Keskustelu wikiprojektista:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vanhemmat keskustelut on arkistoitu:

Lähteitä[muokkaa wikitekstiä]

Lähdevinkit ja -linkit on siirretty varsinaisen projektin alasivulle tältä keskustelusivulta.

Muistopuut ja muistometsät[muokkaa wikitekstiä]

Pari lisätapausta: Kun Utsjoen luetteloa haarukoitiin, niin mainitsit ilmeisesti muistopuut kohteina jotka eivät ole muistomerkkejä. Ja niissähän taitaakin mahdollinen muistolaatta olla enemmän opaste. Suomi 100-juhlallisuuksien yhteydessä muistan mainitunkin miten 50 vuotta sitten istutettiuin itsenäisyyden kuusia. En tiedä liittyykö niihin mityään opastelaatoja tms. mutta silloin tosiaan itse puu varmaan on se muistokohde, mutta (ihmisen istuttamana) luonnonesineenä ei muistomerkki, samoin kuin joku mahdollinen vaatimaton infoplakaatti siinä vieressä ei silloin myöskään ole se muistomerkki vaan muistopuun opaste? Turun yliopiston poääkirjaston sisäänkäynnin lähellä huomasin joskus laatan, joka kertoi jonkun asian muistoksi siihen viereen joskus istutetusta puusta. Laatta jäi kuitenkin kuvaamatta. Ja uudestaan Jääkärilehto, eli 200 puuta, aita portteineen jääkärisymbolein ja erään puun juurella muistoplakaatti (kun nyt kävin uudestaan sielläkiin). Tämähän ei myöskään ole ainoa aitaamalla merkitty taideteos listassa, eli oikeasti perinteinen muistopuiden istutus taitaa ollakin käsitetaidetta ennen käsitetaidetta, ja jääkärieversti käsitetaiteilija siinä kuin jotkut oman aikamme taiteentekijät.--Urjanhai (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 11.34 (EET)

Linjaisin joteskin niin, että muistopuut olisivat mukaan otettavia muistomerkkejä vasta, jos niihin liittyy jokin selvästi muistelua kuvaava muistokivi tai muistolaatta. Missä sitten meneekään "opasteen" raja - en osaa tarkemmin kuvailla.
Vertaa Vaasassa Rauhanpuu ja muistokivi ja Vaasan 400-vuotismuistolaatta sekä Kasvun ja Tiedon puu'. Tampereella on Esperanton maailmankongressin muistokivi ja -laatta, johon liittyy puu. --Aulis Eskola (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 18.58 (EET)
Tuo vaikuttaa mahdolliselta. Ainakin tuolla yliopistolla se oli ihan selkeä laatta seinässä. --Urjanhai (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 20.34 (EET)
Muistopuista on keskusteltu aikaisemmin Granin luettelon yhteydessä. Kaunialan sairaalan pihalla on muistotammi ja rauhan kuusi, jotka päätettiin ottaa luetteloon.--Htm (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 22.30 (EET)
Siellä tammi ja kuusi, mutta missä keskustelu? --Aulis Eskola (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 01.05 (EET)
Hups, keksutelu on käytykin naaapurikaupungin eli Espoon puolella!--Htm (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 01.59 (EET)

Yksi muistopuisto jo löytyi aiemmin (Jääkärilehto). Hyytiälän metsäasemalla on sen historiateoksen mukaan muistokuusikko. Muistopuut ja -puistot on jo aiemmin taidettu arvioida muistomerkeiksi? --Urjanhai (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 00.36 (EEST)

Erilaisia muisto- ja ystävyyspuita tai -puistikkoja taitaa olla runsain mitoin eri puolilla maata osana puistoja ja julkisten alueiden tai rakennusten edustoja. Harvoinkos vaikkapa valtiovieraat tai vastaavat ovat puita istutelleet ystävyyssuhteen merkiksi, jonkun merkkivuoden tai muun syyn tiimoilta. Muistopuu voidaan istuttaa myös muistomerkin (tai suuremman rakenteen) perustamisen yhteydessä sen viereen ilman erillistä kuvailutaulua tai muuta merkintää, vaikka puuistutus olisi nimenomaan tarkoitettu osa muistomerkkikokonaisuutta. Laitoin esimerkkinä kyläartikkeliin Airaksela kuvan siellä olevasta muistomerkistä vuodelta 1948, jota perustettaessa sukumuistomerkin taakse istutettiin aikaleimaksi muistokuusi. Toistaiseksi tälle ei vielä ole kirjallista lähdettä, vain sanallinen lähde (epäkelpo tietosanakirjalähteenä, kun en kertomusta äänittänyt ja johonkiin perinnearkistoon tallentanut), mutta kun vastaan tulee, lisäilen sen. Nyt varsinaisessa muistomerkkiluettelossa on vain kivistä kasatun muistomerkin kuva. Muistokuusi sen takana on nykyään jo niin suuri, ettei yhteen kuvaan ympättynä muistomerkin tekstistä saisi enää selvää. --Paju (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 20.15 (EEST)
Tieteen tammi

Turun yliopiston kirjaston muistopuu on Tieteen tammi, istutti Turun eläin- ja kasvitieteellinen seura 50-vuotisjuhlassaan 2.12.1973.--Htm (keskustelu) 26. syyskuuta 2018 kello 22.07 (EEST) (elit: lisätty tieteen tammen laatta)--Htm (keskustelu) 10. lokakuuta 2018 kello 20.25 (EEST)

Tieteen tammen muistolaatta.
Vääntäisikö joku vielä rautalangasta linjauksen muistopuiden, puistikoiden ja puistojen osalta, kun en edelläolevasta hahmota täysin yksiselitteistä, kristallinkirkasta linjaa. Mitkä muistopuut lisätään ja mitä ei lisätä kuntien teosten ja muistomerkkien listalle? Ja miksi näin? Esimerkiksi Nurmijärven kirkonkylän Kirkonmäellä (kirkkopuistossa) oli ainakin viisi metallisella tai muovisella muistopuukyltillä varustettua puuta, joista neljä kuvasin, viidennen huomatessani oli jo turhan pimeää. Oli Nurmijärven rintamaveteraanien muistokuusi (1999, metallikyltti kirkon kiviaidassa), Nurmijärven sotaveteraanien muistokuusi (2001) ja Nurmijärven kotirintamanaisten muistokoivu (2007). Nurmijärven kirkon kellotapulin vieressä oli lisäksi kyltillä varustettu muistotammi. Nuorin puista oli Nurmijärven kirkonkylän Marttojen istuttama Suomi 100 -petäjä (ilmeisesti 2017). --Paju (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 03.36 (EEST)
Minusta selkeä linja olisi, että muistopuita ei katsottaisi taideteokseksi tai muistomerkiksi eli ei puita eikä metsiköitä luetteloon. Patsaatkin rapistuvat, mutta puut rapistuvat nopeammin eikä konservaattori voi uudistaa niitä kuten esimerkiksi Parolan leijona on uudistettu. Kauniaisten luettelossa on kaksi puuta, jotka molemmat ovat Kaunialan Sairaalan pihalla ja ne voi esitellä sairaala-artikkelissa. En muista enkä tunnusta muita puita lisänneeni luetteloihin, vaikka kesällä löysin yhdestäkin puistikosta (Savonlinnasta) monta muistopuuta kyltteineen. Ja jos puu on riittävän merkittävä, niistä voi tehdä oman artikkelin luokkaan Suomen puuyksilöt tai siihen liittyvään mahdolliseen luetteloon koottuna aluksi valtakuntakohtaisesti. Jos yhdessä kunnassa on lukuisia puita, ne voinee esitellä yhdessä artikkelissa. Puiden istuttamiselle löytyy varmasti lähteitä, mutta niitä pitää ehkä etsiä vanhojen lehtien varastosta eli kirjastosta. Kyltti , jos siitä saa selvän kertoo tietysti oleellisen, mutta ei ole varsinainen lähde. Minusta muistopuiden luettelointi on eri projekti, eikä ainakaan mulla ole aikaa nyt niiden kartoittamiseen, kun patsaat on vielä kesken. Kuvia voi tallentaa Commonsiin sekä puista että kylteistä, niin että säilyvät siellä kunnes joku mahdolisesti ottaa ne esiin. Eili ei puita patsasluetteloihin, jos pitää sanoa lyhyesti.--Htm (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 08.38 (EEST)
Olen kuvannut ainakin kolme muistopuuta, yksi noin puolen metrin korkuinen kuusi, kaikissa metallinen kyltti, ja ajattelin että ne olisivat merkittäviä. Kahdesta isommasta olenkin kuvannut vain kyltit (joista toiseen liittyy kivi), koska puut ovat suuria eivätkä poikkea muista saman lajin puista. Puolimetrisen olen tallentanut, Vihdistä, ja se on artikkelissa Suomi 100. Rajanvetoa tosiaan siis kaivataan.
Sivupolkuna harmistus, etten tullut kuvanneeksi erilaisia Suomi 100 -juttuja enempää kuin kolme. Pääosin ne olisivat olleet sellaista ikuistettavaa katoavaa kansanperinnettä, jota ei saa takaisin. Vihdin Suomen lippu olisi pitänyt kuvata ilmasta, mutta drone puuttui. Lieneekö lippu enää edes paikallaan. --Abc10 (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 11.38 (EEST)
Tästä samasta taisi olla (vahingossa) keskustelua eri kohdassa myös alempana. Siellä Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori esitti että muistopuu tai -metsikö kelpaisi, jos siihen liittyy laatta tai kyltti. Itse olen näitä tavatessani ruvennut kuvaamaan, kun niitä alkoi eri paikkakunnilla tulla toistuvasti vastaan muita muistomerkkejä maastossa läpikäydessä, mutta kun kuvien lataus omien kuvieni osalta muutenkin on kesken ties moneltako paikkakunnalta (ja sitä myötä myös luetteloista puuttuneiden, maastossa tavattujen muistomerkkien lisäys luetteloihin), niin näitä ei ole tullut juurikaan vielä lisättyä. Jos ajatellaan lähteistystä, niin nämä eivät sen osalta poikenne tavallisesti juuri esim. mistä tahansa muistolaatoista: niistäkin tietoja löytyy jos löytyy lehtiuutisista, joita viime vuosilta on netissä ja aiemmilta vuosilta lehtien vuosikerroista (tai paikkakunnilla, joilla on museoita, mahdollisesti museoiden tms. leikekirjoissa, jos niissäkään) tai sitten satunnaisesti joskus esim. yhdistysten tai joskus kuntien ja kaupunkienkin julkaistuista historioista. Tässä siis lähdetilanne ei eroa esim. muistolaatoista. Tavallisimpia näistä näyttävät olevan "itsenäisyyden kuuset" 50 vuotta sitten, joita on kai samaan tapaan useimmilla paikkakunnilla kuin monia muitakin muistomerkkityyppejä, joista on omia luetteloitaan. Erikseen on sitten muita muistopuita kaupungin tai pitäjän täyttäessä vuosia tai jonkin asian juhlistamiseksi. Aika usein puihin liittyy muistolaatta tai muistokivi, joskus vain plakaatti kepin päässä. (Mikähän tuolle "plakaatille" olisi "fiinimpi" oikeakielinen nimi?) Kun taide voi olla myös ympäristötaidetta, niin näitä kai voi pitää ympäristötaiteena. Joskus puistikon muistokivi voi olla jo itsessään ehkä teoskynnyksenkin ylittävä muistomerkki, esim. Varsinais-Suomen puistikko Turussa. Joskus on vain plakaatti kepin päässä. Monilla paikkakunnilla näitä luetellaan lähteissäkin. Maastossa liikuttaessa näitä tulee vastaan spontaanisti niin kuin muistolaattoja muutenkin. Lähinnä ongelmia tuottaa kuvaamisen tapa: jos puu on hyvin pieni (vrt. tulevaisuuden kuuset 2017) tai hyvin iso (istutettu 50 vuotta sitten) niin plakaattia ja puuta voi olla vaikea saada samaan kuvaan niin että kumpikin näkyisi selvästi, tai jos kuvaa niin että puukin näkyy niin tekstin näkyviin saaminen vaati hyvän kameran ja edistynyttä valokuvaustaitoa eikä ehkä joissain tapauksissa onnistu lainkaan. (Tuo Tieteen tammen kuva, jonka Käyttäjä:Htm näkyy lisänneen jo 2012, demonstroikin tämän hyvin. Se laatta näkyy siellä seinässä kuvassakin, mutta ei ole esim. tuossa kuvassa luettavissa, olen sen joskus tainnut itse kuvata niin että se on luettavissa, mutta silloin taas ei näy puu, paitsi jos on joku todella huippukamera.) --Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 12.16 (EEST)
Kuten tuossa yllä kommentoin, en ole suuria puita ikuistanut, koska varsinkin metsäkuuset ovat yleensä aika samannäköisiä. --Abc10 (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 12.45 (EEST)
Niin, jos puu ei ole yksinään avoimella paikalla, niin rajaaminen vaatii kovasti taiteilua. Tai sitten tekstin tyyliin että "Itsenäisyyden kuusi on kuvan puista kolmas vasemmalta."--Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 12.59 (EEST)
Tarkoitin siis että kuvalla kuusesta ei juuri ole informaatioarvoa, kun kuuset ovat samannäköisiä :) --Abc10 (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 13.39 (EEST)
Hyvä demo taitavasta hyvän kameran käytöstä on tässä: Teksti "Eurajoen Perindö=Läänin Laina=Magazini" näkyy kun avaa kuvan maksimiresoluutioon." Mutta toisen rakennuksen ovenpäällyskyltistä ei enää saakaan selvää jos ei tiedä. --Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 12.30 (EEST)
Haluttaessa näistä toki voidaan tehdä oma kategoriansa siten kuin muistolaatoistakin ja harkita, otetaanko vai jätetäänkö. Suurin ongelma taitaa olla että jos halutaan näkyviin sekä puu että plakaatti, ja kun tämä vain harvoin onistuu yhdellä kuvalla, niin miten valitaan. Jos tämä kategoria päädytään ottamaan mukaan, niin tulisiko valinnan luetteloissa olla tapauskohtainen, jos halutaan välttää kahden kuvan käyttöä? Oikein toimiva yleisessä luettelossa ei olisi sekään, jos olisi erikseen "Tieteen tammi" ja "Tieteen tammen muistolaatta".--Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 12.56 (EEST)
Pienellä vaivalla kuvankäsittelyohjelmassa plakaatin saa liitettyä isomman kohteen kuvaan, samaan tiedostoon erilliseksi osaksi (johonkin tyhjään kohtaan tai pystysuuntaisesti "alekkain"). Vastaavasti opastekyltin kuvan liittämistä mietin esimerkiksi Kuopion listan Jynkän taistelun muistomerkin kohdalla ja Nurmijärven veteraanipuiston muistotykkiä kuvatessani - lisätieto ison kohteen vieressä avartaisi (toisaalta kenet merkitään opasteiden tekijäksi, läheskään aina se ei ole taiteilija). Usein otan kuvia molemmista, kuten olen tehnyt "muistiinpanona" muutenkin. Joskus vain muistokyltin tai -reliefin kuvaaminen ja listaaminen tuntuu väärältä ratkaisulta. Kuopion ensimmäisen teollisen savupiipun muistoreliefi (Gustav Ranin) kertoo kyllä osan tarinasta, mutta jos siihen liittää kuvan ilmeisesti suojellusta savupiipusta johon reliefi on kiinnitetty, tai hakee jopa historiallisen kuvan rakennuksesta aikoinaan, lukijamme saisi paremman käsityksen kokonaisuudesta. Ensimmäisellä teostaulukon kuvien täydennyskierroksella en juuri näitä lisäaineistoja ole mukaan leikellyt. Olen pohtinut yhtenä mahdollisuutena tekstimuotoisen lisäkuvalinkin liittämistä taulukkoon siellä olevan kuvan alle tai linkityksenä kuvan tai tiedoston selitykseen; toisena vaihtoehtona muutamaan otteeseen mainittua gif-kuvasarjaa yhden kuvan sijaan (patsaan sivustoilla voi olla tekstiä tai reliefejä; joskus näissä on nykyymmärryksen mukaan virheellistäkin vuosilukutietoa tai vastaavaa). Useasta kohteesta ei tule ainakan tässä vaiheessa tehtyä erillisartikkelia, joka olisi kolmas vaihtoehto lisäaineistolle. Muistopuulle siis pieni näpertely kuvankeäsittelyohjelmalla voisi olla sopivin ratkaisu. Lyhyehkön tekstin voi lisätä myös kuvatiedoston kuvailuosaan.--Paju (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 14.52 (EEST)
Tai jos ei halua ryhtyä esimerkiksi kohdetta keskeisesti havainnollistavaa kahta kuvaa (kuten yleiskuva muistopuusta ja sen kyltti) kuvankäsittelyssä yhdistelemään, voi kuvat ladata yhden kuvan tavoin taulukkoon rivinvaihdolla erotettuna. Siis molemmille kuville tällöin normaalisti kuva- tai tiedosto-linkkki, väliin html-kielellä rivinvaihto <br>. Tällöin taulukossa nimikettä edustaa kaksi kuvaa. Helppoa ja toimivaa. --Paju (keskustelu) 9. lokakuuta 2018 kello 02.37 (EEST)
Merkittävimistä kohteistahan voi tehdä omia artikkeleitaan, joissa kuvia voi olla enemmänkin. Jostain muistomerkkityypeistä, kuten itsenäisyyden kuusi tai tulevaisuuden puu voi myös tehdä omia luetteloitaan, joissa voi olla plakaatille ja puulle omat kuvansa. Jos oma artikkeli ei tunnu perustellulta voi harkita luettelon sisällä eri esitystapoja.--Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 15.12 (EEST)

