Keskustelu wikiprojektista:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vanhemmat keskustelut on arkistoitu:

Sisällysluettelo

Ahvenanmaa[muokkaa wikitekstiä]

Katsastin eilen Ahvenanmaan kohteita. Siellä on Maarianhamina, jossa on veistoksia ja muistomerkkejä, jotka on jo lähes kartoitettu. Mutta Ahvenanmaalla on kuntia, joissa on varsin vähän asukkaita (esim. Sottunga 91) ja julkisia taideteoksia, muistomerkkejä tai muistolaattoja joko ei ollenkaan, yksi tai korkeintaan muutamia. Voidaanko menetellä niin, että Ahvenanmaan maakunta käsitellään yhtenä kokonaisuutena? Onko siitä haittaa luetteloinnin käsittelylle tai käsitettävyydelle? Tavoitteenamme tosin on täysin yhteensopiva luettelointi koko maahan, jolloin Ahvenanmaa tekisi poikkeuksen. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 11.49 (EEST)

Ainakin Ahvenanmaan luettelo artikkeliin kunnat omiksi kappaleikseen. --Aulis Eskola (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 12.52 (EEST)

Kävin tekemässä Ahvenanmaan kohteille yhtenäisen luettelon, jossa jokainen kunta on omana osionaan. Erikseen olevat luettelot voi varmaan ohjata uuteen luetteloon? --Pyscowicz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 10.02 (EET)

Ahvenanmaan luettelossa on n. 33 kohdetta. Ehdotan, että ne laitettaisiin kaikki samaan luetteloon ja Alue-sarakkeeseen laitettaisiin ensimmäiseksi kunnan nimi ja sen jälkeen tarkempi sijainti (kunnan osa tai saari tms.) Silloin ne saisi kunnittain lajiteltua nuolta klikkaamalla. Nyt luettelo vaikuttaa aika hajanaiselta visuaalisessti, siis muihin verrattuna.--Htm (keskustelu) 1. toukokuuta 2018 kello 22.25 (EEST)

Liikenneympyrät[muokkaa wikitekstiä]

Mitä mieltä ollaan liikenneympyröiden joteskuten taiteellista rakennelmista: millä edellytyksin ne otetaan mukaan luetteloihin?

Itse jättäisin ne pois, jos ei löydy lähdettä, että joku taiteilijana tunnettu on ne tehnyt. Ei siis otettaisi mukaan kaikenlaisia insinöörien sommittelemia kivikasoja. En ainakaan ottaisi mukaan sellaisia, joista ei löydy lähdettä edes tekijälle. Taas vaikeuksia vastata kysymykseen, mikä on taidetta ja mikä ei... --Aulis Eskola (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 19.24 (EEST)

Wikipediaan ei voi valita tai jättää jotain pois jotain pelkästään taiteellisin tai esteettisin perustein. Jos jostain ei löydy tietolähdettä, silloin sitä ei oteta luetteloon. Tieto teoksesta voi olla tosin itse kohteessa (esim. muistolaatta) tai lähteessä, jota ei osoiteta numeroidulla viitteella. Nuo liikenneympyröiden teokset ovat totta vie joskus ongelmia. Espoossa on lähdetietojen mukaan Takkatien liikenneympyrän taideteos, mutta tekijää ja paljastusvuotta ei lähteistä löydy. Epämääräinen nimikin kertoo siitä, että joko tekijä tai tilaaja eivät ole vaivautuneet pohtimaan asiaa tai ideaa sen kummemmin. Wikipediassa hankalaa on se, että kun ainakin nimen mukaan kyseessä on "taideteos", sen kuvaakaan ei oikein voi ladata Wikipediaan tai Commonsiin, jotta asiaa tai lähdettä voisi kysellä ihmisiltä. Eli olen samaa mieltä, tienvarsien ja liikenneympyröiden teokset mukaan vain jos lähteiden perusteella nimi, tekijä ja paljastuvuosi tiedetään.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 21.34 (EEST)
Takkatien ravikärryt on muistomerkki, ilman kylttiä on mahdoton sanoa minkä muistomerkki. Mutta jos on kyltti, niin silloin se käy muistomerkistä. Onhan niitä tykkejäkin muistomerkkeinä ja Tampereella pari konevasaraa, jotka jos mitkä ovat insinöörien sommitelmia.--Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 21.57 (EEST)
Pitäisikö Takkatien liikenneympyrän taideteos tallentaa Commonsiin, kun tekijä ei ole tiedossa? Se on melko varmasti ilmestynyt paikalle vuoden 2006 jälkeen kun sitä ei ole mainittu Antero Raution Löytöretki muistomerkeille, 2006 kirjassa. Käsittääkseni siinä ei ole kylttiä, mutta vain lähteetön maininta ja kuva Espoon perinneseuran sivulla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 23.10 (EEST)
Eikös tuo Takkatien kärry Espoon luettelossa liity muuten vaan Vermon ravirataan. Muut kadut risteyksessä ovat teeman mukaan Ravitie ja Vermonrinne. Onkohan se sen kummemmin muistoksi tehty.
Tampereella olevasta "Murikan konevasarasta" ei kylläkään ilmoiteta, että se olisi minkään muistoksi. Kunhan on miehekäs koneenrotjake. Kuuluiskohan tuollainen luetteloon?!
"Murikan höyryvasara" on pystytetty tamperelaisen metalliteollisuuden muistomerkiksi. Metalliteollisuus on katoavaa kansanperinnettä Tampereen seudulla, joten ihan asiallinen muisto sikälikin... --Aulis Eskola (keskustelu) 4. syyskuuta 2017 kello 10.26 (EEST)
Ainakin Harjavallassa on satsattu, kun joka liikenneympyrässä on komea patsas. Ja Säkyläkin on ottanut mallia. Jos joku osuu käymään Harjavallassa, niin voi kuvata. Kun paikkakunnalla toimii taidemuseo, niin tiedotkin varmaan löytyvät.--Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 22.38 (EEST)
Joo lähes kaikissa kunnissa on ainakin yksi liikenneympyrä jonkinlaisella härvelillä tai kivikasalla. Toisissa asiaa on mietitty enemmän ja mainittu tekijät ja teokset vekkosivulla, toisissa taas ei. Ehkä hyvä ja vähän karkea nyrkkisääntö on se, että teos on jotain, josta on luotettavasti julkaistua tietoa kolmesta asiasta: on tekijä eli taiteilija, kunnollinen nimi ja valmistumis/paljastusvuosi. Tämä pätee muuten kaikkiin kuvataiteen teoksiin. Luin jostain ohjeen taiteen ostajille, että nämä kolme asiaa pitää ostajan vaatia aina ostamistaan taideteoksista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 23.10 (EEST)

Tämä kysymys liikenneympyröiden taideteoksista liittyy siihen, miten tarkasti eri kunnat yleensä huolehtivat julkisen taiteensa luetteloinnista ja miten nuo luettelot julkaistaan. Luettelointi ja itse luetteloijat vaihtelevat. Liikenneympyrässä oleva teos saattaa olla myös jonkun toisen kuin kunnan tilaama ja omistama, jolloin kunta sopii tai katsoo että sen ylläpito ja luettelointi ei kuulu sille. Sama on seurakuntien kohdalla. Joillakin paikkakunnilla katsotaan, että seurakuntien omistaman julkisen taiteen, kuten hautausmaiden muistomerkkien ja patsaiden luettelointi ei kuulu heille. Vastaavaa on nähtävissä yritysten ja yhteisöjen omistaman julkisen taiteen kohdalla esimerkiksi Helsingissä. Wikipedian luetteloihin otetaan siis kaikki julkiksilla paikoilla pysyvästi olevat taideteokset ja muistomerkit, joille on löydettävissä oleva lähde. Jos ne ovat teoksia, vähimmäisvaatimus lähteistykselle on tekijän ja teoksen nimi sekä paljastusvuosi. Muistomerkeistä riittää lähteistetty tieto muistomerkin merkityksestä ja paljastusvuosi. Projekti on nyt etenemässä kohti pienempien kaupunkien ja kuntien luettelointia, kun isoimmat on jo pääasiassa käyty läpi. Joten tähän luettelointi- ja lähteistysasiaan tullaan törmäämään. Yksi keino on kysyä tietoa paikkakunnan taidemuseolta, museolta, paikallishistorian ym. yhdistykseltä tai kunnan kulttuurisihteeriltä tai vastaavalta. Sinänsä julkisesta taiteesta ja muistomerkeistä on melko varmasti jokaisesta jotain tietoa olemassa, ovathan kaikki kohteet jonkun tilaamia, tekemiä tai pystyttämiä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 11.50 (EEST)

Kysymys on mielenkiintoinen, jos kunnassa ei toimi taidemuseota. Kulttuuritoimella voi silloin hyvinkin olla luettelo, mutta voi vaihdella, miten tietoa on julkaistu. Lisäksi osa voi kuulua seurakunnalle ja muistomerkkejä ovat voineet pystyttää yhdistykset ja järjestöt. Tietoa voi silloin löytyä näiltä tahoilta, niiden julkaisuista tai niistä kertovista uutisista ja historiajulkaisuista.--Urjanhai (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 13.04 (EEST)
Tässä Käyttäjä:Aulis Eskolan innoittamana vähän kaivelin muistamiani lähteitä ja teoksia. Kirjaston kotiseutukokoelmalla ja jonkin Yliopistokirjaston Fennica-kokoelmalla pääsisi jo pitkälle. Mutta täydennystä voisi joutua etsimään lehtiuutisista tai eri tahoilta suoraan. Kuntien, seurakuntien ja yhdistysten historioissa ja muissa julkaisuissa sekä näiden nettisivuilla yleensä jotain löytyy. Tuollakin muistaisin uutisoidun, että kaupungilla on luettelo omistamistaan taideteoksista, joista enimmät varmaan ovat sisätiloissa, mutta monet muistomerkit taas ovat esim. jonkun järjestön aloitteesta tai esim. kansalaisekeräyksen tuloksena syntyneitä.--Urjanhai (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 13.49 (EEST)
Pienissä kunnissa (kuten Kangasala) tietoa on kaivettava sieltä ja täältä. Lisäksi on kuljettava silmät auki. Yhdenkin tuon listan töistä bongasin työmatkalla lähes yhteistyökumppanin pihapiiristä! Kotiseutuyhdistyksiin, erilaisiin perinnejärjestöihin, seurakuntiin ja kunnan kulttuurivastaaviinkin vois olla myös yhteyksissä, kun lista on jossakin alustavassa kunnossa. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 15.16 (EEST)

Sairaalojen taiteen luettelointi[muokkaa wikitekstiä]

Tajusin käytyäni TAYS:ssa ja lukiessani Pirkanmaan sairaanhoitopiirin 1700 teoksen luetteloinnista, että terveydenhoitopisteissä on tolkuton määrä julkista taidetta. Sairaalat ovat hankkineet taidetta jo pitkään ja niille on tavattu lahjoittaa taidetta - joko suoraan teoksia tai sitten varoja taiteen hankkimiseen. Työt ovat varsin merkittäviä: Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä esim. Kerttu Horilaa ja Osmo Rauhalaa ja Otso Karpakkaa.

Miten suhtaudumme tämän taiteen luettelointiin? Pelkästään TAYS:n pisteistä löytynee useita kymmeniä töitä auloista ja käytäviltä, tilanne lienee vastaava HUS:ssa. Teosten tietojen selvittäminen ja lähteiden hankkiminen olisi melkoinen työ...

Sairaalan seiniltä ei löytynyt aitoa Picassoa, mutta paljon muuta --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 01.54 (EEST)

Vielä luetteloien maininnoista tyyliin "rakennusten sisällä olevia julkisia teoksia ei mainita": Ovatko nämä maininnat sen takia, että julkisissa tiloissa olevia teoksia on niin paljon ja niiden tiedot ovat niin hankalasti selvitettäviä, että ne on syytä rajata pois? Vai onko se vain toteamus, että toistaiseksi sisätiloissa olevat ovat jääneet pois, kun niihin ei ole ehditty / jaksettu tarttua?

Jos sisätiloissa olevia teoksia otetaan mukaan, ajatukseni olisi, että ne laitettaisiin luetteloissa erillisiin alakappaleisiinsa. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 10.59 (EEST)

Kyllä niinkin, että jos rakennusten sisällä olevat teokset otettaisiin mukaan julkisten teosten luettelointiin, mukaan pitäisi silloin ottaa esimerkiksi myös museot, taidemuseot ja galleriat. Tämä nostaisi lueteltavien teosten määrän ehkä satoihin tuhansiin. Lisäksi kuvien ottamiseen saattaisi liittyä estoja. Projektin linjaus on siis, että sen mukaan julkinen paikka on kaikille koko ajan avoinna oleva tila. Rajatapauksia on ja niistä keskustellaan. Ja tärkeää myös, että teos on asennettu paikkaan pysyvästi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 11.23 (EEST)
Tässähän on vielä rakennusten sisällä myös esim. kiinteitä maalauksia, kuten seinämaalaukset, niin kuin ulkotiloissakin on seinämaalauksia mutta silloin taas rajaus kiinteän seinämaalauksen ja seinällä olevan taulun välillä tuntuisi mielivaltaiselta. Sen puolesta rajoittuminen ulkotiloihin vaikuttaa perustellulta. Ja kun sisätiloihin vielä pääsyä on eriasteisesti rajoitettu, niin tämä monimutkaistaisi rajausta edelleen.--Urjanhai (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 12.57 (EEST)
Teoksen kiinteästä sijoittamisesta minäkin pitäisin kiinni. Myöskään pääsymaksulliset tilat eivät käy. Näin ollen museot ja galleriat jäävät pois.
Tarkoitin etenkin sairaaloiden teoksia auloissa ja käytävillä, jotka ovat jämäkästi ja pysyvästi kiinnitetty. Esimerkkinä edeltävästä AL-artikkelista Osmo Rauhalan kymmenmetrinen työ Lajien synty Radiuksen aulassa. Vastaavia tapauksia löytyy esim. kirjastojen ja virastojen auloista - tiloista joissa voi kulkea vapaasti (yöaikaan ja kenties viikonloppuisin kulku on estetty).
Olemme astuneet jo käytännössä hieman tälle alueelle. Pari esimerkkiä:
Astummeko vaarallisille vesille, jos lisään luetteloon esim. Lajien synnyn Radius-talosta? Radiuksessa on nykyään TAYS:n pääsisäänkäyntikin ainakin rakennustyön ajan. Toisaaltaan en haluaisi sivuuttaakaan luetteloinnissa Sinistä suoraa ja Lajien syntyä. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 15.03 (EEST)
Huom. tavallisesti taidegalleriat ja jotkut museot ovat ilmaisia. Ainoa vastaus, tai kysymys jonka kautta saa vastauksen on se, ovatko tilat kaikille avoimia ja jokaisen koko ajan tai pääosin ajasta saavutettavissa? Voidaan kai ajatella että esim. sairaalan päivystysosaston aula voi sellainen olla, mutta pitemmälle meneminen vaatii ilmoittautumisen tms. Saavutettavuusmielessä auloja on monenlaisia. Jotta voisi ottaa kantaa Osmo Rauhalan Lajien syntyyn, pitäisi käydä paikalla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 15.27 (EEST)
Taidegalleriat ja museot eivät täytä useinkaan tuota toista ehtoa: teokset eivät ole useinkaan pysyvästi sijoitettuja, vaikka toki niissäkin voi olla aulatiloissa pysyviä töitä. Molemmat ehdot kait pitäisi täyttyä: pysyvä teos ja (kohtuullisen) vapaa kääsy kattelemaan.
TAYS:ssa yleistilanne on se, että alue on monien erillisten rakennusten verkosto ja on paljon kulkuväyliä sisätiloissa paikoista toisiin. Monissa rakennuksissa on laajoja aulatiloja - useamman kerroksen korkuisiakin. Jotkin käytävät kulkevat osastojen läpi ja ovat suljettuja, mutta on myös laajat vapaasti kuljettavat käytäväverkostot rakennusten tietyissä kerroksissa. Taidetta on sijoitettu melkoisesti tiloihin, joihin pääsee vaikka iltakahdeksalta kuljeksimaan vapaasti. Voisin vielä tarkistaa, miten kyseinen työ on sijoitettu, mutta sairaalasta löytyy monia muitakin potentiaalisia ehdotuksia luetteloon, jos sisätiloihin sijoitettuja lähdetään ottamaan yleensä mukaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 16.14 (EEST)
Mää olisin valmis vetämään rajan ulko-oven kynnykselle. Jos Sinisestä suorasta osa on ulkona, niin olkoon luettelossa, mutta Ketohanhikki on sisätilassa. Poistaisin sen luettelosta, kuva jää vielä taitelija-artikkeliin. Sairaaloiden tiloihin voi päästä myöhäänkin suht koht vapaasti sisälle, mutta käytävillä ja muissa tiloissa oleva taide lienee tarkoitettu potilaiden, heidän vieraidensa ja henkilökunnan virkistykseksi. Potilaita sisältävissä tiloissa ei voi kuvata (=ei kehtaa, enkä tarkoita sitä mitä savolaiset tarkoittavat sanalla "kehtaa"). Sitä paitsi tauluja, grafiikkaa, veistoksia ja reliefejä on tuhoton määrä ja kun ne eivät aina itsekään tiedä mitä heillä on ja missä, niin julkisia luetteloitakaan tuskin on kovin kattavasti. Seinällä olevat taulut ovat osa jotain kokoelmaa ja niitä saatetaan myös liikuttaa paikasta toiseen. Joten eiköhän tehdä radikaali ratkaisu ja pysytä ulkona. Sitten kun kaikki ulkotilaluttelot on tehty ja kuvattu, voisi ajatella asiaa uudestaan, jos intoa riittää.--Htm (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 17.31 (EEST)
Tuo on hyvä ajatus sairaalojen ja ehkä joidenkin virastojenkin osalta, että siellä oleva taide on painottuneesti asiakkaille ja henkilökunnalle. Osittain samoilla periaatteilla linjasimme, että ei oteta mukaan pihoilla olevia kaduille näkymättömiä kohteita, vaikka teoksen sijoituspaikka ei täysin yksityinen olisikaan. Sairaalojen teoksia voidaan esitellä rajatummin sairaalojen tai taiteilijoiden artikkeleissa. Siis:
  • Ketohanhikki pois listasta
  • eikä TAYS:n sisäkohteita mukaan.
Sininen suora on osittain ulkona ja suurelta osin sisätilassa, jossa tapaa kuitenkin pyörimään satunnaista väkeä esim. turisteja. Siten se on paljon sopivampi esiteltäväksi listassa kuin jonkin sairaalan sisällä olevat kohteet. Siis:
Olen samaa mieltä. Htm:n ajatuksissa on hyvää myös sen harkinta, kenelle teokset ja tilat ylipäätään on etupäässä tarkoitettu. Ehkä tilanne on vähän toinen yleisissä kirjastoissa, mutta pidetään nyt kynnysrajana ulko-oven kynnystä ja pohditaan rajatapaukset erikseen. Ja vielä tähän tarkennus aikaisempiin kekusteluihin, että jos kohteen voi nähdä selvästi, eli kuvata julkisesta paikasta käsin (ikkunan, portin ym. läpi), se voidaan ottaa luetteloon, vaikka se olisi ei-avoimessa tilassa. Ilmeisesti joissakin maissa (Itävalta ja Saksa) ratkaisevaa vastaavassa tilanteessa on kameran sijainti. Jos kamera on julkisella paikalla maan pinnan tasossa, sen kuva voidaan hyväksyä, mutta jos kamera on ilmassa (drone) tai esim. talon parvekkeella suljetussa, ei-avoimessa tilassa, silloin ei.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 23.11 (EEST)
Kävin kahdesti Espoossa sairaala-alueella, Jorvin sairaalan ajorampin pielessä ja Espoon sairaalan pääoven vieressä kuvaamassa ulkona olevaa teosta. Ne ovat selkeitä yleisiä ulkotiloja eikä noita töitä tarvitse poistaa luettelosta, kenenkään intimitettisuoja ei vaarannu. Sisätilojen poikkeustapauksia tulee yhtäkkisesti mieleen Sinisen suoran lisäksi Helsingissä Gekko (taideteos) Kampin terminaalissa ja Turussa Fredrik von Rettigin rintakuva pääkirjaston vanhan puolen sisällä. Kampin terminaali ja Turun kirjasto ovat tarpeeksi julkisia vaikka kirjasto ei olekaan 24/7 auki, mutta Rettig sentään maksoi kirjaston rakentamisen, rintakuva on ollut siellä "aina" ja se on Walter Runebergin teos. Sisäpihoilla: Natura (Non Facit Saltus) on SOK:n sisäpihalla (löysin sen kun kuvailin sitä pääkonttoria), jonne saattoi kävellä ihan rauhassa, pihalla oli muistaaksei portit, mutta ilmeisesti eivät ole normaalisti päivällä kiinni. Espoossa Taikahevonen on päiväkodin pienellä sujetulla sisäpihalla (jossa oli istutuksia ja kiveys mutta ei esim. pääkäyttötarkoituksen mukaisia härveleitä kuten leikkivälineitä), mutta se näkyy verkkoportin läpi josta sen kuvasin. Voi olla että päiväkodin portti on joskus päivisin aukikin, nyt siellä oli sen näköistä että osassa rakennusta saattoi olla jokin korjaus menossa. Lahdessa kaupungintalon portin sulkemalla aika umpinaisella sisäpihalla on Kalapoika, joka näkyy juuri ja juuri portista ja kuvankin sai otettua. Olen ymmärtänyt että jokus erikoistapahtumissa kuten joulun aikaan tms. portti on auki (voi se olla arkisinkin). Eduskuntatalon sisäpihojen veistokset on jo käsitelty muistaakseni jossain aikaisemmassa keskustelussa muualla. Erikoistapaukset kannattaa varmaan käsitellä erikseen sitten kun niitä tulee.--Htm (keskustelu) 10. syyskuuta 2017 kello 05.26 (EEST)
Pihojen tiukempi välttely on liittynyt lähinnä asuntojen pihoihin. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. syyskuuta 2017 kello 08.40 (EEST)

Julkisen paikan ja taiteen määrittely[muokkaa wikitekstiä]

Otin nyt osaa tähän projektiin ja huomasin, että luettelon sisältö ei olekkaan sitä mitä se antoi odottaa. Wikiprojektin rajauksen mukaan luetteloihin ei oteta teoksia, jotka ovat julkisella paikalla, mutta eivät ympäri vuorokauden saavutettavissa. Tälläisia julkiselle paikalle asetettuja teoksia on sisätiloissa muun muassa kauppakeskuksissa, virastoissa ja sairaaloissa sekä ulkotiloissa monilla sisäpihoilla ja aidatuilla alueilla. Luetteloiden sivuilla on vielä erikseen rajattu rakennusten sisätiloissa julkisilla paikoilla olevat kohteet pois luettelosta. Näin julkisista taideteoksista rajautuukin suurin osa pois, ja siten luettelon nykyinen nimi on melko kyseenalainen.

Yksi konkreettinen esimerkki on presidentin kesäasunto Kultaranta Naantalissa, jonka puutarhassa on useita veistoksia. Kultarantaan on kenellä tahansa ilmainen vapaa pääsy joka kesä, mutta se rajautuu pois luettelosta tuon määritelmän mukaan, koska ei ole koko ajan saavutettavissa.

Helsingin luettelossa on useita sisäpihoilla olevia kohteita. Pääseekö yöllä ihailemaan esimerkiksi Nikolaus Kopernikuksen muistolaattaa Helsingin observatorion sisäpihalla tai Maailman metsäkongressin muistokiveä Metsätalon sisäpihalla? Kummassakin paikassa on portit, ovatko ne auki myös yöllä. Vastaavia tapauksia on lukuisia ja tietojen lisääjä ei voi aina helposti varmistua onko kohde saavutettavissa koko ajan.

