan yhteystietoon (vuodelta 1969), jossa osoite on Kivenhakkaajantie 1 (kirjain numero) Helsinki 12. Voi toki olla, että katu on laitettu vahingossa tieksi. --87.95.48.124 23. huhtikuuta 2021 kello 10.33 (EEST)[vastaa]

Kyllä. Sen nimi on 1952 muutettu Kivenhiomontieksi, ja se on sijainnut Malminkylän itäisellä alueella, tarkemmin sanottuna Malmin hautausmaan lähellä Pihlajamäessä. Nykyään paikalla ei ilmeisesti ole nimettyä tietä, vain kevyen liikenteen väyliä. Löytämäsi osoite ei kyllä voi viitata tähän, vaan on varmaan virhe. -Ochs (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 11.03 (EEST)[vastaa]
Helsinki 12 on kyllä ollut ja on edelleen Punavuori, missä Kivenhakkaajankatukin on. --Abc10 (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 11.56 (EEST)[vastaa]

Käyttääkö yksikään eurooppalainen sivusto .edu-verkkotunnusta? --40bus (keskustelu) 25. huhtikuuta 2021 kello 20.38 (EEST)[vastaa]

Kyllä niitä on, esim. täältä löytyy. -Ochs (keskustelu) 26. huhtikuuta 2021 kello 22.26 (EEST)[vastaa]
Entä onko yhtään suomalaista, joka käyttää? --40bus (keskustelu) 27. huhtikuuta 2021 kello 21.07 (EEST)[vastaa]

Lisäsin mainostenpoistajaan ||edu^. Olen estänyt tarpeettomia verkkotunnuksia (cm, com, ly…) ja kolmannen osapuolen toiminnot kokonaan (skriptit, kehykset), jotka eivät liity Wikipedian muokkaukseen. Ensimmäisen osapuolen toiminnot olen sallinut ainoastaan tietyille Wikipedian sisarhankkeille. ---raid5 28. huhtikuuta 2021 kello 00.05 (EEST)[vastaa]

Lyhyin rautatie?[muokkaa wikitekstiä]

Onko Tytärsaaren rautatie mahdollisesti suomen tai jopa maailman lyhin rautatie? -- Cimon Avaro 29. huhtikuuta 2021 kello 07.04 (EEST)[vastaa]

Jos uskomme Wikipediaa, niin ei ole, koska sitä ei enää ole. --Lax (keskustelu) 29. huhtikuuta 2021 kello 07.30 (EEST)[vastaa]
Toisaalta mikäpä voisikaan olla lyhyempi kuin rautatie, jonka rata on kokonaan purettu. Vertaa haamutila. --Jmk (keskustelu) 29. huhtikuuta 2021 kello 07.59 (EEST)[vastaa]
Vakavammin ottaen, varmasti löytyy maailmasta lyhyempiä raiteenpätkiä. Kysymys on sitten lähinnä siitä mikä halutaan määritellä "rautatieksi". Angels Flight on kuulemma 91 metriä, mikä pesee Tytärsaaren reilusti. --Jmk (keskustelu) 29. huhtikuuta 2021 kello 09.10 (EEST)[vastaa]
Lyhyitä funikulaarejakin on maailmassa monia, Turussakin Kakolan funikulaari, mutta artikkeli ei taida kertoa sen reitin pituutta. Toisaalta kun kysymys ei sisältänyt nykyistä olemassaoloa, niin tässä kerrotaan 50 metrin pituisesta rautatiestä, jota purettiin toisesta päästä ja rakennettiin toisesta päästä muutaman viikon ajan, että saatiin raskas kivi siirtymään paikasta A paikkaan B.--Urjanhai (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 07.07 (EEST)[vastaa]
Katsoin Kakolan funikulaarin pituuden heti Jmk:n kommentin jälkeen: noin 130 metriä [1]. --Lax (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 07.41 (EEST)[vastaa]
Tosin tässä pitäisi miettiä myös rautatien ja funikulaarin määritelmää. Kakolan funikulaari ei edes välttämättä ole määritelmällisesti funikulaari, vaan ennemminkin rinnehissi. --PtG (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 07.48 (EEST)[vastaa]
Wikipediassa se kuuluu funikulaarien luokkaan ja In Wikipedia We Trust. --Lax (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 07.52 (EEST)[vastaa]
Onneksi Wikipedia ei ole lähde. Jukka Korpelan mukaan se on vessanseinäkirjoittelua ja Markus Långin mukaan Augiaan talli.--Urjanhai (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 08.22 (EEST)[vastaa]
Onneksi laitoit vastaukseesi mukaan kolme wikilinkkiä... :) --Lax (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 09.21 (EEST)[vastaa]
Asiaa on tutkittu, ja tutkimukset kertovat, että vaikka fiksuimnmat tutkijat ymmärtävätkin, ettei wikipediaa saa käyttää lähteenä, niin silti wikipedia vaikuttaa siihen, mihin lähteisiin tutkijat viittaavat. Tämä on aika hirveää, koska epäilemättä sekä Korpela että Lång ovat aivan oikeassa.--Urjanhai (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 12.52 (EEST)[vastaa]
Toisaalta artikkeli Kakolan funikulaari kertoo myös siitä, että asiasta ei ole yksiselitteistä tulkintaa. Näyttäisi esim Tekniikka&Talous kertovan että se on oikeasti vinohissi. Näin kertoisi myös käytännössä meidän artikkeli funikulaari. Turun verkkosivutkin puhuvat vinohissistä. --PtG (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 09.20 (EEST)[vastaa]

Suomenkielinen .int-sivusto[muokkaa wikitekstiä]

Onko olemassa yhtään .int-verkkotunnusta käyttävää suomenkielistä sivustoa? --40bus (keskustelu) 10. toukokuuta 2021 kello 13.36 (EEST)[vastaa]

Ainakin IOM Finland käyttää tunnusta: [2]--Puppe100 (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 06.17 (EEST)[vastaa]

Rengasmainen auringonpimennys[muokkaa wikitekstiä]

Milloin näkyi edellinen rengasmainen auringonpimennys Suomessa? Seuraava on 21. kesäkuuta 2039. Mistään ei löydy tietoa sille. --40bus (keskustelu) 14. toukokuuta 2021 kello 14.46 (EEST)[vastaa]

En-wikissä on runsaasti erilaisia listoja auringonpimennyksistä. Selailin jonkin verran 1900-luvun rengasmaisten pimennysten artikkeleja niiden avulla, mutta en löytänyt vielä sellaista, joka olisi osunut Suomen kohdalle. -Ochs (keskustelu) 14. toukokuuta 2021 kello 15.17 (EEST)[vastaa]
Vuonna 1921 on liipannut läheltä pohjoisinta Suomea. Tuolta sivustolta voi yrittää penkoa lisää. -Ochs (keskustelu) 14. toukokuuta 2021 kello 15.24 (EEST)[vastaa]
Jos ei puhuta rengasmaisista ja pimennysturismi muuten kiinnostaa, runsaan viiden vuoden päästä voi nähdä melko helposti täydellisen pimennyksen, ei tarvitse mennä kuin Espanjaan saakka. -Ochs (keskustelu) 14. toukokuuta 2021 kello 15.34 (EEST)[vastaa]

"Metsurikoulua ruotsiksi"[muokkaa wikitekstiä]

Yritän ruotsintaa yhtä moottorisahan käyttöohjeen pätkää:

"Turvallinen työasento moottorisahan käynnistämisessä: Tartu vasemmalla kädellä etukädensijasta, pane takakädensija tukevasti jalkojen väliin ja vedä oikealla kädellä käynnistysnarusta."

Olen kokeillut jotakin tällaista:

"Tryggt sätt att starta motorsågen: Grip till främre handtaget med vänstra handen, sätt bakre handtaget stabilt mellan benen och drag startningssnöre med högra handen."

Onko tuo oikein, vai olisiko siinä fixattavaa? Ainakin vänsterin ja högerin taivuttelu tuottaa välillä ongelmia koska noilla suuntaa ilmaisevilla sanoilla on poikkeuksellinen taivutus. Myöskään asentoa en muista ruotsiksi.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 18. toukokuuta 2021 kello 16.39 (EEST)[vastaa]

Olin laiska ja kopsasin Husqvarnan käyttöohjeista vähän vastaavan pätkän, josta saa jo monta vinkkiä: "Placera motorsågen på marken med din högra fot i bakre handtaget. Fatta främre handtaget med vänster hand i ett stadigt grepp. Se till att motorsågen står stabilt och att sågkedjan ej är i kontakt med marken eller annat föremål. Fatta sedan starthandtaget med högerhanden och dra i startsnöret." -Ochs (keskustelu) 18. toukokuuta 2021 kello 17.06 (EEST)[vastaa]

Tulli ja 1.7.21[muokkaa wikitekstiä]

Kaikki Eu:n ulkopuolelta tulevat lähetykset pitää tullata 1.7.2021 alkaen. Tullin sivulla neuvotaan miten tulee toimia. Mutta entäs jos minulle tulee Kiinasta tilaamani tuote, joka tekee mutkan toisessa Eu-maassa ja tulee Suomeen siis lähetyksenä toisesta Eu-maasta? Seuraamukset jos tavara tipahtaa luukusta ilman eri ilmoitusta? Jos en ilmoita ja maksa tullia? -Russellin teekannu (keskustelu) 25. toukokuuta 2021 kello 18.16 (EEST)[vastaa]

Ei ole merkitystä jos lähetys kiertää toisen EU-maan kautta, se on lähtenyt liikkeelle EU:n ulkopuolelta ja se pitää tullata. Jos järkkäät esim. niin että toisessa EU-maassa asuva kaverisi tilaa tuotteen ja lähettää sen sitten sinulle niin kaverin pitää tullata kyseisen maan säännösten mukaisesti. Tavara ei tipahda luukusta ennen kuin se on tullattu joten sellaista tapausta ei voi tulla muutoin kuin vahingossa. Jos et maksa tullia niin pakettia ei toimiteta sinulle vaan palautetaan lähettäjälle. --91.153.52.162 30. toukokuuta 2021 kello 18.00 (EEST)[vastaa]
Päivitystä 1.7. jälkeen: yksi kiina-tilaus tipahti suoraan postiluukusta, oli uudelleenmailattu toisessa EU-maassa. Omapostiin tuli ilmoitus Wish-paketin tullauksesta suomalaisella lähetystunnuksella, kävin maksamassa, tosi näppärä sinänsä. Alkuperäinen lähetystunnus sanoi että VAT (ALV) on maksettu tilattaessa. Omapostiin tuli hyvityslasku.--Russellin teekannu (keskustelu) 7. heinäkuuta 2021 kello 09.44 (EEST)[vastaa]

Omituinen linkki[muokkaa wikitekstiä]

Olen Wikipedian käyttäjä, teette mahtavaa duunia kiitos siitä. En löytänyt mitään paikkaa missä raportoida kummalisuuksista, joten loin tunnuksen ja tulin tänne kertomaan. Jussi Hyyrynen -wikipediasivulla on linkki "Jussi Hyyrynen YUP:n sivustolla" linkki itsessään näyttää ihan käypäseltä, mutta kyseisen osoitteesta on edellenohjauksen takana nykyään jotakin muuta kun suomalaisen populaarimusiikin historiatietoa, Voisiko joku osaavampi poistaa toimimattoman linkin?  –Kommentin jätti AVakora (keskustelu – muokkaukset)

Korjailin muutaman linkin. Vielä olis korjattavaa (46 kpl). --Anr (keskustelu) 25. toukokuuta 2021 kello 20.44 (EEST)[vastaa]

Perintö-, lahja ja kiinteistöjen myynti verotuksen kannalta[muokkaa wikitekstiä]

Oletettakoon, että omistan perintönä vastenmielisesti saamastani kiinteistöstä mutta moraalisesta pakosta yhden kuudesosan. Kiinteistössä on neljä osakasta, joista yksi omistaa kolmanneksen mutta on syyntakeenton ilman edunvalvojaa eivätkä hänen perillisensä halua asettaa sitä hänelle edes tässä yhdessä asiassa. Toinen osakas on perikunta, jolla on niin ikään kolmannes, ja perikuntaan kuuluu neljä osakasta. Kolmas osakas omistaa kuudenneksen kuten minäkin. Rintaperilliseni haluaisi hankkia kiinteistön itselleen, mutta hänellähän olisi minun jälkeeni vain 1/18 eikä kukaan tiedä kuka kuolee ja missä järjestyksessä. Nyt yksi perikuntaan kuulumaton on tarjonnut siitä ylihintaa. Voinko joutua maksamaan tälle perikuntaan kuulumattomalle korvauksia jos myyn hänelle osuuteni kiinteistöstä ylihintaan? --Höyhens (keskustelu) 6. kesäkuuta 2021 kello 01.40 (EEST)[vastaa]