Bongasinpa muuten uutuuskirjan aiheesta: https://www.metsalehti.fi/kirjat/tulevaisuuden-kuusi/ Löysin vasta linkin netistä, en ole vielä nähnyt kirjaa. Tämä saattaa auttaa aiheen käsittelyä wikipediassa käsiteltiinpä sitten tämä ilmiötyyppi tämän projektin luetteloissa tai osana muita artikkeleita tai omassa artikkelissaan. --Urjanhai (keskustelu) 10. lokakuuta 2018 kello 21.33 (EEST)

Itä-Suomi[muokkaa wikitekstiä]

Aloitin tällaisen: Wikiprojekti:Itä-Suomi koska tässä projektissa kaivattiin paikallisasiantuntemusta, ja koska muitakin sen suunnan artikkeleja on laiminlyöty. --Tappinen (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 15.23 (EET)

Lisäsin muutaman havainnon joukkoon. Itä-Suomen kunnille ja entisille kunnille voisi luoda artikkelien ja eri hankkeiden kuvitustilannetta kuvaavan seurantataulukon, jota päivitettäisiin silloin tällöin. Itä-Suomen kuntien kuvitus (eri projekteineen) ja artikkelit sopisivat esimerkiksi vuoden 2019 Wikimedian kohdeprojektiksi? --Paju (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 16.58 (EEST)

Kuvia myös arkkitehtuurista[muokkaa wikitekstiä]

Hei, jos organisoitte kuvausretkiä niin toivoisin että tarkistaisitte puuttuvia kuvia myös täältä Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista. Sanotaan vaikka Aallon 120-vuotis-juhlavuoden kunniaksi. --Tappinen (keskustelu) 22. helmikuuta 2018 kello 13.44 (EET)

Nämä eivät ole luettelomuodossa ja koordinaatteja puuttuu, mutta rakennuksia vois pyrkiä myös kuvailemaan eri paikkakunnilla liikkuessaan Luokka:Suomen rakennukset ja rakennelmat kunnittain. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. helmikuuta 2018 kello 16.21 (EET)

Turun kaupunki mukaan[muokkaa wikitekstiä]

Sivulla Wikipedia:Medianäkyvyys kerrottiin, että Turun kaupunki ryhtyy muokkaamaan Wikipediaa. Voimien yhdistämistä tapahtuu, kun projektin kautta juuri näkyy luodun artikkelit kahdesta Turun julkisesta taideteoksesta.--Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2018 kello 08.19 (EET)

Erinomaista, Turun malli pitäisi ottaa käyttöön muuallakin. Ylipäätään sanoisin, että projektin puitteissa pitäisi olla yhä enemmän yhteistyötä kaupunkien ja kuntien kulttuuritoimistojen sekä museoiden ja taidemuseoiden, sekä julkisten teosten ja muistomerkkien luetteloinnista ja niiden tiedon esillepanosta vastaavien yhdistysten, kuten paikallis- ja matkailuyhdistysten sekä seurakuntien kanssa. Huippua olisi, jos luettelot saavuttaisivat sellaisen aseman, että niitä ryhdyttäisiin pitämään ja päivittämään eri tahojen primaarisena tietokantana.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. helmikuuta 2018 kello 09.15 (EET)

Toteutumattomat hankkeet[muokkaa wikitekstiä]

Forssan ja Rauman luettelojen keskusteluissa on linkitetty ikään kuin tiedoksi pari kaavailtua muistomerkkihanketta, joilta on lupa evätty. Itse taideaihepiirin suhteen maallikkona arvelisin, että nämä eivät toteutumattomina (niin kauan kuin eivät mahdollisesti ole toteutuneet) kuuluisi käsiteltäviksi ao. paikkakunnittaisissa luetteloissa, vaikka ehkä kenties mahdollisesti jossain muualla käsittely voisi tullakin kysymykseen. --Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2018 kello 12.52 (EET)

Keskustelussa kaavailut voi mainita, mutta luetteloista tuollaiset on ehdottomasti pidettävä poissa. Hankkeet ja kaavailut ja ehdotukset ja pohdinnat eivät yleensäkään ole WP-merkittäviä kuin aivan erikoistapauksissa. Erikoistapauksia ovat vaikkapa massiivinen Tampereen monitoimiareena, joka oli merkittävä jo vuosia ennen toteutusta - nythän se kohde on rakenteilla. --Aulis Eskola (keskustelu) 6. maaliskuuta 2018 kello 17.37 (EET)

Liikuteltava julkinen taide[muokkaa wikitekstiä]

Kuvanveistäjäliiton järjestämä Sculpture Expanded – Liikkuva julkisen taiteen laboratorio on kilpailu, jonka tarkoituksena on elävöittää Helsingin katukuvaa nykytaiteella. Kesällä 2019 toteutettavaan näyttelyyn valitaan enintään kymmenen liikuteltavaa teosta, jotka vaihtavat paikkaa näyttelyn aikana. Myös prosenttiperiatteeseen tulee muutos siinä, että tilattavat teokset voivat olla myös ei-pysyviä, siis performansseja, tapahtumia ine. Tietoa prosenttiperiaatteesta josta saaa käsitystä siitä, missä mennään saa Prosenttiperiaate -sivustolta.

Tähän Suomen julkisen taiteen ja muistomerkkien luettelointiprojektiin voivat kuulua vain julkisilla, koko ajan kaikkien saavutettavissa olevilla paikoilla pysyvästi olevat kohteet. Näin ollen erilaiset tapahtumat ja näyttelyt eivät kuulu luetteloon. Myös näiden ei-pysyvien julkisten teosten kuvausehdot ovat tekijänoikeuslain mukaan erilaiset, eli laki sallii vain pysyvästi paikoillaan olevien teosten kuvaamisen.

On kuitenkin mahdollista että kilpailut ja ehdotukset tuottavat lopputuloksena myös pysyviä teoksia. Taidehistoriasta tunnetaan esimerkkinä tästä Concrete -ympäristötaidetapahtuma vuonna 1986, jonka tulokset olivat aluksi väliaikaisesti esillä Helsingissä, mutta teokset siirtyivät pysyviksi myöhemmin, esimerkiksi Martti Aihan Futura – Tuntematon päätyi pysyväksi Ouluun. Väliaikaisista tai esitystaiteen teoksista voi tehdä omia artikkeleita tai luetteloita, mutta päälinja lienee, että lähtökohtaisesti pysyvät luetteloidaan ja kuvataan tähän projektiin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. maaliskuuta 2018 kello 10.32 (EET)

Pysyvyys on kovin suhteellista. Villu Jaanisoon Kumiankkakin (vai lieneekö niitä kaksikin kopiota liikenteessä?) siirtyilee sinne ja tänne, vaikka viettääkin välillä aikaa monta kuukautta samassa paikassa. Myös Finlayson Art Area on kesän kestäviä juttuja julkisissa veistoksissa... --Aulis Eskola (keskustelu) 20. maaliskuuta 2018 kello 12.47 (EET)
Niin ja kuten totesit yteenvedossa pysyväistä ei ole mikään, jos tarpeeksi otetaan aikamittaa. Tekijänoikeuslain panoraamavapaus tai maisemanvapaus jossa sallitaan pysyvästi julkisella paikalla olevan taideteoksen kuvaaminen ilman lupaa (mutta kielletään kuvan käyttö ansiotarkoituksessa) pysyväisyys tarkoittanee sitä, että halutaan sulkea pois esimerkiksi veistosnäyttelyiden tai erilaisten tapahtumien yhteydessä syntyvät teokset. Villu Jaanisoon Kumiankka asettui kököttämään Tampereen Ratinanpuistoon kesäkuussa 2011, joten sen voi katsoa varmaan olevan pysyvä silloin, kun kuvasin sen luetteloon 16.10.2017. Kun näitä liikkuvia teoksia tulee julkisiin paikkoihin nyt enemmänkin, täytynee niiden pysyvyys määritellä tapauskohtaisesti. En usko että olisi viisasta tai mahdollista määritellä oletuksena jotain kuukausi- tai vuosimäärää jonka ajan teoksen täytyisi olla paikallaan, jotta sen voisi sanoa olevan pysyvästi jossain. Ei-pysyvän julkisen taiteen mukaantulo julkiseen taiteeseemme tarkoittaa käytännössä sitä, että julkisen taiteen kokeellisuus lisääntyy. Teosten pysyvyyden näkökulmasta se tarkoittaa pääasiassa väliaikaisten, siis ei luetteloon otettavien teosten määrän kasvua, mutta oletettavasti ajan myötä näidenkin mukana syntyy sellaisiakin kohteita, joita voi ajatella pysyväksi taiteeksi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. maaliskuuta 2018 kello 15.30 (EET)

Nimi ilmiölle?[muokkaa wikitekstiä]

Onko nimeä ilmiölle tai suuntaukselle, että osaksi taideteosta suunnitellaan tarkoituksella esim. rakenteita joille voi ja saa luvallisesti esim. mennä istuskelemaan. Pari tämmöistä huomasin, että on tullut vastaan.--Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2018 kello 18.23 (EET)

Joo näitä näkee joskus, mutta nimeä en ole sellaiselle tavannut.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. maaliskuuta 2018 kello 18.33 (EET)
On käytetty ainakin nimeä "integroitu taide". Tampereella esim. Peilikirkas (Maija Kovari). Pitäiskin jaksaa kaivella kuva tuosta luetteloon. http://www.paaf.fi/blog/2016/11/29/integroidun-taiteen-pilottihanke-valmistui-tampereella --Aulis Eskola (keskustelu) 22. maaliskuuta 2018 kello 23.51 (EET)
Jos tuo on sama asia, niin mielessäni olleet teokset olivat Badding-pysäkki ja Vääntö (taideteos) (olikin näköjään vasta punalinkkinä, joka osoittaa ao. luetteloartikkeliin). Kummassakin tämä tarkoitus mainittiin teosten julkistamisuutisoinnissa ja tekijät olivat meritoituneita kuvanveistäjiä.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2018 kello 13.18 (EET)
Laajempi näkymä Saara ja Janne Revon teokseen Saaristo (2010) Kuopion Saaristokaupungissa. Yhdeksästä betonisaaresta rakentuva teos muodostaa istuinkorkuisten levähdyssaarekkiden kokonaisuuden, jota reunustaa joustavasta, mustasta valukumimassasta valettu alustamateriaali.
Kävisikö sanaksi veikkapa käyttötaide? Kuopion Saaristokaupungiksi kutsutun alueella on esimerkiksi mustan kumimassan päälle luotu Saaristo -teoksen (Saara ja Janne Repo, 2010) värikkäät betonisaarekkeet, jotka toimivat penkkeinä, leikkikenttänä (esim. hipalle) ja/tai laskutilana. Teos sijaitsi paikallisen S-Marketin edustalla ja jouduin fotosafarin aikana vähän odottelemaan, että alue tyhjeni ja valitsemaan kuvakulman, etteivät penkkeihin sutatut tagit näkyisi. Koska kävin viikonloppuna en tiedä kuinka paljon arkisin viereisen Martti Ahtisaaren koulun oppilaat sitä käyttivät. Tätä keskustelua varten lataamani ahdasta teosrajausta laajempi kuvakulma sai minut huomaamaan teokselle asennetun valaisintolpan, jota en patsasprojektin ahtaasti rajattua kuvaa luodessani huomannut. Hyvä että tästäkin kohteesta tuli rätkittyä parikymmentä kuvaa, voi tarpeen mukaan tuoda eri asioita esille (toisesta kuvakulmasta näkyy teoksen töhrimistä, josta voisi ilmoittaa teost ylläpitävälle taholle, jne...)--Paju (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 16.50 (EEST)

