Keskustelu wikiprojektista:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vanhemmat keskustelut on arkistoitu (ajat ovat keskustelun aloitusaikoja):


Muistomerkit luovutetussa Karjalassa[muokkaa wikitekstiä]

Nämä (tai laajemmin muistomerkit luovutetuilla alueilla) eivät luultavasti kuulu projektin aiherajauksiin mutta näistä taitaa tulla luoduksi artikkeleita samalla. Huomattavaa näiden kohdalla olisi kai lähinnä luokittelu yhdenmuikaisesti. Nyt näitä on luokassa Luokka:Suomen muistomerkit ja erikseen luokassa Luokka:Luovutettu Karjala suoraan pääluokassa. Näille pitäisi kuitenkin varmaan muodostaa jokin keskitetty luokittelusabluuna. Nyt vain en ehdi tehdä asialle mitään. Asiaa monimutkaistaa, että alueella on muistomerkkejä ainakin seuraavia tyyppejä: 1) muistomerkit, jotka on pystytetty kun alue oli osa Suomea, mutta jotka ovat sittemmin hävinneet tai tuhoutuneet, 2) muistomerkit, jotka on pystytetty kun alue oli osa Suomea,ja jotka edelllen ovat alkuperäisellä paikallaab, 3) muistomerkit, jotka on pystytetty kun alue oli osa Suomea, ja jotka jossain vaiheessa on siirretty Suomen nykyiselle alueelle, 4) muistomerkit, jotka on pystytetty sen jälkeen, kun alue lakkasi olemasta osa Suomea, mutta jotka jotenkin liittyvät alueen historiaan osana Suomea, ja 5) muistomerkit, jotka on pystytetty sen jälkeen, kun alue lakkasi olemasta osa Suomea, ja jotka liittyvät muuhun kuin alueen historiaan osana Suomea. En nyt juuri ehdi tehdä mitään muuta tämmän eteen. Paitsi muistomerkkejä, sama voi koskea rakennuksia, siis: 1) rakennukset jotka ovat ajalta kun alue kuului suomeen, mutta hävinneet, 2) rakennukset jotka ovat ajalta kun alue kuului suomeen, mutta siirretty suomen nykyiselle alueelle, 3) rakennukset jotka ovat ajalta kun alue kuului suomeen ja ovat edelllen olemassa alkuperäisellä paikallaan ja 4) rakennukset jotka on rakennettu myöhemmin (nämä ainakin taitavat mennä Venäjän ao. luokkiin).--Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 10.31 (EEST)

Olen käsittänyt Suomen tarkoittavan näissä luetteloissa nyt olemassaolevaa maata. Jos kirjoittaja, tietolähteitä ja aiheita löytyy luetteloksi asti, luovutetun Karjalan muistomerkeistä voisi tehdä ainakin artikkelin, jäsentely voisi olla mainitun kaltainen. Lähilueiltahan on jo Haaparannan, Tallinnan, Tarton ja Viipurin patsasluettelot.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 13.31 (EEST)
Satuin huomaamaan artikkeleita yksittäisistä muistomerkeistä murtta en ollutkaan huomannut noita luetteloita. Projektin ulkopuolella mutta fi-wikipedian sisällä niille ehkä olisi hyvä olla jokin luovutettujen alueiden veistos- ja muistomerkkiluokka, mutta sen luominen vain vaatii vähän säätöä ja voi olla että samalla pitäisi katsoa luovutettujen alueidemn luokkia vähän muutenkin. Mutta sehän ei nyrt estä luomasta artikkeleita valmiiksi. --Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 14.45 (EEST)
Tuosta puuttuu vielä 6) muistomerkit, jotka on pystytetty kun alue oli osa Suomea, ja jotka jossain vaiheessa on siirretty pois alkuperäiseltä paikaltaan muualle Venäjän alueelle.--Htm (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 16.20 (EEST)
Noista muista tiesin esimerkkejä, mutta en tuosta. --Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 16.23 (EEST)
En tiedä esimerkkejä, mutta niitä voi olla. Toisaalta olemattomien artikkeleiden luettelointi voidaan aloittaa epämääräisllä perusteilla, sitten kun materiaalia on tarpeeksi, luetteloita voi hajoittaa.--Htm (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 16.28 (EEST)
Nyt näyttää muuten kuin Viipurin osalta luodun yksittäisiä taideteosartikkeleita eikä luetteloita, joten ne eivät ole olemattomia vaan olemassa olevia. En tiedä onko luetteloita kukaan luomassakaan tuon jo olevan Viipurin lisäksi. Riippuu kai miten aiheesta kiinnostuneilla muokkaaminen etenee ja puhtia riittää. En ollut tässä siis spekuloimassa luettelojen luomista vaan noiden olemassa olevien ja mahdollisesti tulevien artikkelien luokittelua, mutta tuo Viipurin luettelo, jota en ollut huomannut, siihen antoikin jo alustavaa osviittaa. Mahdollisten tulevien luettelojen jäsentelyä en osaa spekuloida, sitä voivat varmaan miettiä se tai ne, jotka päätyvät luetteloita joskus aloittamaan. Sen verran muistelen nähneeni eri yhteyksissä, erilaisia yksittäisiä muistomerkkejä voi maaseudullakin olla, mutta määrää ja tiheyttä en osaa arvioida. Nuo esittämäni esimerkkityypit perustuivat näkemiini tapauskohtaisiin tietoihin joko wikipediassa tai muualla, ei siis mihinkään loogiseen spekulointiin. Lähdin siis olemassa olevasta konkretiasta joka kantilta.--Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 19.01 (EEST)
Ja hyvä niin. Nyt näyttää olevan vielä puhtia nyky-Suomen alueella olevien luettelointiin ja kuvaukseen, joten ehkä artikkeleita tai luetteloita tehdään vasta, kun nyky-Suomen patsaat alkavat olla taputeltu?--Htm (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 19.37 (EEST)
No noita nyt on vaan joku tehnyt, eli sen puolesta koko kysymys oli puhtaan pragmaattinen ja nykytilanteesta lähtevä, en tarjoutunut enkä kehottanut niitä tekemään enkä ole niitä ehtinyt itse tehdä, mutta luokittelu, missä nuo luokittuvat Suomen nykyisten muistomerkkien kanssa samoihin luokkiin on hämmentävä, ja siksi täsmällisempi luokittelu palvelisi myös tätä nykyisen Suomen puolen projektia, mutta kuten sanottu, se on tämän projektin ulkopuolinen työ. Joskus itse asiassa matkailin luovutetussa karjalassa, mutta kun en maksanut matkaa itse, niin luulen, että siellä ottamieni kuvien oikeudet ovat silloin jonkun muun omaisuutta kuin minun, ja niiden mahdollista commonsiin tai Wikipediaan lataamistakin saa luultavasti silloin pähkäillä joku kokonaan muu taho. --Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 22.21 (EEST)
Muokkasin rohkeasti Luokka:Muistomerkit luovutetussa Karjalassa. --Raksa123 (keskustelu) 26. heinäkuuta 2019 kello 00.38 (EEST)
Luokan nimi vaikuttaa onnistuneelta, näkee sitten, miten se taipuu kaikkiin.--Urjanhai (keskustelu) 26. heinäkuuta 2019 kello 09.08 (EEST)