Mielestäni rajaus ympärivuorokautisesta saavutettavuudesta on mielivaltainen, eikä perustu mihinkään järkevään seikkaan, koska sillä ei ole merkitystä julkisen paikan määritelmässä eikä edes sillä, että jotkut oikeasti menisivät yöllä kohteille. Sisätilat voidaan toki tarvittaessa rajata pois, koska niissä on jo enemmän tulkinnan vaaraa ja etenkin kun ne sisältävät kohteita todella paljon jolloin luetteloiden pituuden takia pitää tehdä rajauksia, joka on perusteltua. Ehdotankin yllä olevan perusteella, että rajaus ympärivuorokautisesta saavutettavuudesta poistetaan ja rajaus tehdään sisä- ja ulkotilojen välille. –Makele-90 (keskustelu) 1. toukokuuta 2018 kello 18.00 (EEST)

Ulkotiloissakin on vielä niitä, jotka voivat olla kuvaamallasi tavalla päivällä auki ja kiinni vain yöllä, tai niitä, jotka ovat kiinni myös päivällä, ja kiinni olevissa vielä niitä, joissa teoksen voi pystyä näkemään esim. aidan raosta lähempää tai kauempaa. En nyt kuitenkaan ehdi pohtia valintaa näiden eri vaihtoehtojen välillä tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 1. toukokuuta 2018 kello 19.42 (EEST)
Projektissa julkisen paikan keskeinen kriteeri on sen jatkuva saavutettavuus. Yksinkertaisesti sanottuna jos portti on lukossa, se ei ole koko ajan saavutettavissa. Poikkeuksiakin tästä on, jos kohde esimerkiksi näkyy tämän määrittelyn mukaiselle julkiselle paikalle selvästi, se voidaan ottaa mukaan luetteloon. Jos rakennusten sisällä olevat teokset otettaisiin mukaan, luetteloiden kohdemäärä kasvaisi useilla kymmenillä tuhansilla, eikä luettelointiprojekti tulisi näillä määreillä mahdolliseksi. Kultarannan tapauksesta keskustellaan Naantalin luettelon keskustelusivulla. Ja rajatapauksista voi aina keskustella. Mutta rajauksesi sisä- ja ulkotiloihin on mielestäni huono, koska se on vanhanaikainen. Ennen puhuttiin "ulkoveistoksista", mutta nykyisin ja varmaan yhä enemmän myös tulevaisuudessa kaupungeissa on joskus laajojakin katettuja, avoimia tiloja, joista on vaikea sanoa, ollaanko niissä ulkona vai sisällä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. toukokuuta 2018 kello 20.01 (EEST)
Tietysti yksi julkisen taiteen keskeinen määritelmä on se, että sen on oltava yleisön saavutettavissa. Wikiprojektin asettama rajoitus, että voidaan luetteloida vain kohteita jotka ovat koko ajan (ympäri vuorokauden) saavutettavissa, ei ole tekemistä itse julkisen taiteen määritelmän kanssa. Ja kun puhutaan nimen omaan julkisista paikoista (yleinen paikka), ei sillekkään ole mitään aikarajoituksia että pitäisi olla koko ajan saavutettavissa. Siten rajaus on keinotekoinen ja kohdistuu vain rajallisesti saavutettavuuteen, aikaan (sulkee lähinnä pois kohteita jotka eivät ole yöllä ja viikonloppuisin saavutettavissa).
Katettujen julkisten ulkotilojen osuus on niin marginaalinen, ettei se aiheuta ongelmaa. Sen sijaan yllä esittämieni esimerkkien kuten sisäpihojen kohteiden jatkuva saavutettavuus on tulkinnanvaraista.
Rajaus ulkotila–sisätila välillä ei ole minun rajaukseni vaan se on jokaisessa luettelossa ja se tulee mallineesta julkinen taide luettelokuvaus, jonka on kirjoittanut Aulis Eskola. Itsekin sen aikoinaan lisäsit Helsingin luetteloon, mutta jos rajaus on nyt mielestäsi huono, voidaan siitä toki keskustella. Itse kannatan kyseistä rajausta kuten aikaisemmassa viestissäni kävi ilmi, ja ehdotinkin, että rajaus ulkotila–sisätila pidetään, jonka olette jo itse aikaisemmin jossain päättäneet. Ehdotukseni erona oli vain se, että jatkuvan saavutettavuuden kriteeri poistetaan. Luetteloon päästäkseen riittää, että kohde on ulkona julkisessa tilassa. –Makele-90 (keskustelu) 1. toukokuuta 2018 kello 21.30 (EEST)
Olen kirjoittanut luettelon sisältöä kuvaavan mallineen lähinnä vain yhtenäistääkseni luetteloita. Sen sisällön otin jostakin luettelosta lähes sellaisenaan kopioimalla. Sisältöön on päädytty moninaisten vaiheiden kautta kuten WP:ssa usein tapahtuu. Mallineen tekstiä on hieman vielä täsmennelty matkat varrella.
Kannattaisin maininnan "koko ajan saavutettavissa olevalla paikalla" lieventämistä. Riittäisi siis esimerkiksi, että kohdetta pääsee katsomaan vapaasti arkisin päiväsaikaan. Luettelonimiä en pidentäisi, koska kuvaus tarkentaa sisältöä. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. toukokuuta 2018 kello 11.37 (EEST)
Luetteloiden nimi on mielestäni kohtuullinen kompromissi niiden sisällölle, vaikkei ihan tarkka olekaan; on ainakin lyhyempi ja ytimekkäämpi kuin auringontarkka nimi. Tarkoitus on luetteloida suhteellisen helposti katsottavissa olevaa julkisissa ulkotiloissa ja joissakin valikoiduissa sisätiloissa olevaa taidetta, jota pääsee lähes koska tahansa katsomaan. Täällä Helsingissä on Suomenlinnan merilinnoitus, jossa oleva taide on otettu mukaan, vaikka sinne ei pääse ympärivuorokautisesti, jos ei ole omaa venettä tai asu saarella. --Virastoissa ja sairaaloissa on julkista taidetta vaikka kuinka paljon, mutta mielestäni niitä ei ole syytä ottaa mukaan, koska kyseiset paikat eivät varsinaisesti sovellu kansanjoukkojen vaelteluun, vaan niissä kaivataan rauhaa niiden rakennusten varsinaisen käyttötarkoituksen toteuttamiseen. Luettelossa on joitakin yksityisellä maalla olevia taideteoksia, joiden on katsottu olevan nähtävissä yleiseltä alueelta tai joiden katselu sielä yksityiseltä alueelta ei loukkaa kenenkään mitään. Yleisesti taidetaan olettaa, että virastot tms. ovat julkisia tiloja, mutta niin vaan esimerkiksi sairaaloiden portinn vieressä on liikennemerkki pysäköinti kielletty ja yksityisalue. Ykstyisalueen määritelmä arvatenkin riippuu siitä, kuka sen määrittelee.-- Mutta kiva kun tulit mukaan edes vierailulle!--Htm (keskustelu) 1. toukokuuta 2018 kello 20.12 (EEST)
Luettelon nimessä tulisi käydä selväksi mitä luetteloidaan. Koska luettelon johdannossa tehty rajaus, ulkotila–sisätila, on niin merkittävä, että se rajaa suurimman osan luettelon nimen mukaisista asioista pois, tulisi rajaava kriteeri käydä ilmi myös luettelon nimessä. Luettelo ei listaa julkisia taideteoksia ja muistomerkkejä kyseisen lauseen merkityksessä, vaan julkisia taideteoksia ja muistomerkkejä jotka sijaitsevat ulkona (luetteloon on asetettu muitakin rajaavia kriteerejä, mutta tämä on määräävä). Koska kriteeri ulkona rajaa suurimman osan kohteista pois, tulisi luettelon nimi muuttaa vastaamaan käytettyä rajausta. Tämä rajaava kriteeri tulisi käydä ilmi luettelon nimessä. Kävin läpi laatumerkinnän saaneet luettelot, ja niissä ei ole vastaavanlaista ongelmaa. –Makele-90 (keskustelu) 2. toukokuuta 2018 kello 21.32 (EEST)

Taideteoskuvien tekijänoikeusmerkinnät[muokkaa wikitekstiä]

Ylläpitäjien ilmoitustaululle tuli seuraava muokkauspyyntö liittyen kuvaan Tiedosto:Marjukka Korhonen ja Kuusen silmu 2012.JPG. Pyyntö liittyi siihen miten valokuvan ja valokuvassa olevan teoksen käyttöoikeudet ovat ilmaistuna tiedoston tiedoissa JA miten siitä sai sen käsityksen, että ko. kuvaa saisi vapaasti käyttää.

Tämä on ollut myös kokeneille wikipedisteillä hämäävää ja sanoisin, että nykyisellään jos et tiedä Wikipediasta mitään, niin sivun teksteistä pystyy saamaan sen käsityksen, että valokuvan käyttö on sallittua myös kaupallisesti. Tämän lisäksi se myös antaa sen käsityksen, että kuva pitäisi siirtää Wikimedia Commonsiin, joka ei myöskään pidä paikkaansa.

Eli tälle pitäisi tehdä jotain ja käytännössä se jotain olisi sen miettiminen miten nuo tekijänoikeudet kuuluisi ilmaista siten, että ne ymmärrettäisiin oikein ja tekijänoikeusboksien tekstien tsekkaaminen sellaisiksi, ettei ne nimenomaisesti olisi virheellisiä. Haluaako joku tästä projektista ottaa kopin asiasta. Heittäisin pallon @Kulttuurinavigaattori:lle, mutta hän ei varmaankaan ehdi vielä muutamaan viikkoon, niin joku muu voisi olla parempi taho. --Zache (keskustelu) 21. syyskuuta 2017 kello 09.28 (EEST)

Eikö otettais tavaksi se, mitä tuolle esimerkkikuvalle tehtiin? Merkittiin siis valokuvan oikeus sanoin:
"Valokuvan käyttöoikeus"
"Tämä käyttöoikeus koskee pelkästään otettua valokuvaa. Valokuva sisältää kuvan taideteoksesta, jonka tekijänoikeus rajoittaa tämän lisäksi valokuvan käyttöä."
Tuolla fraasilla olen muokannut paljon oikeuksien merkintöjä (joista tosin puuttui monista myös sitaattimerkinnät). Julkisen taiteen kuvia virtaa solkenaan Wikipediaan, kun projektit ovat vauhdissa eri paikkakunnilla. Se ainakin parantaa oikeuksien ymmärtämistä selvästi aiempaan merkintätapaan verrattuna.
Olis kovin hyvä, jos taidekuville olis valittavissa jokin tarkempi lankettipohja sisältäen nämä kommervenkit. Nykyään nää merkintätavat tarviis jotenkin vaan tietää - tai sitten minä jatkan kuvaajien perässä juoksemista... --Aulis Eskola (keskustelu) 31. lokakuuta 2017 kello 21.00 (EET)
Toisaalta teksti on järjetön, anteeksi vaan, koska kuvaa ja sen kohdetta ei voi erottaa toisistaan. Mutta näin täytynee menetellä selkeyden vuoksi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. lokakuuta 2017 kello 22.22 (EET)
Onko vaihtoehtoisia ehdotuksia? Ehtojen täyttymisen tarkastelun kannalta asiat voi kannattaa erottaa: kuvan saa julkaista, jos ei a) riko kuvatun teoksen oikeuksia ja b) ei riko valokuvaajan oikeuksia. --Aulis Eskola (keskustelu) 31. lokakuuta 2017 kello 23.16 (EET)
Minusta tämä on järkevä tapa, ainakin niissä tilanteissa jolloin kuvan kohteen tekijänoikeus raukeaa lähivuosina. --Tappinen (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 01.33 (EET)
Taas nousi tekijänoikeudet puheeksi. Olisko mielekästä tehdä Malline:Taideteos valokuva, joka tulostaisi otsikon ja sen jälkeen selostavan tekstin:
"Valokuvan käyttöoikeus"
"Tämä käyttöoikeus koskee pelkästään otettua valokuvaa. Valokuva sisältää kuvan taideteoksesta, jonka tekijänoikeus rajoittaa tämän lisäksi valokuvan käyttöä."
Tämä Taideteos valokuva -malline laitettaisiin malline:Taideteos jälkeen (tai listan niitä, jos kuva on käytössä monessa kohdassa). --Aulis Eskola (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 02.21 (EET)
Esimerkkiluonteisesti yhdessä kuvassa, näin se toimisi: Tiedosto:Saara Ekstrom Arboretum 2015.JPG. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 02.46 (EET)
Viilasin hiukan sanamuotoa kielenhuollolisesti mutta sitä tehdessäni huomasin, että olin ilmeisesti muokannut mallinetta muokkaamalla sivua, jossa malline oli käytössä. Tämä vaatii ilmeisesti jonkun teknisen säädön viilauksen, ettei mallinetta pääsis muokkaamaan siltä sivulta, missä se on käytössä. Sisällöllisesti ja ajatukseltaan se vaikuttaa selkeältä sikäli kuin maallikkona ymmärrän.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 09.14 (EET)
Aivan oikein muokkasit mallinetta, kiitos vaan stilisoinnista. Jotenkin pitänee suojata mallinetta liian helpolta muokkaukselta, jos se otetaan käyttöön. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 15.03 (EET)

Muraalien nimettömyys[muokkaa wikitekstiä]

Seinämaalaukset eli hienommasti sanottuna muraalit ovat pysyviä taideteoksia ja useimmiten julkisilla paikoilla, joten ne kuuluvat luetteloihin. Suomeen on tehty parin viime vuoden aikana paljon seinämaalauksia. Usein ongelma on se, että muraalille ei löydy nimeä.

Jos teokselle ei löydy tietolähteistä nimeä, mitä vaihtoehtoja on? Aluksi voidaan kai sulkea pois Nimetön (isolla alkukirjaimella) koska se on sellaisen teoksen nimi, joka on nimetty nimettömäksi. Yksi vaihtoehto on käyttää sanaa "ilman nimeä" (pienellä) tai "teos ilman nimeä". Ilman nimeä olevat teokset pitäisi siis saada luetteloihin jos niiden muut teostiedot (tekijä/t, valmistumisvuosi ja sijainti löytyvät. Hankaluus on tietysti löytyminen nimien mukaan aakkosjärjestetyissä luetteloissa. Äärimmäinen vaihtoehto olisi, että teokset joille ei löydy nimeä tietolähteistä jätetään pois luetteloista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. syyskuuta 2017 kello 04.09 (EEST)

Eikö ne voi vain nimetä sijainnin mukaan. Tyyliin muraali, Vaasankatu 1 --Zache (keskustelu) 28. syyskuuta 2017 kello 10.25 (EEST)
Tai jos rakennukseksella on selkeä ja tunnettu nimitys, tyyliin Paloaseman muraali. Näin oli tehty Vaasan kohdalla minusta ihan mielekkäästi. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. syyskuuta 2017 kello 11.16 (EEST)
Näissä ratkaisissa on vaan vähän sitä, että Wikipedia antaa teokselle nimen. No, jos kunnollista nimeä ei lähteistä löydy, täytyy kai toimia näin, mutta siihen pitää saada jonkinlaista yhdenmukaisuutta ja selkeyttä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. lokakuuta 2017 kello 22.19 (EET)
Pitäiskö jotenkin ilmaista, että toiset nimet ovat virallisia ja toiset ovat lähinnä luettelointia varten muodostettuja tai muuten vain kuvailevia ja vakiintumattomia nimiä kohteelle? Voisko "varsinaiset nimet" vaikka kursivoida? --Aulis Eskola (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 00.10 (EET)
Ehdotan että epäviralliset laitetaan lainausmerkkeihin. --Tappinen (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 00.28 (EET)
Kursivointi ei toimi wikidatan labeleissa jotka on plaintextiä. Lainausmerkit toimivat. --Zache (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 02.18 (EET)
Lainausmerkit menisivät paremminkin toisin päin: virallinen nimi olisi lainausmerkeissä. Teoksen nimi tavataan erotettaa usein tekstissä juuri lainausmerkein. Toisaalta toki on niinkin, että niin kutsuttua merkitään toisinaan lainausmerkeillä... --Aulis Eskola (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 00.16 (EET)
Mutta merkintätavan pitäisi olla kaikissa, siis veistoksissa ja seinämaalauksissa johdonmukaisesti smanlainen, eli silloin kaikkien luetteloiden kaikki teosnimet pitäisi merkitä näin. Ja mitä hakukoneet sanovat "lainausmerkeistä"?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 10.25 (EET)

Talossa laatta, milloin se muuttuu muistolaataksi?[muokkaa wikitekstiä]

Monissa rakennuksissa on laattoja, jotka kertovat jotakin rakennuksen synnystä ja kenties vaiheistakin. Mikä olis rajana sille, että kohde katsotaan luetteloihin otettavaksi "muistolaataksi"?

Laitoin Vaasan kohdalle Wasa fruntimmersskola / Wasa Svenska Flickskola / Wasa Svenska Flicklyceum -laatan, koska se kertoo menneistä toiminnoista (Tyttökoulujen laatan kuva). Mutta entäs laatat, jotka kertovat vain vanhan rakennuksen synnystä ja käyttötarkoituksesta, kuten Eteläinen tullitupa -laatta Vaasassa: Tullituvan laatta? --Aulis Eskola (keskustelu) 31. lokakuuta 2017 kello 20.47 (EET)

Paul Connertonin (1989) mukaan kommemoraatio tarkoittaa jonkin asian muistelemista erilaisten tapahtumien tai materiaalien kautta (lähde). Eli jos katsotaan että laattaan (tai muistomerkkiin) liitty tällaista muistamista, se on muistolaatta. Pelkkään opasteeseen, viittaan tai merkkiin ei kommemoraatiota liity.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. lokakuuta 2017 kello 22.10 (EET)
Olisko raja siis jotenkin siinä, että muistolaatassa kerrotaan korostuneesti jotakin historiallista (kymmenien vuosien takaista), joka on jo poissa. Jos on kysymys rakennuksen nimikyltistä (vaikka vanhastakin), joka liittyy lähinnä nykyiseen rakennuksen käyttöön (mikä rakennus, kuka suunnitellut tai rakentanut), ei ole kysymys muistolaatasta.
Alan vähitellen pitää tullituvan laattaa muistolaattana. Kerrottu käyttätarkoitus liittyy kauas historiaan ja esiin nostettua rakennuksen tekijääkin selvästi "muistellaan". --Aulis Eskola (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 00.07 (EET)
Periaatteessa myös muistolaatan sekä olemassaolo että tulkinta pitäisi löytyä lähteestä eikä niinkään wikipedisten pähkäilystä. Mutta muistolaatoissa, kuten muissakin julkisissa teoksissa ja muistomerkeissä saattaa olla tietoja, joita voi pitää sekundäärilähteinä eli julkistettuina, tarkistettavissa olevina tietoina tai johtolankoina, jotka voivat viedä oikeisiin tietolähteisiin (kuuluisa esimerkki tästä on Huutokonttorin reliefin mysteerin ratkaisu). Rajatapaukset ratkaistaan tapauskohtaisesti. Minusta myös Vaasan tullituvan laattaa voi pitää sovinnolla muistolaattana, itse paikassa ja rakennuksessa on tarpeeksi historiallisuutta. Asia olisi ihkaselvä, jos löytyisi vaikka joku julkaistu pikku-uutinen laatan asentamisesta paikoilleen tai muu vastaava.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 13.20 (EET)

Lähteitä[muokkaa wikitekstiä]

Lähdevinkit ja -linkit on siirretty varsinaisen projektin alasivulle tältä keskustelusivulta.

Muraaliseminaari ja kuvaussafari keväällä?[muokkaa wikitekstiä]

Seinämaalaukset eli muraalit ovat olleet tapetilla viime vuosina. Niitä on syntynyt melkoisesti kaupunkeihin ja myös ne ovat osa julkista taidetta. Muraaleissa on tiettyjä ongelmia suhteessa luettelointiin. Niitä ovat tähän asti ilmennyt ainakin kaksi: teosten nimeet ja tekijöiden nimet. Muraalithan jatkavat osittain katutaiteen anonyymiyden perinnettä. Seinämaalausten kuvaamisessa on myös joitakin huomioitavia asioita. Vaasan patsasafarissa syntyi idea järjestää ensi keväänä huhti-toukokuussa julkista taidetta koskeva tapahtuma, jossa samalla ikäänkuin käynnistettäisiin kauden kuvaus- ja merkitsemissesonki.

Esitän että järjestetään julkisten taideteosten ja muistomerkkien seminaari ja fotosafari huhti-toukokuussa 2018, jossa aiheena on muraalit. Hyvä paikka voisi olla Vantaa, sillä Vantaan taidemuseo on erikoistunut katutaiteeseen, kokouspaikka voisi alustavasti olla vaikka Vantaan taidemuseo Myyrmäessä. Aiheina voisi olla katutaiteen esittely koko laajuudessaan ja muraalien erikoisongelmat projektin luetteloinnissa. Joko tapahtumaa ennen tai sen jälkeenkin voitais kartoittaa paikkakuntien muraaleita, uusia ja vanhoja esim. tekemällä erillisiä työlistoja muraaleista, josta niitä sitten liitetään varsinaisiin luetteloihin. Vantaalta käsin voitais aloittaa muraaleiden kuvaaminen pääkaupunkiseudulla. Mitäs tuumaatte?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. marraskuuta 2017 kello 21.17 (EET)

Hyvä idea toi muraalipäivä. Mutta pidetään siinä sivussa muutakin urbaanin ympäristön visuaalista kauneutta esillä (puistoja ja arkkitehtuuria yms) ja kameroiden liipaisimet herkkinä.
Seinämaalauksia tulee ja menee. "Vakavamielistenkin" katujen seinämaalausten ideana on yleensä tulla päällemaalatuiksi, kun maali alkaa kulahtaa. Tampereella on paljon seinämaalauksia työmaa-aidoissa ja rakennuksissa, joita ollaan kohta purkamassa. http://turistinakotikaupungissani.blogspot.fi/2014/09/taidetta-tyomatkan-varrella.html http://valiaikainenhiedanranta.fi/haku?q=graffiti Finlayson Art Areassakin oli seinämaalauksia sisäkäytävässä ja katumaalauksia katupinnassa. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. marraskuuta 2017 kello 00.15 (EET)
Pirkanmaalla on jopa läänintaiteilijana katutaiteilija: Tero Karvinen, Tero Karvinen. Tollanen tyyppi kun saatas vielä messiin, upeeta jälkee hänellä... --Aulis Eskola (keskustelu) 12. marraskuuta 2017 kello 02.20 (EET)

Olen kuvannut Tampereella lähemmäs sata katutaiteen kohdetta: seinämaalauksia ja graffiteja. Jos graffitiaiheinen tapaaminen ja/tai kuvaussafaari järjestetään ja kokoontumispaikalla olisi hyvälaatuinen suuri näyttö, olisin kiinnostunut esittämään 20-30 valitoitua otosta inspiraation ja keskustelun lähteeksi. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 16.23 (EET)

Helsingissä HAM valmistelee graffiti- ja katutaidetta esittelevän näyttelyn toteuttamista Tennispalatsiin vuonna 2018. Olisivatkohan kiinnostuneita GLAM yhteistyöstä. Lähde. --Tappinen (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 08.02 (EET)

Katutaiteen esittäminen Wikipediassa[muokkaa wikitekstiä]

Miten näiden katutaiteilijoiden töitä oikein voisi esitellä Wikipediassa? Tekijänoikeuksia on heilläkin. Mutta kun töiden tietoja on melko mahdoton saada, ainakaan perusteltuja luotettavia tietoja. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. marraskuuta 2017 kello 02.20 (EET)

Sitaattioikeudella kuvien käyttäminen vaatii sen, että kerrotaan ne tiedot jotka on mahdollista saada eli jos teoksen tekijä tai luontiaika on tuntematon eikä asiaa ole mahdollista selvittää, niin silloin kerrotaan niiden olevan tuntemattomia. --Zache (keskustelu) 12. marraskuuta 2017 kello 10.23 (EET)
Tämä on yksi erityisongelma, joka pitäisi ratkaista joko seminaarissa tai ennen. Katutaiteen tai seinämaalausten tietojen luetteloinnin pitää olla kuitenkin yhteensopivia muiden teosten tietojen kanssa. Jos lokaatiotiedot (paikka, alue ja koordinaatit) ovat useimmiten selviä, ongelmia ovat usein tekijän/tekijöiden nimi, teoksen nimi ja joskus valmistumisvuosi. Jos teoksen nimi ei ole tiedossa, nimeksi on esitetty ratkaisusa, joka alkaa kadun nimellä (esim. Päijänteentien muraali). Alalla vallitsee tekijyyden anonyymiyden traditio, eli tekijät saattavat olla nimimerkkejä tai heitä ei mainita lähdetiedoissa ollenkaan. Siitä huolimatta heillä on oikeudet teoksiinsa kuten kaikilla muillakin tekijöillä. Jos näistä ei ole tietoja, niin voidaan toimia kuten Zache esittää, mutta miten se vaikuttaa teosten löydettävyyteen itse luetteloissa? Osa pitää tehdä tapauskohtaisesti. Useita muraaleja eli seinämaalauksia on syntynyt viime vuosina ja arvelisin pikaisesti että ne ovat luetteloitavien kohteiden määrästä ehkä noin kaksi prosenttia (jos julkisia taideteoksia ja muistomerkkejä on Suomessa 3000, muraaleja on korkeintaan 60). Yksi näihin liittyvä ongelma, josta olisi hyvä saada asiantuntijatietoa on tehtyjen teosten pysyvyys. Muraalit ovat kyllä pysyvästi julkisilla paikoilla, mutta useiden pohjustustyö lienee heikkoa ja ne saattavat alkaa kulahtaa jonkin ajan päästä. Luetteloinnin suhteen tämä tarkoittaa valppautta, josta on jo kokemusta myös muutamien poistettujen julkisten teosten ja muistomerkkien luetteloinnissa. Luettelointiin tarvitaan joitakin uusia pelisääntöjä, mutta näkisin että seinamaalausten luettelointi ei ylitsekäymätön ongelma ole. Yksi asia joka Auliksen kysymyksestä tuli mieleen on se, että yksittäisistä muraaleista tai kokonaisuuksista olisi hyvä olla enemmän artikkeleita Wikipediassa. Lähteitä kyllä löytyy, joten ei muuta kuin hommiin!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. marraskuuta 2017 kello 11.55 (EET)
Varsinaisista muraaleista on paremmin tietoa, mutta graffitit ovat ongelmallisimpia. Parhaimmat graffitityötkin ovat ehdottomasti esittelyn arvoisia (esim. Tulinen virta ja edellä linkittämäni Väliaikainen Hiedanranta). --Aulis Eskola (keskustelu) 12. marraskuuta 2017 kello 13.32 (EET)

Luetteloiden jäsentely ja graffitien esittely[muokkaa wikitekstiä]

Muistolaattoja on pistetty suurimpien paikkakuntien kohdalla omiin kappaleisiinsa. Olisiko syytä pistää myös muraalit+graffitit omaan kappaleiseensa silloin, kun niitä on kunnan kohdalla monia?