Tekijätiedot[muokkaa wikitekstiä]

Eräs muokkaaja on lisännyt ahkerasti teostietoja luetteloihin ja merkinnyt useisiin muistomerkkeihin tekijäksi muistomerkin pystytäneen yhteisön. Tieto muistumerkin pystyttäjätahosta on tärkeä ja kiinnostava, mutta ilmeisesti artikkeleissa nyt käytetyn artikkelimallin mukaan se ei kuuluisai sarakkeeseen tekijä. Jos teoksesta tai muistomerkistä on oma artikkelinsa siellä tämä tieto on mahdollista esittää, mutta miten tulisi menetellä kunnittaisissa luetteloartikkeleissa tiedon mahdollisen sijoittamisen kanssa? --Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 13.34 (EET)

Pystyttäjätahon voi ainakin laittaa kuvatiedoston taustatietoihin. --Tappinen (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 14.43 (EET)
Hyvä huomio. Näin lisätty tieto säilyy eikä häviä.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 14.46 (EET)
Pystyttäjän voinee luontevasti kertoa viitteenäkin. Ei hävitetä tietoja tykkänään, vaan siirretään ne sopivampaan paikkaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 10.33 (EEST)

Visuaalinen muokkain[muokkaa wikitekstiä]

Sitten on tämmöinen tekninen ongelma. Eli tuottaako mahdollisesti visuaalinen muokkain kuvia luetteloon lisätessä koodin ei-toivotussa muodossa? Osaisiko kukaan visuaalista muokkainta enemmän käyttävä sanoa, onko visuaalisella muokkaimella mahdollista lisätä kuvaa muuten kuin tuolla lopputuloksella? --Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 13.50 (EET)

Saa ainakin muodossa [[Tiedosto:Franzen Statue Oulu 20110617.JPG|100x100px]] ottamalla kuvan lisäasetuksista pois valinnan "rivitä teksti tämän kohteen ympärillä", laittamalla kuvan tyypiksi "normaali" ja valitsemalla kuvan kooksi "mukautettu" ja korkeudeksi 100px. Stryn (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 16.44 (EET)
Lisäsin visuaalisen muokkaimen sivulle [1] selityksen siitä, että miksi muokkain tekee erikoisia kuvan kokomäärittelyjä. (Strynin esimerkkikuvasta tulisi muuten liian pieni, koska kuvan leveydeksi halutaan 100px eikä korkeudeksi.) Onko muuten missään ohjeita siitä, että miten ja minkä kokoinen kuva pitäisi luetteloihin laittaa? Visuaalisella muokkaimella kun ei muiden kuvien asetuksia näe, joten sitä käyttävät muokkaajat eivät pysty matkimaan muiden tekemästä mallista. -kyykaarme (keskustelu) 15. huhtikuuta 2018 kello 17.08 (EEST)
Ei varmaankaan ole ohjeistettu. Mutta kuten monessa paikassa Wikipediassa muuallakin, "tehdään niin kuin tapana on ollut". Siis ei laiteta eri kokoisia kuvia. Saman levyiset kuvat asettuvat kauniisti jonoon kuvasarakkeeseen. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. huhtikuuta 2018 kello 17.35 (EEST)
Kirjoitin erikoisia kokomäärittelyjä, ei eri kokoisia. Visuaalinen muokkain tekee esimerkiksi satapikselisen levyisestä pystypienoiskuvasta koodin 133x133px, joka on samankokoinen kuin 100x133px, joka on samankokoinen kuin pelkkä leveysmääre 100px. Eli juuri sellainen kuin halutaan. Tämä johtuu siitä, että visuaalinen muokkain muuttaa kuvakoon neliönmuotoiseksi pisimmän sivun mukaan, mutta kuva ei ole koskaan tuota neliötä suurempi, joten kuva näkyy oikeankokoisena eli 100px:n levyisenä. Se voi olla hämäävää wikitekstissä, mutta artikkelissa se näkyy oikeankokoisena. -kyykaarme (keskustelu) 15. huhtikuuta 2018 kello 18.36 (EEST)
Luetteloissa kuvaleveys on 100px. Korkeus vaihtelee, osa patsaista sopii paremmin pystykuvaan ja osa vaakakuvaan. Visuaalisen muokkaimen omai sovituksia voi visuaalisen muokkaimen käyttäjä muokata myös sillai vanhanaikaisesti eli muokkaamalla wikitekstiä.--Htm (keskustelu) 15. huhtikuuta 2018 kello 17.59 (EEST)

Rajakivet pois luetteloista?[muokkaa wikitekstiä]

Ovatkohan vanhat rajakivet mitenkään "muistomerkkejä"? Pitäisin niitä lähinnä muinaismuistokohteina ja poistaisin ne tämän projektin luetteloista. Esim. Luettelo Kuhmon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 09.40 (EEST)

Näkisin myös noin, ja jonkun muunkin luettelon keskustelussa tätä taidettiin joskus sivuta. Muinaismuistoina ja luonnonmuistomerkkeinä ne kyllä ovat merkittäviä, mutta luonnonmuistomerkki on nimenomaan luonnon luoma ja muinaismuisto on arkeologinen kohde, ja rajakivi usein voi olla molempia samalla. Joskus jonkin tällaisen kohteen viereen kyllä on satettu tehdä erillinen muistomnerkki, ja näitä on saatettu ottaakin luetteloihin. (esim. Suomen pohjoisimman pisteen muistokivi.)--Urjanhai (keskustelu) 5. huhtikuuta 2018 kello 18.39 (EEST)

Kuka tai mikä on "tekijä"?[muokkaa wikitekstiä]

Moniin muistomerkkikohteisiin on laitettu tekijäksi muistomerkin pystyttänyt yhteisö. Taideteosten kohdalla tekijä on selvästi teoksen tehnyt taiteilija. Siksi toiset muokkaajat ovat poistelleet yhteisöjen nimiä sellaisistakin kohteista (tyyliin muistolaatat), joille henkilötekijää ei oikeastaan ole. Esim. muistolaattoihin on joku ammatti-ihminen vain kaivertanut laaditun tekstin, eikä ole sen kummempaa "tekijää".

Mutta voisimmeko laajentaa käsitettä "tekijä" koskemaan ainakin muistolaattojen kohdalla myös kohteen pystyttänyttä tahoa? --Aulis Eskola (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 09.46 (EEST)

Toinen tapa olisi merkitä pystyttänyt taho viitteeseen tai kuvatiedoston kuvaukseen. Käyttäjä:Tappinen taisi tuota jälkimmäistä esittää toisessa kohtaa tätä sivua.--Urjanhai (keskustelu) 5. huhtikuuta 2018 kello 18.42 (EEST)
Olen aika varovaisella kannalla tässä. Julkisten kohteiden ja varsinkin muistolaattojen pystyttäjät haluavat tuoda nimensä esille, jolloin se toisinaan muistuttaa jonkinlaista piilomainontaa. Tällaista ei saisi Wikipediassa tukea. Olen tässäkin Urjanhain vaihtoehdon kannalla, eli kerro se viitteessä tai kuvan tiedoissa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. huhtikuuta 2018 kello 19.46 (EEST)
Vielä, että tekijä sekoitetaan usein valmistajaan. Valmistaja voi olla yritys tai joku kollektiivinen taho jaka valmistaa esimerkiksi taiteilijan suunnitelman. Valmistaja ei kuitenkaan ole sama kuin kohteen tuottaja, joka on se taho joka on tehnyt aloitteen julkisen teoksen, muistomerkin tai muistolaatan pystyttämiseksi tai organisoinut esimerkiksi rahoituksen. Minusta näissä luetteloissa pitäisi pitäytyä vain tekijään eli siihen henkilöön joka on tehnyt kohteen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. huhtikuuta 2018 kello 00.08 (EEST)

Piilomainontaa vai ei?[muokkaa wikitekstiä]

Tuo piilomainontakysymys on huomionarvoinen. Mietin sitä joskus tämän yhteydessä: [2], [3], [4]. En osaa sanoa vaikuttaako arviointiin se, onko uutisointi tapahtunut tilattavissa lehdissä, ilmaisjakelulehdissä vai molemmissa kuten tässä. Toisaalta joka tapauksessa paljon taidetta on kautta aikojen kustannettu yksityisesti, niin kuin vaikka Helsingissä se veistos koiralle sokeria tarjoavasta tytöstä, jonka takaa teoksen aikoinaan sponsoroinut tehdas jo on kadonnut. --Urjanhai (keskustelu) 6. huhtikuuta 2018 kello 08.38 (EEST)
Esim tämä tuskin voi olla olematta piilomainontaa.--Urjanhai (keskustelu) 6. huhtikuuta 2018 kello 08.46 (EEST)
Laajassa mielessä jokainen julkinen taideteos mainostaa myös tekijäänsä eli taiteilijaa, joka on tehnyt työn ansiotarkoituksessa. Näissä esimerkeissäsi seinämaalaus ja muistoaatta tuovat molemmat esiin paikkaa ja sen merkitystä. Toki ne tuovat esiin samalla myös yritystä, mutta minusta paikalla ja sen merkityksellä on molemmissa esimerkeissäsi riittävä merkitys, jotta voi sanoa, että suoranaisia mainoksia ne eivät ole. Helsingin Pitäjänmäen rautatiaseman laiturilta näkee maalitehtaan seinään tehdyn suuren seinämaalauksen, johon on sijoitettu eri puolille maalitehtaan tuotteiden logoja. Tämä on nähdäkseni suoranaista julkisen taiteen "tuotesijoittelua", joten se on suoranaista mainontaa, eikä seinämaalaus siksi kuulu Wikipediaan neutraalisuuden takia. Myös aatteen esilletuonti eli propaganda voidaan tulkita mainonnaksi. Mielestäni Suomen julkisessa taiteessa on aika vähän varsinaista räikeää propagandaa, esimerkiksi Gunnar Finne Armas Lindgren Pellingin retken muistomerkki 1921.jpg tämä Gunnar Finnen veistos on mielestäni propagandaa, mutta sillä on myös niin paljon historiallista painoa, että se ei ole varsinainen mainos, mielestäni. Myös Arvi Tynys Vilppulan taistelujen 1918 1938.jpg tämä Arvi Tynyksen Vilppulan taistelujen 1918 muistomerkki on vahvasti propagandistinen, mutta ehkä enemmänkin lajissaan kuriositeetti kuin sääntö.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. huhtikuuta 2018 kello 11.43 (EEST)
Ehkä oleellista mainonta-aiheessa on pohtia sitä, voiko osoittaa, että itse kohteessa, julkisessa teoksessa, muistomerkissä, muistolaatassa tai kontekstissa on jotain sellaista joka viittaa selvästi ja pääosin jonkin tuotteen, tuoteryhmän, brändin, yrityksen tai aatteen ym. myynnin edistämiseen. Varmaan kaikissa luettelon kohteissa on "piilomainontaa" jollain tavalla, mutta se ei ole nähdäkseni tärkeää. Mainonta pitäisi jotenkin pystyä osoittamaan havainnollisesti ja konkreettisesti. Jos pystyy, sellaisen paikka ei ole Wikipedian luetteloissa. Mainonnasta on vaikea laatia yleispätevää sääntöä, jolloin rajatapaukset pitäisi ratkaista keskustelujen avulla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. huhtikuuta 2018 kello 16.01 (EEST)
Jyväskylässä on Goodyearin seinämainos 1920-luvulta, joka on entisöity 1991, kukaan ei vaan ole vielä ehtinyt sitä kuvaamaan ja tallentamaan luetteloon. Kuvasin Hangossa viime kesänä tämän Nubbenin Nubben.jpg, joka on jalkakäytävässä oleva vanha rautakaupan mainos. Molemmat ovat itse mainontaan liittyvä aspekti, jonka kai voi katsoa sallittavan, nimittäin mainonnan ja paikan historia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. huhtikuuta 2018 kello 16.21 (EEST)
Alkuperäinen ajatukseni oli tuossa itse asiassa turhan fokusoimaton. Tässähän teoksen tekijä kuitenkin lienee riippumattomasti määritelty taiteilijaksi ja teos taideteokseksi. Rajatapaukset voi sitten käsitellä yksi kerralllaan.--Urjanhai (keskustelu) 6. huhtikuuta 2018 kello 16.16 (EEST)

Teosten nimien linkit[muokkaa wikitekstiä]

siirretty kohdasta Keskustelu:Luettelo Helsingin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä#Teosten nimien linkit

Esitän poistettavaksi sellaiset linkit teosten nimistä, jotka eivät viittaa itse teokseen. Siis esimerkiksi teoksen Adolf Erik Nordenskiöldin muistomerkki nimestä poistetaan henkilön linkki. Tämä siksi, että henkilöön tai johonkin muuhun kuin itse teokseen viittaava linkki on harhaanjohtava. Mitä mieltä ollaan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 00.32 (EET)