Suomen sotamuistomerkit 1939-1945 -sivuston oletusvuosi/-det muistomerkkien paljastamiselle: poistoon?[muokkaa wikitekstiä]

Wikiprojekti:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan: Kuntien julkisten taideteosten ja muistomerkkien sivustolla on käytetty varsin runsaasti lähteenä Suomen sotamuistomerkit 1939-1945 -verkkosivuston (sotamuistomerkit.fi) antamia tietoja sotamuistomerkeille. Kyseinen sivusto käyttää havaintojeni mukaan usein muistomerkkien paljastamisajankohtana jotain huuhaa-oletusarvoa, joka on tyypillisesti esimerkiksi 1.1.1970. Siten on kuntakohtaisiin fiwikin julkisten muistomerkkien luetteloihin kirjattu paljastamiajankohdaksi vuotta 1970. En muista olenko kertaakaan nähnyt muissa lähteissä (tällä hetkellä esimerkiksi kymmenkunta mm. kirjasarjojen Suomen muistomerkit, Finlandia: Otavan iso maammekirja kirjaa, yms.) tarkastellessani tosiasiallisesti samana vuonna valmistettuja tai paljastettuja sotamuistomerkkejä. Täydentäessäni luetteloa Luettelo Kiuruveden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä esimerkiksi korjasin Veteraanijärjestöjen muistomerkkiiin liittyvää julkaisuajankohtaa yli 20 vuodella, kun uskottavampi lähdeteos laadukkaine valokuvineen kertoi, että tämän muistokiven kivi lohkottiin "tumman harmaasta Kiuruveden Paljakan Putouksen kivestä v. 1991". Tämän vuoden yritän vielä varmistaa muualta tai merkitä epävarmaksi (koska nimikkeen kohdalla ei suoraan lue, että sama vuosi olisi paljastusvuosi). (Lisäys klo 16.40: Sama vuosi mainitaan paljastusvuodeksi kunnan julkaisemissa lähteissä.) Lisäksi - jos ja kun pyrin täydentämään kuntakohtaisia muistomerkkiluetteloita puutteiden valokuvausta silmälläpitäen - mikäli luetteloihin on jo ennestään merkitty lähteistys ja teoksen tai muistolaatan paljastusvuosi, en välttämättä läpikäy tai tarkastele lainkaan listattuja nimikkeitä, vaan etsin osoite-, koordinaatti-, nimike-, taiteilija- ja paljastamisajankohdan tietoja nimikkeisiin, joissa niitä ei ole, tai joihin ei ole merkitty lähdettä.

Miten tulisi menetellä näiden oletusarvojen ja laajemminkin kyseisen Suomen sotamuistomerkit 1939-1945 -sivuston antamien tietojen kanssa? (On siellä hyödyllisiä/laadukkaitakin tietoja). Näkisin tarpeellisena, että kaikki kyseisen sivuston käyttämien oletusvuosien arvot poistettaisiin, tai merkittäisiin/liputettaisiin ainakin tarkistamispyynnöllä. Yleisesti hyvin harvoin muistomerkkejä paljastetaan vuodenvaihteessa tammikuun 1. päivänä, paitsi ehkä rakennusten (koulujen, kunnantalojen) vihkimiseen/käyttöönottoon tai kuntaliitosten ajankohtaan ja vastaaviin liittyen. Esimerkkinä mainitun muistomerkin kohdalla verkkosivun Selite-kentän kommentiksi lisätty maininta on ehkä tietosanakirjaksi turhan kärkevä, mutta tietosanakirjan tulisi olla lähdekriittinen, jolloin Suomen sotamuistomerkit 1939-1945 -verkkosivuston oletusarvot tulee merkitä "heikkotasoisiksi" tai luopua täysin näiden paljastusajankohtien käytöstä. Wikipedian ei tulisi hyväksyä tuollaisia valearvoja! Ehkä voisimme esittää Suomen sotamuistomerkit 1939-1945 -verkkosivustoa Huuhaa-palkinnon saajaksi... ?--Paju (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 16.24 (EEST)