Erityisesti graffitien kohdalla on tilapäisyyden ongelma. Teosluetteloissa on pyritty esittämään vain esillä olevat teokset. Pitäisikö muraalit ja graffitit esittääkin aivan erikseen? Esitettäisiinkö ne sillä periaatteella, että ne jäävät luetteloon, vaikka poistuvatkin lopullisesti - kirjattaisiin vain koska tuli ja koska meni? --Aulis Eskola (keskustelu) 12. marraskuuta 2017 kello 13.32 (EET)

Mitäs jos järjestettäs graffitiaiheinen tapaaminen ja muokkaustyöpaja Helsingin Taidehallissa, kun siellä on EGS:n näyttely 13.1.-25.2.2018? Voitais kysyä saataisko Taidehallin toimiston kokoushuone käyttöön (mullon suhteita), joku voisi tulla alustamaan graffiteista ja käytäis katsomassa se show. Voitais puhua graffitien asemasta Wikipediassa ja ongelmista (merkintä, luettelointi ym.) ja voitais aloittaa punalinkkien luonti, tynkien ja olevan artikkelikannan parannus.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 19.02 (EET)

Mites määritellään seinämaalausten ja graffitien merkittävyys - nyt aluksi tarkoitan ottamisessa mukaan taiteen luetteloihin? Riittänee että esim. jokin lehti on kirjoittanut työstä ja/tai kuvannut sitä sivuilleen. Entäs vain jossakin katutaiteen sivuilla esitetyt teokset? --Aulis Eskola (keskustelu) 20. marraskuuta 2017 kello 10.54 (EET)

Mun ymmärtääkseni merkittävyys arvioidan lähteen kautta eli riittää kun mainitaan. Katutaiteen sivuilta saattaa puuttua tarvittava itsenäisyys, mutta näkemykseni on että Wikipediassa ei saisi arvottaa julkista taidetta ja että teoskynnys on ainoa lähtökohta. Jopa graffitien tai muraalien esittäminen omina muusta julkisesta taiteesta erottuvana ryhmänä voidaan ajatella arvottamiseksi joka on epätoivottavaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. marraskuuta 2017 kello 11.32 (EET)

Muraali-/graffitivinkkejä[muokkaa wikitekstiä]

Paikkalinkki-vinkki[muokkaa wikitekstiä]

Paikkalinkkiin tulee sijainti maakunnan tarkkkuudella eli FI-xx, jossa xx on kaksinumeroinen luku välillä 01-19. Maakuntaluettelo ja vastaavat numerot ovat muun muassa sivulla Wikipedia:Wikiprojekti Maantieteelliset koordinaatit#region:R. Näyttävät olevan maakunnat aakkosjärjestyksessä, mutta minä ainakin lunttaan tuolta lähes joka kerta.--Htm (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 04.53 (EET)

Ympäristötaidetta sotamuistomerkkinä[muokkaa wikitekstiä]

Kuis tämä: [2]. Jääkärilehto, eli istutettu puita ja aita ympärillä, portissa jääkäriliikkeen tunnus.--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2017 kello 16.41 (EET)

Tuo lienee muistomerkki, jos jossakin on esitetty, minkä muistoksi ja koska kohde on perustettu - kenties on kerrottu perustajakin. Se ei taida ihan "muistomerkiksi" nimittämiseen riittää, että joku on laittanut paikalle nimeksi "Jääkärilehto". --Aulis Eskola (keskustelu) 25. marraskuuta 2017 kello 23.01 (EET)
Tämä on dokumentoitu lähteissä.--Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 00.42 (EET)

Äänekoski[muokkaa wikitekstiä]

Äänekosken luettelo poikkesi muodoltaan muista ja olikin kopio tästä. Tähän kuitenkin lähde muistiin, koska siinä selitetään teosten sijanti (siinä osass ajota eioltu kopioitu wikiin). --Tappinen (keskustelu) 25. marraskuuta 2017 kello 23.45 (EET)

Äänekoski-luettelo aloitettu. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 12.05 (EET)

Perinteisen rakentamisen kunniakilvet[muokkaa wikitekstiä]

Mitä sanotaan näistä muistomerkkeinä: http://www.talonpoikaiskulttuurisaatio.fi/tapahtumat-ja-uutiset/125-kesalla-jaettiin-nelja-perinteisen-rakentamistavan-kunniakilpea

Näitä näkyy usein jaetun yksityisomistuksessa oleville rakennuksille, mutta kiinnostus lähti siitä, eräs tällainen jaettiin 1950-luvulla erään vanhan torpan päärakennukselle, joka pian sen jälkeen siirrettiin kotiseutumuseon päärakennukseksi.

Mutta kun muuten puuttuu vielä paljon, niin ehkä pitää jo keskittyä täydentämään niitä.--Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 19.50 (EET)

Tapasin muutamia tämänkaltaisia Tampereella kesällä. Mun mielestä kunniakilvet ovat enemmänkin palkintoja kuin muistolaattojen tai muistomerkkien kommemoraatiota eli muistamista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 21.00 (EET)
Jos tuollaiset rakentamisen kunniakilvet mainitaan vain vähän tunnetun säätiön sivuilla, kyseenalaistaisin niiden merkittävyyden. Tuollainen kunniamaininta ei ole oikein sanan varsinaisessa merkityksessä muistomerkkikään.
Toki näitä on tullut jokin laitettua luetteloihin: esim. Tampereella "Hyvän rakentamisen palkinto". Olen pohtinut senkin poistamista luettelosta. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 21.03 (EET)
Säätiö on kylllä vanha ja arvostettu, ja suomalaisen kotiseututyön historiallisessa ytimessä, lähinnä kai rajankäynnin teettää on tuo alkitseminen / muistaminen. Sen puolesta taitaisin (noin maallikkona) kallistua samalle kannalle.--Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 21.19 (EET)

Sankaripatsaat[muokkaa wikitekstiä]

Sankarihautausmaista on paljon kuvia. Sankaripatsas tai -muistomerkki esiintyy kuvissa usein vain yhtenä elementtinä, usein taka-alalla, kun hautausmaa on etualalla. Olen lisännyt näitä kuvia ja joskus cropannutkin, mutta on siis huomattava että usein itse sankaripatsaasta tai muistomerkistä tarvittaisiin kuva mieluummin myös vielä erikseen. Kummatkin ovat hyviä kuvan aiheita mutta vain erittäin hyvissä olosuhteissa erittäin hyvällä kameralla otetun kuvan croppaaminen voi onnistua edes jotenkin.--Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 21.03 (EET)

Näissä luetteloissa sankarihautausmailta tulisi tosiaan esittää tiukasti rajattu kuva muistomerkistä / -patsaasta. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 21.08 (EET)
On sellainen aspekti että hautausmaan kuva voi olla Commonsissa, mutta tarkasti rajattuna se on teoskuva. Olen laittanut hautausmaita pitämään rajatun kuvan paikkaa. --Tappinen (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 21.10 (EET)
Teinkin yhden kuvan cropatessani juuri niin, että tallensin cropatun version paikallisesti vaikka alkuperäinen olikin commonsissa. Kuitenkin vain harvoin esim. valon suunta on sellainen, että näin tulisi hyvää kuvaa.--Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 21.21 (EET)
Yleisohje niin kuvaajille kuin croppaajillekin, että kannattaa keskittyä kohteeseen kokokuvana, eli rajata kohde niin että se näkyy mahdollisimman suurena. Ympäristöä ei valitettavasti, niin tärkeä asia kuin se monesti olisikin ei voi ottaa huomioon kuvissa. Oon huomannut tuon, että joissakin tapauksissa kuvaaja on yrittänyt saada mukaan liian monta asiaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 23.00 (EET)
Mun käsitykseni on, että käyttäjät (esim. käyttäjä Hotarju) on kuvannut Commonsiin jo männä vuosina paljon sankarihautausmaita ympäri Suomea. Kuvien fokus on ollut yleisnäkymässä. Tuolloin ei vielä ollut "keksitty" niin laajamittaista patsaidenkuvausprojektia kun nyt on meneillään. Sankaripatsaat ovat lähes poikkeuksetta sen verran tuoreiden taiteilijoiden suunnittelemia, että yksityiskohtaisia patsaskuvia ei ole voinut tallentaa Commonsiin, yleiskuvan sen sijaan on voinut tallentaa sinne hyvillä mielin. Tuoreemmat kuvat onkin sitten otettu paitsi yleiskuvina, myös patsasprojektia silmällä pitäen.--Htm (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 23.17 (EET)
Kuis jalusta tai ympäröivä kivetys? Saa toki tehdä jatkocroppaustakin. --Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 23.33 (EET)
Se varmaan riippuu. Joskus jalusta tuntuu tai näyttää niin oleelliselta osalta, ettei sitä tohdi rajata pois ja sama varmaan kiveysten kanssa välillä. Välillä mukaan tulee kukkiakin. Katselen tässä yhtä ottamaani kuvaa, jota kuvatessa muistan auringon paistaneen vallan sopimattomasta kulmasta ja päädyin kuvaamaan aika sivusta. Eli kuvausolosuhteetkin vaikuttavat.--Htm (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 23.57 (EET)

Tässä huomaa myös lähteiden vaihtelevuuden, esim. Luettelo Salon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä, osittain luettelossa on kaupungin kuntaliitoksen jälkeisen alueen muistomerkkejä, osittain vain sitä edeltävän. Hautausmaiden muistomerkkejä on seurakunnan sivuilla, mutta tietojen kattavuus vaihtelee entisen seurakunnan mukaan: jostain ei ole mitään, jostain (esim. Särkisalo) on täydellinen luettelo (se on muuten hieno esimerkki täydellisestä luettelosta, paitsi että hautausmaan ulkopuolella toki voi olla lisää).--Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 23.31 (EET)

Tiedoksi projektille että olen ladannut nyt n. 300 kuvaa lähinnä sankarimuistomerkeistä, eli osaltani tämä urakka näyttäisi olevan nyt puolessa välissä. Minulla on kuvaamatta n. 60 sankarihautausmaata vielä pääosin Itä- ja Pohjois-Suomesta ja ensi kesänä niistä suurin osa on filmillä. --Hotarju (keskustelu) 21. tammikuuta 2018 kello 20.18 (EET)

Tiedoksi projektille että minun osaltani urakka on nyt ohi, lienen ladannut reilustui yli 500 kuvaa tähän projektiin reilussa 4 kuukaudessa ja nyt alkaa olla arkistot käyty läpi. Ensi kesänä jatkan kuvaamista, joten jos syksyllä on vielä sankarihautausmaiden kohteissa aukkoja, etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa pystynen autta maan projektia niiltä osin vielä. Mutta nyt siis astun kaksi askelta taakse ja Wiki jää nyt "luku -tilaan" minun osaltani. Hieno oli olla mukana :) --Hotarju (keskustelu) 25. maaliskuuta 2018 kello 21.36 (EEST)

Arvelisin että juuri Itä- ja Pohjois-Suomen sankaripatsaissa ja muistomerkeissä riittää kuvattavaa ensi syksynäkin. Esimerkiksi Kuhmossa on nyt 34 kohdetta kuvaamatta ja vasta kolme on kuvattu. Ylipäätään kuvaaminen on jonkin verran haastavampaa harvaan asutuilla seuduilla ja sitä varten tarvittavat lähteistetyt tiedot kohteista ovat usein hankalammin saatavissa. Ylipäätään projekti on edennyt tasaisen aktiivisena viime kesästä lähtien - kiitos sinun ja monen muun muokkaajan ja kuvaajan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. maaliskuuta 2018 kello 22.09 (EEST)

Sankaripatsaiden kuvaamisesta: jalustalla vai ilman[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta: Keskustelu:Luettelo Ylitornion julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Otin valtuudet päivittää sankarimuistomerkin kuvan, sillä mielestäni muistomerkkiin olennaisesti kuuluu myös jykevä punagraniittinen jalusta vuosilukuineen. En vedä hernettä nenään jos palautetaan vanha versio  :) --Hotarju (keskustelu) 8. helmikuuta 2018 kello 21.16 (EET)

Tässä on selkeesti kahta koulukuntaa, toiset kuvaavat pelkän veistososuuden ja toiset koko muistomerkin jalustoineen. Vahinko, että yhteen taideteokseen voi laittaa vain yhden kuvan! Henkilökohtaisesti suosin (yleensä) pelkkää veistoskuvaa ja korjaan jalustapuutteen tallentamalla koko muistomerkkiä esittävän kuvan esimerkiksi taiteilijaa käsittelevään artikkeliin. Nyt tässä tapauksessa luettelossa on valokuva koko muistomerkistä ja artikkelissa Kalervo Kallio vain veistosta esittävä valokuva eli tilanne on varsin tasapainoinen. Veistoksissa on joskus veistoksen ja jalustan kokojen suhde ongelmallinen ja sankarimuistomerkeissä on usein vielä taustaseinämää/muuria metritolkulla. Joskus koko muistomerkin kuvassa on levoton tai muuten sopimaton tausta ja jätän suosiolla sen kantti kertaa kantti -graniitin pois, vaikka samalla menee tietysti myös tekstejä. Nenuni on herneetön.--Htm (keskustelu) 8. helmikuuta 2018 kello 22.31 (EET)
Mielestäni muistomerkki, tässäkin tapauksessa on kokonaisuus, ei pelkästään veistos. Mutta ymmärrän pointtisi noista muureista yms lisukkeista. Sankaripatsaan jalustassa on useasti kirjailtuna vuosilukujen lisäksi, jokin lause, ajatelma, raamatun lause, runo. Samoin etenkin Vapaussodan muistomerkeissä on sankarivainajien nimiä kaatumispaikkoineen yms. Sitten on vielä "karrikoitu" esim. Rovaniemen Vapaussodan muistomerkistä, jonka jalusta on paljastettu 3 vuotta aiemmin, kuin yläosan graniittiveistos. Ja kirsikkana kakussa on että niillä on eri tekijä. Näillä perusteilla, kun tarkoitetaan muistomerkkiä ei se voi rajoittua pelkästään veistokseen tai reliefiin. Valokuvasta olen heittänyt kerran ajatuksen projektille Käyttäjä:Urjanhai että mitä jos tehtäisiin kuvakollaasi joistakin muistomerkeistä, joissa on selkeästi kaksi puolta. Tällaisia ovat esim. Wäinö Aaltosen Lappeenrannan tai Jussi Vikaisen Rauman sakarimuistomerkit. Kaksi osainen kollaasi olisi mielestäni nappiin osunut tällaisessa tietokirjassa. Eihän tämä mikään taideteos kokoelma ole vaan tiedon lähde. Luuletko että tämä keskustelu kannattaisi siirtää projekti sivulle? --Hotarju (keskustelu) 9. helmikuuta 2018 kello 18.53 (EET)
Mikä ettei voisi siirtää, se liittyy teosten valokuvaamiseen, eritysesti sankarimuistomerkkien, joissa on patsas ja jalusta, koko sankarihautausmaa tai -hauta-alue on suunniteltu kokonaisuutena.--Htm (keskustelu) 9. helmikuuta 2018 kello 19.59 (EET)
Tuossa aiemmassakin keskustelussa esitin ajatuksen, että jos kirjoitetaan oma artikkelinsa ko. muistomerkistä, niin siinä sitaattioikeus mahdollistaa useammankin kuvan käytön. Sankaripatsaasta, kun sattui käsille lähde, oli mahdollista kirjoittaa esim. artikkeli Rauhanenkeli ja haavoittunut soturi.--Urjanhai (keskustelu) 9. helmikuuta 2018 kello 21.35 (EET)

Maakunta ja kuntajako[muokkaa wikitekstiä]

Onko tarkoitus, että kunnat jäsennetään maaakunnittain? Miten menetellään sellaisten kuntien kanssa, joissa on ei yhtään tai vain muutama julkinen teos ja/tai muistomerkki? Ainakin Ahvenanmaan kohdalla oli puhetta, että maakunta jäsennetään yhtenä kokonaisuutena, koska siellä on pieniä kuntia joissa tuskin on yhtään kohdetta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 00.27 (EET)

Laajempienkin alueiden luettelot kyllä varmaan ovat mahdollisia, tiedon täydentyessähän niitä pystyy jakamaan. Silti luulen, että teoksia lopulta löytyy jokaisesta pienestäkin kunnasta muutama. Kun yhdessä pienessä entisessä kunnassa oli listattu pelkästään hautausmaan muistomerkit, niin löytyi tämän verran: [3]. Myös aloittamasi Utajärvi on luultavasti hyvin edustava, ja joku aloitti Ypäjän. Tiedon keruu vain voi olla hidasta, koska tyypillisiä lähteitä paikallishistoriallinen kirjallisuus, kotiseutukirjallisuus kuten paikallisten järjestöjen ym. historiikit ja jopa sanomalehdet. Samoin paikantaminen usein vaatii alueella liikkumista. Jos on supliikkia, niin voi myös soittaa kuntiin ja seurakuntiin ja vängätä, että pistäkääpä luettelo taideteoksistanne nettiin. Lisäksi eräs mihin törmäsin, on että paikallisilla kulttuuritoimijoilla saattaa olla juttuja vapaamuotoisesti netissä niin, että niitä ei löydä minkään tahon nettisivujen etusivun valikoista, mutta kun googlailee paikallisiin aiheisiin liittyvillä hakusanoilla, niin jostain piilosta tupsahtaa esim. suuri joukko kotiseutujoululehtiä skannattuna ilman että niistä kerrottaisiin ao. lehden itsensä kotisivulla (eli paitsi wikipedisteillä, muillakin on "hiekkalaatikoita").--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 09.07 (EET)
Tulin nyt aloittaneeksi Oripään (ping Käyttäjä:Htm, sori, ei ollut tarkoitus varastaa). Kun naapurikunnat ovat aika suuria, niin selvintä hallinnan kannalta lienee tehdä pieniäkin kuntia erikseen. Toisaalta isoissakin on vielä tekemistä.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 22.55 (EET)
Navigaatiomallineessa on nyt 65 kuntaa, joten kohta sen voisi järjestää maakunnittain. Ahvenanmaalta on oma luettelo Maarianhaminasta ja Sundista. Pitäisikö entiset kunnat ilmoittaa esimerkiksi Loimaan luettelossa niin, että ensin mainitaan entinen kunta ja sitten pilkun jälkeen tarkempi määre, kuten "Metsämaa, Metsämaan kirkonkylä"? --Raksa123 (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 20.11 (EET)
Luulen että luettelot ovat ainakin toistaiseksi parhaiten hallittavissa, jos ne tehdään pääsääntöisesti nykyisten kuntien kuntien mukaan ja kaikki ovat toistaiseksi samassa luokassa. Silloin voi nähdä yhdellä silmäyksellä kaiken. Kun työ joskus on loppusuoralla, voi katsoa laitetaanko myös maakuntaluokkia tai rinnan luokat kunnittain ja maakunnittain niin kuin joissain aiheissa taisi olla. Entiset kunnat on nykyään taulukossa mahdollista ilmoittaa luettelon sarakkeissa, esim. Kiikala, Rasvala tai Metsämaa, Metsämaan kirkonkylä. Lisäksi useassa entisessä kunnassa esiintyviä muistomerkkityyppejä (sankarihaudat, vakaumuksensa puolesta kuolleitten muistomerkit, karjalaan jääneiden muistomerkit, veteraanikivet) näyttäisi hyyödylliseltä esittää ainakin kussakin luettelossa yhdenmukaisesti, esim. tyyliin "Sankarihaudan muistomerkki, Halikko, "Maastopukuinen sotilas" tms. Jos tehtäisiin luetteloita nykyisiä kuntia ydistäen, niin silloin Luetteloista kunkin kunnan mukaan voisi tehdä ohjauksen, josta pääsisi oikeaan luetteloon, jota muuten olisi vaikea löytää. Sopiva yhdistetyn luettelon alue voisi olla ehkä lähinnä seutukunta tai joku sen suuruusluokan kuntaryhmä (Luettelo X:n, Y:n ja Z:n kuntien...). Kuitenkin jos pääsääntöisesti käytettäisiin nykyisiä kuntia etsiminen ja löytäminen luultavasti olisi helpompaa. Nyt noista muutaman pienen kunnan luetteloista saa vähän käsitystä, mutta kun usein on sekaisin pieniä ja suuria kuntia, niin se taas sekoittaa.--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 21.23 (EET)
Malline täydennetty. Luettelot on aloitettu 102 kunnasta ja puuttuvat 209 kunnasta. --Raksa123 (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 01.20 (EET)
Mallineessa maakunnallinen jaottelu paransi aineiston hallittavuutta erinomaisesti. Samalla se auttaa seuraamaan artikkelialoitusten etenemistä.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 14.42 (EET)
Viime viikkoina on aloitettu paljon kuntia, hyvin pieniäkin. Näyttäisi siltä, että muutamissa on vain pari kohdetta: toistaiseksi tällaisiksi ovat jääneet Askola ja Kihniö. Vai löytyyköhän näistäkin vielä penkomalla lisää kohteita.
Kahdesta kohteesta ei taida oikein olla luetteloksi. Mutta mitäs jollekin Kihniöllekin olisi tehtävissä, kun muissa Pirkanmaan kunnissa on kohteita reilusti?! --Aulis Eskola (keskustelu) 12. joulukuuta 2017 kello 01.19 (EET)
Tuskin noissakaan tuo määrä lopulta noin vähiin todellisuudessa jää. Niitä ei vain kukaan ole sattunut täydentämään ja tutkimaan pidemmälle.--Urjanhai (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 18.05 (EET)

Rajankäyntiä määrittelyssä[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa Uskelan auto-onnettomuus kerrotaan että onnettomuuden muistomerkki Ypäjän kirkon luona on samalla uhrien hautamuistomerkki. Tulisiko tämä silloin jättää luettelosta pois? Esimerkiksi kuuluisien henkilöiden hautamuistomerkkejä hautausmailla ei ole lueteltu. Lisäksi eri puolilla on yhdestä haudasta muodostuvien yksityisten hautausmaiden muodostamia muistomerkkejä. Nämä ilmeisesti jäävät myös määrittelyn ulkopuolelle. Mutta entä eläimet? Käthyllä on hautamuistomerkki Ypäjän hevosopistolla. Se on kai nähtävä omistajansa yhtenä muistomerkkinä? Ja vielä Loimaan luettelossa on pari teosta Alpo Jaakolan patsaspuistossa. Nämä taitavat kuitenkin fyysisesti olla varsinaisen aukioloajat omaavan puiston ulkopuolella. (Ainakin toinen on, se näkyy tielle, toisesta en osaa sanoa.)--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 11.46 (EET)

Lisäsin Käthyn muistokiven, josta oli lähdekin.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 12.53 (EET)
Suurten onnettomuuksien muistomerkit hautausmailtakin on yleensä otettu mukaan (esim. hautausmaa Kangasalla / Leikkivä lapsi ja Kalevankankaan hautausmaa Tampereella / Kurun haaksirikon uhrien muistomerkki). Samoin on tehty sankarihautojen veistosten suhteen - sielläkin veistos on välittömästi haudan yhteydessä. Yksittäisten hautojen muistomerkkejä voi jossakin hillityssä määrin laittaa hautausmaiden artikkeleihin (esim. Kalevankankaan hautausmaa ja Hietaniemen hautausmaa). --Aulis Eskola (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 18.13 (EET)
Patsas- ja veistospuistoista voisi tehdä omia artikkelejaan. Teoksia voisi esitellä niissä artikkeleissa. Tällaisia ovat esim. Alpo Jaakolan patsaspuisto, Invalidisäätiö Ortonin veistospuisto ja Didrichsenin veistospuisto. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 18.17 (EET)
Eli tuon Uskelan muistomerkin voi sitten antaa olla. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 18.20 (EET)
Sankarihaudoisdsahan on se ero, että yleensä kullakin varsinaisella haudalla on oma kivi, laatta tai risti erikseen.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 18.25 (EET)
Pientä eroa sijoittelussa, joo. Mutta en osaisi pitää sitä ratkaisevana:
  • Auto-onnettomuusmuistomerkki: nimet kivijalustassa.
  • Leikkivä lapsi ja sankarihaudat: nimet muutaman metrin päässä omissa kivi- tai metallilaatoissaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 19.09 (EET)
Patsaspuisto, jolla on aukioloajat, ei kuitenkaan ole julkinen siten kuin julkinen taide on hankkeessa määritelty. Jaakolan patsaspuiston ulkopuolella Loimaalla taitaa olla muutamia muiden taiteilijoiden teoksia, joita on luettelossa.--Urjanhai (keskustelu) 8. tammikuuta 2018 kello 01.15 (EET)

Salon muistomerkeissä taas lähteestä ei käy varmnasti ilmi, onko merkikapteeni Förbomin muistolaatta Särkisalon hjautausmaalla haudalla vai osana jotain muuta muistomerkkiä.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 12.53 (EET)

Förbomin muistolaatasta on keskustelua ja kuvakin Salon luettelon kohdalla. On tapahtuman muistoksi henkilön lisäksi. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 18.22 (EET)

Vaivaisukot[muokkaa wikitekstiä]

Commonsissa on luokallinen kuvia Suomen vaivaisukoista. Mikä on niiden asema suhteessa tähän projektiin? --Urjanhai (keskustelu) 8. tammikuuta 2018 kello 01.11 (EET)

En ole koskaan ajatellut niitä taideteoksena tai muistomerkkinä, vaikka toki niiden tekeminen on taidetta kuin muun puuveistoksen tekeminenkin. Ei ne ainakaan muistomerkkejä ole. Pitäisin ne näiden luetteloiden ulkopuolella; ne on kätevä esitellä kukin kirkkonsa yhteydessä. Vaivaisukot ovat niin vanhoja, että niillä tuskin on tekijänoikeuden suojaa enää. Artikkelissa vaivaisukko voi esitellä niitä lisääkin. --Htm (keskustelu) 8. tammikuuta 2018 kello 06.21 (EET)
En osaa sanoa tähän mitään vaan jätän viisaammille. Vai rinnastuvatko nämä rakennusten reliefeihin ym? Suurkirkon katolla on apostoleja ja jonkun vakuutusyhtiön talon seinässä niitä irvisteleviä jugënd-naamoja ja Rautatieasemalla ne mainoksissakin seikkailevat lyhdynkantajahahmot. En nyt muista niidenkään käsittelyä.--Urjanhai (keskustelu) 8. tammikuuta 2018 kello 10.12 (EET)
Lyhdynkantajat ja vastaavat kuuluvat ehdottomasti luetteloihin (ja yleensä ovatkin siellä). Niistä on yleensä hyvin saatavissa teostietojakin.
Vaivaisukkojen kohdalla on varmaan sitä ongelmaa, että niistä on ilmeisen heikosti tekijä- ja julkaisuaikatietoja. Sikäli ne kiikkuvat vähän luetteloinnin rajamailla - muuten olisivat selvästi mukana. --Aulis Eskola (keskustelu) 8. tammikuuta 2018 kello 20.35 (EET)
Suomen vaivaisukot on tutkittu, kartoitettu ja tiedot julkaistu kattavasti.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 01.39 (EET)
Kah, ilmeisesti aika monista on saatukin pengottua vielä tietoja historian hämäristä. Jostakin esimerkistä tosin tuntui, että löytyy tieto vain ukon pitkästä olemassaolosta. Eiköhän sitten laitella näitä mukaan - vähintääkin noita, mistä on saatu selvitettyä tarkkoja tietojakin.
Mikäli vaivaisukko sijaitsee paikassa johon kaikilla on päsy pysyvästi ne kuuluvat luetteloihin. Myös julkisilla paikoilla pysyvästi olevat ite-teokset, kansantaide tai nykykansantaide kuuluvat luetteloon. Lähden siitä, että ne ovat teoksia ja se kai riittää perusteluksi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. tammikuuta 2018 kello 19.39 (EET)

Ihmeiden aika ei ole ohi - ensimmäinen video![muokkaa wikitekstiä]

Kuvasin Terike Haapojan valoteoksen Night Sky (2012) Myllypuron terveyskeskuksessa pimeällä. Käytin kamerassani olevaa asetusta, joka säätää videon pituudeksi kolme sekuntia. Katson että pitempi video ei olisi juuri tuonut olennaista lisäinformaatiota teoskuvaan, mutta katsoin kumminkin että välkkyvien valojen havainnointi on mahdollista vain videokuvana. Kamera tallensi videon MP4 formaatissa ja konvertoin sen Convertiolla formaattiin webm, joka on ainoa videformaatti, jota kotimainenkin Wikipedia ymmärtää. Latasin ja kirjasin videon "Tallenna tiedosto" kaavakkeeseen, jossa ei oikeastaan suuria ongelmia ollut. Muutin vain tutut "valokuva"-maininnat sanaksi "video". Ja tsadaa:

.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 21.17 (EET)

Omaa arviointiani:
  • Käsivarakuvaus huojuu, kannattaa käyttää jalustaa.
  • Olisi hyvä, jos voisi esittää jatkuvana luuppina.
  • Sopii julkisille teoksille, joissa on vaihtuvia tai muuttuvia valoja tai liikettä.
  • Kolme sekuntia on liian lyhyt aika, mutta yleensä näissä varmaan max 15 sek.
  • Videolla saa tällaisista teoksista kuvattua paljon enemmän informatiota.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 23.39 (EET)

Muistomerkkityypit[muokkaa wikitekstiä]

Kun olen nyt muutamalta paikkakunnalta tehnyt perustyötä, niin huomaan, että eräät muistomerkkityypit saattaisivat kaivata artikkelia. Osasta jo onkin ja yhdestä on jo ollut luetteloartikkeli muutettu muun nimiseksi. Lisäksi saatettaisiin kaivata luokkia ainakin joillekin muistomerkkityypeille. Näitä muistomerkkityyppejä ovat ainakin:

Lähteitä kategorisointiin on: Punaisten muistomerkeistä väitöskirja ja tietokanta, Kaikista sotamuistomerkeistä Tuomiston 1998 kirja,. jossa jo on myös tehty aiheen mukaista lajittelua ja väliotsikointia. Näitä siis kannattaisi käyttää, varmaan muitakin on. (Tuon yhden väitöskirjan ohella sotamuistomerkkejä on Suomessa tutkinut ainakin myös Petri Raivo.)