Hyvä esitys, kannatan.--Htm (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 02.31 (EET)
Tehty.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 09.14 (EET)
Taisin myöhästyä, mutta ilmoitan olevani eri mieltä. Kun kyseessä on jonkun tietyn henkilön muistomerkki, olisi nimi tässäkin syytä linkittää, jotta linkistä voi katsoa, kuka on kyseessä. Jos itse veistoksestakin on artikkeli, linkin tulisi tietysti ohjata sinne, mutta eiköhän siellä sitten ole linkki itse veistosta käsittelevään artikkeliin. Joten eiköhän palauteta ne linkit. -KLS (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 09.34 (EET)
Näin on aikaisemmin menetelty. Mutta esimerkiksi linkki Danaidit viittaa danaidit-myyttiin, jonka aihe veistos on, ei itse veistokseen. Lukijan on myös joskus vaikea pikasilmäyksellä erottaa, johtaako linkki aiheeseen, henkilöön ym. vai itse veistoksen artikkeliin. Arvelisin että jonkin verran tämä saattaa aiheuttaa myös sitä, että ihmiset jotka harkitsevat kirjoittaa artikkeleita patsaista, katsovat pikasilmäyksellä että ok, kun veistoksen nimeen on joku linkitys, ei se artikkelia niin kaipaakkaaan. Oon samaa mieltä, että luettelossa voisi olla linkki myös esimerkiksi sen kohdehenkilöön, mutta sen paikka ei ole teoksen nimessä. Teoksen nimen pitäisi olla muutenkin hyvin tarkasti se, miksi sitä ylläpitävä vastuullinen instituutio eli useimmissa näissä patsaissa Helsingin taidemuseo luettelossaan ilmoittaa. Muuten haut menevät sörsseliksi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 11.52 (EET)
Olen edelleen sitä mieltä, että wikilinkkien tulisi viitata teokseen eikä teoksen aiheeseen, varsinkin, kun luettelon aiheena ovat teokset. Pitäisikö sitten olla vielä selostesarake, johon voisi ujuttaa teoksen aiheeseen (mikäli sellainen on) johtavan linkin?--Htm (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 07.39 (EET)
Oon miettinyt aikaisemmin, pitäisikö luettelossa mainita teoksen mateeriaalit ja tekotavat, mutta tullut siihen tulokseen, että varsinkin nykytaiteessa materiaalit saattavat olla vaikeasti arvattavissa, joten niiden maininta kuuluu teoksen artikkelisivulle viitteineen. Edelleen pidän kiinni tuosta harhaanjohtavuusteesistä, kuuluuhan teoksen sanallinen kuvaus ja linkitys sen kohdeaiheeseen tai kohdehenkilöön pikemminkin sen artikkelisivulle myös. Luettelo on tietokanta, jota on voitava käyttää myöhemmin erilaisiin tarkoituksiin ja siksi teoksen nimen pitää olla yksiselitteinen linkkiä myöten.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 00.54 (EET)
Tästä teosten linkityksestä on jatkuvasti ristikkäisiä muokkauksia eri luetteloissa. Minäkin pitäisin hyvänä, että esim. henkilön muistomerkistä/patsaasta linkitettäisiin henkilönimi henkilön artikkeliin, jos kohteesta ei ole muistomerkki- tai patsasartikkelia. Muistokohteiden kohdalla olisi tärkeää päästä kiinni ajatuksesta, ketä tai mitä täsä muistetaan ja muistellaan.
Lukija, jolle Wikipedian linkityskäytäntö on tuttu, erottaa kyllä Aleksis Kiven muistomerkin ja Aleksis Kiven muistomerkin. Ensimmäinen viittaa muistomerkkiin ja toinen henkilöön (tapauksessa, jossa muistomerkistä ei olisikaan vielä artikkelia). Käyttäisin linkitystä vain tällaisissa tapauksissa, joissa linkittäminen kohteen aiheeseen (esim. henkilöön) on selkeä- Tällöin kohteen aihe ei voi hankalasti sekaantua itse kohteeseen kuten tuossa Dinaidi-esimerkissä (Danaidit vs Danaidi. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 10.05 (EEST)
Ongelmaksi tulee, että jos henkilöä ei linkitetä ja jos teosartikkelia ei ole, niin lukijalla ei ole mitään pääsyä henkilöartikkeliin tai edes tietoa henkilöartikkelin mahdollisesta olemassaolosta muuten kuin avaamalla toinen ikkuna ja tekemällä siellä haku ja arvuuttelemalla tuloksista olisiko joku haun tuottamista henkilöistä mahdoillisesti muistomerkin aihe. Hyvin tunnettujén henkilöiden kohdalla sivistynyt lukija voi arvata, että esim. Kivestä tai Nordenskiöldistä varmaan on artikeli, mutta kuka osaa etsiä Jorma "Jori" Niemisen, jos hänelle pystytetään muistomerkki? Toisaalta intressi olla linkittämättä henkilöä on myös perusteltu. Jos otetaan kolmas vaihtoehto, niin aiheutuuko lisäsekaannusta siitä jos muistomerkki olisi ohjauksena henkilöön? Ilmeisesti aiheutuu, koska muistan syksyn kilpailusta, että ohjauksia ei pysty linkittämään wikidataan, ja näin ohjausten hyöty suurelta osin menetetään wikidatan osalta, mikä taas antaa perusteen luoda artikkeleita aiempaa aktiivisemmin vaikka lyhyinä minimivaatimukset juuri täyttävinä placeholdereina. Hahmotinko nyt oikein tuon ohjausten mahdollisen ongelmallisuuden?
Vai voisiko linkin henkilöön luettelossa sijoittaa selittävään lauseeseen alaviitteessä siten kuin alaviitteissä wikipedian ulkopuolella ja joskus wikipediassakin näkee viitteiden ohella myös erilaisia selitystekstejä tai kommentteja?--Urjanhai (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 11.45 (EEST)
Urjanhai: Itse asiassa Niemisen muistomerkki on olemassa luettelossa Luettelo Salon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. --Abc10 (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 11.50 (EEST)
Käytin tuossa vahingossa epäselvää sanontaa. Olin itse lisännyt tuon muistomerkin lueteeloon edellisenä päivänä kun sattumalta oli tullut vastaan uutinen sen paljastamisesta.--Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 13.13 (EEST)
Eli näin: [5] (EDIT: Ei ollutkaan hyvä, muutetaan). Tai pikemminkin näin: [6] (tämä on parempi) ja näin: [7]. --Urjanhai (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 11.53 (EEST)
Ja henkilöartikkelista taideteosluetteloartikkeliin näin, jos muistomerkistä ei vielä ole artikkelia: [8]. --Urjanhai (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 12.12 (EEST)
Kannatan kyllä Urjanhain ideaa hyvin lyhyen tekstin sijoittamisesta alaviitteeseen. Sitä tuskin tarvitaan esimerkiksi J. W. Snellmanin tai Urho Kekkosen muistomerkkien kohdalla. Ja perustelen vielä henkilöartikkelilinkin tai muun pitämistä pois näistä luetteloista, koska se saattaa ehkäistä myös punalinkkien luomista. Punalinkkihän voidaan katsoa toivomukseksi siitä, että joku loisi artikkelin teoksesta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 14.24 (EEST)
Mitä harhaanjohtavaa on muodossa Adolf Erik Nordenskiöldin muistomerkki? Olenkohan liian syvällä WP-käytännöissä: minusta tuo on ihan selvästi linkitys henkilöstä kertovaan artikkeliin eikä missään nimessä muistomerkkiin. Millainen väärinkäsitys tässä voi muodostua ja miten? --Aulis Eskola (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 23.26 (EEST)
Kaikkien teosten nimi ei poikkea niiden esittämän henkilön nimestä, mistäpä silloin tiedät esimerkiksi onko Aleksanteri II linkki henkilöön vai patsaaseen ? --Tappinen (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 23.41 (EEST)
Eikö näitä muutamia tapauksia voida nimetä luetteloon esim. tyyliin Aleksanteri II:n patsas? Sotiiko tämä liikaa yleisempää nimeämistä vastaan?
Toisekseen: onko sillä väliä, joutuuko henkilö- tai patsasartikkeliin. Saa ainakin sangen järkevää aiheeseen liittyvää lisätietoa. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. maaliskuuta 2018 kello 00.01 (EEST)
Kohteen nimi pitäisi olla käsittääkseni pikkutarkasti se, mikä luotettavassa lähteessä mainitaan, sekä hakujen että viestinnän kannalta? Kohteen nimen linkin pitäisi minusta johtaa siitä laadittuun artikkeliin, eikä henkilöön tai aiheeseen. Jos teoksen tai muistomerkin nimessä on linkki johonkin muuhun, se saattaa estää joko punalinkkien tai jopa aihetta koskevan artikkelin luomisen. Tämä on käsitykseni.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. maaliskuuta 2018 kello 09.56 (EEST)
Kannatan Urjanhain ajatusta siitä, että jos halutaan kohteen kohde eli patsaan tai muistomerkin kohde tai aihe mukaan, sen voisi kertoa alaviitteessä. Ne ovat paljolti käyttämätön ja käsittääkseni ihan sallittu mahdollisuus.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. maaliskuuta 2018 kello 12.03 (EEST)

Useampi kuva[muokkaa wikitekstiä]

Joistakin taideteoksista on joihinkin luetteloartikkeleihin tullut lisätyksi useamman kuvan montaaseja. Olisiko kuitenkin niin, että luettelossa olisi selvintä olla vain yksi kuva ja useampaa kuvaa voisi käyttää luomalla teoksesta artikkelin ja käyttämällä siinä useampaa kuin yhtä kuvaa? Toisaalta nyt luetteloissa olevia usaeamman kuvan montaaseja tuskin kannattaa poistaa kiireesti vaan pikemminkin vasta kun teosartikkkeli on luotu, ettei hyviä ja informatiivisiaq kuvia turhaan poistettaisi käyttämättöminä sitaattikuvina.--Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2018 kello 14.29 (EEST)

Montaasit ovat huono ratkaisu missä tahansa, ja varsinkin luetteloissa, joissa kuvan tila on hyvin pieni. --Abc10 (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 11.53 (EEST)

Missä järjestetään fotosafarit 2018?[muokkaa wikitekstiä]

keskustelua siirretty sivulle Wikiprojekti:Fotosafarit

Oisko parempi, jos perustettais Wikiprojekti Fotosafarit 2018?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. kesäkuuta 2018 kello 12.39 (EEST)

Joo, Wikiprojekti Fotosafarit olis hyvä perustaa. Mutta jätettäiskö se vuosiluku pois - ei taida tulla vielä tänä kesänä valmista koko Suomesta... ;) --Aulis Eskola (keskustelu) 24. kesäkuuta 2018 kello 19.41 (EEST)

Tehty, eli jatkossa keskustelu Fotosafareiden järjestämisestä omalla projektisivulla Wikiprojekti:Fotosafarit. Kopioin sinne myös tätä keskustelua.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. kesäkuuta 2018 kello 21.39 (EEST)

Porin taideteokset Wikidatassa[muokkaa wikitekstiä]

Kävin tallentamassa loputkin Luettelo Porin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä -sivun teokset Wikidataan ja koostettuna tiedot näkee täältä. --Zache (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 09.42 (EEST)

Onko sulla joku skripti tai vastaava, joka lukee tietoja Wikidataan? Missä muodossa syöttöaineisto pitäisi olla? Esimerkiksi teoksen kohde ei ole selkeänä kenttänä useiden fotomaratonien pohjalistoilla. Kaupunkien teoslistoilla on tyypillisesti myös teoksen päämateriaalit ja mittoja, ja omalla hiekkalaatikollani olen etsittävistä/kuvattavista kohteista saattanut näitä tietoja pitää erillisten teoslistojen sijaan; mielellään näkisin materiaali- ja mittatietoja myös koontitaulukoissa. Onhan hyvissä taidenäyttelyjen teoslistoissakin usein näitä tietoja. Halutaanko materiaali-/kokotietoja wikidataan? --Paju (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 15.41 (EEST)
Tällä hetkellä minulla on scripti joka lukee noita taideteosluetteloita ja tekee niistä Quickstatements käskyjä, mutta lopputulos on siitä huolimatta aikamoista käsityötä. Käytännössä mitä se useimmiten tekee on, että se hakee kentistä linkkejä wikipedia-artikkeliin ja sen perusteella täyttää jonkun kohdan Wikidatassa. Epäselvimmät tiedot kuten vaikka osoitteet olen vienyt käsin. Mitä tietojen vientiin tulee, niin jos materiaali/koko tiedot vain on jossain fiksussa muodossa, niin vien niitä ihan mielellään wikidataan.--Zache (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 16.09 (EEST)

Yleisten kirjastojen digitoimat aineistot[muokkaa wikitekstiä]

Näitä on osoitteessa: http://digi.kirjastot.fi Aineistot vaihtelevat kunnittain, ja joskus aineistoihin sisältyy tietoja muistomerkeistä. Kannatttaa tsekata ja näitä näkyvät ainakin jotkut projektissa mukana olevat jo käyttäneenkin.--Urjanhai (keskustelu) 24. heinäkuuta 2018 kello 21.30 (EEST)

Lisäys vielä kun Käyttäjä:Raksa123 oli huomannut, että Satakunnasta tuolla pitäisi kai olla kai kaikki pitäjänhistoriat. Säästää huomattavasti Wikipedistin hartialihaksia ja selkäreppua ja kirjastomatkoja.--Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2018 kello 11.59 (EEST)

Kiitos linkistä. Mukana näkyy ensiotoksen perusteella olevan myös julkaisuvapaita (lähde mainittava) kuvia, joita voi lisäillä artikkeleihin.--Paju (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 15.34 (EEST)

Onko muistorakennus muistomerkki?[muokkaa wikitekstiä]

Kopio Kuopion julkisia taideteoksia koskevasta keskustelusta:

Periaatteellinen ja ehkä vähän määrittelykysymyskin: Jos muistomerkki on rakennus, kuuluuko se muistomerkkilistalle? Pieni siunauskappeli käveli vastaan Ison hautausmaan artikkelia aloittaessani. Lähteestä löytää kuvankin, ja koordinaatit voidaan hakea. Eli hautausmaalla venäläisille sotilaille (Donin kasakoille) on ilmeisesti pystytetty muistomerkiksi pieni kappeli vuonna 1912. Listaammeko sen hautausmaan ryhmämuistomerkkinä sankarivainajien tai vakaumuksensa vuoksi surmattujen (punaisten) yhteisten hautamuistomerkkien tavoin? --Paju (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 06.14 (EEST)
Kuopion ison hautausmaan muita ryhmämuistomerkkejä on julkisen taiteen listalla ja niitä on tarkoitus dokumentoida elokuun lopulla (la 25.8. seutuviin). --Paju (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 15.30 (EEST)

Muistokappeli[muokkaa wikitekstiä]

Ortodoksinen muistokappeli (1912) Kuopion Isolla hautausmaalla venäläisten sotilaiden haudalla.