Sotamuistomerkit-sivustolla on palautelomake [1] jonka kautta voi tiedustella heidän käytäntöjään ja periaatteitaan. Ehkäpä he ovat iloisia jos joku vaivautuu kertomaan virheistä. --Abc10 (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 16.33 (EEST) + 16.409 (EEST)
Tuollaisia tulee vastaan monissa tietokannoissa. Esim. rakennus- ja huoneistorekisterin tiedoissa on joskus esiintynyt samanlaisia kaavamaisia rakennusvuosia.--Urjanhai (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 17.34 (EEST)
Siirränkö tämän keskustelun projektisivun keskustelusivulle? Siirrän. Koska? Kohta. --Pxos (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 16.42 (EEST)
Lukeeko joku projektisivuja? Harvempi kuin tätä. Sieltä on viittaus/ ohjaus tänne. --Paju (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 17.23 (EEST)
Projektiin osallistuvat ovat saattaneet lisätä tarkastelulistalle, ja lisäksi on helpompi löytää tämän projektisivun arkisrtosta myöhemmin. --Urjanhai (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 17.33 (EEST)
ja sitten on meitä, jotka ovat luopuneet tuhansien sivujen tarkkailulistasta. Ja kun keskustelu ei koske vain yhtä projektia, on lähteisiin liittyvien käytäntöjen poistaminen käytäntöjä koskevalta sivulta paitsi virheellistä, myös käytäntöihin liittyvää keskustelua tarkoituksellisesti tappavaa, muualle suuntaavaa. Samaa sivustoa on käytetty monilla muillakin fiwikin verkkosivuilla kuin "patsasprojektissa" (vaikkapa sotatapahtumia tai paikkoja kosekvilla verkkosivuilla) on tarkoituksellista ja tärkeää, että keskustelua käydään yleisellä wikipedian käytäntöjen sivulla eikä jossain projektisivulla tai sellaisen alasivulla. Projektisivu saa riittävästi tietoa, kun heile nimenomaan on linkki laitettu tiedoksi. Jos joku taas haluaa ryhtyä viestimään alkuperäislähteiden suuntaan, hän tai he voivat sitä tehdä. USeasti ärhäkkä keskustelun sotkija/ siirtäjä palauttakoon keskustelun Wikipedian käytäntöjä koskevalle sivulle. --Paju (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 22.18 (EEST)
Käytäntömielessä tämä palautuu kysymykseen internetissä julkaistuista primäärilähteen luonteisista lähteistä, jotka tyypillisesti ovat viranomaistoiminnan tuloksena syntyneitä tietokantoja, tässä kuitenkin on kysessää on vapaaehtoisen asiantuntijaorganisaation tuottama tietokanta, mutta aineiston luonne on sama. Viranomaistietoikantoja ovat mm. järviwiki (johon on viety jonkun muun nimonen viranomaisteietokanta), VRK:n nimipalvelu ym. Hiljattaisista aineistoista tällainen on myös kotuksen nimiarkisto. Nämä ovat suuurissa linjoissa luotettavia mutta yksityiskohdissa pitää ymmärtää suhtautua varauksella eikä pidä siteerata eikä viitteisttää liian mekaanisesti ja tarkasti ikään kuin kiveen hakattuna totuutena. Näistä siis on jo käytäntö siltä osin kuin on käytännöt primääri- ja sekundäärilähteistä. Uuttaa ehkä on, että sen jälkeen kun käytännöt muotoiltiin, on tullut paljon lisää tällaisia primäärilähteitä nettiin. Huomattacvaa näissä on, että monissa tapauksissa käyttäjille tuntuu olevan vaikeaa soveltaa näihin lähdekrittiikkiä. Olen tähän langennut itsekin kun joskus listasin Suomen korkeimmalla sijaitsevia järviä Järviwikin mukaan, vaikka tiedot siellä olivat puutteelliset ja tulos oli siksi todellisuudessa puutteellinen. Toinen tapaus on, kun käyttäjät uskollisesti kirjaavat että nimi Ville on suomessa annettu 500 000 miehelle ja alle viid+elle naiselle, vaikka ei ole mitään varmuutta etteikö kyseessä olisi tietoja atk:lle naputellessa syntyneistä lyöntivirheistä. Käytäntöjen näkökulmaasta kysymys siis on siitä, ovatko ne käytännöt, joissa primääriläh+teiden käytöstä on koko ajan ollut selvät ohjeet, riittävän tarkat ja selkeät, vai pitäisikö niitä joltain osin tarkentaa ja selventää lisää. Mitä kaivataan, olisi ehkä lähdekritiikkiä ja primääroi- ja sekundäärilähteitä koskevien ohjeiden vääntäminen vielä nykyistäkin paremmin rautalangasta.--Urjanhai (keskustelu) 13. syyskuuta 2019 kello 08.23 (EEST)
Toinen puoli asiasta on käydä keskusteluja yksittäisten lähteitten, kuten tämän tässä mainitun suositeltavasta käytöstä. Se ei ole silloin käytäntökeskustelua vaan linkki sopii paremmin sekalaista-kahvihuomneeseen tai jonnekin projektien alle, koska silloin kysymys ei ole käytännöstä, joka on jo valmiiksi olemassa, bvaan jo valmiiksi olemassa olevan käytännön soveltamisesta jossain tietyssä tapauksessa (jokin yksittäinen primäärilähde). Voitaisiin pyrkiä määrittelemään siis esim. edellä mainitsemieni ja muiden vastaavien lähteiden oikeaa ja suositeltavaa käyttöä toisaalta yleisesti ja toisaalta selvyyden vuoksi myös tapauskohtaisesti.--Urjanhai (keskustelu) 13. syyskuuta 2019 kello 08.34 (EEST)
Projektisivun jollekin alasivulle voisi koota ja linkittää tämän aihepiirin lähteitä ja huomioita niistä. Tämä on yksi arvokas lähde, samoin mainitut Finlandia-tietoteokset, lisäksi on näissä luetteloissa paljon lähteenä käytetty Tuomiston kirja ja muitakin eri ikäisiä ja eri tavoin aiheen osa-alueisiin painottuvia kirjoja, esim. uudempi "Puhukoon paatinen pylväs" ja muitakin uudempia kirjoja, joita tulee vastaan esim. suuremmista kunnallisista kirjastoista. Aiemmin oli netissä myös Riitta Kormanon väitöskirja sotamuistomerkeistä, mutta näöyttää hävinneen, ellei ole löydettävissä arkistoituna. Ja sitten oli vähän vanhempia maakunnittaisia kuvateoksia muistomerkeistä ja taideteoksista, ei kovin klattavia, mutta jotain voi löytyä (olikin listattuna sivuille). Myös pitäjänhistorioissa on usein tietoja, joskin usein samat tiedot ovat muualla. Tuo kommentin lähtökohtana ollut tietokanta muistuttanee wikipediaa: on ehkä tehty vapaaehtoistyönä ja sen takia kesken, mutta sitä voitaneen kuitenkin pitää asiantuntijaorganisaation tuottamana. Mutta tämäntyyppisiin tietokantoihin on syytä suhtautuna primäärilähteinä ja pyrkiä ottamaan niitä käytettäessä tietokannan ptimäärilähdeluonne huomioon. Vastaavia on muitakin, mikä se palvelu nyt oli, missä oli sankarivainajia seurakunnittain ja myös muistomerkkejä. Se on kai viranomaisorganisaation tuote. Kerran lähetin sinne palautetta, kun olivat kahden kunnan sankaribvainajat vaihtuneet päittäin, mutta vastaus oli jotenkin, että sisällöstä vastaa se ja se tahoi, ottakaa yhteyttä sinne.--Urjanhai (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 17.45 (EEST)
Wikiprojekti:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan#Aiheesta muualla --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. syyskuuta 2019 kello 01.31 (EEST)
En muista ovatko lähdevinit täällä projektisivulla missä määrin toimitetun alasivun muodossa vaiko vain kommenttiketjuina. Jos kaikki ei ole toimitetun alasivun muodossa, niin voi yrittää toimittaa pidemmälle. Myös jotain yleisesitystä artikkelimuodossa artikkeliavaruuteen voisi yrittää kirjoittaa, mutta kriittiset huomiot lähteistä taitavat paremmin sopia wikiprojektinimiavaruuteen.--Urjanhai (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 17.54 (EEST)
Viime aikoina on myös paikkakunta- ja seutukohtaisesti tullut paljon uutta kirjallisuutta osana eri sotien perinnetyötä, jossa toisinaan on myös muistomerkeistä tietoa.--Urjanhai (keskustelu) 12. syyskuuta 2019 kello 17.56 (EEST)