Lisäksi artikkelit tärkeimmistä muistomerkkityypeistä olisivat hyviä.

Mahdollisen luokittelun on myös tärkeää olla terminologisesti oikeaa. Siksi luultavasti optimaalinen järjestys olisi ensin kirjoittaa artikkelit, jolloin myös sivutuotteina löytyisivät terminologisesti parhaat nimitykset.

Toinen kysymys on luetteloissa käytettyjen nimien mahdollinen yhdenmukaistaminen joko artikkelikohtaisesti tai laajemmin. Nimeämistapa on kirjavaa myös lähteissä (usein samankin nykyisen kunnan sisällä, jos yhtenäistä lähdettä ei ole). On esimerkiksi sankaripatsaita (jos muistomerkki on patsas) ja sankarihautojen muistomerkkejä (jos muistomerkki on muu kuin patsas, kuten rekiefi tai figuuri monoliitissä, tai voi olla patsaskin), tai sama ilmaistu muuten, esim. "Kaatuneiden muistomerkki", tai joskus teoksen nimellä (kuten "Rauhanenkeli ja haavoittunut soturi"), nimi ei kuitenkaan ole tiedossa aina. Lisäksi monissa kunnissa on kuntaliitosten tuloksena samaa muistomerkkiä suurempi joukko (kuten sankarihautojen muistomerkki, Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, Vakaumuksensa puolesta kuolleitten muistomerkki, Sotaanlähdön muistomerkki) eri entisten kuntien alueilla.--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 14.05 (EET)

Aiheesta Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki on yleisartikkeli, mutta ei luetteloa. --Risukarhi (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 15.53 (EET)
Kas, oli jäänyt tarkistamatta. Tuo on juuri hyvä.--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 15.57 (EET)
Tuossa selostettu vaihtoehtoisten mallien suunnittelu voi myös selittää ristiriitaisia tietoja siitä, kuka on suunnitellut jonkun tällaisen muistomerkin.--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 16.01 (EET)
Tämä muuten on esimerkki tapauksesta, jossa mielestäni monikollinen otsikko voisi toimia paremmin kuin yksiköllinen. --Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 16.03 (EET)
En ole tiennytkään että Karjalaan jääneiden muistomerkkiä varten on tehty viisi mallia, ilmankos ne muistuttavat toisiaan. Olisikohan missään nähtävissä nämä kaikki mallit? --Htm (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 17.00 (EET)
Artikkelissa viitattu lähde tälle on tällainen pro gradu -tutkielma: [4].--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 17.35 (EET)
Siellä lähteenä tiedolle on tämmöinen: Terhi Willman: Karjalaisen kulttuurin nousukausi. Teoksessa: Toim. Terhi Willman, Karjalasta on kysymys. Karjalan Liitto 1940-2010, s. 52-152. Karjalan Liitto, Helsinki 2010. Eli Karjalan liiton laaja historiateos. Sieltä voisi katsoa, onko myös esim. kuvia vaiko vain maininta. Voisi myös katsoa, olisiko siellä lisätietoja muistomerkeistä muutenkin. --Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 18.02 (EET)

Näitä perusartikkeleita olisi todella palkitsevaa kehittää, kun esim. nyt väitöskirjoja suomeksi ja varmaan paljon muutakin hiljattaista tutkimusta. Ja voi olla että näissä tutkimuksissa on myös luetteloja! Mutta vaikka kehitettäisiin vain luetteloitakin, niin täömä tutkimus voi auttaa niidenkin jäsentelyssä. Samalla tämä on hienoa kotiseutyötä kunkin luettelon kohdealueella.--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 18.27 (EET)

Tekijänoikeuden rajatapaukset[muokkaa wikitekstiä]

Sivulla: Keskustelu:Luettelo Salon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä#Halikon punaisten muistomerkin tekijä ja tekijänoikeudet on käyty keskustelua yksittäisestä tapauksesta joka kuitenkin herättää kaksi yleisempää kysymystä:

  1. Miten määritellään tekijänoikeus suhteessa suoja-aikaan kun tekijä ei ole tiedossa?
  2. Missä menee teoskynnys?

Näillä on vaikutusta projektiin etenkin koska nämä määräävät, mihin kuvia pitää tallentaa. Mitä tulee tekijän selville saamiseen, niin ilman massiivisia operaatioita osa tekijöistä luultavasti jää saamatta selville. Mitä tulee teoskynnykseen, niin itse olen esim. nyt varoivaisuussyistä tallennellut kaikki taideteoskuvina, vrt. esim. Kuninkaankivet (Somero). Kolmantena tulee kohteen hallitsevuus kuvasta, joka kuitenkin on kai aika selvä: Esim. eri rajauksilla samankin kuvan tallennuspaikka voi muuttua. --Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 14.36 (EET)

Nyt alkaa näyttää siltä, että tässä on sovellettavana tekijänoikeuslain 44 § mutta asia varmistunee torstaina. --Abc10 (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 14.59 (EET)
Yleisesti juuri tällaisia muistomerkkejä esim. tässä: c:Category:World_War_II_memorials_in_Finland. (Osa voi olla myös vahingossa commonsiin talletettuja joita aivan varmasti kuulisi käyttää vain sitaattikuvina.) Hyvin paljon juuri noita muistomerkkejä, joitaa tässä projektissa on. Ja monissa kummatkin yllä kysytyt ajankohtaistuvat. Ajatellen ensimmäistä, tekijätiedon löytyminen lähteistä vaihtelee. --Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 16.09 (EET)
Tuossa kuvaryhmässä saa olla:
  • tykit ja muu sotakalusto
  • tekstiä ja yksittäisen symbolin sisältävät laatat
  • ennen 1946 kuolleiden taiteilijoiden teokset
Sen sijaan muutamat uudet veistosteokset ja reliefit ovat tekijäoikeusrikkomuksia. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 18.01 (EET)
Jos noudatetaan tuota tulkinta, niin osa tässä projektissa viime päivinä tallentamistani kuvista, kuten tekstiä sisältävät muistokivet, menisivät commonsiin. Laitoin ne kaikki taideteosmallineella ettei varmasti tulisi rikkomuksia. Joissakin voi olla pähkäilemistä, vrt: risti ja tekstiä (usein karjalaan jääneiden muistomerkit), symboli ja tekstiä (usein veteraanikivet) mutta kuva-aihe (esim. päivänsäde, kaatunut puu) ja vuosiluku ja tekstiä (usein vakaumuksensa puolesta kuoilleitten muistomerkit). Mutta ovatko esim. nuo karjalaan jääneiden muistomerkkien sabluunat tai jonkun suunnittelijan vastaava oma sabluuna teoksia? Varmaan kyllä ovat, niin kuin juuri tämä, mistä keskustelu alkoi.  –Kommentin jätti Urjanhai (keskustelu – muokkaukset)

Entiset kunnat[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta Keskustelu:Luettelo Hämeenlinnan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. --Raksa123 (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 18.29 (EET)

Artikkeli näyttää olevan kattava vain varsinaisen Hämeenlinnan kaupunkialueen osalta. Liitoskuntien sankarihautojen ym. muistomerkit näyttävät puuttuvan. Lähteinä näihin voivat olla esim. Tuomiston kirja Suomalaiset sotamuistomerkit, Työväenmuseo Werstaan verkkopalvelu ja seurakuntien sivut. Näytteitä siitä, mitä näiden avulla on löydettävissä ks. esim. luettelot paikkakunnilta Salo, Somero, Loimaa, Ypäjä, Oripää. Niistä saa käsitystä, mitä muistomerkkejä on tyypillisesti lähes joka paikkakunnalla. Lisäksi on paljon vain tapauskohtaisista paikallisista lähteistä löydettävää. Suosittelen etenkin Tuomiston kirjaa, mutta sekään ei ole kattava. Samoin esim. seurakuntien sivuilla tietoja on hyvin vaihtelevasti.

Eräs pohdittava kysymys on myös, luettelon jäsentäminen: aakkostetaanko samaan listaan kaikki nykyisen kunnan sisässä vai jaotellaanko jotenkin. Tähän en osaa ottaa kantaa. Luultavasti ratkaisuja löytyy kutakin luetteloa työstettäessä.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 12.43 (EET)

Jos ei noudateta nykyistä kuntajakoa, yleisesti ottaen tulee toisinaan ongelmaksi, minkä maailmanajan kuntajaon mukaan alajaottelussa mentäisiin.
Vaihtoehtoisesti kuntaliitokset voisi antaa jotenkin näkyä Alue-sarakkeessa (sen-ja-sen liitoskunnana se-ja-se alue). --Aulis Eskola (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 16.10 (EET)
Uskoisin että luetteloartikkelit kannattaa muodostaa voimassaolevan kuntajaon mukaan. Ja tässä siis tarkoitinkin jaottelua juuri artikkelin sisällä. Itse olen ainakin muokkaamissani artikkeleissa tehnyt juuri noin, eli merkinnyt alue-sarakkeeseen ensin entisen kunnan nimen ja sitten perään mahdollisen tarkemman sijainnin kuten taajaman tai kylän. Tämä on tärkeää senkin takia, että lähteissä ennen kutakin kuntaliitosta tiedot esiintyvät lähteen julkaisuajankohdan kuntatiedoilla. Kysymykseksi siis tulee lähinnä se, että laittaako esim. tässä kaikki teokset nykyisen kunnan sisällä samaan aakkostukseen. Helsingissähän, jossa teosten määrä on hyvin suuri, on pelkästään listan pituuden takia jaettu taulukkoa osiin aakkosittain. Mutta jos listan pituus ei sitä vaadi, niin tuskin jako eri taulukoiksi artikkelin sisällä on esim. tässäkään tarpeen. Erilaisissa jaotuksissa luultavastio on se ongelma, että ne kumminkin lopulta heikentäisivät artikkelin käytettyvyyttä. Siksi lultavasti aakkosellinen luettelo on paras. Ratkaistavaksi tulee silloin lähinnä se, aakkostetaanko esim. Sankaripatsaat ym. muistomerkkityypit miten. Niissä artikkeleissa, mihin olen näitä lisännyt olen päätynyt yhdenmukaiseen muotoiluun ainakin kunkin artikkelin sisällä tyyliin "Sankaripatsas, Somero, "Rauhanenkeli ja haavoittunut soturi". (Tätä selostinkin projektin keskustelusivulla.) Kysymys on silloin, onko vai ei näitä tarpeen yhdenmukaistaa täydellisesti myös projektin sisällä vaiko vain artikkeleittain. Niissä mitä olen muokannut, olen lähtenyt lähteen sanamuodoista, mutta hyvin tyypillisesti samoistakin kohteista on eri lähteissä eri sanamuotoja ja samanlaisistakin kohteista sanamuodot vaihtelevat. Silloin voi joutua tutkimaan myös kutakin muistomerkkityyppiä koskevaa yleistä kirjallisuutta. Yleinen tilanne on myös se, että kohteista, kuten Sankaripatsaat, saattaa olla täydelliset tiedot, mutta varsinainen "teoksen nimi" löytyy vain osasta. Siksi olen päätynyt yllä esittämäni kaltaiseen muotoiluun, joka mahdollistaa loogisen aakkostamisen kunnan sisällä ensin muistomerkkityypin ja sitten alueen mukaan, riippumatta siitä, kerrotaanko lähteissä esimnerkisi sankaripatsasteoksen teosnimeä vai ei. (@Kulttuurinavigaattori:, nämä pohdinnat kuuluisivat oikeastaan projektisivulle) Eli oikeastaan tähän kai sopisi samanlainen käsittelytapa kuin Salonkin artikkeliin.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 17.21 (EET)
Tässä ei näemmä ole entisistä Rengosta, Kalvolasta, Hauhosta, Tuuloksesta ja Lammista vielä mitään. Samoin Lahden artikkelissa ei ollut mitään Nastolasta ja Kuopion artikkelissa taisi olla vain Riistavedeltä, mutta ei mitään Maaningalta, Karttulasta, Vehmersalmelta, Nilsiältä ja Juankoskelta. Eikö näissä entisissä kunnissa ole mitään luetteloitavaa vai eikö niitä ole vielä tutkittu? --Raksa123 (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 18.16 (EET)
Jos kohteita liitoskunnistakin löytyy, niin voisi ehkä tehdä ===-tason väliotsikot (Hämeenlinna, Hauho, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos) ja noiden alle omat parin rivin luettelot, niin sitten erottuisi paremmin mitkä kohteet ovat Kanta-Hämeenlinnassa ja mitkä löytyvät muualta. Toinen vaihtoehto on Alue-sarakkeen "Entisen_kunnan_nimi, Kylän/Taajaman_nimi". --Raksa123 (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 18.26 (EET)
Kappalejakoa pitäisi käyttää hyvin maltillisesti, koska se pilaa taulukon lajiteltavuuden (esim. Helsingin kohdalla ei ole lajiteltavuutta). --Aulis Eskola (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 19.11 (EET)
Melkein sitten noin. Tuossahan lisäksi juuri lajiteltavuus tuottaa myös listauksen entisen kunnan mukaan, jos entinen kunta on ensimmäisdenä tietona kentässä alue.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 19.26 (EET)
Luultavasti käytännössä jokaisesta entisestä kunnasta on vähintään muutamia muistomerkkejä, siten kuin esim. Salon luettelossa on esitetty. (Voi hyvin olla. että tätä on tutkittukin jopa valtakunnallisesti, voi löytyä jopa tutkimuksia, ehkä valtakunnallisia luetteloitakin muitakin mitä nyt on jo löydetty.) Näiden kaivamista esiin ei vain joka kunnassa ole ehditty vielä tehdä.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 19.21 (EET)
Kun Salon luettelossa on kohteita esimerkiksi Kiikalasta, niin pitäisikö laittaa luettelo myös luokkaan Luokka:Kiikala ja sivulle Kiikala linkki luetteloon. Jos Luettelo Salon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä käyttäisi väliotsikoita, niin voisi linkittää suoraan Luettelo Salon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä#Kiikala -tyylisesti. --Raksa123 (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 18.34 (EET)
Noin ehkä voisi luokitella (mutta Auliksen perustelu väliotsikkojen käyttämättömyydelle on mielestäni hyyvä). Toinen vaihtoehto olisi ohjaus Luettelo Kiikalan julkisista taideteoksista ja muistomeerkeistä ja ohjauksen luokittelu luokkaan Kiikala. Mutta olisiko tuollainen ohjaus kuitenkin turhaa konstailua?--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 19.21 (EET)
Olen käyttänyt muotoa "Sankarivainajien muistomerkki, Sahalahti" esim. Kangasalan kohdalla senkin takia, että näin kunnan eri hautausmailla olevat saman tyyppiset kohteet jäsentyvät peräkkäin. --Aulis Eskola (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 19.11 (EET)
Tuo vaikuttaa hyvältä, samasta syystä olen tehnyt samoin, vaikka vähäön eri sanamuodoin (vrt. Salo, Loimaa, Somero, Forssa).--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 19.21 (EET)

Raaseporissa oli luettelo jaoteltu viimeisimpien entisten kuntien mukaan. Ehkä hämeenlinnassakin, jossa on suuri keskuskaupunki ja paljon historialtaan rikkaita liitoskuntia, voisi harkita samaa. Salon luetteloa on nyt täydennetty yhtenä listana. Esimerkiksi Raasaeporia ja Saloa ja muita vastaavia vertailemalla koettaa hahmottaa mikä käsittelytapa on toimivin. Käsitys luultavasti tarkentuu kun joitain suuria liitoskuntia saadaan käsiteltyä lähemmäs "saturoitua" tilannetta. Kannattaa myös huomata että Salo on "pienehkö" keskuskaupunki, Hämeenlinna taas "isohko" (maakunnan pääkaupunki) ja vastaavasti Salon seudun entiset kunnat "pienehköjä" mutta Hämeenlinnan seudun entiset kunnat "suurehkoja". Kun aineisto on koottu, niin mahdollinen uudelleenjärjestely tarvittaessa on siinä vaiheessa lopulta aika pieni työ.--Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2017 kello 10.26 (EET)

Luettelo Pöytyän julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä tapauksessa Alue-sarake on tehty todella hyvin. Kun Karinaisten ja Yläneen liitosta edeltävän Pöytyän kohdalla on määrite "Pöytyä", niin kohteet ryhmittyvät selkeästi. Salossakin voisi varmaan olla "Halikko, kylä" ja "Salo, kaupunginosa" -tyylisesti näitä. Entisten kuntien ilmoittamista täytyisi vielä hioa. Luettelo Sastamalan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä ei mainitse Suodenniemeä, Karkkua ja Tyrväätä ollenkaan, ehkä Kiikka ja Keikyäkin kannattaisi mainita. Teknisesti Suodenniemeä ei ole liitetty Sastamalaan, vaan Vammalaan, joten sanamuoto voisi olla yleisemmin vaikka "Sastamalaan kuuluvat entiset kunnat ovat Vammala, Tyrvää, Karkku, Äetsä (aiemmat Kiikka ja Keikyä), Mouhijärvi, Suodenniemi ja Kiikoinen". Sama juttu Kokkolan luettelossa, koska Öja liitettiin ensin Kaarlelaan. --Raksa123 (keskustelu) 26. joulukuuta 2017 kello 01.15 (EET)
Luettelo Kemiönsaaren julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä tapaisella ilmaisulla välttäisi Öja-tyypin hankaluuden. --Raksa123 (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 00.06 (EET)
Tuo oli tärkeä huomio. Korjasin Sastamalan. Kaikki entiset kunnat on aina syytä mainita johdannossa. Tätä vaatii jo lähteiden hallinta, kun lähteissä sijainti ilmoitetaan ajankohdan mukaan.--Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2018 kello 09.22 (EET)

Väliarvio[muokkaa wikitekstiä]

Kun nyt osaa luetteloista on täydennetty pidemmälle, niin saadun kokemuksen perusteella nimeämistä ja järjestystystä voi arvioida aikanaan ja se hoituu helposti aikanaan loppustilisoinnilla. So. onko parempi aakkostaa tyyliin "Paattisten sankarihautojen muistomerkki" vai "Sankarihautojen muistomerkki, Paattinen".

Nyt käytännössä kaikkiin luetteloihin tulee vielä paljon lisää. Esim. Turkua ja Poria on aiemmin arvioitu valmiiksi, mutta pienillä pintaraapaisuilla lisää sekä kohteita että lähteitä on löytynyt, ja luultavasti paljon puuttuu vielä. Ja pienistä paikkakunnista lähdekaivelut ja maastojalkautumiset ovat näyttäneet saman rikkauden paikallisesti.

Myös kirjallisuudessa on vielä paljon, mitä ei ole ehditty käyttää. Projektisivulla jo nyt oleva Suomen muistomerkit näyttää olevan käytökelpoinen. Tietoja siihen on saatu lähettämällä kysely kuntiin. Sisältö on näköjään erittäin epätasaista, mutta yleensä täydennystä näyttää tulevan useimpiin kuntiin. Lisäksi erilaista sotamuistomerkki- ja muutakin kirjallisuutta löytyy sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Esimerkiuksi veteraanijärjestöt ym. tahot ovat monilla paikkakunnilla koonneet tietoja myös muistomerkeistä. Näistä edes tiedossa olevia on perattu systemaattisesti vasta osittain, ja paikallisia haettu vasta rajoitetusti.