Joidenkin kaupunkien kirjastoissa on ainakin ennen ollut maksuttomia juristipäivystyksiä noin kerran tai muutaman kerran kuussa. Suosittelen tutkimaan, sattuuko tällaisia olemaan vielä nykyään ja osuuko niitä olemaan omalla paikkakunnallasi. Jos kuulut johonkin liittoon, niin myös liitot saattavat tarjota lakineuvontaa yksityistalouden asioissa (mutta jos olet eläkkeellä, et ehkä kuulu liittoon). Myös pankeilla on juristeja, esim. oma pankkini mainostaa tarjoavansa lakiapua juuri tämäntapaisiassa asioissa, kunhan asiat ovat riidattomia. Kun jpokainen on jonkun pan,kin asiakas, niin myös tämä vaihtoehto kannattaa tutkia. Pankissahan saatat olla jopa omistaja.--Urjanhai (keskustelu) 6. kesäkuuta 2021 kello 09.10 (EEST)[vastaa]
Kiitos. Olen Höyhens ja kuulun liittoon ja olen liian kaasussa muistaakseni salasanaani mihinkään.. Muistin kunnes aloitin kirjautumisen. Ja on osuuspankissa bonuksia tällaiseen kunhan saan aikaiseksi. Pelkään vaan että kohta koko op siirtyy takaisin osaksi liikepankkeja kuten dabaa ja vastaavia. Eiköhän tuo hoidu kunhan.. Elekää poistako, salasanatkin piti vaihtaa kun tuli taas W11-mainokset, ja sit sekoitin ne toisiinsa. Pyydän anteeksi. --2001:14BB:1AB:2A99:8DF8:6A0F:7EE0:7287 2. heinäkuuta 2021 kello 00.57 (EEST)[vastaa]

Englanninkielisessä artikkelissa en:Kake (comics) lukee "In early appearances Mike was named Vicky, a common Finnish male name." Vicky ei kyllä kuulosta kovin suomalaiselta nimeltä, varsinkaan miehen nimeltä. Onko tämä nimi oikeasti käytössä Suomessa, vieläpä miehillä? JIP (keskustelu) 10. kesäkuuta 2021 kello 11.36 (EEST)[vastaa]

Jos kyseessä on väärinkäsitys, se selvinnee lähteenä käytetystä kirjasta lukemalla tai artikkelin kirjoittajalta kysymällä. Olen pitänyt Vicky Leetä eksoottisena naisennimenä, mutta kaipa Vicky voisi olla myös erikoinen lempinimi Viktorille. Oikeasti se tulee kuitenkin nimestä Victoria. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 10. kesäkuuta 2021 kello 13.20 (EEST)[vastaa]
Ei ainakaan yleisessä käytössä. Viki olisi enempi miehen lempinimi eikä sekään mielestäni hirveän yleinen. Liekö tuossa sotkettu asioita siten, että Kake olisi se lähteen tarkoittama yleinen lempinimi? --Lax (keskustelu) 10. kesäkuuta 2021 kello 13.22 (EEST)[vastaa]

Hankala henkilönnimi sähköpostiosoitteessa[muokkaa wikitekstiä]

Jos yritys X:n kotisivuilla ilmoitetaan, että yrityksen henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@yritysx.fi, niin mikä kirjoitetaan sähköpostiosoitteeksi, kun viesti halutaan lähettää yritykseen henkilölle Lyly Irmari Töräkänvirta-Castrén? Onko tähän olemassa jotakin yleispitävää käytäntöä? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 11. kesäkuuta 2021 kello 14.29 (EEST)[vastaa]

Ei ole yleispätevää käytäntöä. Zache (keskustelu) 11. kesäkuuta 2021 kello 14.54 (EEST)[vastaa]
Yleisin käytäntö on muuntaa kirjaimet lähimmäksi tarkkeettomaksi kirjaimeksi ja välilyönnit pisteiksi (lyly.irmari.torakanvirta-castren@yritysx.fi, ellei toista etunimeä ole jätetty pois osoitteesta). --Silvonen (keskustelu) 27. kesäkuuta 2021 kello 08.07 (EEST)[vastaa]

Mauno Koivisto ja sopulit[muokkaa wikitekstiä]

Mauno Koivisto kutsui toimittajia sopuleiksi 1980-luvulla. Mistä hän tuon nimityksen keksi? Onko kyseinen nimitys ollut useamminkin käytössä vai oliko se Koiviston keksintöä? JIP (keskustelu) 11. kesäkuuta 2021 kello 20.54 (EEST)[vastaa]

Kari Suomalainen ainakin piirsi kuvia aiheesta. ---raid5 11. kesäkuuta 2021 kello 21.43 (EEST)[vastaa]
Sopulit ovat kauan olleet tunnettuja massavaelluksistaan, vaikka niiden "joukkoitsemurhat" kalliolta alas ovatkin pelkkä myytti. Tässä on lisätietoa Koivistosta ja sopuleista. Koiviston vertaus ei ihan osunut: hän tarkoitti, että toimittajilla oli aina joku mielipidejohtaja, jota muu lauma seurasi, mutta sopulilaumalla ei itse asiassa ole johtajaa. On kiintoisaa, että haulla "reporters are like lemmings" tulee useita osumia, joten muuallakin maailmassa on päädytty samanlaisiin ajatuksiin kuin Koivisto. -Ochs (keskustelu) 11. kesäkuuta 2021 kello 21.55 (EEST)[vastaa]

Valkoiset Simo[muokkaa wikitekstiä]

Muistaakseni alivaltiosihteeri Simo Frangén käytti telkkarissa sen tapaista vanhaa aikaa mukailevaa sanontaa, että mennä kartan valkoisille alueille.

Milloin poistuivat nuo viimeiset valkeat alueet niin, että saatiin kartoitettua koko Maapallo? 93.106.150.219 12. kesäkuuta 2021 kello 17.07 (EEST)[vastaa]

Riippuu miten tarkkaa karttaa hakee, mutta aikaisintaan vasta 1960-luvulla satelliittikartoituksen alettua. --Shorbom (keskustelu) 12. kesäkuuta 2021 kello 19.21 (EEST)[vastaa]
Toisaalta merissä riittää vieläkin tutkimista. Tekniset saavutukset saavat meidät luulemaan, että tiedämme hyvin paljon kaikesta. ---raid5 12. kesäkuuta 2021 kello 21.09 (EEST)[vastaa]
Jostain juuri luin (taisi olla jostain muualta internetistä kuin Wikipediasta), että sellainen asia kuin Etelämantereen olemassaolo havaittiin vasta joskus 1800-luvun alkuvuosikymmenillä. Nyt tosin juuri hiljan uutiosoitiin, että Maorien suullista kansanperinnettä tutkimalla oli päätelty, että Polynesialaisetkin olisivat saattaneet käydä etelämannerta katsomassa jo joskus 600-luvuilla tms. - Mutta niinhän norjalaisetkin kävivät amerikassa jo ennen kolumbusta, eikä sitäkään lasketa. --Urjanhai (keskustelu) 13. kesäkuuta 2021 kello 11.15 (EEST)[vastaa]
Kun kuvamme maailmasta on nykyisin Amerikka-keskeinen (tai Yhdysvalta-), se oli ennen Eurooppa-keskeinen. Eli riippuu siitä, kuka puhuu. --Abc10 (keskustelu) 13. kesäkuuta 2021 kello 11.20 (EEST)[vastaa]
Polynesialaisillahan oli myös karttoja. Jostain ruo'oista tms. oli tehty ristikoita, joissa näkyi matkan pituus ja suunta eri saarten välillä. Ja kun saaren ympärillä aina lentelee lintuja suurehkolla säteellä, niin sillä pystyy navigointia tarkentamaan.--Urjanhai (keskustelu) 13. kesäkuuta 2021 kello 11.28 (EEST)[vastaa]

Wikimaniasta[muokkaa wikitekstiä]

Tulisikohan tuon tapahtuman nimeä harkita uudelleen nyt kaikilla kielialustoilla? En pidä siitä, että vakavan mielenterveyshäiriön nimeä pyritään käyttämään tälläisessä valossa. --Osmo Lundell juttusille? 13. kesäkuuta 2021 kello 15.17 (EEST)[vastaa]

Mania on käytössä myös ihmisten, paikkojen ja muissa nimissä. Minulla ei ole siitä vahvaa mielipidettä, mutta mainitsin asian. ---raid5 13. kesäkuuta 2021 kello 15.25 (EEST)[vastaa]
Manian toinen merkitys on Kielitoimiston sanakirjan mukaan "pakonomainen tarve jhk toimintaan t. jssak ajatuksessa pitäytymiseen", ja selvästi Wikimaniassa on tarkoitettu tuota merkitystä, jossa ei ole (ainakaan yleensä) kyse vakavasta mielenterveyshäiriöstä. -Ochs (keskustelu) 13. kesäkuuta 2021 kello 22.47 (EEST)[vastaa]
Tuon lisäksihän on käytetty myös metaforan tapaan, esim. statuomania. Samoin joskus aiemmin se on voinut viitata aatesuuntiin kuten fennomaanit ja svekomaanit jne. --Urjanhai (keskustelu) 14. kesäkuuta 2021 kello 00.51 (EEST)[vastaa]
Flashdance boikottiin [3]! --Lax (keskustelu) 14. kesäkuuta 2021 kello 09.42 (EEST)[vastaa]
Mitäs tehdään beatlemanialle? Vanhemman vuosikurssin juttuja. -- Htm (keskustelu) 14. kesäkuuta 2021 kello 14.12 (EEST)[vastaa]
Ottamatta lainkaan kantaa siihen pitäisikö nimi muuttaa vai ei, keskustelu siitä täällä on täysin akateemista kun kukaan joka pystyisi nimeä muuttamaan tuskin lukee tätä sivua saatika ymmärtää suomea. Vaikka kaikki täällä olisivat sitä mieltä että nimi pitäisi muuttaa niin ei se tahdonvoimalla muutu. Laita sen sijaan palautetta tapahtuman järjestäjille. --Shorbom (keskustelu) 14. kesäkuuta 2021 kello 14.08 (EEST)[vastaa]

Ei tulisi harkita uudelleen. Oletan, ettei Lundellilla itsellään ole diagnosoitu maniaa, vaan kyseessä on ns. puolestaloukkaantuminen, jota kukaan maniapotilas ei ole pyytänyt. Ja jos vaikka pyytäisi, enemmistö heistäkin varmasti omaa huumorintajun. Tunnen mm. yhden juutalaisen, jonka kanssa käymme hyvähenkisiä vinoilukilpailuja. Hän on jutsku ja minä (kansallismielisenä) olen natsi. Tämä ei toki kaikille sovi. Puolestaloukkaantumisesta kannattaa kuitenkin sivistää itseään klassisella esimerkillä Suomesta: Espoon betoniporsaat. --J. Sketter (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 07.44

Sepä oli hauska artikkeli. Aina voi loukkaantua toisten puolesta, pääsevät toiset sitten helpommalla. Loukkaantuja ajattelee muiden parasta epäitsekkäästi. ---raid5 23. kesäkuuta 2021 kello 21.32 (EEST)[vastaa]
Olihan se hauska, sillä se mainiosti osoitti puolestaloukkaantujien piittaamattomuuden itse kohderyhmän mielipiteestä ja edusta. --J. Sketter (keskustelu) 28. kesäkuuta 2021 kello 03.13 (EEST)[vastaa]

Silloin, kun hakee jotain sanaa tai vastaavaa Googlesta, näkee usein haetusta aiheesta kertovan Wikipedia-artikkelin alun. Mutta silloin kun hakee sellaista muunkielistä aihetta, josta ei ole artikkelia suomenkielisessä Wikipediassa, silloin tämä artikkelin alku onkin konekäännös suomeksi, eikä alkuperäisellä kielellä kirjoitettu artikkelin alku. Miksi se on näin? --40bus (keskustelu) 14. kesäkuuta 2021 kello 09.24 (EEST)[vastaa]