Liikenneympyröiden taideteokset[muokkaa wikitekstiä]

Koskien tätä patsasprojektia, eräs henkilö otti yhteyttä, joka tekee Lapin yliopistoon väitöskirjaa Suomen kiertoliittymien taideteoksista. Niitä on kuulemma Tierekisterissä noin 830, mutta vain osassa on taideteos, kuten listoista huomataan. Hän sanoi olevansa kiinnostunut myös taiteen hankinnasta, mutta menevänsä taide edellä. Tästä vois miettiä jotain yhteistyötä. Jos jotakuta kiinnostaa, voin välittää hänen yhteystietonsa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. maaliskuuta 2020 kello 14.50 (EET)

Liikenneympyröiden taideteoksia puuttuu varmaan luetteloista jonkin verran, koska jonkin verran on teoksia, joiden teostietoa ei ole vielä ehditty tavoittaa. En kuitenkaan taida kyetä tässä yhteistöhön muuten kuin että voin lisätä nyt suoraan muistamastani yhdestä tällaisesta taideteoksesta tiedon ao. luettelon keaskustelusivulle.--Urjanhai (keskustelu) 16. maaliskuuta 2020 kello 15.48 (EET)
Ainakin olisi kovin kiinnostavaa saada lähteeksi tuollainen rekisteri, jos siellä on kerrottu jotakin noissa lukuisissa pylpyröissä olevista taidekohteista. Onko tuo jokin julkinen rekisteri? --Aulis Eskola (keskustelu) 16. maaliskuuta 2020 kello 19.35 (EET)
On näköjään. En kylläkään katsonut onko siihen merkitty taideteokset vai vaan kiertoliittymät. --Zache (keskustelu) 16. maaliskuuta 2020 kello 19.39 (EET)
Aloituskommentista jäin miettimään samaa, eli onko rekisterissä vain kiertoliittymät vaiko myös taideteoksia, mutta en taida juuri nyt ehtiä tutkia. Voisi kyllä luulla, että olisi vain kiertoliittymät, koska rekisteri liittyy tiestön ylläpitoon, johon taideteokset eivät välttämättä liity.--Urjanhai (keskustelu) 17. maaliskuuta 2020 kello 07.37 (EET)
Tierekisterissä eikä siitä johdetussa Digiroadissa ei ole taideteoksia eikä muitakaan tiehen liittyviä koristeita. Itse asiassa siinä ei ole ole kaikkia liikenneympyröitäkään: Tierekisterissä on vain valtion maantiet ja tarpeen tullen jonkin verran taajamien läpiajoreittejä (jotta verkkoon ei jää reikiä). Kunnat eivät välttämättä ole koodanneet kaikkia liikenneympyröitä Digiroadiin liikenneympyröiksi, ainakaan pienisäteisempiä. Eli jo se, montako liikenneympyrää maassa on, on epävarmaa. --Gronroos (keskustelu) 17. maaliskuuta 2020 kello 15.27 (EET)
Open Street Mapissahan on Helsingin ym. suurten kaupunkien keskustasta kai paikoin jopa lyhtypylväät. Ne jotka kykenevät, ehtivät ja jaksavat opiskella Open Street Mapin pystyisivät ehkä täydentämään tietoja siellä. Mutta en ole nyt taas pitkään aikaan sinne edes vilkaissut, mikä on siellä esim. tieverkon tilanne.--Urjanhai (keskustelu) 17. maaliskuuta 2020 kello 16.23 (EET)
Ja tähän vähän triviatietoa. Tein eräänlaisen SQL-poiminnan Digiroadiin ja hain kaikki liikenneympyrän osiksi koodattujen tienpalasten keskipisteet ja ryhmittelin ne joukoiksi, jotka ovat enintään 60 metrin päässä toisistaan tulkiten aina yhden joukon yhdeksi liikenneympyräksi. Tällä kriteerillä liikenneympyröitä jäi haaviin 1297 kappaletta. Kun lasketaan erikseen valtion, kuntien ja yksityisten tieosuudet, saadaan ympyröiden määräksi 24 kappaletta suurempi. Joukossa on siis sellaisia, joista joku omistaa osan ja toinen toisen. --Gronroos (keskustelu) 17. maaliskuuta 2020 kello 16.29 (EET)