Tärkeää on muistaa Wikipedian lähdekriittisyyden kultainen sääntö: jos jostain asiasta ei löydy lähteitä googlesta, niin se ei vielä ole osoitus, etteikö lähteitä olisi olemassa. Googlauskin toki auttaa, utta vasta eri suunnista lähestymällä (maasto, kirjastot google) voidan edes kuvitella voitavan lähestyä täydellisyyttä. Lopullinen täydellisyys myös luultavasti vaatii sanomalehtien käyttöä, missä jo jokin osa vanhoista lehdistä on sanahaulla kaiveltavissa netissä. Kun jalkaudutaan kaupunkeihin ja kirkonkyliin, niin suureksi avuksi on jalkautuminen myös kirjastojen joko maakunnallisiin tai kunnallisiin kotiseutukokoelmiin, samalla kun nämä ja maastojalkautumisen tekee hedelmällisiksi vain huolellinen google-esityö. --Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2018 kello 10.00 (EET)

Koordinaattiongelma[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia:Kahvihuone_(tekniikka)#Koordinaatit. Miksi osa Geohack-linkeistä aukeaa oikein Karttapaikassa mutta osa ei? --Urjanhai (keskustelu) 30. marraskuuta 2017 kello 17.05 (EET)

Selvisi yllä linkitetyssä keslustelussa: Karttapaikalle on kohteen nimen pituudelle kuulemma 40 merkin maksimi. Tämä saattaa tuottaa pienen korjausprojektin, koska karttapaikalinkin toimivuutta voi pitää kriitisen tärkeänä.  –Kommentin jätti Urjanhai (keskustelu – muokkaukset)
Tuo kahvihuoneen vastaus oli hyvä tietää, kiitos kysymisestä. Olen mahdollisesti joskus jääänyt ihmettelemään, miksi kartta ei aukea oikeasta paikasta, mutten ole siihen sen enempää kiinnittänyt huomiota.--Htm (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 02.14 (EET) Muistuttaisin samalla, että (lainaus ylempää): Paikkalinkkiin tulee sijainti maakunnan tarkkkuudella eli FI-xx, jossa xx on kaksinumeroinen luku välillä 01-19. Maakuntaluettelo ja vastaavat numerot ovat muun muassa sivulla Wikipedia:Wikiprojekti Maantieteelliset koordinaatit#region:R. Näyttävät olevan maakunnat aakkosjärjestyksessä, mutta minä ainakin lunttaan tuolta lähes joka kerta.--Htm (keskustelu)" --Htm (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 02.19 (EET)
Joo, tuo unohtuu myös helposti kun kopioi artikkelipohjia ja aloitettava kunta ei olekaan samassa maakunnassa. Nekin voi joutua vielä käymään läpi. Se on aina oma etsimisensä kaivaa tuokin lista esiin. Näistä keskustelusivun vinkeistä voisi täydentää projektisivun ohjeisiin ne, joita ei vielä ole siellä. Siis näitä tämän tyyppisiä tekniikkavinkkejä sekä joitakin valtakunnallisia lähteitä joita tänne on vinkattu. Näitähän tulee aina lisää työn edetessä.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 10.00 (EET)
Onko 40 merkin rajoitus ollut jossakin vaiheessa vai onko sittemmin poistunut? Miten karttanimien kanssa menetellään: pyritäänkö niitä lyhentelemään vai ei?
Pidemmät nimet olisivat informatiivisempia. Usein olisi halua merkitä nimeen myös tarkentavaa selitystä, esim. kenen tai minkä muistoksi kohde on, jos kohteella on nimi tyyliin "Suru". --Aulis Eskola (keskustelu) 26. joulukuuta 2017 kello 14.48 (EET)
Tein kokeen ja totesin, että 40 merkin raja on olemassa. 40 merkin pituinen nimi eräässä taideteoksessa toimi (eli se avaa Kansalaisen karttapaikan kartan paikkalinkin kera, 41 merkkiä avasi kartan niin että koko Suomi näkyi ja ruudun ylälaitaan tuli punaiseen palkkiin teksti "Linkki on virheellinen". Google map ja Open street map toimivat eli niihin tulee tarkempi näkymä ja sijaintimerkki. Näihin sallittuihin 40 merkkiin on laskettava myös välilyönnit. Yksikin merkki enemmän eikä Karttapaikka toimi. Niin että paikkalinkin nimessä on syytä olla lyhytsanainen ja mahdollsen lisäselityksen voinee kirjoittaa vaikka taulukkoon sulkeisiin teoksen nimisarakkeeseen tai alaviitteeksi.--Htm (keskustelu) 26. joulukuuta 2017 kello 15.07 (EET)
Karttapaikka lienee siis ainoa palvelu, jossa >40 merkkiä pitkä nimi ei toimi vieläkään. Voisikohan joku näppärä bittinikkari (Käyttäjä:Zache?!) katkaista pitkän nimen ennen Karttapaikalle välitystä? Näin voitaisiin käyttää pitkiä selkeitä nimiä ja ne näkyisivät muiden palveluiden kanssa lyhentämättöminä. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. joulukuuta 2017 kello 15.18 (EET)
Lisäsin geohackiin sellaisen javascriptinpätkän (järjestelmäviesti:GeoHack.js) joka lyhentää nuo kansalaisen karttapaikan -otsikkotekstit. Tuo sama toimii muissakin Wikimedian palveluissa jos käyttöliittymän kieli on Suomi, koska Geohack-käyttää sen wikipedian malline:GeoTemplate ja GeoHack.js -tiedostoja millä kielellä se näyttää tiedot. Englanninkielisen GeoHack:n linkit eivät muuten toimi tällä hetkellä karttapaikkaan olleenkaan, koska sen käyttämä osoite vanhentunut. --Zache (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 13.25 (EET)
Karttapaikkaa uusittiin nyt loppuvuodesta, se on voinut vaikuttaa. Hiljattaiset vanhat karttapaikkalinkkit esim. fi-wikipediassa kai kyllä toimivat, mutta tuollainen linkin automaattinen generointi voi ehkä olla vaativampi.--Urjanhai (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 14.30 (EET)
Hyrynsalmen muistomerkki -kartta on puuta heinää Googlemaps:ssa. 1 kohde puuttuu ja 1 on huitsin nevadassa. Tuo OpenStreetmap -linkki toimii oikein. Kokeiltu sekä IE:llä ja FireFox:lla. Josko koodarigurut tutkisivat mikä mättää. Karttanimet ovat lyhempiä kuin 40 merkkiä. --Hotarju (keskustelu) 30. tammikuuta 2018 kello 18.13 (EET)
Koordinaatteja on muutettu (korjattu) lähitunteina. Tämä saattaa vaikuttaa asiaan. Olen huomannut ennenkin outoa ilmiötä, että toisinaan paikkatiedot "päivittyvät hitaasti" karttaan. En kyllä saata tajuta, missä tolpanvälissä se "tietojen hidas toimittaminen" saattaisi piileksiä. Sitä maalainen ajattelisi, että kartta generoitaisiin aina uudelleen sitä katsottaessa. Kuitenkin kun otan vanhasta kolmen kohteen artikkeliversiosta OSM-kartan, sieltäpä tuleekin tuore neljän kohteen näkymä. --Aulis Eskola (keskustelu) 30. tammikuuta 2018 kello 19.14 (EET)
Sen täytyy sitten olla niin että herra Googlella on väliserverien cache muisteissa karttoja valmiina vanhoilla hakuehdoilla ja hän päättelee ettei ne karttapisteet nyt jatkuvasti muutu. OSM toiminee erilailla eli ei käytä välimuistivarastoja ainakaan samassa mittakaavassa kuin iso-G. "case closed" --Hotarju (keskustelu) 30. tammikuuta 2018 kello 19.55 (EET)

Kuvien koko[muokkaa wikitekstiä]

Kattokaas kuinka nätti kun kuvat ovat vähän isompia: fr:Liste_des_œuvres_publiques_de_Turku. Tosin jos ei ole yhtä laadukkaita ja kauniita kuvia, niin pieni kuva voi olla parempi.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 10.28 (EET)

...ja muut tiedot ovat yhä hankalampia selata pienellä mobiilinäytöllä. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 11.15 (EET)
Jaa niin, enpä ole tullut kuin kerran tai kaksi avanneeksi wikipedian puhelimessa. Mutta tuolla "global southin" puoilella taas Wikipediaakin kuulemma käytetään lähes pelkästään puhelimesta.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 13.12 (EET)

Lyhytaikaiset valotaideteokset / Suomi 100v[muokkaa wikitekstiä]

Kaikki satunnaiset teokset eivät ole merkittäviä, mutta Luminous Finland 100 on. Käykääpä tallentamassa nurkilla liikkujat. Kuvasin juuri räntäsateessa Tampereen kohdetta. Jatkuu seuraavasta:

  • 2.-3.12.2017 Oulu, Kuusisaari
  • 4.-5.12.2017 Kilpisjärvi, Saana-tunturi
  • 5.-6.12.2017 Turku, Turun linna

Lähteitä:

Muuta kuvattavaa[muokkaa wikitekstiä]

Luminous Finland 100:n ulkopuolella: juhlavalaistuja rakennuksia (ja torninostureita!) eli kuvattavia kohteita löytynee myös pääkaupunkseudulta, tässä on Iltalehden lista juhlavalaistuista kohteista. Finlandiatalo oli etuajassa.--Htm (keskustelu) 5. joulukuuta 2017 kello 08.06 (EET)

Epämääräiset koordinaatit[muokkaa wikitekstiä]

Kopioin Heinola-luettelosta Aulis Eskolan pohjat, ja sen innoittamana aloin laittaa valmiiksi koordinaatit ilman desimaaleja. Aika monelle paikalle tiedetään koordinaatit summittain (puisto, hautausmaa, jonkun kirkon vieressä mutta ei tietoa millä puolella). Kannattaako nämä jättää tyhjiksi vai laittaa vaikka 2 desimaalilla ? --Tappinen (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 18.45 (EET)

Ei ole tullut testattua, minkälaisen sihdin mikäkin määrä desimaaleja tuottaa, pitäisi kai testata. Varmaan se olisi hyvä tapa ilmaista tiedon tarkkuus, ehkä parempi kuin huomautuksen lisääminen tageihin, mitä on tullut käytettyä.--Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 18.57 (EET)
Leveysaste on noin 100km eli siinä 2 desimaalia antaa 1km tarkkuuden ja 4 desimaalia 10m tarkkuuden.
Suomessa pituusaste on noin 50km eli 2 desimaalia antaa 500m tarkkuuden ja 4 desimaalia 5m tarkkuuden. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 22.12 (EET)
Silloin 3 desimaalia kattaisi "jollain puolella tätä kirkkoa", 2 desimaalia "tässä puistossa" ja 1 desimaali "tämän kylän keskustassa".? --Tappinen (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 06.09 (EET)
Olen tehnyt niin, että parhaat arvaukset ovat koordinaatteina. Ilmaisu "(paikkalinkki likimääräinen)" on ollut varoituksen sana, että kohde voi olla toisaallakin: etsikää sitä vähän laajemmalta alueelta, jos ei ole tässä.
Esim. 2 desimaaliin pyöristetty koordinaatti menee välillä ulos pienen puiston alueelta. Epävarmat paikkailmaisut toimivat yhdessä sanallisen muotoilun kanssa. Pitää harkita, miten hataran tiedon välittää kohteen etsijälle selkeästi. Voi käyttää myös katuosoitteita (tosin osoitenumerointi ei ole tarkasti dokumentoitu kaikissa kaupungeissa ja Google-kartan numeroinnit ovat usein mitä sattuu). --Aulis Eskola (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 11.55 (EET)
Jos pyöristys on tehty säntillisesti lähimpään lukemaan,
  • 1 desimaalia vastaa 5km tarkkuutta
  • 2 desimaalia vastaa 500m tarkkuutta
  • 3 desimaalia vastaa 50m tarkkuutta
  • 4 desimaalia vastaa 5m tarkkuutta --Aulis Eskola (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 11.55 (EET)
Olen käyttänyt ilmaisua "(paikkalinkki likimääräinen)" sellaisten kohteiden paikka-sarakkeessa, joiden koordinaatteja ei ole saatu selvitettyä vielä edes noin 20m tarkkuudella (jonkinmoinen näköetäisyys). Tämä olisi mahollinen ilmaisu luettelon käyttäjälle, kunnes kohteen sijainti on saatu selvitettyä kohtuullisen tarkasti. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 22.12 (EET)
Minusta tuo käytetty paikkakunnan likimääräinen sijainti eli kokonaisluvut on siitä hyvä, että siitä tietää tarkemmin wikikoodia tutkimatta, että se ei ole tarkka jostain tarkistettu paikkalinkki. Aulis E:n mainitsema "paikkalinkki likimääräinen" on hyvä, jos paikkan tarkka selvillesaanti vaatii erikoistutkimista. --Htm (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 22.21 (EET)
Tarkkuuden ilmaiseminen desimaalien määrällä on sikäli hankalaa, että pitää katsoa lähdekoodista, onko desimaaleja sittenkin enemmän. Koodin "renderöinti" jättää luvun lopusta desimaalinollat pois. Vaikka luku olisi 61.000 näytetään vain 61. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 22.42 (EET)
Tuohon paikkalinkkimallineeseen voisi pistää jonkun selite-parametrin johon voisi kirjoittaa millä tarkkuudella sijainti on ja teksti näkyisi geohackissa kun linkkiä klikkaa. Pidemmällä aikavälillä ihanne päämääränä voitaisiin pitää sijaintina tarkkana silloin kun teoksen tiedot on wikidatassa, ja kun teos on merkitty myös OpenStreetMappiin ja kun OSM:n ja Wikidatan sijainnit vastaavat toisiaan, mutta tämä vaatii sen verran puuhaa ettei se ratkaise ihan heti tätä asiaa. --Zache (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 23.06 (EET)
Tuo voisi olla hyvä juuri tuon renderöintitoiminnalisuuden takia. Huomasinkin joskus että jossain koordinaateissa oli pituudessa ja leveydessä eri määärä desimaaleja juuri sen takia. Ja muutenkin tuo tarkkuuden hahmottaminen desimaalien määrästä vaatisi tuon Auliksen yllä esittämän listauksen jatkuvaa käsilläoloa tai ulkoaopiskelua. Tokihan paljon asioita oppii ulkoa runsaalla toistolola väistämättä, mutta kuitenbkaan kaikki eivät voi oppia kaikkea ulkoa.--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 13.12 (EET)
Nähdäkseni "tarkkaan" sijaintiin voi päästä seuraavilla keinoilla: a) Muistomerkki sattuu olemaan merkittynä karttaan. Silloinkin kartan piirtotekniikka esim. peruskartassa voi aiheuttaa epätarkkuutta. Karttapaikan ohella tarkempia karttoja voi olla esim. kaavan pohjakartoissa tai Open Stereet Mapissa suurissa kaupungeissa tai esim. hautausmaiden kartoissa seurakuntien sivuilla. b) Edellisten avulla tai jos on käynyt paikalla tai jos valokuvista näkyy sijainti suhteessa esim. rakennuksiin voi pystyä paikantamaan kohteita esim. karttapaikan tai kaupunkien karttapalveluiden ilmakuville. Tätä rajoittaa kuitenkin esim. puistojen ja hautausmaiden puustoisuus joka voi kokonaan peittää esim. puistokäytävät. c) Jos käy paikalla, niin voi käyttää paikannustekniikkaa. Älypuhelimiin saa nykyään gps-sovelluksoia, joilla pääsee kai muutaman metrin tarkkuuteen ja joillain metsänpeikoilla voi olla vielä vanhanaikaisia retkeilygepsejäkin käytössä. d) Paikalla käymättä tai jos tieto ei selviä kartoista, ilmakuvista tai valokuvista, voi syntyä vain karkea tieto: esim. joku puisto, kirkkomaa, kartanon tai julkisen rakennuksen tontti jne. e) Joskus tieto voi olla vieläkin karkeampi.--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 13.30 (EET)

Koordinaattien selvittäminen[muokkaa wikitekstiä]

Paikalla käytyään koordinaatit saa yleensä kohtuullisen tarkasti selville kartoista, jos ei ole GPS-laitetta mukana (puhelin, kamera, varsinainen navigaattori).

Listaanpa tähän vielä yhteenvetona "salapoliisiohjeita", miten voi selvittää koordinaatteja paikalla käymisen lisäksi:

  • Olemassa olevien listojen karttalinkit (niissä on usein kyllä epätarkkuutta ja suoranaisia virheitä)
  • Kohteista saadut osoitetiedot (osoitenumeroiden kanssa on epätarkkuutta lähteissä sekä kartoissa)
  • Open Street Mapissa on paljon vapaaehtoisten tuottamaa sijaintitietoa patsaista ja muistomerkeistä
  • Hautausmaiden kartoissa seurakuntien sivuilla on yleensä merkitty muistomerkit
  • Tärkeimpiä muistomerkkejä on merkitty patsas-symbolilla Kansalaisen karttapaikan maastokarttaan
  • Isojen kohteiden bongaaminen Kansalaisen karttapaikan ilmakuvista
  • Isojen kohteiden bongaaminen kaupunkien viistokuvista
  • Isojen kohteiden bongaaminen Googlen satelliittikuvista
  • Urbaaneilla alueilla kohteiden Google Street Viewista bongaaminen
  • Kohteiden bongaaminen netissä olevista valokuvista. Valokuvan tietoa maisemiin ja rakennuksiin ja maastoon suhteuttamalla voi usein päätellä kohteen sijainnin (esim. takana näkyy tunnetun rakennuksen sisäänkäynti). --Aulis Eskola (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 13.51 (EET)
Ja jos on älypuhelin, niin 112-appsin lataamista siihen suositellaan lämpimästi. Sen lisäksi että siitä voi helposti lukea koordinaattinsa, se auttaa paljon avun soittamista jos vaikka osuu onnettomuuspaikalle vieraalla paikkakunnalla. --Tappinen (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 14.00 (EET)
Lisäyksenä vielä, että commonsiin tai paikallisesti tallennettuihin valokuviin ovat jotkut käyttäjät fiksusti ja ystävällisesti lisänneet koordinaatteja, jotka myös kannattaa sieltä poimia, jos ei muuta tietoa ole.--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 14.05 (EET)

Eräs vinkki[muokkaa wikitekstiä]

Erään muistomerkkikuvia ottaneen muokkaajan muokkauksista huomasin tällaisen: Jos ei ole tiedossa tai ei tilaisuutta merkitä muistomerkin tarkkaa sijaintia kirkkoa ympäröivällä hautausmaalla, niin muistomerkin koordinaattilinkki tehtynä kirkkoon kertoo ymmärrettävästi, että tarkka sijainti puuttuu ja voidaan lisätä kun on tilaisuus.--Urjanhai (keskustelu) 26. joulukuuta 2017 kello 10.24 (EET)

Huomautus linkin epämääräisyydestä olisi kuitenkin paikallaan, koska osa vastaavista kohteista on kirkon seinustalla.
Näissä tapauksissa ei ainakaan tulisi laittaa useita täsmälleen samoja paikkalinkkejä kirkkoon. Tämä aiheuttaa sen, että samojen koordinaattien kohteista tulee karttaan vain ensimmäinen. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. joulukuuta 2017 kello 14.22 (EET)

Apuneuvo: lyhyimmät artikkelit[muokkaa wikitekstiä]

Tässä linkki kilkkeeseen joka esittää luettelot kokojärjestyksessä. Kaikki yli 15000 asukkan kunnat on aloitettu, mutta kaikki eivät ole yhtä pitkällä. --Tappinen (keskustelu) 8. joulukuuta 2017 kello 03.05 (EET)

Tuon avulla voi myös tarkistaa montako luetteloa on. Kun vähentää luvusta 8, saa kuntakohtaisten luettelojen määrän. --Tappinen (keskustelu) 18. joulukuuta 2017 kello 19.04 (EET)

Nimeämiskysymyksiä[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta Keskustelu:Luettelo Salon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä#Järjestely--Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 02.28 (EET)

Kohdassa Keskustelu:Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa#Vakaumuksensa puolesta -muistomerkit vain punaisten muistomerkkejä? sivutaan myös nimeämiskysymyksiä  –Kommentin jätti Käyttäjä:Aulis Eskola (keskustelu – muokkaukset) 11. joulukuuta 2017 kello 00.54‎ Allekirjoituksen lisäsi Abc10 (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 11.00 (EET)

Laajoja kuntaliitoksia läpikäyneissä kunnissa, joissa on useita samanaiheisia muistomerkkejä eri entisissä kunnissa, voidaan luettelojen täydentyessä joutua miettimään nimeämistä (jonka mukaan aakkostetaan): Tulisiko olla (esimerkit kuvitteellisia, mutta näitä muistomerkkejä on useilla paikkakunnilla):

  • xxxx (jotain muuta)
  • Karjalaan jääneiden muistomerkki, Muurla
  • Karjalaan jääneiden muistomerkki, Perniö
  • xxxx (jotain muuta)
  • Sankaripatsas, Muurla
  • Sankaripatsas, Perniö
  • xxxx (jotain muuta)
  • Vakaumuksensa puolesta kuolleitten muistomerkki, Muurla
  • Vakaumuksensa puolesta kuolleitten muistomerkki, Perniö
  • xxxx (jotain muuta)
  • Veteraanikivi, Muurla
  • Veteraanikivi, Perniö
  • xxxx (jotain muuta)

Vaiko:

  • xxxx (jotain muuta)
  • Muurlan Karjalaan jääneiden muistomerkki
  • Muurlan Sankaripatsas
  • Muurlan Vakaumuksensa puolesta kuolleitten muistomerkki
  • Muurlan Veteraanikivi
  • xxxx (jotain muuta)
  • Perniön Karjalaan jääneiden muistomerkki
  • Perniön Sankaripatsas
  • Perniön Vakaumuksensa puolesta kuolleitten muistomerkki
  • Perniön Veteraanikivi
  • xxxx (jotain muuta)

Tätä ei välttämättä tarvitse ratkaista nyt, vaan lopullista yhdenmukaistamista voi tehdä, kun luettelot ovat täydentyneet.

Kun pohtii luettelojen lähtökohtaa, eli taideteoslähtöisyyttä, niin se saattaisi puoltaa ylempää vaihtoehtoa. Lisäksi lajittelu paikkakunnittainhan on tehtävissä alue-sarakkeen avulla. Jos tavoitteena pidetään lähteenmukaisuutta, niin se vaikuttaa ongelmalliselta, kun esim. Salossa ovat nettilähteenä hautausmaiden muistomerkeille kuntaliitosta edeltäneet seurakunnat, joiden sivuilla tietoa on vaihtelevasti ja nimityksiä ja termejä on myös käytetty vaihtelevasti, ja muutoinkin eri lähteissä nimitykset vaihtelevat. Parempia lähteitä tietysti voi löytyä tai sitten ei.--Urjanhai (keskustelu) 8. joulukuuta 2017 kello 22.16 (EET)

Tämän liitoskunnan kohdalla voisi tosiaan pohtia ja kokeilla noita nimeämisiä ainakin alustavasti.
Kannatan ensimmäistä nimeämistyyliä (esim. Sankaripatsas, Muurla), jotta samankaltaiset muistomerkit tulisivat luetteloon peräkkäin. Sitä on artikkelissa käytettykin. Aluejaon saa näkyviin lajittelulla, jos sitä haluaa tarkastella (kun aluesarake alkaa liitoskunnan nimellä).
Ehdotan seuraavia lyhyitä nimimuotoja, joita voitaisiin käyttää karttalinkeissäkin (40 merkin pituusrajoitus):
  • Sankaripatsas
  • Sankarimuistomerkki
  • Punaisten muistomerkki --Aulis Eskola (keskustelu) 8. joulukuuta 2017 kello 22.57 (EET)
Tämän voisi viedä vielä itse projektin keskustelusivulle. Tuossa järjestyskysymyksessä päädyit samaan, johon olin päätynyt. Ehdottamistasi nimityksistä Sankaripatsas ja Sankarimuistomerkki vaikuttaisivat vastavan sekä aikalais- että nykyistä vakiintunutta kielenkäyttöä. Toinen esiintyvä muoto näkyy olevan tässä yhdessä lähteessä esiintyvä "Kaatuneitten muistomerkki", joka kuitenkin vaatisi lisätäsmenteen. Sen sijaan parempana kuin muotoa "Punaisten muistomerkki" voisin pitää usein käytettyä muotoa "Vakaumuksensa puolesta kuolleitten muistomerkki". Hämeenlinnan artikkelissa näkyy yhdenmukaistetun muotoihin "Kansalaissota 1918 punaisten muistomerkki" ja "Vapaussota 1918 valkoisten muistomerkki" ja tässä artikkelissa lyhyemmin "punaisten muistomerkki" ja "valkoisten muistomerkki". Näistä voi kuitenkin olla syytä vielä keskustella projektisivulla. Ping myös Käyttäjä:Hotarju. Ongelmana tuossa muodossa "Vakaumuksensa puolesta kuolleitten muistomerkki" jota on paljon käytetty, on lähinnä se, mikä olisi sitä vastaava ilmaisu toisen osapuolten muistomerkeistä. Nimityksistä pitäisin tätä "Vakaumuksensa..." parempana koska se on aikalaisten käyttämä ja myös nykyään esim. seurakunnissa edellen käytety ja nimenomaan neutraaliuteen tietoisesti pyrkivä. Pelkkä "punaisten" ja "Valkoisten" tuntuu tässä mielessä turhan profaanilta ja arkiselta eikä vastaa myöskään aikalaiskäyttöä tai muistomerkkityypin "virallista" nimeä. Nähdäkseni nimityksiä tulisi juuri neutraaliuden ja lähteiden mukaisuuden takia miettiä tarkoin. Kirjalähteitä onkin tuotu esiin, ja tarvittaessa tulisi nähdäkseni tukeutua niihin terminologiassa. Ymmärtäisin että käytettyjen nimitysten tulisi vastata nykyistä parasta neutraalia, laadukkaimmissa ja neutraaleimmissa lähteissä esiintyvää kielenkäyttöä. --Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 00.47 (EET)
Niin paitsi se pituus. Mutta nähdäkseni käsitteen ei ole pakko karttalinkissä ja luettelossa olla täsmälleen sama, koska lyhennystä kuitenkin joudutaan aina tekemään monien teosten kohdalla.--Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 00.56 (EET)
"Punaisten muistomerkki" on toki arkinen yleistermi. Mutta onhan meillä Luettelo punaisten muistomerkeistä ja esim. Werstas käyttää tuota termiä tarkoittaen laajemminkin kaikenlaisia punaisten kannalta pystytettyjä muistokohteita. Tälle löytyy pariksi "valkoisten muistomerkki" ja meillä on jo Luettelo valkoisten muistomerkeistä.
"Vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkki" olisi spesifisempi termi, joka sopisi näille lähinnä hautausmailla oleville muistomerkeille. Tämä sanatarkka muoto ei ole kuitenkaan vakiintunut, vaan on monia muotoiluja alkaen "Vakaumuksensa puolesta...". Ehkä karttalinkissä pitäisi tässäkin tapauksessa olla "Punaisten muistomerkki".
Lyhyys ei ole pakollista, mutta se on etu - voitaisiin käyttää samaa termiä karttalinkeissä. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 01.48 (EET)
Ero on tässä se, että kysymys ei ole artikkelien tai luokkien nimistä, joita säätelee tarkoituksenmukaisuus, vaan taideteosten ja muistomerkkien nimistä, joissa tulisi pyrkiä "virallisuuteen" ja nimenomaan pilkuntarkkaan lähteenmukaisuuteen. Selventäviä termejä voidaan kyllä muotoilla vapaasti. Manaan tähän vielä @Kulttuurinavigaattori:n. Siksi esimerkiksi ne mnimiuodot, joita seurakunnat itse käyttävät hautausmaittensa muistomerkkityypeistä, tulisi nähdäkseni ottaa lähdökohdaksi. Ja silloin sis tulee kaksi intressiä: virallisuuden maksimointi muistomerkin nimessä, lyhyyden maksimointi linkissä. --Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 02.04 (EET)
Tuota "Vakaumuksensa..." -termiä tarkoitinkin nimenomaan vain tälle spesifille muistomerkkityypille. Vaikka se ei olekaan vakiintunut täysin, sitä voidaan pitää "virallisena" ja lähteissä esiintyviä eroja voidaan pyrkiä noudattamaan. Muunlaiset muistomerkit voidaan nimetä tapauskohtaisesti lähteissä käytetyillä nimillä, tai jos varsinaista lähteissä käytettyä nimeä ei löydy, nimi voidaan muodostaa määritelmänomaisesti mahdollisimman yksiselitteiseksi. --Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 02.12 (EET)
Ja tietysti pitää huomata "google-harha": jos jotain ei löydy googlesta, se ei tarkoita, etteikö sitä löytyisi ollewnkaan, pikemminkin yleensä päin vastoin.--Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 02.15 (EET)
Käytetäänkö tässä termiä "Vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkki" (huom. d yleisempi) vain punaisten muistomerkeistä? En tunne termin taustaa, mutta jos, niin se antaisi ymmärtää, että valkoisilla ei ollut vakaumusta. --Abc10 (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 09.49 (EET)
Minusta jos tuota nimitystä käytetään täällä, syy on se, että muistomerkin pystyttäjä antoi tuon nimen. Vastapuoli on nimennyt muistomerkkinsä toisin, usein vapaussodan sankareiden haudaksi. Senkin voi kyseenalaistaa: oliko vastapuoli sitten valloittaja ja eivätkö he olleet sankareita. --Tappinen (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 10.56 (EET)
Joo sehän on juuri se syy, ja kysymys on juuri siitä, että joko käytetään "virallisia" aikalaisnimityksiä kaikista tasapuolisesti tai sitten käytetään "virallisia" nykyisiä nimityksiä (so. esim,. museoiden tai seurakuntien nykyään listaamia) kaikista tasapuolisesti. Seurakunnathan tässä pyrkivät neutraaliuteen, koska seurakuntien jäsenissä ja hautausmaiden kävijöissä on varmasti esimerkiksi kaikkien eri sodissa henkilömenetyksiä kokeneiden ihmisryhmien omaisia ja jälkipolvia. Kaiken kaikkiaan enemmän kuin miettiä itse tässä tulisi mennä lähteille, ja säätää nimet lähteiden mukaan. --Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 11.14 (EET)
Mistähän ne "viralliset nimitykset" löytyisivät 1918-muistomerkeille, jos tarkasti niihin pyrittäisiin? Välillä samastakin muistomerkistä esiintyy eri lähteissä eri nimiä. Tällöin ainakin pitää luopua yhtenäistämistavoitteesta. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 20.42 (EET)
Mennään niillä lähteillä, mitä on. Sitten jos joku tieto tarkentuu jostain muusta lähteestä, niin tarkentuu. Kootaan kukin artikkeli sitä koskevien, tavoitettujen lähteiden mukaan. Sitten jos joku tieto tarkentuu myöhemmin sitä voidaan tarkentaa. Jätetään säädöt ja yhdenmukaistukset viimeistelyvaiheeseen, ja kirjataan sitä ennen kaikki vain niiden lähteiden mukaan, joita on tavoitettu. Tehdään yhtenäistämistä mahdollisimman vähän, so. vain kunkin artikkelin sisäisiin stilisointi- ja luettavuustarpeisiin. Samalla voidaan kirjallisuudesta täydentää ja laajenta artikkeleita eri muistomerkkityypeistä. Näin saadaan tuotettua kokonaisaineisto mahdollisimman paljon lähteiden mukaisena ja sillä tarkkuusasteella, millä lähteitä on onnistuttu tavoittamaan. Tämä mahdollisimman paljon lähteisiin nojautuva kokonaiskuva on läpinäkyvin ja siksi paras. Lisälähteillä se koko ajan tarkentuu ja näin vältetään oma tutkimus, jota muutenkin tulee välttää.--Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2017 kello 07.45 (EET)
Valkoisten muistomerkkien nimissähän yleensä esiintyy sana "vapaus" jossakin muodossaan. Noissa "vakaumuksensa...." muistomerkeissä ainakin jossain yksittäisessä muistan nähneeni sanan "luokkasota". En ole edes varma, onko tuo "Vakaumuksensa..." nimi muistomerkin pystyttäjien itsensä luoma, vai onko se (voisi kai arvata, että luultavimmin) syntynyt noiden muistomerkkien syntyajankohtana "neuvoteltuna" sellaiseksi nimitykseksi, jota kaikki voisivat käyttää loukkaamatta ketään. Tässä projektia varten kootuissa lähteissähän taitaa olla juuri näistä sisällissodan muistomerkeistä tehty väitöskirja, jossa muistomerkkien sanomaa ja symboliikkaa ruodittiin hyvin syvällisesti. Sitä voi tässä lukea kahdeltakin kantilta: Mitä aikalaisten käyttämiä muistomerkkien nimiä ja muistomerkkityyppien nimityksiä siinä esiintyy, ja mitä kuvailevia tai määritteleviä nimityksiä tutkija itse on päätynyt käyttämään esityksessään. Lisäksi samoista muistomerkeistä voi olla ja onkin myös muita esim. taide- ja sotahistoriallisiua, jopa kulttuurimaantieteellisiä julkaisuja. --Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 11.23 (EET)
Oikeastaan kai lähtökohtana voisi olla mahdollisimman suuri lähteen mukaisuus. --Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 12.14 (EET)
"Vakaumuksensa puolesta" on toisaaltaan tarkoittanut sekä punaisia että valkoisia - yleisesti sisällissodassa kaatuneita. Mutta termi on siirtynyt tarkoittamaan enemmän punaisia. Jos Vakaumuksensa puolesta -muistomerkeillä on tarkoitettu sekä että, pitää ehdottomasti olla käyttämättä termiä "punaisten muistomerkki".
Tämä asia liittyy myös luetteloihin punaisten ja valkoisten muistomerkeistä. Jos muistomerkki on tarkoitettu yleisesti sisällissodassa kaatuneiden muistomerkiksi, sitä ei tule esittää vain punaisten muistomerkkien luettelossa. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 20.26 (EET)
Minulle ei ainakaan ole tullut vastaan tätä varten läpikäymissäni lähteissä tätä nimitystä muissa merkityksissä kuin punaisten muistomerkkinä, jossa pystyttäjinä ylensä olivat jotkin työväenliikettä edsustavat tahot pian toisen maailmansodan jälkeen. Tuossa muistomerkkejä käsittelevässä väitöskirjassa, jonka itse joskus kirjasit tänne lähteeksi, voisi olla tästä jotain mikäli nämä jäävät sen käsittelemän aihepiirin sisälle. Joissain muistomerkeissä esiintyy jotain työväenliikkeen käyttämiä käsitteitä teksteissä, mutta oma mutuni on, että tällä toisentyyppisellä ilmaisulla on pyritty neutraaliin kielenkäyttöön, joka ei loukkaisi ketään. --Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 21.07 (EET)
Samaa keskustelua aiheesta "vakaumuksensa puolesta kuolleet" on näköjään aloiteltu samana päivänä uudella sivulla [5] Aulis Eskolan toimesta. --Abc10 (keskustelu) 10. joulukuuta 2017 kello 10.55 (EET)
Mitä netin hautausmaaesittelyistä poikkeavia termejä sitten on löytynyt muualta? Eivätkö seurakunnat kunnioita nykyisessä viestinnässään muistomerkkien alkuperäisiä nimiä? --Aulis Eskola (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 19.58 (EET)
En tiedä, enkä ole tutkinut, enkä ehdi tutkia, enkä ole väittänyt, että olisi. Varmaankin nimet (jos niitä löytyy) ovat luultavimmin alkuperäisiä.--Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 20.05 (EET)