Onko usealle henkilölle pystytetty, Kuopion Isolla hautausmaalla sijaitseva muistokappeli muistomerkki? --Paju (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 22.34 (EEST)

Minusta kappelit ja paviljongit kuuluvat arkkitehtuuriin, eli ei näihin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. syyskuuta 2018 kello 23.21 (EEST)
Jatkan keskustelua: En yleistäisi erilaisia kappeleita, niillä on eri tarkoituksia. Enkä johtaisi ajatuksia sivuun puhumalla paviljongeista. Vihityt siunauskappelit ja pienet kappelikirkot ovat suurempina selkeämmin ja puhtaammin kirkkorakennuksia ja arkkitehtuurin sarkaa jo kirkkolain mukaan, mutta muut toimituskappelit tai kappelit eivät ole samassa mielessä kirkkorakennuksia, vaikka niissä järjestettäisiin kirkollisia tilaisuuksia ja toimituksia. Tämä muistomerkki ei kai kuulu kumpaankaan "luokkaan". Kirkollisissa siunauskappelissa vainajat siunataan ennen hautausta, mutta siunaaminen on vuosisatojen ajan voitu tehdä myös taivasalla haudalla tai kirkossa. Toisaalta myös arkkitehtuuriin kuuluvia teoksia on mukana esimerkiksi julkisivutaiteen, vaikkapa rakennuksen seinämateriaaleista muodostettujen reliefien kautta. Erilaiset muistelualueet voisi joku lukea ainakin joskus sekä ympäristötaiteen että -arkkitehtuurin piiriin. Hautausmailla olevia yksittäisten henkilöiden tai perheiden haudan päälle muistomerkiksi tai muistelupaikaksi pystytetyt muistokappelit tai hautaholvit (usein (englanniksi) nimellä tombs) ovat taas yksityisen haudan muistorakennelmia tai läheisten muistelupaikkoja eivätkä niinkään julkisia muistomerkkejä. Mutta usean, toisiinsa ei-sukulaissuhteessa olevan henkilön muistopaikalle pystytetyt muistomerkit hyväksytään, ei pitäisi olla taiteenlajista kiinni, mitkä ovat muistomerkkejä, jolloin tämä kuuluisi listalle vaikka suunnittelijana olisi arkkitehti eikä kuvanveistäjä, kuten vaikkapa muistomerkkinä tunnetussa Valko-Venäjän Minskissä sijaitsevassa Afganistanin sodan muistokappelissa tai pikemminkin kokonaisessa muistosaaressa (useine osineen, alueella myös monin veistoksin koristellun kappelin ulkopuolisia, pienempiä muistomerkkejä). Yhtälailla sankari- ja onnettomuusmuistomerkkien tapaan tällaiselle rakennetulle muistomerkille voivat sukulaiset tai perinneyhdistykset tulla muistelemaan ja tuoda kukkia. Vaikka jotkut kirkonpalvelijat tai uskovaiset saattavat tuoda pyhäkköihinkin kukkia, kyse ei ole samasta asiasta; tuolloin kukkia tuodaan esimerkiksi jonkun pyhänä kunnioitetun henkilön ikonin tai vastaavan teoksen luo; ei omaisen tms. muistomerkille... (No, osin kirkollisesta kulttuurierosta johtuen: tämän venäläisten sotilaiden haudan muistokappelinkin sisällä on yksi risti ja ikoni; muttei se tee rakennelmasta pyhäkköä). Toiminnallisestikin tämä haudalle pystytetty muistokappeli on kuin usean henkilön muistoristi tai muu vastaavava muistomerkki. --Paju (keskustelu) 22. syyskuuta 2018 kello 22.23 (EEST)
Sisänäkymä Kuopion Isolla hautausmaalla sijaitsevan venäläisten sotilaiden haudan muistokappeliin (1912), Kuopion Puijon kaupunginosa. Jumalansynnyttäjän ikonin alla on venäjän- tai kirkkoslaavinkielinen muistolaatta.

Mikä tahansa objekti on muistomerkki, jos se on merkitty sellaiseksi joko siinä tai välittömästi sen läheisyydessä olevalla tekstillä. Voisimmeko noudattaa "tykkiesimerkkiä", joka kuuluu seuraavasti. Pysyvästi paikalle sijoitettu tykki ei ole muistomerkki, eikä se kuulu luetteloon. Jos tykkiin on kiinnitetty, tai sen lähellä on laatta, joka merkitsee sen muistomerkiksi, silloin tykki hyväksytään luetteloon. Samaa voisi soveltaa rakennuksiin, puihin, metsiin ja kiviin. Esimerkin idea on siinä, että "ulkoisin", pätevienkään tietolähteiden kautta objektia ei voi muistomerkiksi luetteloon hyväksyä, vaan tieto tai osoitus pitää olla siinä itesessään tai sen läheisyydessä. Tämä siis pätee niihin muistomerkkeihin, joita ei voi pitää teoksina, kuten tykkeihin, koneeenosiin, kiviin, puihin tai metsiin. Kuvat näistä objekteista tallennetaan Commonsiin. Teoksina pidettävät objektit, joista otetut kuvat voivat olla tallennettuja valokuvan kohteen iästä tai tekijän iästä riippuen joko Commonsiin tai Wikipediaan, pitäisi taas osoittaa luetteloon kuuluviksi lähteiden kautta. Olisiko tässä hyvä käytäntö?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 10.18 (EEST)

Muistolaatat pitää vielä määritellä erikseen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 10.21 (EEST)
Usein usean toisilleen ei-sukulaissuhteessa olleiden hautamuistomerkeissä on kaiverrus tai niissä on muistolaatta. Ison hautausmaan muistokappelin seinällä on riisalla suojattu Jumalansynnyttäjän ikoni ja venäjänkielistä tai kirkkoslaavin kielellä kirjoitettua tekstiä sisältävä muistolaatta. Eli kuvitusta peliin: Laitan oheen kuvan vakuudeksi. Valitettavasti laatta on niin tumma ja kuvakulma huono, että vain piehestä osasta tämän kuvan tekstiä saa selvää. Kuvasta jälkikäteen (osin rajaus- ja muokkausvaiheessa) katsoen: Laatassa on muun tekstimassan välissä ilmeisesti joukko henkilöiden nimiä. Tekstiä lukematta/näkemättä tai hautausmaan historiaan perehtymättä en mene sanomaan, kertooko muistomerkki että kaikki nimetyt venäläiset sotilaat olisi haudattu juuri tämän muistomerkin luo, vai olisiko osa haudattu muualle. Tallensin muistokappelin (1912) sisäkuvan varalta taideteosluokkaan, kun en ollut varma ikonin ja sen riisan iästä. En erityisemmin pyrkinyt ottamaan jaetavaa sisäkuvaa muistokappelista, siksikään on pyrkinyt kuvatessani maksimoimaan muistolaatan luettavuutta; ilkivallalta ja varkailta suojaava oviristikkö vaikeutti kuvaamista.--Paju (keskustelu) 27. syyskuuta 2018 kello 18.18 (EEST)
Tästä herää kysymys, vaikuttaako se, onko laatta vai esim. paperinen kyltti: Esimerkki: Sähköraitien veturi museoituina lasiseen vitriiniin ulkosalla, vitriinissä esillä lahjakirja. Tai höyrylaivan kone museoituna lasiseen vitriiniin jossa seliteteksti, joka kertoo että kyseessä on muistomerkki ja selostaa koneen historiaa. Tai joku vanha puinen saaristomerenkulkuun liittyvä satamanosturi jossa myös laatta tai tai kyltti vieressä (en enää tästä viimeisestä muista ulkoa kumpi).--Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2018 kello 18.43 (EEST)
Tuo tykki ja muistolaatta -kriteeri, jota en pidä tyhjentävänä rajauksena, muistui mieleen, kun viikonloppuna kävelin taaperon kanssa mutta ilman kameraa Vantaanjoen suulla Tekniikan museon piha-alueella, Helsingin Vanhankaupungin, Kuninkaankartanonsaarella. Museon päärakennuksen vieressä yleisellä puistoalueella seisoo sähkötekniikan ja energiateollisuuden historiasta kertomassa metallisella muistolaatalla varustettu (muistaakseni 50 käyttövuoden jälkeen museolle lahoitettu) iso sähkömuuntaja. Joissain Helsingin kaupungin karttapalvelun kartta-aineistoissa tämä on nimetty "Sähkökeskukseksi"; sijainti on 60.2158°N, 24.9844°E . Tätä muuntoasemaa tai sen laattaa ei tainnut olla Helsingin julkisten teosten ja muistomerkkien listalla? --Paju (keskustelu) 1. lokakuuta 2018 kello 21.29 (EEST)
No Tampereella on luettelossa Murikan höyryvasara ja Murikan konevasara, höyryvasarassa on kylttikin ja lähteessä mainitaan se tamperelaisen metalliteollisuuden muistomerkkinä. Jos muuntaja on kyltissä tai jossain lähteessä mainittu jonkun tapahtuman tai aiheen muistomerkkinä, niin mikseipä se luetteloon sopisi.--Htm (keskustelu) 1. lokakuuta 2018 kello 22.56 (EEST)

Muistometsiköt[muokkaa wikitekstiä]

Jossakin yliopiston metsäasemalla taas voi olla muistokuusikko, joka on kirjallisesti tarkoin dokumentoitu, mutta maastossa ei (kai? - tämä pitäisi varmistaa) ole laattaa tai kylttiä, joskin aseman pääsisäänkäynnin luonna on puusta veistetty opastaulu, johon muiden kohteiden ohella on merkitty muistokuusikko. Sitten on jossain muussa vaiheessa toiseen kohtaan perustettu muistopihlajikko, johon liittyy puinen veistetty kyltti.--Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2018 kello 18.49 (EEST)

Jos kohteessa itsessään ei ole tietoa siitä, minkä muistoksi se on perustettu, minusta sitä ei tarvitse ottaa luetteloon. Eli semioottisesta näkökulmasta ajateltuna muistomerkin merkityksen pitää selvitä katsojalle paikan päällä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. syyskuuta 2018 kello 19.44 (EEST)

Asiaa käsitelty edellä kohdassa "Muistopuut ja muistometsät" - jatketaan siellä. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. lokakuuta 2018 kello 10.27 (EEST)

Projektin tila 1.8.2018[muokkaa wikitekstiä]

Tänään julkaistun projektin tilaston mukaan:

  • luetteloitu on yhteensä 6 537 kohdetta
  • luetteloiduista on kuvattu 3 709.
  • Kaikkien kuntien luettelointi on alkanut.
  • 28 kunnassa luettelon kuvitus on yli 90 prosenttia.
  • Luetteloiduista kohteista nolla - 19 prosenttia on kuvattu 31 kunnassa
  • Nolla prosenttia, eli kuvausta ei ole aloitettu viidessä kunnassa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. elokuuta 2018 kello 19.21 (EEST)

Geohackin bugi[muokkaa wikitekstiä]

OSM ja Google maps linkit ovat aika kelvollisia, mutta geohackin linkeissä on puhelimella käytettynä bugi kun tietokoneen isommalla näytöllä rinnan näkyvät taulukot puhelimen näytöllä menevätkin läpinäkyvinä päällekkäin. Kun mobiiliutta nyt kaikkialla hehkutetaan ja sen varaan rakenetaan juttuja, niin tällaisen luulisi olevan helppo poistaa.--Urjanhai (keskustelu) 16. syyskuuta 2018 kello 12.55 (EEST)

Niin, paitsi että nuo googlen linkit eivät aukea lainkaan sen paremmin pöytäkoneella kuin puhelimellakaan kun niitä klikkaa. Ilmeisesti niiissä pitää olla jokin ohjelma tai sovellus asennettuna? Joku googlen karttasovellus (google earth?) muu kuin pelkkä selain taisi joskus muinoin pöytäkoneellani ollakin mutta ei ole taas tullut asennettua. Ja open street mapista näköjään saattaa puuttua 1800-luvulla rakenettuja tehdasrakennuksia keskeltä kaupunkia: yksi sellainen oli mutta viereiset puuttuvat. (Testipaikkana Forssa, mutta onneksi on karttapaikka.) Haja-asutusalueella taas jossain on sisältöä, jossain ei. Eli jos haluaa varmaa karttadataa niin MML voittaa vielä OSM:n silloin kun ollaan muualla kuin Helsingin ydinkeskustassa. (Tämä oli jo vanha havainto, vaikka OSM koko ajan laajeneekin.) --Urjanhai (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 00.21 (EEST)

Annoin ensiapua sen verran, että poistin 'table-layout:fixed;' CSS-määreen jolloin ne eivät mene enää toistensa päälle.[9] --Zache (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 11.41 (EEST)
Kiitos. Mutta mikähän tuossa googlen linkkien toimimattomuudessa on? Pitääkö siinä olla jotain asennettuna? Vai oliko se joku hetkellinen tai satunnainen häiriö? --Urjanhai (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 16.58 (EEST)
Minulla nuo geohack:n Google maps -linkit toimivat. --Zache (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 07.33 (EEST)
Mullakin toimii sekä parilla koneella että Android-kännykällä. Ei mitään erityistä asennettuna. --Aulis Eskola (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 08.45 (EEST)
Ehkä se oli sitten joku tilapäinen, pitää kokeilla uudestaan. Android-kännykkä on kyllä uusi, juuri sen takia että muussa kuin uudessa ei toimi mikään. Huomaan myös, että kaikessa tällaisessa maastokäytössä tabletti olisi hyvä suuremman näyttönsä takia. --Urjanhai (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 09.26 (EEST)
K:okeilinkin Forssan luettelon linkkiä uudestaan sekä android kännykällä että läppärillä, mutta kumpikin antoi 404 not Found. Olisiko tuossa nimenomaisessa linkissä joku vika?--Urjanhai (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 09.30 (EEST)
Kokeilin vielä Helsingin ja Turun luettelojen google mapsin linkkiä läppäöriltä, muutta yhtä lailla niistäkin tuli 404 not found.--Urjanhai (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 09.33 (EEST)
Kyseessä eei siis ollut Google mapsin linkki Geohackissa vaan Wikipedian kuntakohtaisissa taideteos- ja muistomerkkilueytteloissa oleva google mapsin linkki. Osm-linkkejä samoissa artikkeleissa käytin, ja ne toimivat erinomaisesti, mutta samassa boksissa Wikipedian artikkelin alussa oleva linkki google mapsin näkymään ei siis toiminut.--Urjanhai (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 09.37 (EEST)
{{GeoGroup}}-boksin Google Maps-linkki oli rikki jo pidenpään, koska Google ei avaa enää url-osoitteista KML-tiedostoja näytettäväksi kartalle eli niiden näyttämistä varten olisi pitänyt tehdä oma karttasivu joka näyttäisi nuppineulat. Tämä vaihtoehto kuitenkin katosi Googlen kesällä tekemän hinnoittelumuutoksen myötä, koska Googlen dynaamiset kartat ovat ovat nykyään liian kalliita kaikkeen sellaiseen mitä Wikipediasta linkittäminen vaatisi. (ks. Google Maps API pricing changes: what do they mean?) Ratkaisuna otin linkin pois. --Zache (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 09.43 (EEST)
GeoGroup on tosiaan eri systeemi kuin tuo Geohack, vaikka molempien kautta on menty GoogleMapsiin. Kommentoin otsikon ja alun kysymysten mukaista GeoHackia. --Aulis Eskola (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 10.29 (EEST)
Alussa mainitsin OSM ja Googfle maps linkit toimivina ja sitten Geohackin, jossa oli tuo tuo ulkoasubugi, ja kun palasin seuraavassa kommentissani Google mapsin linkkeihin, jotka ylättäen eivät toimineetkaan, niin tarkoitin juuri näitä OSM:n rinnalla Wikipedian artikkeleissa ollleita googke mapsin linkkeejä enkä Geohackissa olevia, koska geohackin ongelma ei ollut linkkien toimivuudessa vaan sivun ulkoasussa. Mutta tuo Zachen antama tieto ratkaisikin tuon. --Urjanhai (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 10.48 (EEST)