Useissa kunnissa on tullut vastaan kansalaisen näkökulmasta taiteelta vaikuttavia teoksia liikenneympyröissä (kiertoliittymissä), joita ei ole kuntien taideviranomaisten luetteloissa. Liikenneympyrät ovat saattaneet olla valtion vastuulla olevalla tieosuudella (ja ehkä listattu esimerkiksi valtatien rakennus/uudistus/taidehankkeiden dokumenteissa). On myös monia kunnan infrarakennuksen ja ulkopuolisen rakennuttajan hankkeita, jolloin esimerkiksi rakennusliike on vastannut liikenneympyrän koristelusta osana tienrakennushanketta. Esimerkiksi Espoon listalla on yksi työ, jonka tekijät jäljitin (ks. keskustelusivu), mutta jota kaupungin Emma-museon julkisten taideteosten vastaava ei pitänyt julkisena taiteena. Vantaalla on esim. Vantaanlaaksossa ainakin 10 vuotta ollut teos (hieman vaurioitunutkin), jota en vielä ole selvitellyt, vaikka muutaman ohikulkijan kanssa olen sen tuunaamisesta esimerkiksi valoilla keskustellut (itsenäisyyspäivän/joulunajan/vuodenajan tai "dynaamiseksi elävöittävä" valaistus), kun aikoinaan siitä kuljin viikottain ohi. Osalle kulttuuriväestä tuntuu teoksen tekijän taiteen ammattilaisuus tai hankinnan tekevän taho olevan osakriteeri hyväksymiselle, ei kuntalaisten tai tielläliikkujien näkemys teoksesta. Rajanveto ympäristöä muokkaavan suunnitellun maan/tienrakennuksen ja ympäristötaideteokseksi tulkitsemisen välillä olisikin yksi selkeytystä kaipaava teema jos erillishankintana ei taideteosta kiertoliittymään hankita; entä jos muokkauksen suunnittelee arkkitehti/tieinsinööri/ympäristötaiteilija... Voisi olla kiinnostavaa käydä ainakin jossain määrin vuoropuhelua, jos kiertoliitymien / liikenneympyröiden taiteesta joku tosiaan tekee väitöskirjaa. Eli mielelläni ottaisin yhteystiedot. --Paju (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 14.43 (EEST)
Minulla on pari kuvaa lohjalaisissa liikenneympyröissä olevista rakennelmista, mutta en tiedä mihin ne tallentaisin, kun on vähän epäselvää, ovatko ne taideteoksia, eikä tekijääkään ole missään julkaistussa lähteessä ollut ainakaan tähän asti. --Abc10 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2020 kello 19.53 (EET)
Joissakin tosiaan myös taideteosluonne voi olla ainakin meille aihepiiriä vähemmän syvällisesti tunteville tulkinnanvarainen ilman lisätietoa tai mahdollisesti riippua lisätiedosta. Esimerkiksi Eurassa yhdessä liikenneympyrässä seututie 204:n ja valtatie 12:n kiertoliittymässä on verkosta ja kivimurskasta rakennettu euran vaakunan sakaramuuri-kuva-aihetta mukaileva rakenne, josta en osaa sanoa, onko se jotain ympäristörakentamista vaiko myös mahdollisesti taideteos. Vähän matkan päässä Säkylässä seututiellä 204 on toisessa kiertoliittymässä Rumpalit-patsas, joka onkin Säkylän luettelossa, mutta myös siihen liittyy kivistä tehtyä ympäristörakentamista, vaikka eri tyyppistä kuin ensiksi mainitussa. Vähän samaan tapaan kiertoliittymäaihepiirin ulkopuolella Raision hautausmaalla on arkkitehti Bey Hengin suunnittelemaa kivirakentamista, josta lähteiden perusteella osa todennäköisesti on ymmärrettävä myös itsenäisinä taideteoksina, osa ehkä vain kokonaiskomposition osina. Muutoinkin ehkä lähteen olemassaolo taideteosluonteesta voi vaikuttaa. --Urjanhai (keskustelu) 17. maaliskuuta 2020 kello 07.54 (EET)
Myös siltoja on usein koristeltu. Missä vaiheessa niistä tuleekaan taideteoksia? --Aulis Eskola ([[Keskustelu käyttäjästä:Aulis Eskola|keskustelu] o]) 4. huhtikuuta 2020 kello 11.32 (EEST)
Siltojen taideteoksia ovat ainakin Hämeensillan veistokset Tamprereella ja uudemmat Myllysillan veistokset Turussa. Rajatapauksia ei nyt tule mieleeni. Siltojen taideteokset voisivat olla mahdollinen luettelon aihe. Tunnettuja veistoksia silloilla on muuallakin, ainakin Pietarissa. Liikenneympyröiden taideteoksiin taas rinnastuvat valtateiden varsien taideteokset, joita muistan eri kunnissa useampiakin.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2020 kello 20.47 (EEST)