Jo Kauniaisissa huomattiin, että kohteiden nimissä oli epäselvyyksiä, kun kohteiden luetteloinnissa oli samasta kohteesta useita nimiä. Luettelointi kunnissa, olipa se minkä tahansa tai useiden tahojen vastuulla, on joskus epätarkkaa ja usein julkaistuja luetteloita ei ole. Tällaisten kuntien tietojen etsimisessä voisi yrittää kysyä asiaa kunnista, kulttuurisihteereiltä, kunnansihteereiltä, kuntien rakennusosastoilta tai sitten seurakunnilta tai paikallisyhdistyksiltä. Ruotsissahan vastaavaa projektia tehtiin tuolla tavalla kysymällä. Kunnan tai seurakunnan päätöksethän ovat julkisia, ei ehkä helposti tarkistettavissa olevia, mutta nimi- ja nimitysongelmiin niistä voi saada vastauksia, samalla voisi kysyä, onko tiedossa lehtiartikkeleita tai uutisia kunnan tai seurakunnan muistomerkeistä ja julkisista taideteoksista. En ryhtyisi luomaan hurjan monia käytäntöjä näissä asioissa, kun esim. esitetty kysymys laajojen kuntaliitosten kunnista, joissa on useita samanaiheisia muistomerkkejä on melko hypoteettinen ja asiat voisi ratkaista sitten kun ne tulevat esiin ja eteen. Eikö voitais lähteä siitä, että yritetään saada kunnasta mahdollisimman kattava lista ja mietitään nimet nästä vaikeammin löydettävistä vaikka vähän vääntämällä. Jos löytyy lähde/lähteitä, nimen voi korjata, mutta kohteiden kirjaamisessa ei kannata "ujostella". Tuo "vakaumuksensa puolesta" tosiaan voi olla molempien sisällissodan osapuolten kohteissa. On kai myös mahdollista että esim. seurakunnassa on ryhdytty aikojen kuluessa nimeämään muistomerkkiä toisin, kun alkuperäinen, paljastuksen yhteydessä annettu nimi ei ole säilynyt muistissa. Minusta tällaisessa tapauksessa pitäisi ensisijaisen nimen olla nykyisin lähteen mukaan käytetty ja vanhemman nimet ja nimitykset voi ollaa myös mukaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 22.31 (EET)

Hyvä yhtenveto. Lähteiden mukaan on syytä mennä ja minimoida kaikki oma säätö, ja muutenkin edetä tapauskohtaisesti, koska tapauskohtaisen aineiston kumuloituessa (vrt. iterointi) yleensä lähestytään parhaita menettelyjä.--Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2017 kello 07.29 (EET)

Vielä yksi huomio: Lähde Suomen sotamuistomerkit (Tuomisto 1998) käyttää nimitystä "Sotaanlähdön muistomerkit" (yläotsikkona) tai "sotaanlähdön muistomerkit ja muut veteraanikivet ja laatat" (tarkempana määritelmänä). Näiden lyhyempänä rinnakkaisnimenä on usein lähteissä Veteraanikivi. Olen kuitenkin käyttänyt nimeä Veteraanikivi vain, jos se on viitatussa lähteessä, muutoin em. kirjassa esiintyvistä nimitystä "sotaanlähdön muistomerkki". Kuitenkin kumpiakin esintyy. Tässäkin kirjaus lienee paras tehdä lähteen mukaan. --Urjanhai (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 11.36 (EET)

Kohteen merkityksen selittäminen[muokkaa wikitekstiä]

Olisi hyvä käytäntö lisätä muistomerkkien nimiin järjestelmällisestikin selittävä osa. Toisissa kohteissa sellaista onkin käytetty tyyliin "Elämän virta / Olavi Virran muistomerkki". Kyseisessä tapauksesta merkintätapa on tullut lähteestä. Mutta voitaisiinko samanlaista selittävää osiota harrastaa muissakin kohteissa tapauksissa, joissa lähde selittää, mitä muistellaan?

Erityisellä tavalla nimetyille sankarimuistomerkeille olisi hyvä olla myös jokin merkintätapa. Voitaisiinko muotoiluksi ottaa esim. jossakin kohdin jo käytetty tyyli: Sankarimuistomerkki, paikka (nimi)? Siis esimerkiksi:

Sankarimuistomerkki, Karinainen (Suru) --Aulis Eskola (keskustelu) 26. joulukuuta 2017 kello 15.01 (EET)

Muistomerkki vai opastaulu?[muokkaa wikitekstiä]

[6], lähteen mukaan opastaulu. Tämä taitaa olla kulttuuriympäristökohde, josta voi olla artikkeli kulttuuriympoäristökohteena. (Vrt. esim. Halikon sairaalan hautausmaa) --Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 13.14 (EET)

Jos lähteessä todetaan opastauluksi, se on kai sitä, eli ei kuulu luetteloon.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 22.35 (EET)

Pari lisätapausta: Kun Utsjoen luetteloa haarukoitiin, niin mainitsit ilmeisesti muistopuut kohteina jotka eivät ole muistomerkkejä. Ja niissähän taitaakin mahdollinen muistolaatta olla enemmän opaste. Suomi 100-juhlallisuuksien yhteydessä muistan mainitunkin miten 50 vuotta sitten istutettiuin itsenäisyyden kuusia. En tiedä liittyykö niihin mityään opastelaatoja tms. mutta silloin tosiaan itse puu varmaan on se muistokohde, mutta (ihmisen istuttamana) luonnonesineenä ei muistomerkki, samoin kuin joku mahdollinen vaatimaton infoplakaatti siinä vieressä ei silloin myöskään ole se muistomerkki vaan muistopuun opaste? Turun yliopiston poääkirjaston sisäänkäynnin lähellä huomasin joskus laatan, joka kertoi jonkun asian muistoksi siihen viereen joskus istutetusta puusta. Laatta jäi kuitenkin kuvaamatta. Ja uudestaan Jääkärilehto, eli 200 puuta, aita portteineen jääkärisymbolein ja erään puun juurella muistoplakaatti (kun nyt kävin uudestaan sielläkiin). Tämähän ei myöskään ole ainoa aitaamalla merkitty taideteos listassa, eli oikeasti perinteinen muistopuiden istutus taitaa ollakin käsitetaidetta ennen käsitetaidetta, ja jääkärieversti käsitetaiteilija siinä kuin jotkut oman aikamme taiteentekijät.--Urjanhai (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 11.34 (EET)

Linjaisin joteskin niin, että muistopuut olisivat mukaan otettavia muistomerkkejä vasta, jos niihin liittyy jokin selvästi muistelua kuvaava muistokivi tai muistolaatta. Missä sitten meneekään "opasteen" raja - en osaa tarkemmin kuvailla.
Vertaa Vaasassa Rauhanpuu ja muistokivi ja Vaasan 400-vuotismuistolaatta sekä Kasvun ja Tiedon puu'. Tampereella on Esperanton maailmankongressin muistokivi ja -laatta, johon liittyy puu. --Aulis Eskola (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 18.58 (EET)
Tuo vaikuttaa mahdolliselta. Ainakin tuolla yliopistolla se oli ihan selkeä laatta seinässä. --Urjanhai (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 20.34 (EET)
Muistopuista on keskusteltu aikaisemmin Granin luettelon yhteydessä. Kaunialan sairaalan pihalla on muistotammi ja rauhan kuusi, jotka päätettiin ottaa luetteloon.--Htm (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 22.30 (EET)
Siellä tammi ja kuusi, mutta missä keskustelu? --Aulis Eskola (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 01.05 (EET)
Hups, keksutelu on käytykin naaapurikaupungin eli Espoon puolella!--Htm (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 01.59 (EET)

Suomen ahkerin kuvanveistäjä "? ?"[muokkaa wikitekstiä]

Noihin paikkakunnittaisiin veistos- ja muistomerkkiluetteloihin on järjestelmällisesti lisäilty Tekijä-sarakkeeseen koodia {{LajiteltavaNimi|?|?}} sellaisten teosten kohdalle, joiden tekijä ei ole tiedossa. Tämän seurauksena meillä on nyt valtava määrä punalinkkejä olemattomaan sivuun ? ?. Mielestäni nuo pitäisi poistaa ja korvata jollain muulla merkinnällä, esim. "tekijä tuntematon". --Risukarhi (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 17.41 (EET)

Mää olen pääsääntöisesti poistanut merkinnän, jos tekijän nimi ei ole tiedossa. Jos tieto tulee myöhemmin, lisääminen ei ole vaikeaa.--Htm (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 17.46 (EET)
Jos tekijän nimeä ei tunneta, silloin pitäisi jättää sarake avoimeksi. Jos kirjoitetaan "tekijä tuntematon", silloin muokkaajat ajattelevat että asia on lopullisesti näin, eivätkä vaivaudu ottamaan selville tekijää. Kysymysmerkit yrittävät kai rohkaista etsimään tekijöitä, mutta minusta tarpeeton.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 18.05 (EET)
Tyhjä sarake on ihan hyvä ratkaisu ja voi siinä kysymysmerkkikin olla, kunhan sitä ei ole linkitetä olemattomaan sivuun. Nythän punalinkki kannustaa luomaan artikkelin linkitetylle nimelle (? ? on lukuisia julkisia taideteoksia Suomeen toteuttanut kuvanveistäjä...) --Risukarhi (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 18.50 (EET)
Mun jäljiltä on vielä aika monessa sekä karttalinkki nähtävyydelle Öö paikassa jonka koordinaatit on kokonaisluvut, että tuon  ? ?:n vuonna ? tekemiä teoksia. Ne on luettelon tekovaiheessa käteviä, ja syntyvät kun kopioin rivejä pohjaksi, mutta koetan poistaa samalla kuin kesken-mallineenkin. --Tappinen (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 19.15 (EET)
Kysymysmerkkien punalinkit poistettu. --Tappinen (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 22.57 (EET)
Ei tekijämerkintää "Tuntematon" tulisi ainakaan laittaa kovin kevyesti. Jostakin toisesta lähteestä tekijä voikin löytyä.
Paikkakoordinaatteja puuttuu myös runsaasti: joukolla täydentämään vaan... --Aulis Eskola (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 22.32 (EET)
Joo, useimmitenhan on kysymys tilanteesta, että tietoa ei ole ollut käsillä kun luetteloa on muokattu. Sitä voi hyvinkin löytyä lähteistä tai jos kunnat, seurakunnat ym. saadaan aktivoitua julkistamaan tietoa.--Urjanhai (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 23.53 (EET)
Jos poistaa kysymysmerkit mutta jättää mallineen niin tuotteliaaksi taiteilijaksi tulee [[]]. Jos tyhjä malline tuottaisi tyhjän, niin ei näkyisi mitään, mutta en tiedä onnistuuko. Tyhjä viimeinen rivi tageissa, mistä voi kopioida pohjan uudelle riville on myös mielestäni hyvä.--Urjanhai (keskustelu) 12. joulukuuta 2017 kello 00.10 (EET)

Aiheesta muualla eli Commons[muokkaa wikitekstiä]

Joillakin paikkakunnilla on tekijänoikeudesta vapaita muistomerkkejä ja patsaita runsaahkosti ja niiden kuvat ovat asianmukaisessa kategoriassa Commonsissa tai luokan voi tehdä, jos siihen on materiaalia jo tallennettuna jossain yleisluokassa. Projektin edetessä kuvia tulee varmaan lisää. Luetteloihin voi lisätä Aiheesta muualla -osion ja siihen commonscat(-rivi)-mallineen varustettuna sopivalla nimellä. Koska luettelossa on vain yksi kuva per muistomerkki, Commonsiin on hyvä tallentaa muita kuvia samasta aiheesta, esimerkiksi lähikuvia muistomerkkien tekstitauluista, joita joissakin on monella puolella ja eri kielillä.--Htm (keskustelu) 25. joulukuuta 2017 kello 12.36 (EET)

Tähän liittyvä toinen huomio: Nyt on fi-wikissä luokkia tyyliin "Paikkakunnan X patsaat ja veistokset" kun tässä projektissa luotavat vastaavat luettelot ovat nimillä "Paikkakunnan X julkiset taideteokset ja muistomerkit". Olen miettinyt, että jossain vaiheessa voi tulla katsottavaksi, tulisiko luokkien nimiä yhdenmukaistaa samaan muotoon kuin luettelojen nimet ovat nyt, koska luetteloartrikkelien ohessa vähitellen kertyy artikkeleita myös esim. muistomerkeistä, jotka eivät varsinaisesti ole patsaita tai veistoksia.--Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2017 kello 17.00 (EET)

Molemmat ehdotukset kannatettavia. Joskus kuulee valituksia siitä, että yhtä postimerkin kokoa pienempää kuvaa teoksesta on vaikea havaita. Lisäksi julkisten teosten ympäristön kuvaaminen on tarpeetonta, kun oleellista on julkaista sellainen kuva, jossa teos näkyy maksimaalisen suurena. Kannattaisi siis ladata useita kuvia kohteen eri näkökulmista, jos kuva on Commons-kuva, mutta siten että jokaisessa on joku selvästi uusi näkökulma asiaan, eivätkä kuvat toista samoja asioita. Projektin otsikko muuttiin joskus nykyiseksi, joten commons-luokkiin on jäänyt vanhan otsikon jäänteitä. Nämä voi muuttaa nykyistä vastaaviksi minusta ilman muuta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. joulukuuta 2017 kello 21.06 (EET)
Luulin, että Urjanhai tarkoitti suomiwikin luokkia? Commonsin luokkien muuttaminen on vaikeampaa, kun tuo Monuments and memorials on ikäänkuin globaali. Aiheesta muualla osioon vai laittaa useamman commons-linkin eli patsaille. pysteille ja reliefeille on oma Commons-luokka. Koko Commonsin luokituksen muuttaminen on ...haastavaa.--Htm (keskustelu) 25. joulukuuta 2017 kello 21.35 (EET)
Niitä juuri tarkoitin. Commonsissakin voi olla tarvetta joskus järjestellä kuvia luokissa, mutta koska siellä on laajempi globaali systeemi niin se on taas kokonaan oma maailmansa jos ajatellaan luokkien systemaattisia nimiä. Olemassa olevan luokkasysteemin puitteissa toki commonsissakin kannattaa kuvia luokitella mahdollisimman täydellisesti ja tarvittaessa luoda uusia luokkia olemassa olevan systeemin puitteissa. Commonsista myös voi löytyä taideteos- ja muistomerrkkikuvia yllättävistäkin paikoista.--Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2017 kello 21.41 (EET)

Teoskynnys / tallennus Commonsiin[muokkaa wikitekstiä]

Vielä kolmas kysymys. Tekijänoikeussyistä monet saattavat tuntea arkuutta kuvien commonsiin tallentamisessa. Milloin esim. muistokiven laatta on tai ei ole teos? Tulkinta on hankalaa. Kulkisiko raja nykyään siinä, onko laatta tuotettu ihan oikeasti taidekäsityönä vaiko tietokoneavusteisesti kylttivalmuistamossa? Varmuuden vuoksi olen tallentanut aika paljon kuvia sitaattikuvina. Toisaalta joku aiheeseen perehtynyt voi jossain vaiheessa tehdä tarvittavat projektienväliset siirrot. Samoin, jos muistomerkeistä tehdään omia artikkeleitaan, voidaan huoletta käyttää useampiakin kuvia eri panoroinneilla myös sitaattikuvan kyseessä olen. Kuitenkin jos on epäselvyyttä tekijänoikeuden tulkinnasta, niin on vaikea päättää tallentaako commonsiin vai ei.--Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2017 kello 21.34 (EET)

Teoskynnys kulkee muualla kuin käytetyssä tekniikassa. Nykyään alkuperäinen taiteen suunnittelu saatetaan tehdä kyllä tietokoneella ja silti kysymyksessä on teos, jos tulos on tarpeeksi omaperäinen. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. joulukuuta 2017 kello 22.45 (EET)
Tietenkin näin on, mutta siitä huolimatta voi olla että teoskynnys ikään kuin sattumalta ja tästä riippumatta usein vain käytännössä ja puhtaan pragmaattisesti sattuu osumaan juuri tälle rajalle. Toivoisin kuitenkin, että joku taideteosten teoskynnykseen perehtynyt muokkaaja (esim. Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori) jossain vaiheessa projektia tekisi tarvittavan massaseulonnan. Commonsissa löytyy nyt tämän tästä esim. vielä elossa olevien taiteilijoiden taideteoskuvia, jotka joskus muinoin on epähuomiossa talletettu sinne, ja yhtä lailla moni voi tallentaa epävarmoja tapauksia varmuuden vuoksi sitaattikuvina.--Urjanhai (keskustelu) 25. joulukuuta 2017 kello 22.53 (EET)
Viime vuosien taiteessa on käytetty paljon CNC-työstöä. Teoskynnys liittyy _lopputuloksen_ omaperäisyyteen. Tuo käsityö / teollinen työstö -jako sopii karkeasti toki vanhoihin muistomerkkeihin. Käytännön esimerkkeinä vaikka monet Vuoreksen teokset.
Teoskynnys ratkaistaan tiukan paikan tullen oikeudessa asiantuntijoiden avustuksella. Siksi toivoisin varovaisuutta: laitettaisiin uusista kohteista Commonsiin vain ne, joissa on pelkkää tekstiä ja mahdollisesti jokin suojaa nauttimaton yleinen symboli. Kuka meille oikeudessakin pitävästi uskaltautuisi muuten arvioimaan töiden omaperäisyyden tasoa?!
Commonsiin laittamisen etuina varmaan olisi se, että kuvaa voitaisiin käyttää laajemmin. Muuten kuvat voitaisiin pitää fi-WP:ssä. Kysynkin: miksi otettaisiin riskiä julkaisemalla tuoreiden töiden kuvia muualla kuin fi-WP:ssa? --Aulis Eskola (keskustelu) 25. joulukuuta 2017 kello 23.26 (EET)
Näkisin niin, että on pienempi synti, jos fi-wikissä on Commonsiin kelpaava valokuva, jota käytetään sitaattilainana kuin jos Commonsiin tallennetaan valokuva taideteoksesta, joka on vielä tekijänoikeuden suojaama. Sellaisen tavatessani olen siirtänyt sen fi-wikiin jos sille on tarvetta ja pyytänyt Commonsin kuvalle poistoa. Ja sitten on vielä URAA-rajoituksen alaiset teokset, joiden valokuvia ei myöskään saa tallentaa Commonsiin.--Htm (keskustelu) 25. joulukuuta 2017 kello 23.31 (EET)
En lupaa mitään, mutta pidän asian mielessä. Urakointi ei vaadi kauheasti asiantuntemusta. Keskeistä teoskynnyksen pohdinnassa on juuri omaperäisyys ja itsenäisyys. Jos kyseessä on pelkkä muistolaatan teksti, jonka typografinen asukaan ei ole omaperäinen, teoskynnys tuskin ylittyy. Artikkeli teoskynnys on hyvä lähtökohta jo tällaisenaan, siihen voisi lisätä jotain projektin lähellä olevaa esimerkkiaineistoa. Ylipäätään näitä tapauskohtaisia ja epäselviä tapauksia pitäisi käsitellä projektin keskusteluissa konkreettisina osoittavina tapauksina. Hypoteettisuus voi näissä asioissa olla suo, jossa ongelmia tulee keksityksi enemmän kuin niitä oikeasti on.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. joulukuuta 2017 kello 01.04 (EET)
Tuo toivomasi konkreettisuus on tosiaan omastakin mielestäni se mistä on syytä lähteä. Se pätee lähes jokaiseen muuhunkin ratkaistavaan kysymykseen Wikimediaprojekteissa. (Ja miksei yeisemminkin.) --Urjanhai (keskustelu) 26. joulukuuta 2017 kello 09.21 (EET)

Fi-wikin luokat[muokkaa wikitekstiä]

Aiempaa keskustelua lukematta, voiko tällaiset Tiedosto:Nuijamaan sankaripatsas.jpg fi-wikin luokkaan Luokka:Taideteoskuvat laitetut kuvat luokitella tarkemmin luokaksi Luokka:Suomen julkisten taideteosten ja muistomerkkien kuvat vai estävätkö tekijänoikeudet sellaisenkin menettelyn? --Raksa123 (keskustelu) 26. joulukuuta 2017 kello 01.10 (EET)

Nuijamaan sankaripatsas on alun perin tallennettu Commonsiin ja tallensin sen fi-wikiin ja tein siitä vielä croppauksen. Tulkitsin sen taideteokseksi (johtuen siitä että se on sankaripatsas) ja laitoin poistopyynnön (eilen). Jos tuntuu, että se ei ole taideteos, niin asiaan voi ottaa kantaa asianmukaisella sivulla Commonsissa. - Mitä tulee tekijänoikeuden rajoittamien fi-wikissä olevien kuvien luokitteluun toisin, niin ei kai sitä mikään estä. Nykyisen luokittelun tarkoituksena lienee, että ne eivät sekoitu valokuviin, joita voi käyttää missä tahansa artikkelissa kuvituskuvina eikä pelkästään sitaattioikeudella rajatussa yhetydessä. Lappeenrannassa oli kuvattu Commonsiin paljon patsaita, joilla on vielä tekijänoikeusrajoitus, joten siellä on nyt paljon poistopyyntöjä. Valokuvat olen tallentanyt tänne (ja laittanut poistopyynnön vasta sen jälkeen) ja muistaakseni vain yksi valokuva sai poistopyynnön ilman tallennusta tänne, koska patsaasta oli toinen tarkempi kuva eli lähempää otettu ja se toinen oli hiukan suttuinen.--Htm (keskustelu) 26. joulukuuta 2017 kello 06.38 (EET)

Poistettava Commonsista[muokkaa wikitekstiä]

Pitäisikö nämä poistaa Commonsista?