Huomasin saman viime viikolla, aivan kauheaa kuraa tulee välillä vastaan. Kyseessä on Googlen oma Google Knowledge Graph. Stryn (keskustelu) 14. kesäkuuta 2021 kello 09.44 (EEST)[vastaa]
Miten sen saisi näyttämään oikeita alkuperäiskielisiä kuvauksia? --40bus (keskustelu) 14. kesäkuuta 2021 kello 22.16 (EEST)[vastaa]
Wikimedia Enterprise? -- Htm (keskustelu) 15. kesäkuuta 2021 kello 22.09 (EEST)[vastaa]
En tiedä miten tuo auttaisi asiaan, kun ongelma ei ole Wikipediassa vaan täysin Googlen päässä, joka näyttää sisällön Google-kääntäjän kautta käännettynä. Hakekaas "racquet ball", niin tulee seuraava käännös: "Mailapallo on mailapeli, jota pelataan ontolla kumipallolla sisä- tai ulkokentällä. Joseph Sobek hyvitetään keksinän nykyaikaisen racquetball-urheilulajin vuonna 1950, lisäämällä kielimerkin melontaan nopeuden ja hallinnan lisäämiseksi." Stryn (keskustelu) 16. kesäkuuta 2021 kello 15.19 (EEST)[vastaa]
Ei se nyt autakaan. Tulevaisuudessa Säätiö voisi kaupata Googlelle laadukkaampaa materiaalia satunnaisille hakutuloksille. Yllä oleva kysymys miksi näin olisi pitänyt esittää Google LLC:n kysy vapaasti -kahvihuoneessa. -- Htm (keskustelu) 16. kesäkuuta 2021 kello 16.06 (EEST)[vastaa]
Saakohan sen jostain asetuksista pois?--40bus (keskustelu) 17. kesäkuuta 2021 kello 18.25 (EEST)[vastaa]

Todettakoon muuten googlesta myös sellainen erikoisuus, että kun hakee googlesta henkilöitä, niin google omin päin näkyy arpovan henkilöille myös valokuvia, ja jos joskus on sattunut luotettavassa lähteessä näkemään henkilöstä kuvan (tai joskus jopa on sattunut näkemään henkilön jossain livenä), niin voi heti nähdä että arvonta on tehty jollain älyä vailla olevalla tekoälyllä päin honkia. Kun Wikipediassa harvoin on henkilöistä vääriä kuvia tai kuvia ylipäätään, niin tämä on googlen omaa sähläystä wikipediasta riippumatta, mutta aika hassua ja ihmeellistä. Kun olen tavannut varmoja tuollaisia virheitä, niin olen lähettänyt niistä palautetta. Kun kokeeksi tsekkasin pari, niin toiseen oli vaihtunut oikea kuva, toiseen ei. Kummastakaan testiesimerkistä ei ollut wikipediassa kuvaa vaikka olikin artikkeli, joten tämä on googlen omaa tekoälyttömyyttä ilman tekoälyttömyyden laaduntarkistusta.--Urjanhai (keskustelu) 14. kesäkuuta 2021 kello 14.15 (EEST)[vastaa]

Varmaan on kyseessä jokin Hesburgerin epämääräisyysperiaatteen toteutuma entrooppisessa nykymaailmassa. Kun 80 vuotta vanhasta paperisesta tietosanakirjasta etsii A. I. Virtasen kuvan, sivulla on rasteripainettuna valkotakkinen epämääräinen mieshahmo, ja kuvan tarkkuus on 10 pikseliä neliömetrillä. Kuvassa voisi olla kuka vain, vaikka siinä onkin oikea mies. Nykyään taas kuvat ovat useinkin valtavan tarkkoja ja syväteräviä, mutta kun etsii Virtasen kuvaa, Google arpoo esilletuoduksi vaikkapa Armi Aavikon. Kuva on loistava, mutta kyseessä on väärä mies ja yhtä aikaa väärä nainenkin. Kokonaistarkkuus pysyy samana, mutta tarkkuuuden laadulliset ominaisuudet vaihtuvat tai jotain muuta teknillistä soopaa tähän loppuun. --Pxos (keskustelu) 16. kesäkuuta 2021 kello 15.46 (EEST)[vastaa]

Olisiko tämä mahdollista?[muokkaa wikitekstiä]

Olisiko se mahdollista, että vuonna 2050 Suomessa on enemmän asukkaita kuin Ruotsissa? --40bus (keskustelu) 15. kesäkuuta 2021 kello 21.17 (EEST)[vastaa]

Vaatisi jotain hyvin epätodennäköistä skenaariota. Edes kumpikaan maailmansota ei tainnut saada aikaan tuollaisia väestönmuutoksia Euroopassa. --Urjanhai (keskustelu) 15. kesäkuuta 2021 kello 22.41 (EEST)[vastaa]
Riippuu siitä mikä lasketaan mukaan 'mahdollisuuksien' joukkoon. Nykynäkymin ei. Mikäli sallitaan mikä tahansa, niin juu. Esmes Kaikki ruotsalaiset muuttavat vaikka Norjaan. Great success. Sjmantyl (keskustelu) 18. kesäkuuta 2021 kello 09.43 (EEST)[vastaa]

Märkyys uimahypyissä[muokkaa wikitekstiä]

Olen nyt katsonut Youtubessa uimahyppykisoja. Yksi piirre pisti silmään. Kaikki hyppääjät miltei poikkeuksetta kastavat pyyhkeensä uima-altaan vedestä. Onko joku etu pysyä märkänä kisan edetessä, vai onko kyseessä joku traditio tai sovinnaistapa? -- Cimon Avaro 18. kesäkuuta 2021 kello 03.57 (EEST)[vastaa]

Ammattiurheijoilla on hyvin vähän hyödyttömiä tapoja, jolleivat lajin säännöt pakota niihin. Onhan kyseessä jääkapin täyttö eli elanto. On mm. syy, mikseivät suomalaiset naiset juokse kilpaa hameessa tai burkassa, tai käy niissä saunassa. V: koska se on typerää. Mutta se pyyhe on synteettistä säämiskää, eli yhdenlaista mikrokuitukangasta, jonka kiertämällä saa vähän kosteaksi. Märkä se ei silloin siis siis ole, eli tipu vettä. Mutta nihkeäksikään sitä ei saa. Ts. sillä pyhkimällä iholle saa hetkellisesti ihon kosteaksi. Kun katsoo videoita, niin hyppääjät pyyhkivät sillä kostealla liinalla nimenomaan jalkojaan (esim. [4]). Mikä vahvistaa pikaisen googlettamisen tuloksen, että sillä tavoitellaan varmempaa käsiotetta jaloista. Tuossa lajissa pikkuasiakin voi ilmassapyörimisen aikana olla tärkeää? En tiedä, kun en ole harrastanut. --J. Sketter (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 06.59 (EEST)[vastaa]
Ahaa, eli reisille se menee. -- Cimon Avaro 23. kesäkuuta 2021 kello 07.56 (EEST)[vastaa]
Ei vaan säämiskällä saa ihon kuivaksi [5]. --PtG (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 08.30 (EEST)[vastaa]
Jahas. Eli kostea/nihkeä on vaan mukavampi käyttää, mutta materiaalista johtuen kuivaa kuitenkin tarpeeksi? Voihan siellä tornissa pieni jännityksen hiki tulla ja ilmakin on varmasti mukavan kostea 99%. Kun joskus pesin työkseni ikkunoita tuollaisen säämiskän kera, en huomannut sen olevan kosteana tehokas. Vaan ehkäpä se olisi oikein käytettynä ollutkin. Olen iloinen, etten kuitenkaan käsittänyt täysin 100% vikaan, sillä linkkisi mukaan ihon halutaan "melkein kuiva". --J. Sketter (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 10.16 (EEST)[vastaa]

Arterselerosis[muokkaa wikitekstiä]

Tilasin isoisoisän kuolintodistuksen arkistosta. Hän kuoli vuonna 1937 kuulemma aika äkillisesti. Kuolinsyyksi on käsin kirjoitettu "Arterselerosis" ja sen perässä on numerosarja "3040". Mitähän tuo on suomeksi? Jos numerosarja on viittaus johonkin silloin käytettyyn sairauksien luetteloon, niin mistähän saisi selville, mitä se tarkoittaa? 93.106.197.248 22. kesäkuuta 2021 kello 20.25 (EEST)[vastaa]

Ateroskleroosi? ---raid5 22. kesäkuuta 2021 kello 20.40 (EEST)[vastaa]

Enkkuwikistä löytyy artikkeli en:mojakka joka käsittelee suomalaista kalaruokaa. Täältä suomiwikistä ei kyseisestä ruokalajista artikkelia löydy, ja Google löytää ainoastaan yhdysvaltalaisia reseptejä kyseiselle ruokalajille ja YouTube-videoita joltain artistilta jonka nimi on Mojakka. Onko tämä ruokalaji edes mikään perinteinen suomalainen ruokalaji vai jokin yhdysvaltalainen keksintö? JIP (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 05.57 (EEST)[vastaa]

Wikiartikkelin mukaan kyseessä on kalamuhennos. Eli kalaa, kalaa ja kalaa, sekä vähän jauhoja veden sitomiseen, että saadaan monjästä tarpeeksi paksua ja keitosta pataa ja padasta muhennosta. Itse kyllä sanoisin tuollaista padaksi, mutta moni kutsuu muhennokseksi. En kuitenkaan usko että onnistuisit patentoimaan tuon. Paitsi jos jätät siitä suolan ja pippurin pois, niin sitä kutsutaan kouluruuaksi ja voit hakea sille tuotesuojaa terveysvaikutteisena elintarvikkeena. --J. Sketter (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 07.28 (EEST)[vastaa]
Tuon: http://mojakka.com/ mukaan Kalajoen tienoilla joskus, muttei enää, käytössä ollut sana, joka tarkoittaa suunnilleen kalakeittoa. Makevonlake (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 08.13 (EEST)[vastaa]
Ainakin en-wikipedian artikkelissa on useita suomalaisia lähteitä (vaikka vanhentuneita, joskus vanhentuneita voi löytää arkistoista).--Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 15.49 (EEST)[vastaa]
Internet Archivesta löytyy monia amerikkalaislähteitä, joissa mainitaan mojakka. Itse en ole sanaa kuullut, vaikka sukulaisiakin on Amerikassa kuten kaikilla pohjalaisilla. Kotivalo (keskustelu) 24. kesäkuuta 2021 kello 00.13 (EEST)[vastaa]
Suomalaisista perinneruuista on olemassa kirjallisuutta, mutta välttämättä kaikkea ei ole vielä netissä, ja kun sana on otettu yhtyeen nimeksi, niin google antaa osumia vain sille. Moniin kuntien artikkeleihin on lisätty kuntien perinneruokia, ja usein niillä on jokin paikallisessa murteessa esiintyvä sana nimenä. Tyypillisesti nämä nimet saattavat olla erilaisia eri paikkakunnilla tai alueilla, ja ehkä itse ruuissakin voi olla eroja.--Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 15.56 (EEST)[vastaa]
Kalajoen pitäjänruokina Wikipedia-artikkelin käyttämässä lähteessä mainitaan Nahkiaiset ja punainen hera. Hyvin todennäköisesti alueen ruokakulttuurista kuitenkin löytyy muitakin lähteitä.--Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 15.59 (EEST)[vastaa]
Mutta riittääkö resepti kalaa (tai lihaa), suolaa, vettä, rasvaa ja vähän jauhoja originelliksi kansallisruoaksi? Sen enempää kuin vaikka voileivästä. --J. Sketter (keskustelu) 27. kesäkuuta 2021 kello 19.58 (EEST)[vastaa]

Arnold Majewskin kuvan ottaja?[muokkaa wikitekstiä]

Tämän tiedoston sivulla sanottiin että valokuvaaja on ollut kuolleena 70 vuotta joten kuvan voi julkaista Commonsissa. Tein niin, mutta siellä taas kysytään tietoa että kuka se valokuvaaja oli. Tietoa ei löydy tältä kuvasivulta. Onko tietoa kuka tämän kuvan Arnold Majewskista on ottanut? JIP (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 15.19 (EEST)[vastaa]