Mikä on liikenneympyrätaidetta ja mikä ei?[muokkaa wikitekstiä]

Ylellä on Joensuusta juttu "Liikenneympyröissä on taidetta ja ei-taidetta". Nyt se selkis, että taidetta on taiteilijan tekemä kohde.

Kysymys palautuukin siihen, että kukas on sitten taiteilija ja kuka ei ;) Onko kaikki ITE-taiteilijat taiteilijoita?! Onko taiteilija, jos pitää itse itseään taiteilijana? --Aulis Eskola (keskustelu) 5. kesäkuuta 2021 kello 09.46 (EEST)

Kai se taide ainakin wikipediassa vaatii aina lähteen. Kun luotettavat ja kelvolliset lähteet esittelevät ITE-taidetta, niin kai se silloin on taidetta, ihan niin kuin se Marcel Duchampin pisuaari. Jos itse pystytän pisuaarin tai vaikka patsaan taloni portille, ja sanon, että se on taidetta, niin tarvitaan luotettava lähde vahvistamaan tämä. Kun rakennelmista liikenneympyröissä yleensä kai päättä jokin julkinen taho, niin pitää etsiä, onko näistä julkisen tahon ratkaisuista lähteitä. --Urjanhai (keskustelu) 5. kesäkuuta 2021 kello 10.47 (EEST)
Linkki oli siis tämä. Mutta siinä tuli nimi myös ei-taiteelle: se on "ympäristörakenne". Sitä olen mielessäni hakenutkin mutta en ole löytänyt. Kun noissa Joensuun videoissa ei eritelty mikä on mitäkin mutta näytettiin mm. ITE-taiteelta vaikuttava maitolaituri, niin lisäksi näkee liikenneympyröissä aivan ilmeisesti ammattiarkkitehtien suunnitelemia rakenteita. Eli jos vaikka kunnan vaakunassa on joku muurin näköinen koro, niin liikenneympyrässä voi olla kivillä tai sepelillä täytetyistä metalliverrkkokuutioista koottu sakaraisen muurin näköinen rakenne. Samoin hautausmailla taideteoksen ja ympäristörakenteen ero voi olla ainakin maallikolle vaikea hahmottaa. Esim. Kemiön hautausmallaa toistuu uusissa ympäristörakenteissa kirkkomaan vieressä olevaan muistomerkkiin viittaava obeliskiaihe, ja jollain uudella hautausmaalla (olikohan Piikkiössä), oli nimettyjä, graniitista muotoiltuja portteja, ja samantapaisia rakenteita oli monenlaisia myös Raision hautausmaalla, osa nimettyjäkin, suunnittelijana arkkitehti Bey Heng. @Kulttuurinavigaattori: osaatko määritellä meitä maallikkoja paremmin? --Urjanhai (keskustelu) 5. kesäkuuta 2021 kello 10.58 (EEST)
Minusta tuo Joensuun kaupungin jako taiteeseen ja ympäristörakenteisiin on hyvä ja käyttökelpoinen. Taidetta on se, mitä taiteilijat tekevät. Varsinkin liikenneympyröissä tämä on hyvä jako, koska liikenneympyrä vaatii jo paikkana erityistä ammattitaitoa. Se, onko joku taideteos sitten hyvä vai huono, oli se vaikkapa liikenneympyrässä tai jossain muualla on toinen asia. Tosin patsasprojektiin tätä voi soveltaa vain osittain, koska kaikki julkisilla paikoilla olevat taideteoksiksi lähteissä mainitut voidaan ottaa siihen. Yleensä "taiteilijn tekemä" on hyvä lähökohta, jos haluaa erottaa julkisen taiteen muista. Wikipedian luetteloissa on runsaasti muistomerkkejä, joiden ottamisella luetteloon on omat kriteerinsä. Huomatkaa että ympäristörakenne ei ole missään nimessä halveksittava sana, esimerkiksi Vuoden ympäristörakenne on jo perinteinen palkinto. Ja vielä liikenneympyrästä, tässä noin vuosi sitten kuvaamani erään liikenneympyrän moniosainen taideteos, ja enemmän siitä löytyy tämän sivun kautta. Mutta onko kyseessä sitten liikenneympyrä, sitä voi myös pohtia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. kesäkuuta 2021 kello 18.30 (EEST)
@Kulttuurinavigaattori:kuvasin kohteen, mutta en löytänyt sille lähdettä, sitten löysin lähteen, joka sanoo "maamerkki": [2]. Onko siis kyseessä taideteos vai ympäristörakenne näillä tiedoilla? Lisätietojakin toki voi löytyä.--Urjanhai (keskustelu) 9. kesäkuuta 2021 kello 21.31 (EEST)