Seinämaalauksia ei ehkä pidetä teoksena, mutta muut Ensimmäistä kuvaa lukuunottamatta nuo ovat kohteita, jotka ovat sivulla Luettelo Forssan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. --Raksa123 (keskustelu) 26. joulukuuta 2017 kello 01.57 (EET) Tarkennus. --Raksa123 (keskustelu) 26. joulukuuta 2017 kello 03.06 (EET)

Outo ajatus, että seinään maalaaminen ei olisi teoksen tekemistä. Ei tekniikka ole kait mitenkään tuossakaan ratkaisevaa, vaan työn omaperäisyys.
Walter Runebergin Axel Wilheml Wahrenin patsas: tekijänoikeudet vanhentuneet (tekijän kuolemasta yli 70 vuotta aikaa).
Johannes Haapasalon Kuoleva sotilas: tekijänoikeudet ovat vielä voimassa eli lähikuva teoksesta pois Commonsista. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. joulukuuta 2017 kello 02.45 (EET)
Tässä suosittelen menettelemään niin, että tallentaa Commonsista poistettavan kuvan oman koneen kautta Fi-wikiin ja käyttää sitä jossain artikkelissa (koska sitaattikuva) ja vasta sitten laittaa Commonsiin poistopyynnön (ettei käy niin, että valokuva lähtee Commonsista ennen kuin sen on ehtinyt pelastaa tänne. Ne on joskus nopeita liikkeissään.).  –Kommentin jätti Htm (keskustelu – muokkaukset)

Ypäjän hevospatsas on vuodelta 2004, joten sen kuva pitäisi poistaa Commonsista. --Raksa123 (keskustelu) 4. tammikuuta 2018 kello 23.45 (EET)

Samat kohteet useassa luettelossa[muokkaa wikitekstiä]

Onko mitään keinoja linkittää kohteita tietoineen kuntaluettelosta toiseen luetteloon (esim. punaisten muistomerkkien luetteloon)? Tietojen kopioiminen on tietojen hallinnan kannalta vihoviimeinen keino.

Voidaanko jotakin luetteloita esim. generoida Wikidatasta Wikipediaan päin? Kerropa meille jotakin aiheesta, Käyttäjä:Zache. Tai joku muu konepellin alapuolisia rakenteita mönkivä... --Aulis Eskola (keskustelu) 26. joulukuuta 2017 kello 14.32 (EET)

Tässä esimerkki wikidatasta generoidusta luettelosta: en:Wikipedia:WikiProject Women in Red/Missing articles by nationality/Finland --Tappinen (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 13.46 (EET)

Koordinaattiongelma 2[muokkaa wikitekstiä]

Tässä lisäsin lähteen joka antaa muistomerkille koordinaatit. Lähteen mukaan muistomerkki on kirkkomaalla, mutta koordinaatit heittävät sen kauas kirkkomaan ulkopuolelle. Teinkö jotain väärin vai saatteko nuo koordinaatit osumaan kirkkomaalle? Huomatkaa myös hyvä lähde nälkävuosien muistomerkeistä.--Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2018 kello 12.02 (EET)

näin? Muunsin luvut siten, että kopioin koordinaatit 61°35’41.8”N 22°35’53.8”E GeoLocatoriin ja klikkasin apply. Tämän jälkeen kopioin siitä alempaa desimaaleiksi muutetut koordinaatit. --Zache (keskustelu) 1. tammikuuta 2018 kello 12.23 (EET)
Itse olen käyttänyt vain karttapaikkaa. Mutta mistä johtuu, että kun lisäämäsi linkin avaa geohackissa, niin siinä näkyvät koordinaatit ovat 61° 35′ 41.64″ N, 22° 35′ 53.88″ E vaikka lähteessä lukee 61°35’41.8”N 22°35’53.8”E - ja jos geohackissa klikkaa karttapaikan linkkiä, niin siinä näkyvätkin koordinaatit Lat: 61° 35' 41,631" ja Lon: 22° 35' 53,848" (siis suoraan kun linkkiä klikkaamalla päätyy geohackiin ja siitä karttapaikkaan) vaikka lähteessä lukevat koordinaatit ovat 61°35’41.8”N 22°35’53.8”E. Vastaavasti jos syötän lähteen koordinaatit suoraan karttapaikkaan, niin sijainti menee lisäämästäsi linkistä 166 metriä länteen. Vai onko tuolla pisteellä ja pilkulla tuossa joku muu merkitys kuin suomalaisen ja anglosaksisen merkintätavan ero? --Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2018 kello 12.32 (EET)
No suoran muunnoksen ja minun mallineeseen lisäämieni lukujen ero johtuu siitä, että tiputin viimeisen desimaalin pois koska sijainti ei aidosti ole niin tarkka ja siinä oli joka tapauksessa muunnosvirhettä. Siitä en osaa sanoa miksi saat 155 metrin eron kun kopioit lukuja karttapaikkaan. Luulisin, että asia ratkeisi sillä, että jos kopioisit geohackista koordinaatteja desimaalilukuina etkä asteita/minuutteja/sekunteja. --Zache (keskustelu) 1. tammikuuta 2018 kello 13.03 (EET)
Olen aina käyttänyt desimaalilukuja kun mahdollista koska niitä näkyy esim. tässä projektissa käytetyn ja se on toiminut hyvin. Tässä oli pakko käyttää muuta kuin desimaalilukua koska lähteessä oli muu kuin desimaaliluku. Ensin piti siis saada tuo lähteen ei-desimaaliluku syötettyä johonkin, missä siitä saisi sen desimaaliluvun, ja koetin tämän operaation tehdä karttapaikassa. Mutta jos lähteen antaman ei-desimaaliluvun syöttääkin karttapaikkaan niin se menee tuon 166 m pieleen, mutta sitten näköjään jos sen saman luvun syöttää geolocatoriin ja tä'stä geohackiin ja karttapaikkaan, niin se menee oikein. Ehkä tätä pitääkin kysyä karttapaikan tuesta. Voihan olla että siinä on kuitenkin sittenkin joku vähän eri projektio vaikka koordinaattien muoto onkin sama. Sellaisista juuri usein tulee tuollaisia sadan metrin heittoja.--Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2018 kello 13.25 (EET)
Enkä siis kopioinut geohackista tai geohackiin mitään, vaan syötin vain lähteestä koordinaatit karttapaikkaan. Luodessani koordinaatteja olen copypastennut karttapaikasta koordinaatteja mallineeseen ja se on toiminut hyvin, eli kun sitten klikkaa mallineen genereoimaa linkkiä josta aukeaa geohack ja klikkaa siitä karttapaikkaa, niin pääsee samaan pisteeseen jonka oli mallineeseen syöttänyt.--Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2018 kello 13.36 (EET)
Mulla toimii OK sekä syöttämällä koordinaatit Google Mapsiin (desimaalipiste) että Karttapaikkaan (desimaalipilkku eli maantieteelliset koordinaatit lat 61° 35' 41,800" ja lon 22° 35' 53,800"). Kummatkin menevät satelliitti- ja ilmakuvista tarkasteltuna samaan paikkaan aitojen sisäpuolelle.
Lisäksi Google Maps tarjoaa muunnostuloksen 61.594944, 22.598278. Sen voi tunkasta paikkalinkki-mallineeseen --Aulis Eskola (keskustelu) 1. tammikuuta 2018 kello 13.57 (EET)
Pisteen ja pilkun muunteluahan joutuu karttapaikan kanssa tekemään ja mielestäni tein sen, ja kokeilin myös useaan kertaan. Jos kuitenkin sait tuon karttapaikalla toimimaan, niin ehkä sitten vain tein jotain väärin. --Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2018 kello 14.15 (EET)
Olihan käytetty Karttapaikan koordinaattijärjestelmä varmasti "ETRS89 maantieteelliset"? Jotkin valittavista koordinaattijärjestelmistä heittävät vain hieman tästä oikeista globaaleista asteista. Itse tapaan tarkistaa, että tulee samat arvot kuin "Hätäpuheluissa käytettäväksi suositellut". --Aulis Eskola (keskustelu) 1. tammikuuta 2018 kello 14.36 (EET)

Tekijänoikeuksista yleisesti[muokkaa wikitekstiä]

Onko miltään viranomaistaholta varmistettu, että taideteosten ja muistomerkkien kuvat saavat olla kaikki kerralla näkyvissä kunnittaisissa luetteloissa, eikä siihen liity tekijänoikeusongelmia? Ruotsiahan koskevat nämä linkit:

Ilmeisesti on niin, että teosten tietojen luetteloinnissa tekstimuodossa ei ole tekijänoikeusongelmia, vaan mahdolliset ongelmat liittyvät vain teoksista otettuihin valokuviin? --Raksa123 (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 00.47 (EET)

Ei näihin ilmeisestikään tarkkaa kantaa ole. Viranomaiset ja tekijänoikeusjärjestöt eivät ota kantaa, kun ei ilmeisestikään ole oikeustapauksia. Netti on pullollaan räikeitä tekijänoikeusrikkomuksia myös kuvataiteesta otettujen valokuvien alueelta - tarkoitan ei-julkistakin taidetta.
Jos kuitenkin sivustoilla ei saisi olla kuvallista luetteloa julkisesta taiteesta, moni turistisivusto, kuntien sivusto ja museon sivusto olisi tehnyt rikkomuksia. Ei niillä varmastikaan ole sopimusta joka ikisestä tuoreen julkisen teoksen kuvasta julkisen teoksen tekijältä. Tästä voisi tietenkin kysellä joiltakin suurimpien kaupunkien taidemuseoilta eli miten ovat menetelleet käytännön tasolla. Usein niihin kuviin on vain lisätty merkintä "ei voi käyttää kaupallisiin tarkoituksiin" ja valokuvaajan tiedot.
Ruotsissa mennään tuosta korvaustapauksesta huolimatta näköjään niin, että Commons on pullollaan kuvia julkisesta tuoreestakin taiteesta (Category:Sculptures in Sweden by city). Se hieman hämmentää. En kuitenkaan haluaisi Suomessa yritettävän samaa. Siirretään siis epäilyttäviä rajatapauksiakin pois Commonsista... --Aulis Eskola (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 02.01 (EET)
Ruotsin tekijänoikeuskiistan ydin oli siinä, että siellä käytiin oikeutta siitä onko kuvat vapaastikäytettäviä per ruotsin tekijänoikeuslaki vai ei eli käytännössä saako ne lisensoida CC-BY -lisenssillä. Suomen listojen tilanne on sikäli eri, että me ei väitetä kuvien olevan vapaita vaan listoissa niitä käytetään sitaattioikeudella joka nähdäkseni täyttyy. Täsmällinen kohta on TekiL 25§ ..Julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia ... arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen ), koska tässä kootaan teosluetteloa jota ei ole muualla olemassa. TekiL 25 a § ... Taideteoksen kuvaaminen on sallittua muissakin kuin 1 tai 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, jos teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen. Jos taideteos on kuvan pääaihe, kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa. Tekstiin liittyvän kuvan saa kuitenkin ottaa sanomalehteen tai aikakauskirjaan. puolestaan ei minusta sovellu Wikipedian luetteloihin, koska Wikipedia on yksi maailman suurimmista sivustoista niin se miten me argumentoidaan käyttöoikeutta pitää suhteuttaa siihen. --Zache (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 10.48 (EET)
Ilmeisesti
1. Luettelo Rautavaaran julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä -tyyppinen taulukko, jossa ei ole mitään kuvitusta, on sallittua.
2. Kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta (eli teos on public domainissa), niin teoksia on sallittua käyttää näissä luetteloissa, teoksista kertovissa artikkeleissa ja muuallakin vapaasti.
3. Kun teos on tekijänoikeuden alainen, niin Posankka-tyylisissä artikkeleissa saa olla niiden kuva sitaattioikeuden nojalla?
4. Luettelo Helsingin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä sisältää paljon kuvia, jotka ovat tekijänoikeuden alaisia. Taiteilijaseuran sivun mukaan "ei kuitenkaan ole sallittua kuvata patsasta esimerkiksi taidekirjaan, jossa kuvat ovat selvästi esityksen pääsisältö". Tällainen luettelo ei sisällä kustakin siinä olevasta teoksesta yhtä runsaasti selostavaa tekstiä kuin Posankka-tyyliset artikkelit.
Kohdissa 1 ja 2 ei liene mitään epäselvää, mutta kohdista 3 ja 4 voisi ehkä kysyä Tekijänoikeusneuvoston lausuntoa. --Raksa123 (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 11.50 (EET)
Noin maallikona tulee mieleen, että runsaasti taulukkotietoa sisältävässä luettelossa postimerkin kokoiset kuvat eivät välttämättä olisi luettelon pääsisältö, mutta maallikkona en pysty arvioimaan tätä juridiselta kannalta.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 11.58 (EET)
@Kulttuurinavigaattori: on muuten ollut yhteydessä noihin seuroihin ja hän osaa vastata tuohon "ei kuitenkaan ole sallittua kuvata patsasta esimerkiksi taidekirjaan... juttuun paremmin. Henkilökohtainen tuntumani on kuitenkin se ettei kuvien kanssa ole ongelmaa kunhan kerrotaan proggiksessa ja sanotaan selkeästi, että kuvia käytetään sitaattioikeudella ja ettei ne ole vapaita. --Zache (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 15.30 (EET)
Tapaus 3 vastaa lehtien taideartikkeleja painetuissa lehdissä ja netissä: Sitaattioikeudella saa esittää kuvia julkisista teoksista. Kuvia voisi esittää ei-julkisistakin teoksista ja jopa kaupalliseen toimintaan liittyen. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 16.09 (EET)
Raksa123:n esittämä kolmas kohta sitaattioikeudesta Posankka-artikelissa ja kaikissa vastaavissa taideteoksia käsittelevissä artikkeleissa pitäisi hyväksyä, koska tekstissä käsitellään kuvan aihetta. Kuva on tallennettu fiWikiin ja sen muu käyttö (ei siis pelkästään ansiotarkoituskäyttö) kielletään. Kohdassa neljä siteerattu taiteilijaseuran teksti on oikeassa, sitaattioikeutta, eli tekijän oikeutta teokseensa ei saa käyttää hyväksi esimerkiksi julkaisemalla useita kuvia tekijänoikeuden alaisesta teoksesta tai ilman, että tekstissä on tarpeeksi vastinetta sitä käsittelevän kuvan julkaisemiselle. Wikipedian julkisten taideteosten ja muistomerkkien luetteloissa julkaistu kuva ei kuitenkaan ole luettelon pääsisältö, vaan kunkin teoksen kohdalla sisältö koostuu tietolähteeseen perustuen teoksen nimestä, sijainnista koordinaatteineen, sekä tekijän tai tekijöiden nimistä ja yhdestä teoskuvasta. Kuva on vain osa luettelon muuta kokonaisuutta, ja voi sanoa, että luettelon tiedot ovat sen pääsisältö, ja kuvan tehtävä on havainnollistaa noita tietoja. Voisihan joku pyytää Tekijänoikeusnevostolta lausuntoa asiasta, mutta minusta asia on selvä. Jos sittaattioikeuksien rikkomuksia halutaan etsiä, niitä olen huomannut esimerkiksi lehtijutuissa, joissa on vain vähän tekstiä ja paljon kuvia tekijänoikeuden alaisista teoksista tai joiden teksteissä ei ole katetta teoksen kuvan julkaisemiselle.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 22.31 (EET)

Tapaus Ruotsi[muokkaa wikitekstiä]

Zache: "Ruotsin tekijänoikeuskiistan ydin oli siinä, että siellä käytiin oikeutta siitä onko kuvat vapaastikäytettäviä per ruotsin tekijänoikeuslaki vai ei eli käytännössä saako ne lisensoida CC-BY -lisenssillä." Ihmettelen vaan, miten lopuksi on päädytty siihen, että ruotsalaisen julkisen taiteen kuvia on Commonsissa. Periaatteellisen ihmettelyn lisäksi tämä liittyy hieman fi-WP-puolellekin sikäli, että joitakin kuvia on käytetty suomenkielisissä artikkeleissa. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 16.14 (EET)

Tuo johtuu siitä, että Ruotsissa väännetään kättä tulevista lakimuutoksista ja oikeusjuttu on paikallispolitiikkaa. Tästä syystä BUS ei varmaankaan ole kovin helposti lähdössä kansainvälisille areenoille käräjöimään ennen kuin lakimuutokset ovat selvät. --Zache (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 17.16 (EET)
Ei kait silti olisi syytä riehua WP:ssä ja Commonsissa ikäänkuin kuin kaikki Ruotsin julkinen taide olisi täysin vapaata. Siis vain julkisten teosten valokuvaamiseen liittyisi tekijänoikeusrajoituksia eikä kuvaamataiteen teoksiin itseensä. Commons-malline FoP-Sweden selittää jotenkin sotkuista tilannetta.
Onhan Ruotsissakin jonkinlainen sitaattioikeus, joka vastaa suomalaista sitaattioikeutta ja jonka perusteella kuvia olisi varmaankin selkeästi oikeus käyttää. Mutta lisääntyisikö sotku vain ennestään, jos fi-WP esittäisi kuvia sitaattimerkinnöin?! --Aulis Eskola (keskustelu) 3. tammikuuta 2018 kello 17.57 (EET)

Seuranta[muokkaa wikitekstiä]

Meillä on nyt kolme tapaa ilmaista, kuinka valmis kukin luettelo on, ja mitä siitä puuttuu: Kesken-malline, keskustelusivu ja seurantataulukko. Koska olen varsin uusi projektissa, haluaisin kuulla miten on ollut tapana toimia. --Tappinen (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 01.02 (EET)

Itse olen käyttänyt näitä vähän eri tarkoituksiin - lueteltuina yksityiskohtaisesta yleiseen:
  • Keskustelusivut hyvin yksityiskohtaiseen kohteiden ja lähteiden, puutteiden ja ongelmien käsittelyyn.
    • Keskusteluihin olen laittanut kommentteja puutteista usein lähdelinkkien kera.
    • Puutekommentteja olisi hyvä kuitata ("OK" tai "lisätty" merkintä tms), kun kommenttiin on reagoitu.
  • Kesken-malline puutteiden kuvaamiseen:
    • Kesken-malline on laitettu luetteloon, kun se on luotu ja laitettu muutama satunnainen löytynyt kohde pohjaksi.
    • Kesken-mallineen kommenttiin olen laittanut mainintoja selvästi puuttuvista asioista (esim. jonkin lähteen kohteiden käsittely on ehdottomasti tehtävä).
    • Kesken mallineen voi poistaa, kun alkaa tuntua, että paikkakunta alkaa olla paketissa - ainakin kohteiden perustietojen listaamisen osalta.
    • Välillä olen rätkäissyt Kesken-mallineen takaisinkin esim. löydettyäni jonkin lähteen selvästi puuttuville kohteille.
  • Seurantataulukossa yleinen tilannetieto ja luettelon yleinen laatuarvio.
    • Seurantataulukkomerkintä kannattaisi tehdä ainakin, kun paikkakunta on kuvauskunnossa (kohteet listattu ilmeisen kattavasti ja paikat selvitetty koordinaatteineen).
Yleisesti sanoisin, että rohkeasti muokkaamaan vaan näitä seurantatietoja. Karkea tuntuma paikkakunnan tilanteeseen kyllä syntyy, kun on tovin pyöritellyt paikkakunnan luetteloa ja sen kohteiden lähteitä. Voi sattua, että jokin valmis A-luokan luettelo todetaankin joltakin osin perin puutteelliseksi. Mutta ei sellainenkaan tilanne mikään katastrofi ole. Sitten vaan otetaan uudet löydetyt tiedot käsiteltäviksi... --Aulis Eskola (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 18.36 (EET)

Itä-Suomi[muokkaa wikitekstiä]

Aloitin tällaisen: Wikiprojekti:Itä-Suomi koska tässä projektissa kaivattiin paikallisasiantuntemusta, ja koska muitakin sen suunnan artikkeleja on laiminlyöty. --Tappinen (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 15.23 (EET)

Kuvia myös arkkitehtuurista[muokkaa wikitekstiä]

Hei, jos organisoitte kuvausretkiä niin toivoisin että tarkistaisitte puuttuvia kuvia myös täältä Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista. Sanotaan vaikka Aallon 120-vuotis-juhlavuoden kunniaksi. --Tappinen (keskustelu) 22. helmikuuta 2018 kello 13.44 (EET)

Nämä eivät ole luettelomuodossa ja koordinaatteja puuttuu, mutta rakennuksia vois pyrkiä myös kuvailemaan eri paikkakunnilla liikkuessaan Luokka:Suomen rakennukset ja rakennelmat kunnittain. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. helmikuuta 2018 kello 16.21 (EET)

Turun kaupunki mukaan[muokkaa wikitekstiä]

Sivulla Wikipedia:Medianäkyvyys kerrottiin, että Turun kaupunki ryhtyy muokkaamaan Wikipediaa. Voimien yhdistämistä tapahtuu, kun projektin kautta juuri näkyy luodun artikkelit kahdesta Turun julkisesta taideteoksesta.--Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2018 kello 08.19 (EET)

Erinomaista, Turun malli pitäisi ottaa käyttöön muuallakin. Ylipäätään sanoisin, että projektin puitteissa pitäisi olla yhä enemmän yhteistyötä kaupunkien ja kuntien kulttuuritoimistojen sekä museoiden ja taidemuseoiden, sekä julkisten teosten ja muistomerkkien luetteloinnista ja niiden tiedon esillepanosta vastaavien yhdistysten, kuten paikallis- ja matkailuyhdistysten sekä seurakuntien kanssa. Huippua olisi, jos luettelot saavuttaisivat sellaisen aseman, että niitä ryhdyttäisiin pitämään ja päivittämään eri tahojen primaarisena tietokantana.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. helmikuuta 2018 kello 09.15 (EET)

Toteutumattomat hankkeet[muokkaa wikitekstiä]

Forssan ja Rauman luettelojen keskusteluissa on linkitetty ikään kuin tiedoksi pari kaavailtua muistomerkkihanketta, joilta on lupa evätty. Itse taideaihepiirin suhteen maallikkona arvelisin, että nämä eivät toteutumattomina (niin kauan kuin eivät mahdollisesti ole toteutuneet) kuuluisi käsiteltäviksi ao. paikkakunnittaisissa luetteloissa, vaikka ehkä kenties mahdollisesti jossain muualla käsittely voisi tullakin kysymykseen. --Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2018 kello 12.52 (EET)

Keskustelussa kaavailut voi mainita, mutta luetteloista tuollaiset on ehdottomasti pidettävä poissa. Hankkeet ja kaavailut ja ehdotukset ja pohdinnat eivät yleensäkään ole WP-merkittäviä kuin aivan erikoistapauksissa. Erikoistapauksia ovat vaikkapa massiivinen Tampereen monitoimiareena, joka oli merkittävä jo vuosia ennen toteutusta - nythän se kohde on rakenteilla. --Aulis Eskola (keskustelu) 6. maaliskuuta 2018 kello 17.37 (EET)

Liikuteltava julkinen taide[muokkaa wikitekstiä]

Kuvanveistäjäliiton järjestämä Sculpture Expanded – Liikkuva julkisen taiteen laboratorio on kilpailu, jonka tarkoituksena on elävöittää Helsingin katukuvaa nykytaiteella. Kesällä 2019 toteutettavaan näyttelyyn valitaan enintään kymmenen liikuteltavaa teosta, jotka vaihtavat paikkaa näyttelyn aikana. Myös prosenttiperiatteeseen tulee muutos siinä, että tilattavat teokset voivat olla myös ei-pysyviä, siis performansseja, tapahtumia ine. Tietoa prosenttiperiaatteesta josta saaa käsitystä siitä, missä mennään saa Prosenttiperiaate -sivustolta.

Tähän Suomen julkisen taiteen ja muistomerkkien luettelointiprojektiin voivat kuulua vain julkisilla, koko ajan kaikkien saavutettavissa olevilla paikoilla pysyvästi olevat kohteet. Näin ollen erilaiset tapahtumat ja näyttelyt eivät kuulu luetteloon. Myös näiden ei-pysyvien julkisten teosten kuvausehdot ovat tekijänoikeuslain mukaan erilaiset, eli laki sallii vain pysyvästi paikoillaan olevien teosten kuvaamisen.