Englanninkieliseen Wikipediaan valitaan ylläpitäjiksi vain taitavimpia ja etevimpiä Wikipedistejä. Kysytään vastakysymys: onko kysyjällä tietoa siitä, kuka tiedoston on tänkieliseen Wikipediaan tallentanut? Jos tiedoston tallentaja ei tiedä kuvan tarkempia tietoja eikä ole koskaan paljoa tiennytkään, eikä kysymyksen esittäjä saa selville, kuka tiedoston on tallentanut eli sitä, keneltä asiaa pitäisi ensiksi kysyä, niin silloin ei auta kuin heittää pensselit santaan ja ajaa pikaveneellä rantaan. --Pxos (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 18.36 (EEST)[vastaa]
Toinen seikka, mikä taitavimpien ja etevimpien Wikipedistien on syytä ymmärtää, on oivaltaa se perussavi, minkä päälle Wikipediaa rakennetaan. Esimerkiksi tiedoston sivulla sanotaan nyt mallineessa, että vainaja on täyttänyt 70 kuolinvuotta ja että Commons on oikea paikka, mutta eipä mitään tuollaista sanottu helmikuussa 2009, kun tiedosto tallennettiin. Diffi yhden hinnalla. Tallentaja väitti – silloista mallinetta käyttämällä – että teos on tosi vanha, minkä vuoksi se on vapaa ja tiedoton. Kun joku hyväntahtoilija kirjoitti paljon käytetyn mallinetekstin uusiksi, kaikkien tiedostojen kuvaussivuille tuli uusi teksti. Tiedoston tallentaja ei liene koskaan väittänyt, että valokuvaaja on ollut kuolleena riittävän kauan vaan että teos on niin vanha, että ei siitä mitään tartte tietää. Kun mallinetta muutetaan, lukijalle näkyvä teksti muuttuu. Niin ei ole, jos siltä näyttää. --Pxos (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 19.11 (EEST)[vastaa]
Kuvassa on siis monia ongelmia. Aika inhottavaa muuttaa mallinetta vauhdissa. Mutta jos mallineessa sanotaan, että kuva on PD, koska kuvaajan kuolemasta on kulunut vähintään 70 vuotta, niin on vain luonnollista kysyä, kuka se kuvaaja sitten oli. Tämän kuvan olisi voinut tallentaa muullakin verukkeella perusteella.-- Htm (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 20.43 (EEST)[vastaa]
Jaarittelun sijasta kylmiä tosiasioita: "Tavallisten valokuvien suoja-aika on 50 vuotta kuvanottovuoden päättymisestä. Teoskynnyksen ylittävien valokuvateosten suoja-aika on aina 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä."Kuvasto Kyseinen kuva ei mielestäni ylitä teoskynnystä, joten suoja-aika on päättynyt 1968 lopussa. --Abc10 (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 19.21 (EEST)[vastaa]
Kylmän tosikon vastauksen lisäksi kerrottakoon, että kysyjä kysyi kuvan ottajan nimeä. Commonsissa kenties halutaan tietää kuvaajan nimi. Nimi ei vanhennu. Commonsissakin on kaikenlaisia mallineita, joissa on käyttöohjeita. Commonsissa halutaan saada tarpeeksi tietoa, jotta asia olisi kunnossa eikä tiedostoa tarvitsisi poistattaa. Sen sijaan täällä meillä tuo tiedosto voinee olla rauhassa, kunnes koko maailmankaikkeus vanhenee. Onkin siis kysyttävä, onko tiedostoa pakko siirtää Commonsiin. --Pxos (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 19.51 (EEST)[vastaa]
Ei ole mitään syytä säilyttää tätä kuvaa fi-wikissä, joten se pitäisi siirtää Commonsiin. Valokuvan tallennukselle ihan mihin tahansa Wikipedian projektiin pitää olla oikeutus. Joko kuvaaja on kuollut yli 70 vuotta sitten tai kuvan julkaisusta on kulunut tarpeeksi aikaa. Jos kuvaajan nimeä ei tiedetä, niin ei tiedetä hänen kuolinaikaansakaan. Commonsissa halutaan vanhoistakin valokuvista itetää kuvaaja. vaikka tekijänoikeuden suoja poistuu, niin tekijän isyysoikeus säilyy. -- Htm (keskustelu) 24. kesäkuuta 2021 kello 00.33 (EEST)[vastaa]
Jatketaan vielä sen verran, että kuvan tiedoissa on lähteeksi merkittynä "Arnold Majewskin sukusivu". Kun artikkelissa Arnold Majewski on viite "Majevski-suku Suomessa toimittanut Suurlähettiläs Klaus Castrén, Helsinki 20.2.2009", niin se löytyy tästä ja edelllen tästä. Eli tässä siis vielä kuvan alkuperä.--Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 20.09 (EEST)[vastaa]
Tämn tiedon pitäisi olla valokuvan tiedostosivulla eikä täällä kahvihuoneessa. Ei niitä turhaan kysellä. -- Htm (keskustelu) 24. kesäkuuta 2021 kello 00.34 (EEST)[vastaa]
Niillä on siellä Commonissa template:Unknown, jota käytetään kun kuvaajaa ei tiedetä. Kuvaajan nimellä ei ole tässä mitään merkitystä, varsinkaan kun sitä ei tiedetä. Voihan siihen keksiä vaikka Folke Nybergin, mutta kuka tosiasiassa tietää perheraamatun välistä löytyneen sadan vuoden takaisen kuvan räpsääjän. (Kuvaan oli merkitty Wikipediassa vuosi 1918.)--Abc10 (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 20.14 (EEST)[vastaa]
Lähteessä oli "1920-luku".--Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 20.15 (EEST)[vastaa]
Yksityiskohdista, kuten milloin palvellut missäkim, voi olla mahdollista tarkentaa.--Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 20.17 (EEST)[vastaa]
Pxosille viellä: Tapasi eivät ole parantuneet yp-oikeuksien menettämisenkään jälkeen. Nimittelet asiattomasti, mutta niinhän entisillä ylläpitäjillä näyttää olevan tapana. --Abc10 (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 20.18 (EEST)[vastaa]
Olisin voinut kirjoittaa "ystävällinen, lämmin ja kollegiaalinen", mutta en halunnut antaa väärää todistusta v-mäisestä. Mutta ei huolta, sinulla ei ole Wikipediassa ongelmia. Ne ovat meillä muilla. --Pxos (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 20.27 (EEST)[vastaa]
@Abc10: Väitteesi siitä, että Pxos nimittelisi jotakuta asiattomasti, on potaskaa. Ainakaan tässä keskustelussa Pxos ei nimittele ketään. Mutta mitä muutakaan odottaa sinulta, kun samanlaisia aiheettomasti vihjailevia viestejä olet kohdistanut esimerkiksi Laxiin, Jmk:hon, Otrfaniin, Nitraukseen yms. (ex-)ylläpitäjään.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 26. kesäkuuta 2021 kello 17.27 (EEST)[vastaa]
Mitähän tähän pitäisi sanoa että olisi tasapuolinen. Jos olisin pilapiirtäjä Kätsy, niin voisin keksiä tähän kolme lausetta, mutta kun en ole, niin kekssin vain kaksi, jotka jätän kirjoittamatta tähän.--Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2021 kello 21.55 (EEST)[vastaa]
Nyt keksin sen kolmannen: "Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa."--Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2021 kello 22.35 (EEST)[vastaa]

TK-komppania ja Wehrmacht Propaganda Troops[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli TK-komppania on yhdistetty Wikidatassa englanninkieliseen artikkeliin en:Wehrmacht Propaganda Troops. Mutta onko tässä itse asiassa edes kyse samasta asiasta? TK-komppania oli Suomen armeijan alainen osasto, Wehrmacht Propaganda Troops puolestaan Natsi-Saksan armeijan alainen. Kyseessä ei ollut sama armeija. Suomi ei koskaan kuulunut Natsi-Saksaan eikä jakanut sen ajatusmaailmaa. Kyseessä oli vain yhteisestä vihollisesta johtunut aseveljeys, joka sekin myöhemmin purettiin. Onko siis linkitys edes aiheellinen? JIP (keskustelu) 23. kesäkuuta 2021 kello 20.55 (EEST)[vastaa]

Täysin selkeästi eri asia. Ei Suomen armeija ole koskaan ollut osa Wehrmachtia. --Urjanhai (keskustelu) 24. kesäkuuta 2021 kello 12.36 (EEST)[vastaa]
Eri asioita. Kumosin tuon tammikuussa tehdyn yhdistämisen. –Kooma (keskustelu) 24. kesäkuuta 2021 kello 17.21 (EEST)[vastaa]
Jatkosodassa Suomen III armeijakunta, eli koko pohjoinen rintama oli alistettuna Wermachtille ja monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että jatkosodassa liittolaisia oltiin Saksan kanssa. Alistus kai käsitti myös TK-komppanioiden ja Saksan vastaavien yhteistyön. Propagandalehti Signaalia painettiin Rovaniemellä, mutta ei ole tietoa, julkaistiinko siinä Suomen TK-miesten kuvia tai kirjoituksia ja missä määrin. Voisi ainakin ajatella, että Suomen TK-miehet tekivät "keikkoja" myös Wermachtin vastaavien yksiköiden aseveljille. Minusta linkin voisi säilyttää, kun kyse on kuitenkin Suomen armeijan yksiköstä, joka sai alkunsa Natsi-Saksan mallin mukaan. Samanlaista informaatiosodankäyntiähän kävivät niin Natsi-Saksan kuin sota-Suomenkin propagandakomppaniat.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. kesäkuuta 2021 kello 00.38 (EEST)[vastaa]
Kyseessä on silti eri asiat, kuten alunperin arvelinkin ja kuten käyttäjät Urjanhai ja Kooma vahvistivat. JIP (keskustelu) 25. kesäkuuta 2021 kello 02.47 (EEST)[vastaa]
Samanlaista toimintaa ja toinen ollut ilmeisesti toisen esikuva, mutta eri joukot ja erilainen historia. Tehdään mieluummin artikkeli Propagandakompanie tms. –Kooma (keskustelu) 25. kesäkuuta 2021 kello 13.05 (EEST)[vastaa]

Väitetty etnisen taustan päätteleminen puheen perusteella[muokkaa wikitekstiä]

Atlantan olympialaisissa vuonna 1996 tehtiin pommi-isku. Vähän ennen räjähdystä yleiseen hätänumeroon 911 soitettiin varoitussoitto pommista. Soittajan on väitetty puheensa perusteella olleen valkoihoinen mies, jolla oli ”huomaamaton” yhdysvaltalainen aksentti (”a white male with an indistinguishable American accent”).

Voisiko määritelmä soittajan ihonväristä perustua ensinnäkin käsitykseen siitä, että etnisesti eri ryhmiin kuuluvat ihmiset puhuisivat perintötekijöistään johtuen eri tavoin? Onko tällaiselle käsitykselle mitään tutkittua totuuspohjaa? Vai voisiko päätelmä pohjautua näkemykseen siitä, että ympäristötekijöistä johtuen etnisesti eritaustaiset henkilöt puhuvat samaa kieltä äidinkielenään jossain määrin toisistaan poikkeavasti? Puhuvatko siis esimerkiksi valkoihoiset yhdysvaltalaiset amerikanenglantia jossain määrin eri murteilla kuin vaikkapa afroamerikkalaiset yhdysvaltalaiset? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 24. kesäkuuta 2021 kello 11.05 (EEST)[vastaa]

Erilaisewt sosiaaliset ryhmät voivat puhua samaa kieltä eri tavalla. Kun afrikkalaistaustaist amerikkalaiset ovat muodostaneet yhdysvalloissa oman sosiaalisen ryhmänsä satoja vuosia, niin heidän muodostamalleen sosiaaliselle ryhmälle on voinut muodostua oma tapansa puhua kieltä. Vastaavasti valkoiset amerikkalaiset muodostavat omia sosiaalisia ryhmiään, ja amerikanenglannin yleiskieli voi olla lähempänä heidän kieltään, vaikka varmaan silloinkin eti yhteiskuntaryhmillä on eri kielimuotoja (esimerkiksi työläiset ja yliopistokoulutetut). Yliopistokoulutettu (tai vaikka lukion käynyt) afrilkalasistaustainen luultavasti oppii yleiskielen siinä kuin esim. jokin suomalainen murteenpuhuja suomen huolitellun yleiskielen.--Urjanhai (keskustelu) 24. kesäkuuta 2021 kello 12.23 (EEST)[vastaa]
Jos on joku esim. hätäkeskusnauhoite niin siitä tietysti asiantuntijat pystyvät tekemään tarkkaakin profilointia. Suomessakin kun henkilöt puhuvat vapaasti eivätkä pakottaudu yleiskieleen, muuretaustaa saattaa erottua hyvin. Toisaalta jos yrittää feikata jotain murretta, jää yleensä kiinni. --Urjanhai (keskustelu) 24. kesäkuuta 2021 kello 12.27 (EEST)[vastaa]
Perintötekijöillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa, esimerkiksi mistä tahansa päin maailmaa suomalaiseen perheeseen vauvana adoptoitu lapsi puhuu lopulta täysin samalla aksentilla ja murteella kuin etnisesti suomalaiset sisaruksensa. Amerikoissa eri etnisyydet ovat historiallisesti ja vielä nykyäänkin olleet suhteellisen vähän keskenään tekemisissä, joten eri etnisille yhteisöille on kehittynyt puheeseen murrevaihteluita. Ero on melko selkeä jopa ei-äidinkielisen englannin puhujan korvaan varsinkin vähemmän koulutetun kansanosan puheesta. Lisätietoa esim. Afrikkalaisamerikkalainen englanti -artikkelista. --Shorbom (keskustelu) 24. kesäkuuta 2021 kello 12.31 (EEST)[vastaa]
"Indistinguishable" tarkoittaa tuossa sitä, että soittajan korostusta ei voitu tarkemmin määrittää kuin että se oli amerikkalainen. --Savir (keskustelu) 24. kesäkuuta 2021 kello 12.33 (EEST)[vastaa]
Juuri noin. Ei "indistinguishable" ole tuossa huommaamaton vaan "tarkemmin määrittelemätön".--Urjanhai (keskustelu) 24. kesäkuuta 2021 kello 12.38 (EEST)[vastaa]