Ohjeen yksityiskohta[muokkaa wikitekstiä]

Satuin silmäilemään ohjetta. Kannattaako siinä suositella pelkkää google mapsia? Luotettavin kartta Suomessa on kansalaisen karttapaikka, ja siitäkin saa desimaalikoordinaatit. Jos tarvitaan niin voin tehdä siitä vaikka erilliselle sivulle rautalankaohjeet.

Google mapsista on hyötyä lähinnä mobiilikäytössä (vaikka mobiilikäytössäkin kansalaisen karttapaikka on ihan kätevä, ja muitakin MML:n karttoja käyttäviä sovelluksia on). Itse asiassa Google mapsillekin voisi joku (mutta en minä) laatia rautalankaohjeet.

Suurimmat ongelmat, jotka olen havainnut google mapsin mobiilikäytössä, ovat: 1) jos olet käyttänyt sitä viimeksi ollessasi automatkustajana, niin jos oletkin seuraavan kerran liikkeellä jalan, niin siinä ajassa, kun jotain pitäisi löytää, et ehdi edes löytää asetusta jossa autoilumoodista pääsisi kävelymoodiin. Tietysti jos päivän opiskelee, niin voi onnistua, mutta jos on jossakin liikkeellä, niin ei ehdi tien päällä opiskella. 2) Mobiilipaikannus syö akkua, niin, että käytännössä puhelimen pitää olla koko ajan auton laturissa tai varavirtalähteessä kiinni. Siksi kaikki mobiilipaikannuksen käyttö vaatii huolellista suunnittelua ja valmistelua suhteessa akun käyttöaikaan. Kun täällä varmasti on kokeineita mobiilikäyttäjiä, niin rautalankaohjeet näistä olisivat avuksi. Vähän luulen, että jos puhelimella on liikkeellä paikannus päällä ja lisäksi kuvaa, niin kysymys on lähinnä siitä, monenko varavirtalähteen patteri pitää olla mukana. Esim. tablettia maastossa paikannukseen käyttävät ammattilaiset ovat kertoneet, ettei heillä ole paikannustabletissa sim-korttia ollenkan ja että he lataavat myös kartat offline virran säästämiseksi, että paikannusta ylipäätään pystyisi tekemään.

Koordinaattien lisäämistä teen kyllä vasta kotona. Nuo karttanäkymät, joita tässä projektissa on tuotettu ovat kyllä puhelimellakin helpohja käyttää ja tabletissa suuremman näytön takia luultavasti vielä kätevämpiä. Ne eivät myöskään syö virtaa niin kuin google mapsin paikannus.--Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 08.34 (EEST)