Google-karttojen tuottaminen[muokkaa wikitekstiä]

Karttoja on viety GoogleMaps-pohjaan tähän tyyliin: Keskustelu:Luettelo_Hämeenlinnan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä#Kuvaamattomat. (Tästä tarpeesta vaihdettiin muukama sana tässä kohdassa.) Voiskohan tätä jotenkin tehdä systemaattisesti jollakin automaatiolla, koska tarvittaisiin reittihakuja kohteiden sijainnin yhteydessä? --Aulis Eskola (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 10.38 (EEST)

Puukotin Wikishoot me:ta sen verran, että se näyttää nyt GeoJSON tasoja siinä päällä ja tein mallineen {{Public art wikishoot me -linkki}} joka tekee siihen linkin.
Esimerkki:
  • {{Public art wikishoot me -linkki|Luettelo_Turun_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä}}Kartalla
  • Luettelot GeoJSON:ksi muuntava scripti: https://tools.wmflabs.org/fiwiki-tools/public_art_to_geojson.php (esim1), parametriksi voi antaa useita luetteloita |-merkillä eroteltuna. (esim2)--Zache (keskustelu) 19. syyskuuta 2018 kello 09.29 (EEST)
  • Vihreät ovat kuvattuja ja punaiset on kuvaamattomia. Tekstit on luettelon rivi plaintekstiksi muutettuna.
  • Harmaat ovat sivulla olevia koordinaattilinkkejä jotka eivät ole vakiomuotoisessa taulukossa ja teksti on joko geohack:n title tai pagename -parametrin arvo.
--Zache (keskustelu) 19. syyskuuta 2018 kello 09.29 (EEST) Lisätty harmaat pallot--Zache (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 04.42 (EEST)
Tästäkin on apua. Mutta onko noista kartoista mitään suoraa pääsyä reittihakuun? --Aulis Eskola (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 16.54 (EEST)
Nyt siinä on linkit Googlen ja matka.fi:n reittihakuihin. Matka.fi on käytännössä julkinen liikenne. --Zache (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 04.43 (EEST)

Kiitos vielä karttahärpäkkeestä :) Se vaikuttaa niin toimivalta myös kännykässä, että ehdotankin sen laittamista näkyviin jopa varsinaisille luettelosivuille. Sopiiko näin?

Käytännössä voisin tehdä liittämisen kertarysäyksellä kaikkiin luetteloihin luettelokuvausmallineen kautta. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. syyskuuta 2018 kello 10.37 (EEST)

Ajattelin, että sen voisi lisätä ihan {{GeoGroup}} -mallineeseen samoin kuin datan lataamisen geojson:na. --Zache (keskustelu) 26. syyskuuta 2018 kello 15.47 (EEST)
Vaikka noinkin, jos ei taidekohteiden tietojen poiminta näille luetteloille tavanomaisista sarakkesta sotke asioita. GeoGrouphan on käytössä kovin monenlaisissa muissakin yhteyksissä. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. syyskuuta 2018 kello 21.40 (EEST)
Yritän tehdä sen siten, että se tukisi niitä käyttötapauksia myös joita geogroup nykyisellään tukee. Joka tapauksessa ETA tälle on 1.10. Päivitän tehdyt koodimuutokset tuohon karttaan jota WLM käyttää, mutta en halua ottaa riskiä sen suhteen että jotain menee kartassa rikki niin kauan kuin WLM on meneillään. --Zache (keskustelu) 28. syyskuuta 2018 kello 10.06 (EEST)

Kuvailijat - etenkin autoilevat kuvailijat - käyttäkää ihmeessä näitä karttoja! Tosi kätevä käytännössä kuvausreissulla. Tässä esimerkki Kangasalan kohteista Kartalla. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. lokakuuta 2018 kello 23.38 (EEST)

Niin ovat. Tosin joku huomasi hiljan, että ainakin jostain osm-kartoista (mutta ne olivat jossain infoboksimallineessa, eivät näissä) puuttuvat esim. kaikki Turun e3dustan suuret saret tyliin Kemiönsaari, Parainen, Kuusisto jne ja siellä vain tieverkosto kulkee vedessä. Forssassa taas kävelin kauan pitkin tehdasrakennuksen seinustoja kunnes huomasin, että OSM-kartasta puuttuiyksi kokonainen, hehtaarien laajuinen 100 vuotta vanha punatiilinen tehdasrakennus ja pääsin kartalle vasta kansalaisen karttapaikan avulla. Mutta nämä ovat hyvin harvinaisia bugeja. --Urjanhai (keskustelu) 13. lokakuuta 2018 kello 12.24 (EEST)
Paina kohteen pallukkaa. Tulee näkyviin kohteen tieot ja vielä linkki, josta pääset hyppäämään Google-karttaan ja vaikka satelliittinäkymään. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. lokakuuta 2018 kello 12.35 (EEST)

Arkistointi[muokkaa wikitekstiä]

Pitäisköhän tälle sivulle laittaa automaattiarkistointi esim. 3kk viiveellä? Kuukauden viive arkistoinnissa tuntuu liian lyhyeltä. --Aulis Eskola (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 16.54 (EEST)

Pikemminkin 6 kk - 1 vuoden viive. Näin seuraavan kauden tai vuoden toimintasuunnittelua ja budjetointia tehdessä tehdessä edellisen kauden keskustelua näkisi helpommin. Ei tarvitsis arkistoihin kaivautua. --Paju (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 17.02 (EEST)
No mutta, arkistot ovat vain klikkauksen takana. - Jos näitä keskusteluja käyttää toimintasuunnittelussa ym. lähdeaineistona, niin keskustelujen tulisi olla täsmällisempiä ja pysyä osionimen mukaisessa asiassa. Osa keskuteluista on varsin monipolvisia eikä välttämättä kovin helposti selviä, mikä oli keskustelun lopputulos.--Htm (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 18.44 (EEST)
Sivustoon liittyvä Arkistot 1 on yli vuoden ja 2 alle vuoden mittainen. Siksi yksi vuosi voisi olla hyvä kompromissi jatkossa. (En ole edes varma, aikoiko joku oikeasti käynnistää sivun automaattiarkistointia vai ei.) --Paju (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 20.28 (EEST)
Olen arkistoinut vanhoja keskusteluja silloin kun siltä on tuntunut eli kun sivu on mielestäni kasvanut tarpeeksi pitkäksi. Ei siinä muuta logiikkaa ole. Jos on tarvetta jatkaa arkistoituja keskusteluja, voi aloittaa uuden tuoreen keskustelun vaikka xxxx 2 ja aikaisempaan keskusteluun voi laittaa wikilinkin. Sivu on liian pitkä silloin, kun ruudulla näkyy vain puolikas sisällysluetteloa ja uusimpaan keskusteluun päästäkseen saa skrollata urakalla.--Htm (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 20.47 (EEST)

Aloite sisätilojenkin teosten esittämiseksi rajatusti haluttujen kuntien kohdalla[muokkaa wikitekstiä]

Teen aloitteen sisätiloihin sijoitettujen julkisten teostenkin luetteloimiseksi, koska asia on noussut monasti esille. Perusluetteloita ja niiden rajauksia emme voi muuttaa, koska se "räjäyttäisi pankin". Keskeneräinen projekti hajoaisi ja kaikkien kuntien kaikkien sisätiloissakin olevien julkisten teosten luetteloiminen on "mission impossible".

Kyseenalaista tässä on sijoituspaikkojen ulkotilojakin tiheämpi vaihtuvuus ja teosten hurja määrä. Otsikon muodoksi ehdotan tarkoituksella "Sisätilojen kohteita", koska kattava luettelointi on hyvin mahdotonta - sitä tuskin kannattaa ottaa ede etäiseksi tavoitteeksi. Vaihtoehtona voisi olla täysin erilliset artikkelitkin, mutta minusta sisätilojen kohteita voisi laittaa nykyisiinkin luetteloihin omaan kappaleeseensa.

Alla on ehdotus muotoiluksi erillisinä alaluetteloina. Muokatkaa ehdotusta ulkoasusta rohkeasti tai kopioikaa siitä vaihtoehtoisia ulkoasuja. --Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 09.16 (EEST)

Ehdotuksessa on epäselvää ainakin seuraavia asioita, joita pitäisi miettiä ennenkuin kategoria otetaan käyttöön.
1. Mitä tarkoittaa sisätila? Ulko- ja sisätilojen väliin jää erilaisia avoimia ja puoliavoimia "välitiloja", kuten katettuja rakenteita, auloja, käytäviä ja pihoja. Projektissahan ei ole tähän asti määritelty sitä, ovatko kohteet ulkona vai sisällä, vaan oleellista on ollut se, ovatko kohteet vapaasti kaikkien tavoitettavissa.
2. Miten sisätilojen kohteet valittaisiin? Huomioitaisiinko valinnassa kohteiden taiteelliset, historialliset tai ideologiset kriteerit? Tämä toisi paljon uusia määrittelyjä ja käytäntöjä. Nykyisen luetteloinnin peruslähtökohtahan on, että jos joku on määrittelyn mukaisella julkisella paikalla pysyvästi, se voidaan ottaa luetteloon. Rajatapauksia on ollut, mutta ne on ratkaistu tapauksittain. Kuinka monta uutta rajatapausta sisätilojen teosten kriteerien ratkaiseminen toisi mukaan?
3. Puhtaasti käytännöllinen ongelma on se, kuinka monta kohdetta projektiin ylipäätään tulisi lisää, jos sisätiloissa olevat kohteet otettaisiin mukaan. 1.8.2018 luetteloituja kohteita oli yhteensä 6 537 ja niistä kuvattuja oli 3 709. Kuvia taitaa olla nyt lähempänä neljä tuhatta ja luettelointiakin on tehty lisää. Jos sisätilojen teokset otettaisiin mukaan, kohteiden määrä kasvaisi. Miten valittaisiin koko maan museoissa, kirjastoissa, sekä valtion ja kuntien virastoissa, sairaaloissa, yritysten palvelualueilla, yliopistoissa, kouluissa ja päiväkodeissa, hoitokodeissa tai kirkoissa ja seurakuntien tiloissa sisällä olevat luetteloitavat julkiset taideteokset, muistomerkit ja muistolaatat? Osittain suljetuissa tiloissa olevien kohteiden kuvaus vie keskimäärin enemmän aikaa kuin koko ajan vapaasti nähtävissä olevien kuvaus.
4. Keskeisiä tekijänoikeudellisia kriteereitä ovat nykyisen Suomen lainsäädännön mukaan kohteiden pysyvyys, julkinen paikka ja ei-kaupallinen käyttö, joita pystytään nyt noudattamaan hyvin. Tämä ns. panoraamavapaus ei ole mukana nykyisessä EU:n tekijänoikeudirektiivissä, joka hyväksyttänee lopullisesti parlamentissa ensi vuoden alussa. Sen jälkeen alkaa direktiivin soveltaminen jäsenvaltioissa. Ei kannata maalata pirua seinälle, mutta ehdotus ei välttämättä takaa Suomessa edes nykyisenlaista panoraamavapautta. Joka tapauksessa tekijänoikeuslain poikkeuksien tulevaisuus on tältäkin osin epäselvä. Olisiko parempi, että yritetään saada Suomen julkisten teosten ja muistomerkkien luettelo loppuun asti nykyisillä pelisäännöillä ja sen jälkeen voisimme päättää, otetaanko tämä laajennusehdotus työn alle. Pitäisi välttää ns. ikuisuusprojektien luomista. Myös Wikidataan viennissä ja erilaisten hakujen kehittämisessä riittää varmaan sen verran puuhaa, että luetteloijien aika ei kauhean pitkäksi tule. Tässä on se, mitä haluan sanoa ehdotuksesta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. syyskuuta 2018 kello 23.55 (EEST)
Tässä on järkyttävän paljon ongelmia ja mietittävää, jos tähän toisaalla ehdoteltuun toisenlaisen julkisen taiteen ja muistomerkkien luettelointiin alkuunkaan lähdetään. Pitäisin jonkinlaisena kriteerinä sitä, että kohde itse olisi itsenäisen artikkelin arvoinen - siitä löytyy useita lähteitä. Lisäksi kohde pitäisi olla kenen vaan ilmaiseksi katseltavissa, vaikkakin rajoitettuina aikoina.
Kattavaa luettelosta ei saada millään eli siinä mielessä ollaan tekemässä ikuisuusprojektia. Haluaisin kuitenkin luoda paikkaa listata joitakin tärkeimpiä kohtuullisen pysyvästi yleisön katseltavaksi sisätiloihin asetettuja teoksia. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. syyskuuta 2018 kello 00.14 (EEST)

Ehdotus ulkoasuksi[muokkaa wikitekstiä]

Ulkoasuehdotus jota saa muokkailla --Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 09.16 (EEST)

Luettelo ulkotilojen kohteista[muokkaa wikitekstiä]

Luettelossa on pysyvästi julkisilla paikoilla olevia taideteoksia, muistomerkkejä ja muistolaattoja sekä hautausmailla olevia yleisiä muistomerkkejä ja patsaita. Luettelossa ei mainita rakennusten sisällä ja suljetuilla sisäpihoilla olevia julkisia teoksia eikä yksittäisten hautojen veistoksia. Teokset ovat luettelossa nimensä mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Sijaintipaikka on puiston, aukion, rakennuksen tai muun vastaavan nimi ja/tai katuosoite. Alue tarkoittaa kaupunginosaa/kunnanosaa, taajamaa, kylää, osa-aluetta tai asuinaluetta. Karttalinkki osoittaa teoksen sijaintipaikan kymmenien metrien tarkkuudella. Paljastusvuosi on teoksen julkistuksen tai paljastuksen vuosi sijaintipaikalla (suluissa on mainittu valmistumisvuosi, jos se poikkeaa huomattavasti paljastusvuodesta).