Ilmari Laukkosen kuva Arnold Majewskista[muokkaa wikitekstiä]

Tältä sivulta löytyy viimeinen koskaan otettu kuva Arnold Majewskista, vain hetkeä ennen hänen kuolemaansa. Kuvaajaksi on merkitty Ilmari Laukkonen. Onko kyseessä sama Ilmari Laukkonen josta löytyy artikkeli täällä Wikipediassa? JIP (keskustelu) 28. kesäkuuta 2021 kello 02.04 (EEST)[vastaa]

Helga Sonck-Majewski vai Helga Majewski?[muokkaa wikitekstiä]

Nyt kun kiinnostukseni Arnold Majewskiin on kunnolla herännyt, olisi vieläkin kysymys. Oliko hänen vaimonsa nimi Helga Sonck-Majewski vai Helga Majewski? Sotaveteraanit-sivulla näkyy Arnold Majewskin kuolinilmoitus, jossa mainitaan hänen vaimonsa Helga Majewski, o.s. Sonck. Kun taas Helga itse kuoli, Helsingin Sanomat julkaisi hänestä muistokirjoituksen nimellä Helga Sonck-Majewski. Kumpi lähde tässä on oikeassa, vai voiko molempia nimiä käyttää? JIP (keskustelu) 30. kesäkuuta 2021 kello 03.53 (EEST)[vastaa]

Tiedon saanee paikallisesta seurakunnasta tai vrk:sta eli dvv:stä. --Abc10 (keskustelu) 30. kesäkuuta 2021 kello 09.16 (EEST)[vastaa]

Kumpaan suuntaan M/S Viking Grace oli menossa?[muokkaa wikitekstiä]

M/S Viking Grace ajoi karille 21. marraskuuta 2020. Asiasta kertoivat BBC ja Yle. Artikkeleista vain käy ilmi että ne ovat ristiriidassa keskenään. BBC:n mukaan Viking Grace oli menossa Turusta Tukholmaan, Ylen mukaan Tukholmasta Turkuun. Kumpi suunta tässä on oikein? JIP (keskustelu) 4. heinäkuuta 2021 kello 21.50 (EEST)[vastaa]

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan laiva oli menossa Tukholmasta Maarianhaminaan, mutta ajoi karille juuri ennen Maarianhaminaan saapumistaan [6]. --Htm (keskustelu) 4. heinäkuuta 2021 kello 22.21 (EEST)[vastaa]

Matti Kyllösen legendaariset selostukset[muokkaa wikitekstiä]

Muistaako kukaan missä F1-kilpailussa Erkki Mustakari totesi Häkkisen ulosajon jälkeen "Voi äiti"!, tai missä kilpailussa Matti Kyllönen totesi "Tällaista tämä elämä joskus on. Lähetään kotiin."--2001:14BB:670:59F4:2C95:138B:6D72:B55C 6. heinäkuuta 2021 kello 17.02 (EEST)[vastaa]

Banaanilaivalla olympialaisiin[muokkaa wikitekstiä]

Muistaako kukaan tapausta jossa jokin valtio rahanpuutteen vuoksi ei voinut lähettää yhtään osallistujaa olympialaisiin, joten he täytti laivan banaaneilla ja yrittivät siten saada rahaa?--RicHard-59 (keskustelu) 7. heinäkuuta 2021 kello 13.03 (EEST)[vastaa]

Sana "kioski" on tullut suomenkieleen arabialaisten kielten kautta. Sille on monta lempinimeä tai väännöstä suomenkielessä. Itse muistan ainakin kiska, kipska ja kitiska. Onko sille vielä muita vastaavia nimityksiä? JIP (keskustelu) 18. heinäkuuta 2021 kello 05.24 (EEST)[vastaa]

Minulle mieleen tulee myös kipsa. En aiemmin ollut tiennyt kitiskasta, mutta tänäänpä se opittiin. --Kanasalaatti (keskustelu) 18. heinäkuuta 2021 kello 07.32 (EEST)[vastaa]

Ampiaiset ja aspartaami[muokkaa wikitekstiä]

Ampiaisethan tunnetusti hakeutuvat makean perään syksyisin. Mutta hakeutuvatko ne vain "luonnonsokerien" äärelle, vaiko kelpaako niille myös keinomakeutus, esimerkiksi aspartaami? Ts. Ovatko Coca-Cola Zeron tai Pepsi Maxin nauttijat paremmin suojassa ampiaisilta kuin tavallisen Coca-Colan ja Pepsin nauttijat?--37.33.204.194 18. heinäkuuta 2021 kello 12.08 (EEST)[vastaa]

Yhdisteitä hammastahnasta ja virtsasta?[muokkaa wikitekstiä]

Olen pari kertaa mökillä tehnyt niin, että pestyäni hampaat syljen hammastahnat maahan. Sen jälkeen olen pissannut hammastahnan päälle. Tulee tässä mieleeni, että muodostuuko hammastahnasta ja virtsasta luonnolle vaarallisia yhdisteitä? Ja ylipäätään mitä yhdisteitä niistä syntyy, jos on syntyäkseen?--37.33.204.194 18. heinäkuuta 2021 kello 19.11 (EEST)[vastaa]

Jos vähänkin arveluttaa kesäöinen toimintasi, niin kehotan reippaasti ottamaan yhteyttä paikalliseen ely-keskukseen [7] ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) varten. Siitä ei koidu vaivaa ollenkaan. Sitä varten sinun tulee itse laatia suunnitelma eri vaihtoehtojen (mm. peset hampaat hiilellä, virtsaat pottaan, ostat suuvettä jne.) ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Ely-keskus tarkastaa esseesi ja jos se antaa luvan, laadit heille eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista arviointiselostuksen. Tätä vaihetta kutsutaan suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarvioinniksi (SOVA).
Ely-keskus tiedottaa asiastasi vaihe vaiheelta Iltalehden toimittajalle ja pyytää lausuntoja sitä mukaa mökkinaapuriltasi ja koiraltasi ja muilta asianosaisilta, kuten kylänväeltä – sekä kaikilta muilta joilla voi olla jotain huomautettavaa asiaan (SOME). Ely-keskus kokoaa annetut lausunnot ja antaa lausuntonsa näistä lausunnoista.
Tämä vaihe kestää valituksineen tyypillisesti vain 2-10 vuotta. Tällä välin sinua velvoittavat pilaantumisen torjuntavelvollisuus, ennaltavarautumisvelvollisuus, maaperän pilaamiskielto ja pohjaveden pilaamiskielto. Jos kaikesta huolimatta sinun katsotaan riidattomasti syyllistyneen mökkitonttisi maaperän pilaamiseen, sinut velvoitetaan ympäristönsuojelulain 133 § nojalla ennallistamaan saastunut maaperä vaarattomaksi.
Direktiivilaitoksen lupaharkintamenettelyssä voit hakea lupaa hampaidenpesupisteelle hallinnassasi olevalle kiinteistölle. Lupa voidaan myöntää, jos hampaidenpesupiste hyödyntää todistettavasti Euroopan parlamentin ja neuvoston teollisuuspäästödirektiivin 2010/75 13. artiklan 5. kohdan mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupahakemuksesta tulee lisäksi käydä ilmi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaiset vesienhoitosuunnitelmat sekä tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaiset tulvariskien hallintasuunnitelmat.
Kaikesta edellä olevasta käy ilmi, että vedet kannattaa heittää pihalla kyselemättä turhia. --J. Sketter (keskustelu) 19. heinäkuuta 2021 kello 01.55 (EEST)[vastaa]
Tuo ylläoleva vastaus ei käsittääkseni vastaa kunnolla aloittajan kysymykseen. Hän kysyy sitä, mitä yhdisteitä hammastahnasta ja virtsasta voi muodostua. Ja lisäksi sitä, ovatko nuo yhdisteet mahdollisesti haitallisia.--37.33.164.195 3. elokuuta 2021 kello 11.34 (EEST)[vastaa]
Ei tule mieleen mitään mitä noista muodostuisi, mutta joissain hammastahnoissa voi olla mikromuoveja abrasiivina (rouhii likaa pois hampaista) tai tahnan tilavuutta lisäävänä (ja siten ehkä valmistushintaa laskevana) täyteaineena. Etiketissä lukee mitä tahnassa on. Mikromuovit on haitallisia ympäristölle useastakin syystä. Noita tosin voi olla ihovoiteissa, saippuoissa ym., joita varmaan käytät myös mökillä. 5-HT2AR (keskustelu) 4. elokuuta 2021 kello 00.37 (EEST)[vastaa]

Onko Niko Nirvi mitään sukua Ruben Nirville? Nirvi kuulostaa kuitenkin aika harvinaiselta sukunimeltä Sumoessa. JIP (keskustelu) 21. heinäkuuta 2021 kello 03.19 (EEST)[vastaa]

Vrk:n mukaan Nirvi on nykyisenä nimenä 21 henkilöllä ja ollut nimenä kaikkiaan 35 henkilöllä: [8]. --Urjanhai (keskustelu) 21. heinäkuuta 2021 kello 07.29 (EEST)[vastaa]

Kekkonen ja KGB[muokkaa wikitekstiä]

Huomasin että saksankielisessä wikipediassa oli Kekkosta koskevalla sivulla maininta että hän olisi ollut iäkkäin KGB:n agentti. Tuo käsittämätön maininta olisi varmaan syytä mitä pikimmin oikaista. –Kommentin jätti 88.114.240.39 (keskustelu) 22. heinäkuuta 2021 kello 03.22

Hoidettu. Poistin koko maininnan Kekkosesta KGB:n agenttina. En tiedä miksi se oli sinne alun perin lisättykin. JIP (keskustelu) 22. heinäkuuta 2021 kello 07.13 (EEST)[vastaa]
Tunnettu salaliittoteoria. --Höyhens (keskustelu) 27. heinäkuuta 2021 kello 12.35 (EEST)[vastaa]

Jouluna sattui[muokkaa wikitekstiä]

1990-luvulla onnistuin saamaan käsiini Amigan .MOD-tiedoston nimeltä "Jouluna sattui". Siinä oli suomenkieliset sanat:

Viime jouluna sattui ikävä juttu,
Kun oven taa ei saapunut lasten vanha tuttu.
Lahjojen jako oli vaikeutunut,
Kun pulkan alta oli lumet sulanut.
Pukki vaihtoi pulkan Saab ysiysiin
Ja oitis polkaisi sata lasiin!
Pukki pääsi perille ja lapset saivat lahjansa,
Mutta kulman takaa tuli dinosaurus.

Tämä tuli siis ihan fyysisellä levykkeellä, ei mistään Internetistä.