On kuitenkin mahdollista että kilpailut ja ehdotukset tuottavat lopputuloksena myös pysyviä teoksia. Taidehistoriasta tunnetaan esimerkkinä tästä Concrete -ympäristötaidetapahtuma vuonna 1986, jonka tulokset olivat aluksi väliaikaisesti esillä Helsingissä, mutta teokset siirtyivät pysyviksi myöhemmin, esimerkiksi Martti Aihan Futura – Tuntematon päätyi pysyväksi Ouluun. Väliaikaisista tai esitystaiteen teoksista voi tehdä omia artikkeleita tai luetteloita, mutta päälinja lienee, että lähtökohtaisesti pysyvät luetteloidaan ja kuvataan tähän projektiin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. maaliskuuta 2018 kello 10.32 (EET)

Pysyvyys on kovin suhteellista. Villu Jaanisoon Kumiankkakin (vai lieneekö niitä kaksikin kopiota liikenteessä?) siirtyilee sinne ja tänne, vaikka viettääkin välillä aikaa monta kuukautta samassa paikassa. Myös Finlayson Art Area on kesän kestäviä juttuja julkisissa veistoksissa... --Aulis Eskola (keskustelu) 20. maaliskuuta 2018 kello 12.47 (EET)
Niin ja kuten totesit yteenvedossa pysyväistä ei ole mikään, jos tarpeeksi otetaan aikamittaa. Tekijänoikeuslain panoraamavapaus tai maisemanvapaus jossa sallitaan pysyvästi julkisella paikalla olevan taideteoksen kuvaaminen ilman lupaa (mutta kielletään kuvan käyttö ansiotarkoituksessa) pysyväisyys tarkoittanee sitä, että halutaan sulkea pois esimerkiksi veistosnäyttelyiden tai erilaisten tapahtumien yhteydessä syntyvät teokset. Villu Jaanisoon Kumiankka asettui kököttämään Tampereen Ratinanpuistoon kesäkuussa 2011, joten sen voi katsoa varmaan olevan pysyvä silloin, kun kuvasin sen luetteloon 16.10.2017. Kun näitä liikkuvia teoksia tulee julkisiin paikkoihin nyt enemmänkin, täytynee niiden pysyvyys määritellä tapauskohtaisesti. En usko että olisi viisasta tai mahdollista määritellä oletuksena jotain kuukausi- tai vuosimäärää jonka ajan teoksen täytyisi olla paikallaan, jotta sen voisi sanoa olevan pysyvästi jossain. Ei-pysyvän julkisen taiteen mukaantulo julkiseen taiteeseemme tarkoittaa käytännössä sitä, että julkisen taiteen kokeellisuus lisääntyy. Teosten pysyvyyden näkökulmasta se tarkoittaa pääasiassa väliaikaisten, siis ei luetteloon otettavien teosten määrän kasvua, mutta oletettavasti ajan myötä näidenkin mukana syntyy sellaisiakin kohteita, joita voi ajatella pysyväksi taiteeksi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. maaliskuuta 2018 kello 15.30 (EET)

Nimi ilmiölle?[muokkaa wikitekstiä]

Onko nimeä ilmiölle tai suuntaukselle, että osaksi taideteosta suunnitellaan tarkoituksella esim. rakenteita joille voi ja saa luvallisesti esim. mennä istuskelemaan. Pari tämmöistä huomasin, että on tullut vastaan.--Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2018 kello 18.23 (EET)

Joo näitä näkee joskus, mutta nimeä en ole sellaiselle tavannut.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. maaliskuuta 2018 kello 18.33 (EET)
On käytetty ainakin nimeä "integroitu taide". Tampereella esim. Peilikirkas (Maija Kovari). Pitäiskin jaksaa kaivella kuva tuosta luetteloon. http://www.paaf.fi/blog/2016/11/29/integroidun-taiteen-pilottihanke-valmistui-tampereella --Aulis Eskola (keskustelu) 22. maaliskuuta 2018 kello 23.51 (EET)
Jos tuo on sama asia, niin mielessäni olleet teokset olivat Badding-pysäkki ja Vääntö (taideteos) (olikin näköjään vasta punalinkkinä, joka osoittaa ao. luetteloartikkeliin). Kummassakin tämä tarkoitus mainittiin teosten julkistamisuutisoinnissa ja tekijät olivat meritoituneita kuvanveistäjiä.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2018 kello 13.18 (EET)

Tekijätiedot[muokkaa wikitekstiä]

Eräs muokkaaja on lisännyt ahkerasti teostietoja luetteloihin ja merkinnyt useisiin muistomerkkeihin tekijäksi muistomerkin pystytäneen yhteisön. Tieto muistumerkin pystyttäjätahosta on tärkeä ja kiinnostava, mutta ilmeisesti artikkeleissa nyt käytetyn artikkelimallin mukaan se ei kuuluisai sarakkeeseen tekijä. Jos teoksesta tai muistomerkistä on oma artikkelinsa siellä tämä tieto on mahdollista esittää, mutta miten tulisi menetellä kunnittaisissa luetteloartikkeleissa tiedon mahdollisen sijoittamisen kanssa? --Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 13.34 (EET)

Pystyttäjätahon voi ainakin laittaa kuvatiedoston taustatietoihin. --Tappinen (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 14.43 (EET)
Hyvä huomio. Näin lisätty tieto säilyy eikä häviä.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 14.46 (EET)

Visuaalinen muokkain[muokkaa wikitekstiä]

Sitten on tämmöinen tekninen ongelma. Eli tuottaako mahdollisesti visuaalinen muokkain kuvia luetteloon lisätessä koodin ei-toivotussa muodossa? Osaisiko kukaan visuaalista muokkainta enemmän käyttävä sanoa, onko visuaalisella muokkaimella mahdollista lisätä kuvaa muuten kuin tuolla lopputuloksella? --Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 13.50 (EET)

Saa ainakin muodossa [[Tiedosto:Franzen Statue Oulu 20110617.JPG|100x100px]] ottamalla kuvan lisäasetuksista pois valinnan "rivitä teksti tämän kohteen ympärillä", laittamalla kuvan tyypiksi "normaali" ja valitsemalla kuvan kooksi "mukautettu" ja korkeudeksi 100px. Stryn (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 16.44 (EET)
Lisäsin visuaalisen muokkaimen sivulle [12] selityksen siitä, että miksi muokkain tekee erikoisia kuvan kokomäärittelyjä. (Strynin esimerkkikuvasta tulisi muuten liian pieni, koska kuvan leveydeksi halutaan 100px eikä korkeudeksi.) Onko muuten missään ohjeita siitä, että miten ja minkä kokoinen kuva pitäisi luetteloihin laittaa? Visuaalisella muokkaimella kun ei muiden kuvien asetuksia näe, joten sitä käyttävät muokkaajat eivät pysty matkimaan muiden tekemästä mallista. -kyykaarme (keskustelu) 15. huhtikuuta 2018 kello 17.08 (EEST)
Ei varmaankaan ole ohjeistettu. Mutta kuten monessa paikassa Wikipediassa muuallakin, "tehdään niin kuin tapana on ollut". Siis ei laiteta eri kokoisia kuvia. Saman levyiset kuvat asettuvat kauniisti jonoon kuvasarakkeeseen. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. huhtikuuta 2018 kello 17.35 (EEST)
Kirjoitin erikoisia kokomäärittelyjä, ei eri kokoisia. Visuaalinen muokkain tekee esimerkiksi satapikselisen levyisestä pystypienoiskuvasta koodin 133x133px, joka on samankokoinen kuin 100x133px, joka on samankokoinen kuin pelkkä leveysmääre 100px. Eli juuri sellainen kuin halutaan. Tämä johtuu siitä, että visuaalinen muokkain muuttaa kuvakoon neliönmuotoiseksi pisimmän sivun mukaan, mutta kuva ei ole koskaan tuota neliötä suurempi, joten kuva näkyy oikeankokoisena eli 100px:n levyisenä. Se voi olla hämäävää wikitekstissä, mutta artikkelissa se näkyy oikeankokoisena. -kyykaarme (keskustelu) 15. huhtikuuta 2018 kello 18.36 (EEST)
Luetteloissa kuvaleveys on 100px. Korkeus vaihtelee, osa patsaista sopii paremmin pystykuvaan ja osa vaakakuvaan. Visuaalisen muokkaimen omai sovituksia voi visuaalisen muokkaimen käyttäjä muokata myös sillai vanhanaikaisesti eli muokkaamalla wikitekstiä.--Htm (keskustelu) 15. huhtikuuta 2018 kello 17.59 (EEST)

Rajakivet pois luetteloista?[muokkaa wikitekstiä]

Ovatkohan vanhat rajakivet mitenkään "muistomerkkejä"? Pitäisin niitä lähinnä muinaismuistokohteina ja poistaisin ne tämän projektin luetteloista. Esim. Luettelo Kuhmon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 09.40 (EEST)

Näkisin myös noin, ja jonkun muunkin luettelon keskustelussa tätä taidettiin joskus sivuta. Muinaismuistoina ja luonnonmuistomerkkeinä ne kyllä ovat merkittäviä, mutta luonnonmuistomerkki on nimenomaan luonnon luoma ja muinaismuisto on arkeologinen kohde, ja rajakivi usein voi olla molempia samalla. Joskus jonkin tällaisen kohteen viereen kyllä on satettu tehdä erillinen muistomnerkki, ja näitä on saatettu ottaakin luetteloihin. (esim. Suomen pohjoisimman pisteen muistokivi.)--Urjanhai (keskustelu) 5. huhtikuuta 2018 kello 18.39 (EEST)

Kuka tai mikä on "tekijä"?[muokkaa wikitekstiä]

Moniin muistomerkkikohteisiin on laitettu tekijäksi muistomerkin pystyttänyt yhteisö. Taideteosten kohdalla tekijä on selvästi teoksen tehnyt taiteilija. Siksi toiset muokkaajat ovat poistelleet yhteisöjen nimiä sellaisistakin kohteista (tyyliin muistolaatat), joille henkilötekijää ei oikeastaan ole. Esim. muistolaattoihin on joku ammatti-ihminen vain kaivertanut laaditun tekstin, eikä ole sen kummempaa "tekijää".

Mutta voisimmeko laajentaa käsitettä "tekijä" koskemaan ainakin muistolaattojen kohdalla myös kohteen pystyttänyttä tahoa? --Aulis Eskola (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 09.46 (EEST)

Toinen tapa olisi merkitä pystyttänyt taho viitteeseen tai kuvatiedoston kuvaukseen. Käyttäjä:Tappinen taisi tuota jälkimmäistä esittää toisessa kohtaa tätä sivua.--Urjanhai (keskustelu) 5. huhtikuuta 2018 kello 18.42 (EEST)
Olen aika varovaisella kannalla tässä. Julkisten kohteiden ja varsinkin muistolaattojen pystyttäjät haluavat tuoda nimensä esille, jolloin se toisinaan muistuttaa jonkinlaista piilomainontaa. Tällaista ei saisi Wikipediassa tukea. Olen tässäkin Urjanhain vaihtoehdon kannalla, eli kerro se viitteessä tai kuvan tiedoissa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. huhtikuuta 2018 kello 19.46 (EEST)
Vielä, että tekijä sekoitetaan usein valmistajaan. Valmistaja voi olla yritys tai joku kollektiivinen taho jaka valmistaa esimerkiksi taiteilijan suunnitelman. Valmistaja ei kuitenkaan ole sama kuin kohteen tuottaja, joka on se taho joka on tehnyt aloitteen julkisen teoksen, muistomerkin tai muistolaatan pystyttämiseksi tai organisoinut esimerkiksi rahoituksen. Minusta näissä luetteloissa pitäisi pitäytyä vain tekijään eli siihen henkilöön joka on tehnyt kohteen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. huhtikuuta 2018 kello 00.08 (EEST)

Piilomainontaa vai ei?[muokkaa wikitekstiä]

Tuo piilomainontakysymys on huomionarvoinen. Mietin sitä joskus tämän yhteydessä: [13], [14], [15]. En osaa sanoa vaikuttaako arviointiin se, onko uutisointi tapahtunut tilattavissa lehdissä, ilmaisjakelulehdissä vai molemmissa kuten tässä. Toisaalta joka tapauksessa paljon taidetta on kautta aikojen kustannettu yksityisesti, niin kuin vaikka Helsingissä se veistos koiralle sokeria tarjoavasta tytöstä, jonka takaa teoksen aikoinaan sponsoroinut tehdas jo on kadonnut. --Urjanhai (keskustelu) 6. huhtikuuta 2018 kello 08.38 (EEST)
Esim tämä tuskin voi olla olematta piilomainontaa.--Urjanhai (keskustelu) 6. huhtikuuta 2018 kello 08.46 (EEST)
Laajassa mielessä jokainen julkinen taideteos mainostaa myös tekijäänsä eli taiteilijaa, joka on tehnyt työn ansiotarkoituksessa. Näissä esimerkeissäsi seinämaalaus ja muistoaatta tuovat molemmat esiin paikkaa ja sen merkitystä. Toki ne tuovat esiin samalla myös yritystä, mutta minusta paikalla ja sen merkityksellä on molemmissa esimerkeissäsi riittävä merkitys, jotta voi sanoa, että suoranaisia mainoksia ne eivät ole. Helsingin Pitäjänmäen rautatiaseman laiturilta näkee maalitehtaan seinään tehdyn suuren seinämaalauksen, johon on sijoitettu eri puolille maalitehtaan tuotteiden logoja. Tämä on nähdäkseni suoranaista julkisen taiteen "tuotesijoittelua", joten se on suoranaista mainontaa, eikä seinämaalaus siksi kuulu Wikipediaan neutraalisuuden takia. Myös aatteen esilletuonti eli propaganda voidaan tulkita mainonnaksi. Mielestäni Suomen julkisessa taiteessa on aika vähän varsinaista räikeää propagandaa, esimerkiksi Gunnar Finne Armas Lindgren Pellingin retken muistomerkki 1921.jpg tämä Gunnar Finnen veistos on mielestäni propagandaa, mutta sillä on myös niin paljon historiallista painoa, että se ei ole varsinainen mainos, mielestäni. Myös Arvi Tynys Vilppulan taistelujen 1918 1938.jpg tämä Arvi Tynyksen Vilppulan taistelujen 1918 muistomerkki on vahvasti propagandistinen, mutta ehkä enemmänkin lajissaan kuriositeetti kuin sääntö.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. huhtikuuta 2018 kello 11.43 (EEST)
Ehkä oleellista mainonta-aiheessa on pohtia sitä, voiko osoittaa, että itse kohteessa, julkisessa teoksessa, muistomerkissä, muistolaatassa tai kontekstissa on jotain sellaista joka viittaa selvästi ja pääosin jonkin tuotteen, tuoteryhmän, brändin, yrityksen tai aatteen ym. myynnin edistämiseen. Varmaan kaikissa luettelon kohteissa on "piilomainontaa" jollain tavalla, mutta se ei ole nähdäkseni tärkeää. Mainonta pitäisi jotenkin pystyä osoittamaan havainnollisesti ja konkreettisesti. Jos pystyy, sellaisen paikka ei ole Wikipedian luetteloissa. Mainonnasta on vaikea laatia yleispätevää sääntöä, jolloin rajatapaukset pitäisi ratkaista keskustelujen avulla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. huhtikuuta 2018 kello 16.01 (EEST)
Jyväskylässä on Goodyearin seinämainos 1920-luvulta, joka on entisöity 1991, kukaan ei vaan ole vielä ehtinyt sitä kuvaamaan ja tallentamaan luetteloon. Kuvasin Hangossa viime kesänä tämän Nubbenin Nubben.jpg, joka on jalkakäytävässä oleva vanha rautakaupan mainos. Molemmat ovat itse mainontaan liittyvä aspekti, jonka kai voi katsoa sallittavan, nimittäin mainonnan ja paikan historia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. huhtikuuta 2018 kello 16.21 (EEST)
Alkuperäinen ajatukseni oli tuossa itse asiassa turhan fokusoimaton. Tässähän teoksen tekijä kuitenkin lienee riippumattomasti määritelty taiteilijaksi ja teos taideteokseksi. Rajatapaukset voi sitten käsitellä yksi kerralllaan.--Urjanhai (keskustelu) 6. huhtikuuta 2018 kello 16.16 (EEST)

Teosten nimien linkit[muokkaa wikitekstiä]

siirretty kohdasta Keskustelu:Luettelo Helsingin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä#Teosten nimien linkit

Esitän poistettavaksi sellaiset linkit teosten nimistä, jotka eivät viittaa itse teokseen. Siis esimerkiksi teoksen Adolf Erik Nordenskiöldin muistomerkki nimestä poistetaan henkilön linkki. Tämä siksi, että henkilöön tai johonkin muuhun kuin itse teokseen viittaava linkki on harhaanjohtava. Mitä mieltä ollaan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 00.32 (EET)

Hyvä esitys, kannatan.--Htm (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 02.31 (EET)
Tehty.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 09.14 (EET)
Taisin myöhästyä, mutta ilmoitan olevani eri mieltä. Kun kyseessä on jonkun tietyn henkilön muistomerkki, olisi nimi tässäkin syytä linkittää, jotta linkistä voi katsoa, kuka on kyseessä. Jos itse veistoksestakin on artikkeli, linkin tulisi tietysti ohjata sinne, mutta eiköhän siellä sitten ole linkki itse veistosta käsittelevään artikkeliin. Joten eiköhän palauteta ne linkit. -KLS (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 09.34 (EET)
Näin on aikaisemmin menetelty. Mutta esimerkiksi linkki Danaidit viittaa danaidit-myyttiin, jonka aihe veistos on, ei itse veistokseen. Lukijan on myös joskus vaikea pikasilmäyksellä erottaa, johtaako linkki aiheeseen, henkilöön ym. vai itse veistoksen artikkeliin. Arvelisin että jonkin verran tämä saattaa aiheuttaa myös sitä, että ihmiset jotka harkitsevat kirjoittaa artikkeleita patsaista, katsovat pikasilmäyksellä että ok, kun veistoksen nimeen on joku linkitys, ei se artikkelia niin kaipaakkaaan. Oon samaa mieltä, että luettelossa voisi olla linkki myös esimerkiksi sen kohdehenkilöön, mutta sen paikka ei ole teoksen nimessä. Teoksen nimen pitäisi olla muutenkin hyvin tarkasti se, miksi sitä ylläpitävä vastuullinen instituutio eli useimmissa näissä patsaissa Helsingin taidemuseo luettelossaan ilmoittaa. Muuten haut menevät sörsseliksi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 11.52 (EET)
Olen edelleen sitä mieltä, että wikilinkkien tulisi viitata teokseen eikä teoksen aiheeseen, varsinkin, kun luettelon aiheena ovat teokset. Pitäisikö sitten olla vielä selostesarake, johon voisi ujuttaa teoksen aiheeseen (mikäli sellainen on) johtavan linkin?--Htm (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 07.39 (EET)
Oon miettinyt aikaisemmin, pitäisikö luettelossa mainita teoksen mateeriaalit ja tekotavat, mutta tullut siihen tulokseen, että varsinkin nykytaiteessa materiaalit saattavat olla vaikeasti arvattavissa, joten niiden maininta kuuluu teoksen artikkelisivulle viitteineen. Edelleen pidän kiinni tuosta harhaanjohtavuusteesistä, kuuluuhan teoksen sanallinen kuvaus ja linkitys sen kohdeaiheeseen tai kohdehenkilöön pikemminkin sen artikkelisivulle myös. Luettelo on tietokanta, jota on voitava käyttää myöhemmin erilaisiin tarkoituksiin ja siksi teoksen nimen pitää olla yksiselitteinen linkkiä myöten.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 00.54 (EET)
Tästä teosten linkityksestä on jatkuvasti ristikkäisiä muokkauksia eri luetteloissa. Minäkin pitäisin hyvänä, että esim. henkilön muistomerkistä/patsaasta linkitettäisiin henkilönimi henkilön artikkeliin, jos kohteesta ei ole muistomerkki- tai patsasartikkelia. Muistokohteiden kohdalla olisi tärkeää päästä kiinni ajatuksesta, ketä tai mitä täsä muistetaan ja muistellaan.
Lukija, jolle Wikipedian linkityskäytäntö on tuttu, erottaa kyllä Aleksis Kiven muistomerkin ja Aleksis Kiven muistomerkin. Ensimmäinen viittaa muistomerkkiin ja toinen henkilöön (tapauksessa, jossa muistomerkistä ei olisikaan vielä artikkelia). Käyttäisin linkitystä vain tällaisissa tapauksissa, joissa linkittäminen kohteen aiheeseen (esim. henkilöön) on selkeä- Tällöin kohteen aihe ei voi hankalasti sekaantua itse kohteeseen kuten tuossa Dinaidi-esimerkissä (Danaidit vs Danaidi. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 10.05 (EEST)
Ongelmaksi tulee, että jos henkilöä ei linkitetä ja jos teosartikkelia ei ole, niin lukijalla ei ole mitään pääsyä henkilöartikkeliin tai edes tietoa henkilöartikkelin mahdollisesta olemassaolosta muuten kuin avaamalla toinen ikkuna ja tekemällä siellä haku ja arvuuttelemalla tuloksista olisiko joku haun tuottamista henkilöistä mahdoillisesti muistomerkin aihe. Hyvin tunnettujén henkilöiden kohdalla sivistynyt lukija voi arvata, että esim. Kivestä tai Nordenskiöldistä varmaan on artikeli, mutta kuka osaa etsiä Jorma "Jori" Niemisen, jos hänelle pystytetään muistomerkki? Toisaalta intressi olla linkittämättä henkilöä on myös perusteltu. Jos otetaan kolmas vaihtoehto, niin aiheutuuko lisäsekaannusta siitä jos muistomerkki olisi ohjauksena henkilöön? Ilmeisesti aiheutuu, koska muistan syksyn kilpailusta, että ohjauksia ei pysty linkittämään wikidataan, ja näin ohjausten hyöty suurelta osin menetetään wikidatan osalta, mikä taas antaa perusteen luoda artikkeleita aiempaa aktiivisemmin vaikka lyhyinä minimivaatimukset juuri täyttävinä placeholdereina. Hahmotinko nyt oikein tuon ohjausten mahdollisen ongelmallisuuden?
Vai voisiko linkin henkilöön luettelossa sijoittaa selittävään lauseeseen alaviitteessä siten kuin alaviitteissä wikipedian ulkopuolella ja joskus wikipediassakin näkee viitteiden ohella myös erilaisia selitystekstejä tai kommentteja?--Urjanhai (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 11.45 (EEST)
Eli näin: [16] (EDIT: Ei ollutkaan hyvä, muutetaan). Tai pikemminkin näin: [17] (tämä on parempi) ja näin: [18]. --Urjanhai (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 11.53 (EEST)
Ja henkilöartikkelista taideteosluetteloartikkeliin näin, jos muistomerkistä ei vielä ole artikkelia: [19]. --Urjanhai (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 12.12 (EEST)
Kannatan kyllä Urjanhain ideaa hyvin lyhyen tekstin sijoittamisesta alaviitteeseen. Sitä tuskin tarvitaan esimerkiksi J. W. Snellmanin tai Urho Kekkosen muistomerkkien kohdalla. Ja perustelen vielä henkilöartikkelilinkin tai muun pitämistä pois näistä luetteloista, koska se saattaa ehkäistä myös punalinkkien luomista. Punalinkkihän voidaan katsoa toivomukseksi siitä, että joku loisi artikkelin teoksesta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 14.24 (EEST)
Mitä harhaanjohtavaa on muodossa Adolf Erik Nordenskiöldin muistomerkki? Olenkohan liian syvällä WP-käytännöissä: minusta tuo on ihan selvästi linkitys henkilöstä kertovaan artikkeliin eikä missään nimessä muistomerkkiin. Millainen väärinkäsitys tässä voi muodostua ja miten? --Aulis Eskola (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 23.26 (EEST)
Kaikkien teosten nimi ei poikkea niiden esittämän henkilön nimestä, mistäpä silloin tiedät esimerkiksi onko Aleksanteri II linkki henkilöön vai patsaaseen ? --Tappinen (keskustelu) 27. maaliskuuta 2018 kello 23.41 (EEST)
Eikö näitä muutamia tapauksia voida nimetä luetteloon esim. tyyliin Aleksanteri II:n patsas? Sotiiko tämä liikaa yleisempää nimeämistä vastaan?
Toisekseen: onko sillä väliä, joutuuko henkilö- tai patsasartikkeliin. Saa ainakin sangen järkevää aiheeseen liittyvää lisätietoa. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. maaliskuuta 2018 kello 00.01 (EEST)
Kohteen nimi pitäisi olla käsittääkseni pikkutarkasti se, mikä luotettavassa lähteessä mainitaan, sekä hakujen että viestinnän kannalta? Kohteen nimen linkin pitäisi minusta johtaa siitä laadittuun artikkeliin, eikä henkilöön tai aiheeseen. Jos teoksen tai muistomerkin nimessä on linkki johonkin muuhun, se saattaa estää joko punalinkkien tai jopa aihetta koskevan artikkelin luomisen. Tämä on käsitykseni.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. maaliskuuta 2018 kello 09.56 (EEST)
Kannatan Urjanhain ajatusta siitä, että jos halutaan kohteen kohde eli patsaan tai muistomerkin kohde tai aihe mukaan, sen voisi kertoa alaviitteessä. Ne ovat paljolti käyttämätön ja käsittääkseni ihan sallittu mahdollisuus.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. maaliskuuta 2018 kello 12.03 (EEST)

Useampi kuva[muokkaa wikitekstiä]

Joistakin taideteoksista on joihinkin luetteloartikkeleihin tullut lisätyksi useamman kuvan montaaseja. Olisiko kuitenkin niin, että luettelossa olisi selvintä olla vain yksi kuva ja useampaa kuvaa voisi käyttää luomalla teoksesta artikkelin ja käyttämällä siinä useampaa kuin yhtä kuvaa? Toisaalta nyt luetteloissa olevia usaeamman kuvan montaaseja tuskin kannattaa poistaa kiireesti vaan pikemminkin vasta kun teosartikkkeli on luotu, ettei hyviä ja informatiivisiaq kuvia turhaan poistettaisi käyttämättöminä sitaattikuvina.--Urjanhai (keskustelu) 23. huhtikuuta 2018 kello 14.29 (EEST)