Julkinen teos Paikka Alue Kartalla Tekijä Paljastusvuosi Kuva
xxx

Sisätilojen kohteita[muokkaa wikitekstiä]

Luettelossa on pysyvästi julkisissa sisätiloissa olevia taideteoksia, muistomerkkejä ja muistolaattoja. Teokset ovat luettelossa nimensä mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Sijaintipaikka on rakennuksen nimi ja/tai katuosoite. Alue tarkoittaa kaupunginosaa/kunnanosaa, taajamaa, kylää, osa-aluetta tai asuinaluetta. Karttalinkki osoittaa teoksen sijaintipaikan kymmenien metrien tarkkuudella. Paljastusvuosi on teoksen julkistuksen tai paljastuksen vuosi sijaintipaikalla (suluissa on mainittu valmistumisvuosi, jos se poikkeaa huomattavasti paljastusvuodesta).

Julkinen teos Paikka Alue Kartalla Tekijä Paljastusvuosi Kuva
yyy

Commonsista siirrettäviä ja poistettavia taideteoskuvia[muokkaa wikitekstiä]

Commons-luokassa Category:Murals in Finland näyttäisi olevan useita viime vuosien seinämaalausvillityksen tuotoksia, jotka ovat ymmärtääkseni taideteoskuvia. Ne voisi siis kopioida fi.wikipediaan ja merkitä teideteoskuvina poistettavaksi Commonsiin. Eikö niin? --Paju (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 12.29 (EEST)

Nuo uudehkot ovat järjestään tekijänoikusrikkomuksia. Etenkin nuo, joissa kuvauksen kohde on vain ja ainoastaan teos. Jos muut kuin valokuvaaja siirtää niitä fi-WP:n puolelle, pitäisi tarkasti kunnioittaa valokuvaajan oikeuksia. Kuvissahan on kahdet oikeudet, teoksen tekijän ja valokuvaajan. --Aulis Eskola (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 12.36 (EEST)

Osin tämän muistuttamana ja yleisemminkin taideteoskuvien löytämisen helpottamiseksi näkisin tarpeellisena laajaksi paisuneen taideteoskuvien luokan luokittelun huomattavaa parantamista. Voisiko paikallisesti fi-wikiin tallennettuja taideteoskuvia luokitella esimerkiksi teoksen tekniikan ja sijaintikunnan sekä mahdollisesti taiteilijan mukaan? Esimerkiksi "Luokka:Taideteoskuvat seinämaalauksista", "Luokka:Taideteoskuvat ympäristötaideteoksista" ja niin edelleen, tai Taideteoskuva-luokan alaiseksi luodut "Luokka:Seinämaalaukset". Näkisin hyödyllisenä Taideteoskuvien luokittelemisen ainakin sijaintimaansa ja maakuntansa, mielellään myös kuntansa mukaan, esimerkiksi "Luokka:Suomen seinämaalaukset" ja "Luokka:Suomen ympäristötaideteokset" (viitaten Suomessa sijaitseviin, ei suomalaisten ulkomailla tekemiin teoskiin). Tällöin kuvien ja niitä täsmentävien luokkien tulisi näkyä koko ajan taideteoskuvien alaluokkina. Nyt on hyvin hankalaa etsiä taideteoskuvia esimerkiksi kunnittain. läheskään kaikkia teosvalokuvia ei luonnollisestikaan ole mielekästä tai voida luetteloida kuntakohtaisissa teosluetteloissa. Osa teoskuvista - esimerkiksi myös sijaintiympäristöään esittelevät teoskuvat (versus ahtaasti rajatut, vain niukasti teoksen ulkopuolelle rajatut kuvat) - voi liittää esimerkiksi kaupunginosa- tai kylä- tai rakennusartikkelien kuvitukseksi. Tähän liittyen koen huonona joskus jopa vaatimuksena esitetyn ajatuksen poistaa muita kuin kuntakohtaisiin taideteosluetteloihin tms. jo linkitettyjä taideteoskuvia fiwikistä. [Olen nähnyt innokkaimpien, ahdasta rajausta edustavien kuvaajien/kuvaeditoijien poistaneen teoksen kontekstin hyvin esittäneitä kuvia ja korvanneen niitä ehkä resoluutioltaan suuremmalla, mutta sisällöllisesti ahtaasti rajatuilla kuvilla. Jos vaikkapa Pennejä taivaasta -teos rajataan tiukasti, katoaa yhteys vuosikymmeniä Kuopion kauppatorin laidalla killuneeseen pankkikonsernin rakennukseen (teosnimineen, pankin logoineen, ja katuosoitteineen). Tällöin häviää osa teoksen kontekstista, sijoituspaikkaan ja teoksen historiaan liittyvästä sanomasta, joka voi joissain tapauksissa olla aika humoristinen tai piikikäskin. Toisaalta näin eristettynä joku toinen lukija saattaa helpommin löytää "puhtaamman taiteen" kokemuksen. Toiselle tiukka rajaus voi tehdä teoksesta tylsän, mitäänsanomattoman.] --Paju (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 13.17 (EEST)

Tästä keskusteltiin aiemmin, ja rajoituksia aiheuttavana pidetttin kuvien sitaattikuvaluonnetta ja tästä johtuvia tekijänoikeudellisia rajoituksia. Kun en ole tekijänoikeusspesialisti, en pysty tätä kommentoimaan tai arvioimaan enempää. Taideteosartikkeleitahan on mahdollisuus luoda ja luokitella artikkeleita, samoin on mahdollisuus tehdä luetteloita eri tyyppisistä taideteoksista, ja siltä osin kuin taideteoskuvia on commonsissa, niitä voi myös luokitella siellä. Sitaattikuvien luokittelustakin olisi suurta hyötyä aineiston hallinnan kannalta, mutta ainakin aiemmasta keskustelusta tulkitsin, että esteenä olisivat tekijänoikeuskysymykset. Tätä tekijänoikeuspuolta on mahdoillisuus selvittää tarkemminkin, mutta kysymyksen tekijänoikeudellisesta luonteesta seuraa myös varovaisuusperiaate, eli jos ei olla täysin varmoja, niin parempi toimia niin, ettei ainakaan tule ongelmia.--Urjanhai (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 13.48 (EEST)

Muistolaattoja esittävien kuvien tallennuspaikka: fiwiki, Commons vai kumpi tahansa?[muokkaa wikitekstiä]

Onko meillä keskusteltu tai laadittu ohjeistusta siitä, minne muistolaatattoja tai muistolaatan sisältävästä muistokivestä otetut valokuvat tallennetaan? Kuvia muistolaatoista tunnutaan tallennettavan sekä paikalliseen wikipediaan että Commonsiin. Ilmeisestikään muistolaattoja ei tulkita tekijänoikeuden alaisiksi teoksisi, jolloin niitä tai myös muistokiven sisältäviä valokuvia voi tallettaa myös Commosniin? --Paju (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 12.34 (EEST)

Muistolaattoja, joissa on vain tekstiä (ja kenties jokin yleinen symboli), voi tallentaa Commonsiin. Sieltä niitä saadaan yleisempäänkin käyttöön. Jos on kyseessä laatassa on jotakin erityistä kuvallista ilmaisua tai kyseessä on varsinainen reliefi, oikea paikka on fi-WP. --Aulis Eskola (keskustelu) 17. lokakuuta 2018 kello 12.41 (EEST)

Taidesähkökaapit[muokkaa wikitekstiä]

Turun lettelon keskustelussa on linkki Turku Energian sivuille jossa esitellään Turku Energian ympäristötaidetta. Osasta teoksia onkin jo kuvia. Suuri ryhmä tästä ympäristötaiteesta ovat taidesähkökaapit, jotka ovat kaikki Turku Energian sivuilla kartalla, ja jokaisesta on kuva nimi ja tekijätieto. Näitä on Turku energian sivujen mukaan noin 130: [10]. Tulisiko nämä käsitellä Turun luettelossa eri teoksina vaiko yhtenä teosryhmänä, jonka eri teoksia esiteltäisiin omassa artikkelissaan?--Urjanhai (keskustelu) 26. lokakuuta 2018 kello 23.19 (EEST)

Yhtenä teosryhmänä joka esitellään omana artikkelinaan. --Zache (keskustelu) 26. lokakuuta 2018 kello 23.24 (EEST)
Tarkoitatko, ettei esiteltäisi teoksia luettelona rivi kustakin kaapista tietoineen, vaikka lähteet löytyvät? --Aulis Eskola (keskustelu) 26. lokakuuta 2018 kello 23.37 (EEST)
Ymmärsiin niin, että luettelon voisi esittää omassa artrikkelissaan. --Urjanhai (keskustelu) 27. lokakuuta 2018 kello 13.19 (EEST)
Ei isoa liutaa kaappeja ainakaan muiden teosten joukkoon, vähintäänkin oma kappale kaapeille. Oma kappaleensa on helppo siirtää myöhemmin omaksi artikkelikseenkin tarvittaessa.
Tampereella tein Vuoreksen kaappien kohdalla (Tässä, Valokuvia ja muistikuvia Vuoreksen metsistä ennen rakentamista) sellaisen ratkaisun, että esittelin yhden ja mainitsin kaappeja olevan monia tietyillä kaduilla. Tämä ratkaisu toimi joteskin, koska yksi tekijä oli tehnyt teosryhmän.
Taidekaappeja on tosin paljon pitkin kaupunkia Tampereellakin. Tiedä sitten, löytyisikö niille joillekin muillekin kaapeille ihan lähdettä... --Aulis Eskola (keskustelu) 26. lokakuuta 2018 kello 23.32 (EEST)
Turussa tekijöitä on monia, joten teosryhmää yhdistää vain temaattisuus. Mutta luulen että tämä kuitenkin lopulta tekee teoksesta yhden teoksen, jonka joku oletettavasti koordinoinut ja osallistuneet taiteilijat ovat sitten toteuttaneet tätä ideaa porukalla omalta osaltaan itsenäisesti. Googlaamaslla tästä löytyy ainakin tiedotteita. --Urjanhai (keskustelu) 27. lokakuuta 2018 kello 13.22 (EEST)
Noista Vuoreksen yhden tekijän kaapeista olisi mahdollisuus tehdä oma artirkkelinsa jossa olisi enemmän kuvia. Toisaalta taas Turun erään moniosaisen veistossarjan Piiloleikki osalta esitettiin että yksi kuva teoksen artikkelissakin riittää, joten ehkää sama pätisi Tampereen yhden tekijän sähkökaappisarejaankin. Nuo Vuoreksen eri tekijöiden teokset ovat mielestäni enemmän itsenäisiä teoksia kuin Turun eri tekijöiden tekemät sähkökaapit. En tosin tiedä onko tämä vain maallikon mutuilua. Mitä sanoisi käyttäjä:Kulttuurinavigaattori. Pitäisin siis turun sähkökaappeja koordinoidun, monista jäsenistä koostuvan työryhmän yhtenä moniosaisena teoksena, kun taas vuoreksen työt ovat omalla mutullani enemmän itsenäisiä teoksia vaikka ne onkin tehty osana koordinoitua ohjelmaa. --Urjanhai (keskustelu) 27. lokakuuta 2018 kello 13.33 (EEST)

Koordinaattiapua kaivataan[muokkaa wikitekstiä]

Lisäsin Sodankylän luetteloon muistomerkkejä, lähteenä Jorma Kitusen teos Muistomerkit Sodankylässä. Teoksessa on kuvailtu muistomerkit laajemmin ja lisäksi on kirjan lopussa tiivistetty luettelo mm. muistomerkkien osoitteista, tekijöistä, paljastusajasta ja sijainnista. Sijainti on annettu koordinaatein ja mainittu topografinen kartta 1:50000, jonka alueella muistomerkki on. Suurin osa muistomerkeistä on sellaisia, että ne on merkitty muistomerkkisymbolilla Karttapaikan karttaan. Mutta kirjassa mainitut koordinaatit ovat minulle outoa muotoa ja kysynkin, missä järjestelmässä ne on ilmoitettu. Esimerkkinä toimikoon Poro ja lappalainen -patsas, jonka sijainti on luettelossa 67.4148°N, 26.5936°E. Kitusen kirjassa se sijainti on ilmoitettu näin: 748082, 348274 ja kartta on Sodankylä 3713 2. Voisiko joku kertoa, miten tuo sijainti käännetään ETRS89 (~WGS84) -muotoon? Luettelossa on joku(nen) kohde, jonka sijainnin määrittely ei onnistunut tavanomaisin keinoin (kuten Kenraalimänty).--Htm (keskustelu) 30. lokakuuta 2018 kello 23.25 (EET)