Onko tietoa kuka tämän kappaleen on tehnyt, koska ja mitä tarkoitusta varten? Onko se ollut laajemmassakin levityksessä? JIP (keskustelu) 30. heinäkuuta 2021 kello 03.51 (EEST)[vastaa]

Tätä en tiedä mutta Commodore Peteissä oli POKE osoite nimeltään Microsoft Joke. -- Cimon Avaro 30. heinäkuuta 2021 kello 06.31 (EEST)[vastaa]
Google-haulla löytyi tällainen sivu kyseisestä kappaleesta: https://www.scenestream.net/demovibes/song/34775/ JIP (keskustelu) 30. heinäkuuta 2021 kello 21.57 (EEST)[vastaa]

Patsaiden kutsumanimet?[muokkaa wikitekstiä]

Jokainen alaa vähänkin tunteva tietää, että julkiset taideteokset saavat helposti "kansan kasteen". Eli niille keksitään kaikenlaisia sukkeluuksia, halventavia tai hauskoja nimityksiä, herjoja ja heittoja. Eräs toimittaja halusi tietää, onko Wikipedian "patsasluettelojen" (sekin sana on muuten kutsumanimi) parissa työskentelevien korviin tai silmiin tullut Eduskuntatalon ympärillä olevien presidentinpatsaiden nimityksiä? Vastauksia voi kirjoittaa joko tähän tai myös "patsaprojektin" keskustelusivulle.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. elokuuta 2021 kello 17.02 (EEST)[vastaa]

En tiedä kansan suussa annetuista nimistä, mutta muistelen, että Helsingin UKK-muistomerkistä käytettiin valmistumisensa jälkeen jonkin iltapäivälehden otsikossa nimitystä "Kekkosen lavuaari". Saatan kyllä muistaa väärinkin. --Risukarhi (keskustelu) 12. elokuuta 2021 kello 14.52 (EEST)[vastaa]
Paasikiven muistomerkille Kari Suomalainen keksi nimen "Juho-Kusti ja Alli". Ei liene kuitenkaan yleistynyt. --Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2021 kello 15.34 (EEST)[vastaa]

Totuuskeppi?[muokkaa wikitekstiä]

Mulla on vahva mielikuva/muisto että olen lukenut ammoin kepistä jonka päässä olevan propellin sai pyörimään vasta tai myötäpäivään siitä riippuen miten sen kolmioleikkauksin varustettua kylkeä veteli. Eli oli täysin kulmasta kiinni mihinkä suuntaan propelli kiersi. Sillä oli joku hassu nimi mutta muistaakseni se kulki myös totuuskepin tai muun vastaavan nimellä. Onko kenelläkään hajua mistä on kyse? -- Cimon Avaro 6. elokuuta 2021 kello 04.22 (EEST)[vastaa]

Okei. Sori että vaivasin. Tein omaa tutkimusta ja se on en:Gee-haw whammy diddle eikä muistikuvani että sitä olisi kutsuttu myös totuuskepiksi osoittautunut muistivaraisuudesta huolimatta todeksi. Kiitos ja anteeksi. -- Cimon Avaro 6. elokuuta 2021 kello 04.57 (EEST)[vastaa]

Mistä Bobrikovin murhan yksityiskohdat tiedetään?[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa Eugen Schauman lukee:

Torstaina, 16. kesäkuuta 1904 aamupäivällä, noin klo 11, kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov oli tulossa johtamaan senaatin istuntoa. Hän käveli seurueineen poikki Senaatintorin. Eugen Schauman seurasi Bobrikovia senaatin ylimmän kerroksen ikkunasta ja kuuli, kuinka tämä astui ovesta yksin sisään ja lähti univormuun ja päällystakkiin pukeutuneena, salkkua ja kävelykeppiä kädessänsä kantaen kulkemaan hitaasti ylös portaita. Schauman vetäytyi ikkunasta ja alkoi laskeutua portaita alas kohti Bobrikovia.

Mistä tiedetään että Eugen Schauman seurasi Bobrikovia senaatin ylimmän kerroksen ikkunasta? Schauman kuoli välittömästi murhan jälkeen eikä hänellä ollut aikaa jättää itse murhatapahtumasta mitään kirjettä. Bobrikov taas ei edes ollut vielä tuohon aikaan koko rakennuksessa joten hän ei ole voinut nähdä Schaumania katsomassa ikkunasta. Oliko tapahtumalle silminnäkijöitä vai onko tämä jotenkin ekstrapoloitu? JIP (keskustelu) 9. elokuuta 2021 kello 03.52 (EEST)[vastaa]

Hyvä kysymys. Murhaa kuvaillaan yksityiskohtaisesti muun muassa Seppo Zetterbergin Schauman-elämäkerrassa Viisi laukausta senaatissa ja Tuomo Polvisen Bobrikov-elämäkerrassa Valtakunta ja rajamaa. Kummassakin mainitaan, että Schaumanin kiiruhtaessa tähystyspaikaltaan pääportaikkoon häntä vastaan tuli käytävällä "tuttu senaatin virkamies", joka kysyi mihin hän oli menossa (Schauman vastasi: "En ehdi nyt"). Kummassakaan teoksessa ei mainita kenenkään olleen paikalla, kun Schauman kurkki ikkunasta, mutta ilmeisesti useakin henkilö näki muuten hänen liikkuvan Senaatintalossa. Lisäksi Zetterbergin kirjassa mainitaan, että Schauman kertoi pari viikkoa etukäteen yksityiskohtaisesti suunnitelmastaan aktivisti Lennart Hohenthalille, joka myös suunnitteli Bobrikovin murhaa (Schauman oli keskustelun aikaan jo yrittänyt murhan toteuttamistakin, mutta ei ollut päässyt huomaamatta Senaatintaloon ja oli siksi luopunut yrityksestä). Heitän arvauksena, että Schaumanin liikkeet rakennuksessa on päätelty toisaalta talon henkilökunnan tekemistä havainnoista ja toisaalta Hohenthalin muille aktivisteille kertomasta suunnitelmasta. Varmaan on mahdollista sekin, että joku Senaatintorilla on saattanut huomata salaperäisen hahmon ikkunassa. Vanhemmasta kirjallisuudesta tai aikalaislehdistä löytyisi varmaan vielä tarkempia kuvauksia silminnäkijöistä, onhan tapahtumista tehty aikanaan rikostutkintakin. --Risukarhi (keskustelu) 12. elokuuta 2021 kello 14.39 (EEST)[vastaa]

Etsch ja Belt ja Maas ja Memel[muokkaa wikitekstiä]

Saksa on kaikesta historian oikuista huolimatta yksi suurista sivistysvaltioista ja EU:n suurin jäsenmaa. Miksi sille sallitaan edelleen tällainen kansallislaulu, joka on vaikeasti tulkittavissa muuksi kuin laajentumispyrkimykseksi? --Höyhens (keskustelu) 13. elokuuta 2021 kello 23.30 (EEST)[vastaa]

Eihän laajentumisessa sinänsä ole mitään pahaa, tekeehän mainitsemasi EU:kin sitä. Ongelmallisuus riippuu ihan siitä, millä keinoin laajennutaan.--MAQuire (keskustelu) 13. elokuuta 2021 kello 23.44 (EEST)[vastaa]
Tuollaisia lauluja taitaa olla aika monessa maassa. Liekkö itse asiassa maata, missä niitä ei olisi. "This land is my land from California to the New York island", "aina Hangosta Petsamoon".--Urjanhai (keskustelu) 14. elokuuta 2021 kello 07.47 (EEST)[vastaa]
Sillanpään marssilaulu ei kuitenkaan ole kansallislaulu. --Abc10 (keskustelu) 14. elokuuta 2021 kello 08.19 (EEST)[vastaa]
Tuosta "miksi sallitaan" tulee mieleen vastakysymys, että mikä on se taho, joka voisi/jonka pitäisi kieltää? Makevonlake (keskustelu) 14. elokuuta 2021 kello 10.05 (EEST)[vastaa]
Kuten artikkelissakin mainitaan laulusta ilmeisesti lauletaan nykyisin vain sen kolmas säkeistö. Vanhalla laululla on varmaankin ollut painoarvoa, jonka takia se on päätetty pitää kansallislauluna. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 17. elokuuta 2021 kello 13.17 (EEST)[vastaa]

Nikolai Sinebrychoffin allekirjoitus[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelin Nikolai Sinebrychoff mukaan Sinebrychoff ei koskaan oppinut ruotsia tai suomea vaan asioi aina venäjäksi. Miksi hän sitten kirjoitti nimensä latinalaisin kirjaimin? JIP (keskustelu) 14. elokuuta 2021 kello 22.17 (EEST)[vastaa]

Hyvä kysymys tämäkin. Periaatteessa Sinebrychoff on voinnut osata jotain muuta latinalaisilla aakkosilla kirjoitettavaa kieltä (Venäjän keisarikunnassa monet sivistyneistöön kuuluneet osasivat saksaa), mutta yksinkertaisempi selitys lienee, että tuo allekirjoitus ei välttämättä ole aito tai ei ainakaan hänen omakätisesti kirjoittamansa, vaikka tiedoston kuvaussivu niin antaa ymmärtää. En äkkisältään löytänyt ainakaan Googlella mitään tarkempaa tietoa allekirjoituksen alkuperästä (yhdessä vanhassa tiedotteessa on epämääräinen maininta "Nikolai Sinebrychoffin allekirjoituksesta").
Olen kirjoittanut Nikolai Sinebrychoff -artikkelin, ja huomasin nyt, että kielitaitoa koskevassa kohdassa olin ehkä vähän ylitulkinnut lähdettä, joten paransin sitä nyt (muutin myös allekirjoitukseen liittyvää kuvatekstiä). Artikkelin lähteenä olevan Biografiakeskuksen artikkelin mukaan "kielitaidoton" Sinebrychoff joutui käyttämään veljeään tulkkina asioidessaan suomalaisten kanssa. Lienee kuitenkin itsestäänselvää, että Nikolain käyttämä kieli on ollut venäjä. Kielitaidottomuus tarkoittanee mainitussa asiayhteydessä Suomessa puhuttujen kielten taidon puuttumista. Täällä on myös lyhyt maininta Sinebrychoffin kielitaidosta. --Risukarhi (keskustelu) 15. elokuuta 2021 kello 20.57 (EEST)[vastaa]
Voisin helposti kuvitella, että Sinebrychoff olisi bisnessyistä opetellut kirjoittamaan nimensä (joka oli eräänlainen tavaramerkki) maassa käytetyillä kirjaimilla, vaikka ei olisi muuten kieliä osannut. -87.95.18.199 16. elokuuta 2021 kello 21.34 (EEST)[vastaa]

Ü:n aakkostaminen[muokkaa wikitekstiä]

Miksi Ü-kirjain aakkostetaan yleensä Y:n eikä U:n kohdalle, vaikka se on U:n, ei Y:n tarkkeellinen vastine? --40bus (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 13.59 (EEST)[vastaa]

Se on Y:n vastine. Ei Ä:kään ole A:n tarkkeellinen vastine vaan ihan oma kirjaimensa. --Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 14.36 (EEST)[vastaa]
"Tarkkeellinen vastine" on kirjain, johon on lisätty tarke niin, että kantamerkki säilyy samana. Esim. U + ¨= Ü, joten se on U:n tarkkeellinen vastine, jota voidaan myös sanoa treema-U:ksi. --40bus (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 08.27 (EEST)[vastaa]
Aaakostus taitaa vaihdella kielittäin. Englanninkielisisissä yhteyksissä Ä:llä alkavat asiat saatetaan aakkostaa A:lla alkavien asioiden joiukkoon. Monissa kielissä myös kirjainpareja käsistelllään aakkostuksessa yhtenä kirjaimena. Esimerkiksi hollannin kielessä tällainen kirjainpari on IJ, joka tuottaa oikeinkirjoituksen IJsselmeer, unkarissa taas erilaiset s-, z- ja c-kirjaimista koostuvat kirjainparit ovat esim. sanakirjoissa omina osioinaan. Ja suomessa V ja W aakkostetaan samaan, mutta esim. saksassa ja englannissa erikseen.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 15.40 (EEST)[vastaa]
V:n ja w:n voi monikielisessä aineistossa aakkostaa myös erikseen, ja esimerkiksi Wikipediassa on näin toimittukin (ks. Aakkostus: vieraat kirjaimet Kielitoimiston ohjepankissa). Kielitoimiston ohjeissa on kyllä paikoitellen ikävää tulkinnanvaraisuutta: esimerkiksi viron õ kehotetaan aakkostamaan kuten ö, mutta pitäisikö portugalin õ sitten tunnistaa portugaliksi ja aakkostaa kuten o? Aakkostavilta ohjelmistoilta ei pitäisi vaatia kielentunnistusta. --Silvonen (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 16.16 (EEST)[vastaa]
Onko niin, että espanjan kirjainyhdistelmissä güe ja güi ei ole saksan ja viron Ü-kirjainta, vaan U, jonka päällä on osoituspisteet? --40bus (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 16.28 (EEST)[vastaa]
Se on ihan totta, että Ü ei espanjassa ole oma kirjaimensa, minkä seurauksena espanjalaisissä sekä katalaaniyhteyksissä olisi varmaan loogisempaa aakkostaa u:hun. --PtG (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 17.06 (EEST)[vastaa]
Miksi espanjassa ei voi olla kirjainyhdistelmiä qua ja quo, toisin kuin esim. ranskassa ja italiassa? --40bus (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 17.11 (EEST)[vastaa]
Ei ole espanjassakaan mitään esteitä. Kirjainyhdistelmät gua ja güa vaan äännetään eri tavalla. --PtG (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 17.19 (EEST)[vastaa]
Mutta miksi espanjassa sitten "vesi" on agua, mutta ranskassa ja italiassa aqua? --40bus (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 22.33 (EEST)[vastaa]
Ranskassa se on kyllä eau. Latinaksi vesi on aqua, ja ranska, italia ja espanja ovat kaikki kehittyneet latinasta. Kieliin vain syntyy alueellisia eroja, kun ihmiset alkavat puhua eritavoin ja ottavat vaikutteita muista lähellä asuvista ihmisistä. Vähän mahdoton kysymys vastata, miksi joku sana on nimenomaan kehittynyt nykyiseen muotoonsa. --PtG (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 22.45 (EEST)[vastaa]
Kirjoitusasuthan ovat syntyneet kun joku jossakin on miettinyt, miten jotain kieltä kuuluisi kirjoittaa, ja eri tapauksissa samaa äännettäkin on saatettu päätyä merkitsemään erilaisella kirjaimella tai kirjainyhdistelmällä joko toisilleen läheistä sukua olevissa tai ei mitään sukua keskenään olevissa kielissä.--Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 09.04 (EEST)[vastaa]
Espanjassa ei myöskään ole kirjaimia Á, É, Í, Ó, ja Ú, vaan ne ovat A, E, I, O, ja U, joiden päällä on painomerkki. Painomerkkikirjaimet eivät voi myöskään koskaan esiintyä sanan alussa. --40bus (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 12.00 (EEST)[vastaa]
Kuka tuo on: Álvaro Saborío? --Lax (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 14.55 (EEST)[vastaa]
Tässäkin tulee sem että miten saksalaiset, virolaiset ja espanjalaiset aakkostavat, ja miten suomen kieliyhteisössä tämän sumplimme. Suomessahan esiintyy esim. sukunimeä Myller ja sukunimeä Müller, ja silloin on luontevaa aakkostaa ne samaan mutta espanjalaiset nimet sikäläisen tavan mukaan.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 17.16 (EEST)[vastaa]
Luulen että tässä on se syy miksi Ü aakkostetaan suomen kielessä Y:n kohdalle: Nimen kirjoitusasu on vaihdellut ja on haluttu että Müller ja Myller löytyvät samasta kohdasta puhelinluettelosta. Vähän vastaavasti kuin Virtanen ja Wirtanen. --Gwafton (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 16.06 (EEST)[vastaa]
Ohjelmistlta ei toki voi oikein vaatia, mutta kieliopillisestihan tuossa on looginen ero. Viron õ on oma kirjaimensa, mutta portugalin õ on o, jolla on tarke. --PtG (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 17.20 (EEST)[vastaa]
Aakkostavien ohjelmien tuotokset pitäisi ihmisen aina oikolukea. Täydellisessä maailmassa ohjelma tietenkin tunnistaisi kielen. Jos se ei tunnista, niin se on huonoutta ja epätäydellisyyttä, jonka kanssa sitten vain pitää elää. --Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 17.22 (EEST)[vastaa]

Gravis espanjassa ja portugalissa[muokkaa wikitekstiä]

Käytetäänkö espanjassa ja portugalissa gravista (`)? Artikkeli graviksesta ei mainitse espanjasta ja portugalista yhtään mitään, mutta olen jostain lukenut, että gravista käytettäisiin myös niissä kielissä. --40bus (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 10.35 (EEST)[vastaa]

Artikkelissa mainitaan portugali, kun tarpeeksi pitkälle lukee. Espanjaa ei sattunut silmään, eikä espanjankielisissä teksteissäkään näytä olevan. --Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 14.35 (EEST)[vastaa]
Olen kyllä yli 100-prosenttisen varma, että espanjassa käytetään gravista. --40bus (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 22.49 (EEST)[vastaa]
Sitten espanjankielinen Wikipedia on väärässä. Siellä sanotaan, että gravikselle ei ole mitään käyttöä nykyespanjassa. Joskus aiemmin on voinut olla käytössä. Ja toisaalta katalaanissa on käytössä, ja katalaania puhutaan myös Espanjassa. --PtG (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 23.58 (EEST)[vastaa]

Kaksi pistettä voitosta[muokkaa wikitekstiä]

Onko jossain jalkapalloliigassa käytetty 2-1-0-pistejärjestelmää, jossa voitosta saa kaksi pistettä, vielä pitkälle 2000-luvun puolelle? --40bus (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 18.16 (EEST)[vastaa]

En tiedä. Brasiliassa oli kauan sitten sellainen systeemi, että voitosta sai kolme pistettä vain mikäli voittajajoukkue teki vähintään kolme maalia. --Höyhens (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 19.30 (EEST)[vastaa]

Mikä on tämä varhainen suomalainen tieteisromaani?[muokkaa wikitekstiä]

Tässä SpaceBattles-foorumin viestiketjussa eräs käyttäjä mainitsee 1900-luvun alun suomalaisen tieteisromaanin, jossa suomalaiset nousevat maailman herroiksi metallivedystä tehtyjen panssarivaunujensa ansiosta. Olisi kiinnostavaa tietää, mikä teos on kyseessä. On mahdollista, että se on joku tässä Nuoren Voiman artikkelissa mainituista teoksista, mutta mikään niistä ei suoraan vastaa kyseistä kuvausta. Tiedän, että Wikipediassa on ainakin pari henkilöä, jotka tuntevat vanhaa suomalaista kirjallisuutta hyvin, joten ehkä joku tämän teoksen osaa täällä tunnistaa. --Prospero One (keskustelu) 15. elokuuta 2021 kello 22.00 (EEST)[vastaa]

Ehdottaisin, että kysyisit Vesa Sisätöltä. Iivarius (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 13.59 (EEST)[vastaa]
Kas, hyvä vinkki, saatanpa kysyäkin. --Prospero One (keskustelu) 17. syyskuuta 2021 kello 16.11 (EEST)[vastaa]

Suomenkielinen .edu-sivusto[muokkaa wikitekstiä]

Onko olemassa yhtään suomenkielistä sivustoa, joka käyttää .edu-verkkotunnusta? --40bus (keskustelu) 19. elokuuta 2021 kello 20.31 (EEST)[vastaa]

Jottet kysyisi tätä enää kolmatta kertaa, niin lue tämä artikkeli ja tulokset siellä olevan linkin takaa. Ei ainakaan 2016 ollut suomalaisia IP:tä käyttäviä sivustoja. Stryn (keskustelu) 19. elokuuta 2021 kello 21.43 (EEST)[vastaa]
Humanistinen ammattikorkeakoulu käytti verkkotunnusta humak.edu, mutta siirtyi .fi-domainiin vuoden 2009 tienoilla. Vanhat sivut arkistoituna Wayback Machinessa --91.153.55.148 5. syyskuuta 2021 kello 01.52 (EEST)[vastaa]
Miksi .edu-tunnusta käytetään niin vähän täällä? --40bus (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 22.48 (EEST)[vastaa]
Koska sitä ei myönnetä muille kuin amerikkalaisille korkeakouluille. --91.153.55.148 8. syyskuuta 2021 kello 15.32 (EEST)[vastaa]

Suomenkielinen .gov-sivusto[muokkaa wikitekstiä]

Onko mahdollista luoda suomenkielinen .gov-sivusto? --40bus (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 19.10 (EEST)[vastaa]

Ei niissä kielirajoituksia käsittääkseni ole, mutta .gov-verkkotunnuksia voivat rekisteröidä vain Yhdysvaltain liittovaltion, osavaltioiden tai paikallishallinnon edustajat. (Viime vuoteen asti huijaaminenkin onnistui suht vähällä vaivalla, mutta nykyään vaaditaan vähän enemmän todisteita[9].) --Silvonen (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 19.37 (EEST)[vastaa]
Miksi .gov-sivustoa ei voi rekisteröidä muille kuin Yhdysvaltain viranomaisille? --40bus (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 19.59 (EEST)[vastaa]
Alun perin oli ajatuksena, että minkä tahansa maan viranomaiset voisivat rekisteröidä .gov-verkkotunnuksia, mutta ilmeisesti Yhdysvallat halusikin sitten Internetin kehityksen rahoittajana varata tämän ylätason tunnuksen itselleen. Vuoteen 2003 .gov oli vain liittovaltion käytössä, mutta sen jälkeen myös osavaltiot ja paikallishallinto ovat voineet käyttää sitä. Tästä kerrotaan artikkelissa en:.gov. --Silvonen (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 06.02 (EEST)[vastaa]
Olen kyllä nähnyt tunnuksen uk.gov, joka oli eurooppalainen tunnus. --40bus (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 08.23 (EEST)[vastaa]
Ettet tarkoittaisi gov.uk? --Otrfan (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 08.35 (EEST)[vastaa]
En, vaan uk.gov. --40bus (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 08.38 (EEST)[vastaa]
Ei ole sitten ollut eurooppalainen tunnus. --Otrfan (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 08.49 (EEST)[vastaa]
Mitä suomenkielisen .gov-sivuston saaminen vaatii? --40bus (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 11.09 (EEST)[vastaa]
Ihmettä. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 30. elokuuta 2021 kello 12.45 (EEST)[vastaa]
Taitaa olla valemuisto. Tunnusta uk.gov ei löydy ainakaan nyt nimipalvelusta eikä Googlen indeksistä, mutta gov.uk on Britannian hallinnon käytössä. --Silvonen (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 18.07 (EEST)[vastaa]
Briteissä esiintyy joitakin muitakin päätteitä uk-päätteen edellä samalla tavoin. En nyt tosin muista enää tarkemmin että mitä.--Urjanhai (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 21.55 (EEST)[vastaa]
Esiintyi. Tilanne muuttui 2014. Tarkemmin tässä. Esim. bbc.co.uk > bbc.com --Abc10 (keskustelu) 23. syyskuuta 2021 kello 08.53 (EEST)[vastaa]

Laki miehitetyssä Saksassa[muokkaa wikitekstiä]

Kenraalieversti Alfred Jodl allekirjoittaa Saksan ehdottoman antautumisen 7. toukokuuta 1945, jonka jälkeen Saksa lakkaa olemasta valtiona. Seuraavana päivänä Hans jää rysän päältä kiinni yrittäessään varastaa Fritzin polkupyörän jossain päin miehitettyä Saksaa. Minkä lain mukaan Hans tuomitaan? Sovelletaanko tuomiossa Saksan lakia, vaikka valtiojärjestelmää ei enää ole, riippuuko käytäntö kyseisen alueen miehittäjävaltiosta vai onko meininki täysin villiä, eli asia hoidetaan niin sanotusti paikallisesti sopimalla, jolloin Hans-parka saattaa saada vihaiselta väkijoukolta kuulan kalloonsa? --Gwafton (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 11.23 (EEST)[vastaa]

Valtioudesta en tiedä, mutta ainakin Karl Dönitz toimi Saksan valtakunnanpresidenttinä 23. toukokuuta 1945 saakka. Vyörykkä (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 11.26 (EEST)[vastaa]
Lakkasiko Saksa olemasta? Käsittääkseni silloinen hallinto lakkasi, mutta valtio lienee enemmän kuin vain hallintonsa. Eng wikissä on enemmän [[10]]. Sjmantyl (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 10.05 (EEST)[vastaa]
Lait eivät lakkaa olemasta ennen kuin säädetään uudet lait, ja syyttäjä- ja tuomioistuinlaitoskin varmaan pysyivät pystyssä. Tunnetusti miehittäjät eivät aina piittaa laeista, mutta tuskinpa miehittäjillä on aikaa pohtia polkupyörävarkautta, joten uskoakseni Fritz sai muutaman D-markan sakot. --Abc10 (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 10.25 (EEST)[vastaa]
Saksan lainsäädäntö jäikin näköjään (soveltuvilta osin) voimaan antautumisen jälkeen. Antautumisesta puhutaankin sotilaallisena antautumisena siten että valtiorakenteet jatkoivat olemassaoloaan, mikä on mielenkiintoinen tieto. Englanninkielisessä Wikipediassa on erillinen artikkeli jossa käsitellään Saksan valtion historiallista jatkumoa. --Gwafton (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 10.01 (EEST)[vastaa]
Molemmat artikkelit olisivat merkittäviä suomenkielisessä Wikipediassa. ---raid5 1. syyskuuta 2021 kello 18.51 (EEST)[vastaa]