@J Hokkanen:, @Urjanhai:. Veikkaisin, että nuo ovat jotain alueellisia kkj-koordinaatteja eli luku olisi n+x -> kkj_x , m+y -> kkj_y jossa on n ja m ovat vakioita jotka kertovat referenssipisteen. --Zache (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 00.55 (EET)
@Htm: jos pistät useamman koordinaattiparin, jossa on alkuperäiset luvut ja niitä vastaavat WGS84 koordinaatit niin voin varmistaa asian ja tehdä muunnoksen. --Zache (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 00.56 (EET)
Katsotaanpa. Näyttäisivät KKJ-koordinaatteja muistuttavilta, mutta eivät toimi, koska numerosarjat ovat yhden numeron verran liian lyhyitä. Karttapaikassa on valittavissa koordinaatisto KKJ Peruskoordinaatisto tai KKJ yhtenäiskoordinaatisto (YKJ). Kun ollaan KKJ:n kaistalla 3, niin nämä ovat sama (eli YKJ = KKJ kaista 3), muilla kaistoilla ne ovat kaksi eri tapaa ilmoittaa sama sijainti. Kokeilen nyt syöttää tuon esimerkkipisteen karttapaikkaan niin että syötän tuon ensimmäisen. Kun katsoo karttapaikasta mitä se tarjoaa saman pisteen KKJ peruskoordinaatiston sijainniksi, niin saadaan N: 7480802,233 ja E: 3482747,637 Tämä tarkoitaa 7480 km 802 m päiväntasaajalta ja 482 km 747 metriä KKJ:n kaistan 3 määriitelevästä meridiaanista. Jos toinen luku on KKJ-koordinaattipari, niin ensimmäisenä tulee mieleen, että sijainti olisi ilmaistu kymmeninä metreinä, ja toimivaan muotoon päästäisiin lisäämällä kumpaankin lukuun nolla perään. Jos kokeillaan tätä tuohon eli syötetään jälkimmäisen esitystavan koordinaatit nolla perään lisättynä kansalaisen karttapaikan koordinaatistoovalintaan KKJ peruskoordinaatisto, niin saadaan: N: 7480820 E: 3482740 Tämä näkyy oilevan sama kuin ensimmäinen piste 10 metrin tarkkuudella. Tämä muuttuu muotoon ETRS89 (~WGS84) kun ensin on keskitetty karttapaikassa sijainti tuohon jälkimmäiseen nolla kummankin luvun perään lisättynä ja sitten valitaan koordinaatistoksi karttapaikan valikossa tuo ETRS89 maantieteelliset (~WGS84) jolloin saadaan saman pisteet koordinaatit tässä koordinaatistossa tuolla 10 metrin tarkkuudella. Eli pitäisi mennä aivan suoraan kun lisää nollat perään ja tekee sitten muunnoksen joko jossain paikkatieto-ohjelmassa tai yksi kerrallaan tuossa karttapaikassa. --Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 02.12 (EET)
@Zache: Esimerkiksi Rieston muistomerkki: 753715, 351897, kartta 3741 1 Koitelainen. VT4:n päällystystyön muistomerkki: 758282, 351375, kartta 3831 1 Laanila. Kun pähkäilin näitä, niin kaivoin Karttapaikan vanhoista painetuista kartoista sen kartan jonka löysin (en muista nyt onko se topo- vai peruskartta, mutta siinä oli ala- ja yläreunassa painettuja vastaavannäköisiä lukusarjoja, joista vain muistaakseni pystysuuntaisissa oli jotain samaa kuin tuossa koordinaatissa. Eli lienee Kitunen katsonut papperikartalta koordinaatit? Kirja on tehty noin vuosina 1997..2000. Nyt ei aamulla ole enempää aikaa eikä tällä ole kiire, kunhan kyselen, mutta @Urjanhai: saattaa olla oikeilla jäljillä. Kiitos vaivannäöstä.--Htm (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 07.46 (EET) (edit)
KKJ:n E-koordinaatti muodostuu niin, että ensimmäinen numero on kaistan nimi (esim. yllä olevassa esimerkkipisteessä 3) sen jälkeen tulee etäisyys kaistan E-koordinaatin nollapisteenä olevana meridiaanista (älkää kysykö miten, Käyttäjä:Gronroos voisi osata kertoa sen). Painetussa KKJ-projektion peruskartassa (ja varmaan topografikartassakin) näkyvät olevan kilometriruudukossa nuo numerot niin, että kaistan numero on E-koordinaatissa mukana sen ensimmäisenä numerona. Silloin sekä E-koordinaatti että N-koordinaatti ovat ruudukossa nelinumeroisia ja tarkoittavat kilometrejä. Lopullinen KKJ koordinaatti on kuitenkin metreissä. Silloin kilometriruudukon lukuihin pitää lisätä kolminumeroinen metriluku. Näin saadut seitsennumeroiset luvut voi sitten syöttää konveroitaviksi joko paikkatieto-ohjelmaan tai karttapaikkaan. Jos E-koordinaatin kilometrilukeman ensimmäinen numero on muu kuin kolme, niin se kertoo muun kaistan (KKJ 1, 2, tai 4, olisiko jossain jopa 0 ja 5 ainakin jos luovutetut alueet lasketaan). Painetuissa kartoissa musta ruudukko ja musta teksti on KKJ, punainen on YKJ = KKJ 3 ja kaistalla 3 kuten eswimerkissä yllä KKJ 3 = YKJ. Kituinen näyttää siis tuossa poikenneen GIS-yhteen sopivasata merkinnästä ilmoittamalla koordinaatit kymmeninä metreinä eikä metreinä ja koordinaateista siisa näyttää saavan käyttökelpoiset lisäämällä kumpaankin koordinaattin nollan perään, jolloin saadaan koordinaatit metreinä. Syynä voi olla että hän on lukenut koordinaatit millimetriruudukolla kartalla 10 m tarkkuudella (tämmöinen ruudukko oli ennen tietokoneita kaikilla kartan käyttäjillä ja niitä sai ostaa MML:n toimipisteistä), muttta onkin käyttänyt merkintätapaa jossa koordinaatit eivät ole metreinä vaan kymmeninä metreinä. Kun topografikartan mittakaava on 1:50 000 ja peruskartan 1:20 000 niin tämä on huomattava, mutta koordinaatit ovat muuten samat. Jos siirrytään pois kaistalta 3 niin E-koordinaatin alkaminen muulla numerollas kuin 3 kertoo tämän. Seilaamalla KKJ:n ja nykyisin käytössä olevan ETRSTM35FIN-koordinaatistojen välillä (so. tekemässä karttapaikassa tai paikkatieto-ohjelmassa muunnoksen) pääsee seilaamaan vanhojen ja nykyisten MML:n karttojen välillä. Seilaamalla ETRSTM35FIN-koordinaatiston ja karttapaikassa olevan valinnan "ETRS89 maantieteelliset (~WGS84)" välillä pääsee käsiksi näihin globaaleihin pituus- ja leveysasteisiin, joita käytetään wikimediaprojekterissa eri esitystavoilla, jotka eri esitystavat myös näkyvät karttapaikassa. --Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 09.33 (EET)
Riestossa jommat kummat koordinaatit ovat varmaankin pielessä, koska ajaudutaan naapurisaareen - kilometrejä eri paikkaan. Kannattaa tarkistaa, onko oikea paikka Jäkälämaa vai Riesto. Mutta VT4 toimii.
Siispä "KKJ peruskoordinaatisto" -valinta ja syöttämään koordinaatteja. Yksi nolla perään koordinaatteihin, kuten edellä ehdotettiinkin. Sitten kääntö "ETRS89 (~WGS84)" -muotoon. --Aulis Eskola (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 10.30 (EET)
Tarkistin Rieston koordinaatit ja ne ovat kirjassa kuten tuossa yllä. Jäkälämaa ei ole Rieston kylän asuinsijoja ollenkaan, Rieston kylästä on nykyään Lokan pinnan yläpuolella Riesto ja Kuukkelinmaa, vanhat asuinpaikat. Mutta otin ohjeestasi vaarin ja syötin Riston koordinaatit, nollan perään ja muunsin muotoon ETRS89 (~WGS84) ja päädyin Jäkälämaalle, joten näytti menevän oikein. Samoin onnistui VT4:n päällystystyön muistomerkki löytymään. Seuraavaksi kokeilen löytää paikan Kenraalimännylle, Mataraojan myllynkiville ja Syväjärven myllyn rauniot, jotka jäivät vähän sinne päin. Kiitos, AE! ja muut keskusteluun osallistuneet.--Htm (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 22.08 (EET)
En sitten korjannut Syväjärven myllyn raunioita, koska muunnetut koordinaatit (746475, 345435) veivät niin paljon järven puolelle, etten siihen olisi myllyä rekentanut eikä raunoitakaan voine siinä olla.--Htm (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 22.59 (EET)

Karttapaikassa on valittavana useita mielenkiintoisia koordinaatistoja, en ymmärrä niistä mitään.--Htm (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 07.47 (EET)

Koetin itsekin pystymetsämaallikkona selittää ne mitkä osasin. En ole tutkinut tarjoaako tuo KKJ maantieteelliset oikopolun, mutta jos menee nykyisen ETRSTM35FIN:n kautta niin pysyy ainakin karttapaikassa kartalla. Jos tarvitaan oikeasti karttaprojektioiden ymmärtämistä ja niiden kansainvälisten nimitysten ja käsitteiden hallintaa, niin pitää kysyä Käyttäjä:Gronroosilta. --Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 09.33 (EET)
Lyhyesti: Ensinnäkin vanhat KKJ- ja VVJ-järjestelmät ovat eri ellipsoidin koordinaatteja kuin nykyinen ETRS89-pohjainen. Siksi maantieteellisten koordinaattien (pituus/leveys) erot. Mainitun kirjan käytäntö esittää koordinaatit 10 metrin tarkkuudella on yleisestä käytännöstä poikkeava. Suomessa käytetään yleensä poikittaista mercator-projektiota, koska se soveltuu hyvin alueille, jotka ovat pitkiä pohjois-eteläsuunnassa. Tällaisessa projektiossa on maantieteellisten koordinaattien lisäksi suorakulmaiset, suomessa N (P) ja E (I): Leveyden nollakohdasta kuljetaan projektion keskimeridiaania ja sitten jostain kohdasta oikealle tai vasemmalle (ei itään tai länteen, koska projektiossa leveysaste kaareutuu), kunnes päästään haluttuun pisteeseen. Leveyden nollakohta on yleensä päiväntasaaja (eli 7000000 on 7000000 metriä päiväntasaajasta pohjoiseen). Pituuden nollakohta oli KKJ-järjestelmässä kolmen pituusasteen levyisen projektiokaistan keskimeridiaani 18, 21, 24, 27 astetta. Esimerkiksi karttalehti [[11]] jakautuu kahdelle kaistalla ja siinä näkyy selvästi koordinaattiviivojen mutka sauman kohdalla. KKJ:n suorakulmaiset koordinaatit ovat muotoa N7123456 Ex123456, missä x on 1,2,3,4 tarkoittaen projektiokaistaa. Itäkoordinaatti kertoo etäisyyden keskimeridiaanista itään lisättynä luvulla 500000, jotta saadaan koordinaatit ei-negatiivisiksi.
Monikaistainen projektio on monella tavalla hankala, ja nykyiset maastokartat laaditaan ETRSTM35-FIN-koordinaatistoon ja -projektioon, jonka on käytännössä UTM-koordinaatisto levitettynä koko Suomen alueelle. Koska projektio on yksikaistainen, ei tarvita kaistanumeroa, joten koordinaatit ovat muotoa N7123456 E123456. Myös näissä itäkoordinaattiin lisätään valeitä (500000). UTM-projektion mittakaavakerroin on 0,9996 verrattuna KKJ:n Gauss-Krüger-projektioon eli saman paikan koordinaatit ovat siksikin erilaiset.
Koska ETRS-TM35FIN-projektiossa on maan reunoilla jo aika isoja projektiovirheitä, tarkkaan kartoitukseen (esimerkiksi kaupunkien katujen ja putkien paikallistamiseen) voidaan sen sijaan käyttää samaan ellipsoidiin perustuvaa Gauss-Krüger-projektiota, jonka keskimeridiaani on mikä tahansa kokonaisluku. Esimerkiksi Helsingin kaupunkin käyttää projektiota ETRS-GK25-projektiota, eli keskimeridiaania 25. Tämän itäkoordinaatti on 500000 lisättynä etäisyydellä keskimeridinaanista ja prefiksoituna keskimeridiaanin numerolla. Esimerkiksi Laajasalon kanavan keskipisteen koordinaatit ovat noin N6674950 E25503259 (projektio, jonka keskimeridiaani on 25, etäisyys 3259 metriä keskimeridiaanista kohdasta, joka on 6674,950 km päiväntasaajasta keskimeridiaania pitkin).
ETRS=Europeann Terrestrial Reference System, TM35 = Universal Transverse Mercator Zone 35, FIN=suomalainen muunnos, GKxx=Gauss-Krüger keskimeridinaanilla 25. --Gronroos (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 10.36 (EET)
Tuo "Mainitun kirjan käytäntö esittää koordinaatit 10 metrin tarkkuudella on yleisestä käytännöstä poikkeava." taitaa tosiaan olla olennainen huomio. Suuria aineistoja sekä viranomaisdatassa kaikilla eri aloilla (ympäristö, rakennustieto, GLAM) että kansalaistieteessä (esim. lajihavainnot) on vuosikymmeniä tuotettu YKJ:ssä (tai joskus KKJ:ssä) ja nyt vähitellen ollaan siirtymässä ETRS:ään. Eli merkintätapa tosiaan on poikeuksellinen. Tyypillinen virhe paperiajan tiedoissa (esim. rakennus- ja huoneistorekisteri) ovat myös lukujen syöttövirheet, jotka sitten esim. heittävät taloja järvenselille.--Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 11.56 (EET)
Asian voisi oikeastaan esittää jyrkemminkin: Koska suorakulmaiset koordinaatit määritelmän mukaisesti ilmaistaan metreinä, viimeisen numeron leikkaaminen on virhe. VVJ:n aikaan oli yleisenä tapana leikata koordinaateista tuhannet ja joskus jopa sadat kilometrit, jos asiayhteydestä kävi ilmi, mistä on kyse. KKJ:ssä tätä ei voitu tehdä, koska koordinaattien sekä alussa että lopussa on merkityksellistä tietoa. Tästä tärkein poikkeus on KKJ-ajan peruskarttojen kilometriruudukon rajat, jotka oli merkitty kokonaisin kilometrein, koska kilometrijaotus on tunnettu esitystapa. Uudemmissahan on kaksi ruudukkoa, kaistan mukainen ja lisäksi punainen kolmoskaistan eli YKJ:n mukainen. --Gronroos (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 15.52 (EET)
Koordinaattijärjestelmiä on olemassa hurja määrä. On kiusallista, kun koordinaatit on annettu muttei ole kerrottu järjestelmää. Viime vuosina navigaattoreiden ja GMapsin aikana on sentään ruvettu käyttämään karkeassa suunnistamisessa "ainoaa oikeaa" järjestelmää eli pohjoista leveyttä ja itäistä pituutta asteina desimaaleineen. Se toimii globaalisti ja säntillisesti joidenkin metrien tarkkuudella - riittää arkisiin perustarpeisiin.
Jos on jokin kohde, jonka koordinaatit on saanut ja paikan käytännössä tietää, voi kokeilla ainakin karttapaikan järjestelmät läpi. Sitten on oikea järjestelmä, kun karttapaikka ryhtyy osoittamaan oikeaan osoitteeseen. Näin ole itse saanut joidenkin villien koordinaattien merkityksen selville. --Aulis Eskola (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 09.36 (EET)
Noin tein juuri tuossa. Tuo kymmeninä metreinä ilmaistu KKJ oli minulle uusi asia, mutta kun oli kahdet koordinaatit niin se selvisi ainakin tuon esimerkkipisteen osalta kun kyseessä sattui olemaan erikoisella tavalla ilmaistu KKJ/YKJ.--Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2018 kello 09.43 (EET)

Oppimateriaaleja[muokkaa wikitekstiä]

Tällainen linkki paikallisiin taideaiheisiin oppimateriaaleihin eri puolilta Suomea: [12]. Auttoi löytämään ainakin yhden taideteoksen. Samalla sivustolla https://opimuseossa.fi/ voi ehkä löytyä muutakin. --Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2018 kello 22.14 (EET)