Tropical disturbance suomeksi[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on englannin kielen sana tropical disturbance suomeksi? Trooppinen säähäiriö? --40bus (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 12.03 (EEST)[vastaa]

Suurin piirtein. --Minilammas (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 18.29 (EEST)[vastaa]

Varjele rannat![muokkaa wikitekstiä]

Tätä kirosanaa tai ehkä pikemmin loitsua olen kuullut lapsudessani paljon. Onko muilla havaintoa? --Höyhens (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 21.43 (EEST)[vastaa]

Liechtensteinissa vai Liechtensteinissä[muokkaa wikitekstiä]

Saako sana Liechtenstein etu- vai takavokaaliset taivutuspäätteet? Siis onko esim. yksikön inessiivi Liechtensteinissa vai Liechtensteinissä? Minä käytän aina etuvokaalisia muotoja. --40bus (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 08.32 (EEST)[vastaa]

Sanoisin että Liechtensteinissa, koska maan nimi ääntyy suomeksi suurin piirtein "Likhtenštain". Silloin se menee oikein vokaalisoinnun mukaan. --Gwafton (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 09.34 (EEST)[vastaa]
Oikein. Täältä löytyy taivutussuositus: Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet. --Silvonen (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 10.34 (EEST)[vastaa]
Vastaavasti onko se Heathrowin vai Heathrow'n? Käytän aina muotoa Heathrowin. --40bus (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 10.37 (EEST)[vastaa]
Heathrow’n. Tähänkin löytyy vastaus Kotuksen julkaisuista: Nimien taivutus: vieraskieliset nimet. --Silvonen (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 10.43 (EEST)[vastaa]
Onko englannissa muuten yhtään sanaa, jossa W ääntyy konsonanttina sanan lopussa? --40bus (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 14.14 (EEST)[vastaa]
Sanassa Liechtenstein on vain neutraaleja vokaaleja (e, i), joten sen pitäisi taipua etuvokaalisena. Sana Heathrow päättyy konsonanttiin, joten sen päätteen pitäisi olla -in. --40bus (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 10.48 (EEST)[vastaa]
Näissä mennään ääntämyksen eikä kirjoitusasun mukaan. Kannattaa lukea kunnolla tuo linkittämäni ohje, jos viralliset suositukset kiinnostavat. --Silvonen (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 15.10 (EEST)[vastaa]
Olen vain tottunut ajattelemaan kirjoitusasun mukaan. Ovatko Liechtensteinissä ja Heathrowin siis väärin? --40bus (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 15.34 (EEST)[vastaa]
Ovat, kuten niissä ohjeissa sanotaan. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 28. elokuuta 2021 kello 00.30 (EEST)[vastaa]
Kun ajattelen sanoja mielessä, ajattelen niitä ikään kuin ne lausuttaisiin aivan samalla tavalla kuin kirjoitetaan (W muuttuu V:ksi, Q G:ksi, C joko K:ksi tai S:ksi, Å Ä:ksi ja suomen kieleen kuulumattomat tarkekirjaimet niiden tarkkeettomiksi vastineiksi), joten ajattelen niitä muodossa "liekhtenstein" ja "heathrov". Siitä tämä väärin ajatteleminen on syntynyt. --40bus (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 15.19 (EEST)[vastaa]
Ohje perustuu juuri ääntämykseen, koska toisin kuin suomessa monissa muissa kielissä kyseisen kielen oikeinkirjoitus ei ole (ainakaan suomen kielen) ääntämyksen mukaista. Artikkelissa de:Liechtenstein annetaan ääntämys foneettisilla merkeillä. --Urjanhai (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 21.48 (EEST)[vastaa]
@40bus: Täsmenteenä, että Q muuttuu tuolla logiikalla K:ksi eikä G:ksi. Quun nimi lausutaan suomeksi /kuu/.--37.33.184.67 22. syyskuuta 2021 kello 22.12 (EEST)[vastaa]
@40bus: Å:kaan ei muutu Ä:ksi vaan O:ksi.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 23. syyskuuta 2021 kello 08.57 (EEST)[vastaa]
@40bus: Liechtensteinin ääntämyksessä ei ole k:ta. Ääntämys esitetään artikkelissa, ja ch ääntyy kuten saksan sanoissa ich ja durch. En tiedä miten englanninkieliset sen ääntävät, mutta se on väärä kieli ottaa ääntämyksen mallia suomeen. --Abc10 (keskustelu) 23. syyskuuta 2021 kello 09.14 (EEST)[vastaa]
Jatkaen edellisestyä: Kun englannikieliset saattavat ääntää vaikkapa nimen "Jyväskylä" muodossa "Dzaivaskaila", niin heidään ääntämykseensä muunkielisissä nimissä ei tietenkään ole luottamista yhtään sen enempää kuin meidän suomalaisten ääntämykseen kun me äännämme eri kielisiä nimiä niin kuin ne kirjoitetaan (esim.- "pectopah"). --Urjanhai (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 03.56 (EEST)[vastaa]
Kerrotaan vielä Gwaftonillekin, että Liechtensteinin ääntämyksessä ei ole k:ta vaan ch on soinniton palataalinen frikatiivi. --Abc10 (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 08.22 (EEST)[vastaa]
Joo, oikaisin vähän kun en hakenut täsmällisiä foneettisia merkkejä, mutta kyseisellä äänteellä ei ole vaikutusta itse asiaan. --Gwafton (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 13.43 (EEST)[vastaa]
Sitten jos vielä pyydetään naapurin Urpoa ääntämään se, niin siinä onkin pehmeä suomalainen hönkäys-h /lihtenstain/, jota tuskin kuuluu, luulisin. --Abc10 (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 14.26 (EEST)[vastaa]
Miten lie television ja radion toimittajien yleissivistyksen laita? Sitähän jo aikoinaan Kari Suomalainen pilkkasi. --Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 14.37 (EEST)[vastaa]
Tai niin, nehän eivät osaa ääntää edes brittiläisiä nimiä, kuten Dalziel.--Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 14.41 (EEST)[vastaa]
Puhutko toimittajista vai välikuuluttajista? --Abc10 (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 14.45 (EEST)[vastaa]
Viihdesarjat tosiaan menevät kuuluttamon puolelle. Vanhastaanhan varsinkin yleisradion toimittajien ammattitaito on ollut ulkomaisissa nimissä erinomainen. --Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 15.22 (EEST)[vastaa]
Toimittajilla tuppaa nykyaikana olemaan akateeminen koulutus, ja tarkoitan asiajulkaisujen toimittajia. Karin loistoaikoina toimittajaksi pääsi vähemmälläkin, eikä suomslaisten kielitaito ollut silloin yleisestikään kovin hyvä. --Abc10 (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 15.55 (EEST)[vastaa]

Rekisterikilvet loppuvat[muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen Suomen rekisterikilpijärjestelmä on aivan onneton, kun jokainen alkukirjain etenee omalla tavallaan ja alkukirjaimia jaetaan loppuun yksi toisensa jälkeen. Voisiko tästä pahimmillaan seurata se, että autojen myynti kääntyisi laskuun, kun saatavilla olevia kilpiä on niin vähän? --40bus (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 11.12 (EEST)[vastaa]

Mitä tarkoitat? Tuon artikkelin mukaan tuosta läänikohtaisesta kilpien jaosta on jo luovuttu.Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 27. elokuuta 2021 kello 11.51 (EEST)[vastaa]

Joku minua peremmin kombinatoriikkaa osaava varmaan pystyy korjaamaan, jos menee väärin, mutta esimerkiksi täällä on laskettu että erilaisia muotoa "3 kirjainta ja 3 numeroa" olevia rekisteritunnuksia on 15 625 000. Eivät siis ihan heti lopu.--Nitraus (wikinät) 27. elokuuta 2021 kello 12.34 (EEST)[vastaa]
Normaaleissa autojen kilvissä vain 23*23*23*900, eli 10 950 300, koska kirjaimia D, Q, W, Å, Ä ja Ö sekä numeroita 1-99 ei käytetä. --40bus (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 12.36 (EEST)[vastaa]
Miksi kirjaimia D, Q ja W ei käytetä? Voihan numeroita ainakin 10-99 käyttää. Mun tutul ainakin on sellainen rekisterikilpi, jonka numero-osa on 10. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 27. elokuuta 2021 kello 14.58 (EEST)[vastaa]
Kaikki kilvet, joissa on kirjaimia D, Q ja W ja/tai numeroita 1-99 (lukuunottamatta perävaunujen D- ja W-alkuisia kilpiä) ovat erityiskilpiä, joita ei jaeta normaalisti. Eli siis niitä, joita kutusutaan nimellä vanity plate. --40bus (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 15.03 (EEST)[vastaa]
On noita rekisteri vielä paljon. Wikipedian artikkelien mukaan Suomessa on asukkaita 5 541 309 ja niistä pyöristettynä on 18 vuotta täyttäneitä on 80 % eli autoja käyttäisi 5 541 309 x 0.80 on pyöristettynä 4 433 047. Aika kauaksi aikaa rekisterikilvet riittävät, kun vielä miinustetaan tuosta kaikki eläkeläiset, jotka eivät enää käytä autoa, perheet, jotka käyttävät vain yhtä autoa ja 18 - eläkeläinen ikäiset, joilla ei ole autoa esim. kun heillä ei ole ajokorttia jostain syystä tai heillä ei ole varaa autoon. Melkein kolme kertaa suurempi on tuo laskemasi luku ja jos Suomessa joskus tulee asumaan noin monta autoa käyttävää ihmistä niin rekisterikilpijärjestelmä on varmasti jo ehtinyt kehittyä. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 29. elokuuta 2021 kello 13.54 (EEST)[vastaa]
Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli 6 926 137 rekisteröityä ajoneuvoa [11]. Jos kasvu jatkuu samana (2,1 prosenttia/vuosi), rekisteröityjen ajoneuvojen määrä yltää 40busin mainitsemaan lukuun laskelmieni mukaan noin 17 vuodessa. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 29. elokuuta 2021 kello 14.09 (EEST) Edit: tuohon sisältyvät myös esimerkiksi moottoripyörät, joilla on erilaiset rekisteritunnukset, joten laskelmallani ei ole merkitystä, vaikka se olisi oikein. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 29. elokuuta 2021 kello 14.20 (EEST)[vastaa]
Katso täältä, niin saat selville kaiken. Viisi alkukirjainta (A, H, T, U ja V) on jo jaettu loppuun ja lisää jaetaan loppuun lähivuosikymmeninä. Hitain läänintunnuskirjaimista (A, B, E, H, I, K, L, M, O, R, S, T, U, V, X ja Z) taitaa olla Z, joka kestää ehkä 2040-luvulle asti. Ei-läänintunnuskirjaimista (C, F, G, J, N ja Y) nopein on F ja hitain Y, joka jaettaneen loppuun vasta 2050-luvun lopulla tai 2060-luvun alussa. Tässä saattaa käydä siis näin, että, lopulta jaetaan vain ei-läänintunnuskirjaimia läänintunnuskirjainten ollessa jaettu jo loppuun. --40bus (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 16.09 (EEST)[vastaa]
Anglismia. Suomeksi niitä kutsutaan erityiskilviksi. -- Htm (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 14.01 (EEST)[vastaa]
Noista numeroista 1-99: kaikkiin autoihin ei mahdu ns. pitkä kilpi, joten sille saa (kun asia on todettu ja merkitty ajoneuvon tietoihin) lyhyen kilven[12] , jossa kirjaimet ja numerot ovat eri rivillä. Vakiuttaa olevan käytössä esim. maastureissa. Lyhyt kilpi ei lienne varsinainen erikoiskilpi, koska kirjaimia ja numeroita ei saa itse valita. -- Htm (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 14.30 (EEST)[vastaa]
Vsnhat rekisteritunnukset käytetään uudestaan, eli eivät ne mene auton mukana hautaan. Sitten jos jokaisella on kolme autoa ja tunnukset loppuvat, kilpijärjestelmä uusitaan, kuten on tehty ennenkin. --Abc10 (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 15.28 (EEST)[vastaa]
Itse asiassa autojen kilpiä on vain 22*23*23*900, eli 10 474 200, koska P ensimmäisenä kirjaimena on varattu perävaunuille. --40bus (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 17.59 (EEST)[vastaa]