Lisäsinkin jo maininnan karttapaikasta.--Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 08.46 (EEST)
Laajensin nmaininnan pikaohjeeksi karttapaikan jo tuntevalle. Tätä voi vielä laajentaa rautalankaohjeeksi (so. mitä kuvaketta missä kohtaa ruutua klikkaamalla saa auki ponnahdusikkunan, josta saa koordinaatit). --Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 09.01 (EEST)
Kuvauksessa hyvin tärkeää tuntuu olevan pohjatyöt: Alueen kohteiden tiedot pitää olla kerätty ja kohteet pitää olla paikannettu niin hyvin kuin etänä mahdollista. Lähteistetty tieto auttaa löytämään kohteita, jos ja kun kaikki kohteet eivät löydykään siitä vaan.
Akun käyttö on tosiaan suunniteltava, jos laitteet eivät ole tuoreita eikä ole mukana lisäakkuja. Lähteissä lataus täyteen ja latausmahdollisuus matkaan mukaan. Auttaa kovasti, jos on erikseen kamera ja erikseen navigointilaite.
Kentällä tulee kulkea myös silmät auki siinä mielessä, että usein alueilta löytyy kohteita, joita ei vielä ole luettelossa. --Aulis Eskola (keskustelu)
Kokemus osoittaa, että vaikka nykyään yksi mobiililaite voi korvata aiemmat (tietokone, puhelin, kamera, gps-laite), niin todellinen raaka työ vaatii virrankäytön testaamisen etukäteen ja työmenettelyn suunnittelun tältä pohjalta. Paikannuslaitteissakin paikannuksen tarkkuus ei ole mikään hyvä, noin 15 metrin heittoa voi esiintyä. Verrattumna kartanlukuun ne kuitenkin torjuvat epätarkkuutta tehokkaammin kuin silmämääräinen kartanluku. Usein paikannus on yhdistelmä monesta lähteestä: gps-piste puhelimella tai gps-laitteella, peruskartta, ilmakuva, rinnevarjostus (ja tosi hifisteillä itse pistepilviaineisto suoraan) ja vielä oma maastohavainto ja valokuvat.--Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 09.09 (EEST)
Pohjatyöt tosiaan ovat tuloksellisen maastotyön suurin apu, ja tehokas ja maksimaalinen tulos saavutetaan vain niillä (jos vain matkaan lähtiessään on tiennyt pääsevänsä kuvaamaan ja ehtinyt ao. pohjatyöt tehdä). Ja myös nuo artikkelien pallukkakartat siinä oikean yläreunan linkissä ovat suuri apu maastossa.
Kuitenkin pohjatöistä riippumatta kentällä tulee käytännössä lähes aina toinen iterointikierros, joka johtaa uusiin maastohavaintoihin ja uuteen lähdetyöskentelyyn maastohavaintojen perusteella. Tämä uusi lähdetyöskentely voi vielä usein johtaa kolmanteen kierrokseen, kun löytyy lähteestä kohde, jota ei ollut löytynyt esitöissä eikä maastossakaan.--Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 09.18 (EEST)
Tämän pohjalta, voisiko kuvausohjeina olla seuraavia. Jos haluaa kuvata useita kohteita, pohjatyö eli tiedot kohteesta ja niiden paikannus pitäisi olla kunnossa luettelossa ennen kuvaamisen aloittamista. Kuvatessa silmät kannattaa pitää auki, jos löytyy luetteloimattomia kohteita. Ne voi kuvata ja etsiä nille tiedot jälkikäteen. Akkujen riittävyys kaikissa käytettävissä laitteissa pitää varmistaa ja niiden varavirta tai lautaus.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 10.40 (EEST)
Kannatan ohjeisiin vietäväksi lähinnä vain ytimekkäitä yleistason vinkkejä, koska käytännön tilanteita on hyvin monenlaisia alueesta ja kohteista riippuen. Yksi käytännössä usein tilanteita ratkaissut lähtökohta on ollut rohkea kontaktinotto paikalliseen väkeen, esim. alueella ulkoileviin. Kotinurkillaan liikkuvat tietävät usein kertoa tarkemmin kohteista. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 10.53 (EEST)
Juuri näin, niin kuin jo sanoinkin alla, niin nuo kommenttini yllä olivat enemmän taustapohdintaa (pois lukien tuo karttapaikan ohje google mapsin rinnalle). Olen myös huomannut tuon saman, esim. nyt kun olen nopeasti käynyt jossakin, niin olen saattaanut paikallisilta kysyä. Laitekohtaiset tekniset ohjeet eivät oikeastaan kuulu tähän, koska ne ovat joka tapauksessa erikoisteniikkaa siinä kuin aukot, valotukset ym. --Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 11.24 (EEST)
Joo hyvä lisäys ohjeisiin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 11.28 (EEST)
Käsitin tuon yllä olevan pohdintani Auliksen kanssa vain yleiseksi rupatteluksi täällä keskustelun puolella kokeneiden projektiin osalltuneiden kesken muutoin kuin tuon kansalaisen karttapaikan koordinaattiohjeen osalta. Ajatellen projektista vasta tietoa hakevia siihen aiemmin osallistumattomia mutta projektista kiinnostuneita, joissa edelleen voi olla wikipediaa muuten aiemmin paljon käyttäneitä ja muokkanneita mutta myös wikipediaa aiemmin vähemmän tuntevia mutta projektin aihepiiriä hyvin tuntevia ja siitä hyvin kiinnostuneita, nämä pohdinnat ovat enemmän ns. spesialistien hifistelyä. Jokuhan voi haluta kuvata vaikka vain yhden tietämänsä tai löytämänsä kohteen tai esim. vain jotain aihepiiriä, josta on kiinnostunut, mutta yhtä hyvin taas joku voi olla kiinnostunyut kuvaamaan jonkun alueen systemaattisesti. Siksi ohjeen pohjatöistä olisi syytä alkaa: "Jos haluat systemaattisesti kuvata jonkin alueen, pohjatyö eli tiedot kohteesta ja niiden paikannus on hyvä olla kunnossa luettelossa ennen kuvaamisen aloittamista. Kuvatessa silmät kannattaa pitää auki, jos löytyy luetteloimattomia kohteita. Ne voi kuvata ja etsiä nille tiedot jälkikäteen." Akkutekniikaan ym. yleisessä ohjeessa tuskin kannattaa mennä, koska se on kuvaamisen yleistekniikkaa siinä kuin valotukset, aukot ym. ja joka tapauksessa eri ihmisillä on hyvin erilaisia varusteita ja laitteistoja, ja lisäksi tilanne sen suhteen, mikä on optimaalinen laitteisto, muuttuu koko ajan. --Urjanhai (keskustelu) 1. kesäkuuta 2020 kello 11.14 (EEST)

Käyttämättömät sitaattikuvat[muokkaa wikitekstiä]

Kun patsasluetteloista käydään poistamassa muistomerkkikohteita siitä syystä, että että ko. muistomerkit esimerkiksi yksittäisten henkilöiden hautoina eivät kuulu julkisten teosten luetteloon, jäävät kyseisistä muistomerkeistä otetut valokuvat käyttämättömiksi. Käyttämättömät sitaattikuvat poistetaan. Olisiko nyt syytä tarkistaa menettelytapaa ja sijoittaa kyseiset valokuvat esimerkiksi ko. taiteilija-artikkeliin esimerkkinä taiteilijan tuotannosta? Viime aikoina näin ei ole tehty. Onko meillä nyt liikaa taideteoskuvia taiteilija-artikkeleissa eikä niitä lisää kaivata vai mistä on kyse?--Htm (keskustelu) 19. kesäkuuta 2020 kello 07.10 (EEST)

Merkittävimmistä hautamuistomerkeistä olisi hyvä kirjoittaa hautausmaiden kohdalla ja käyttää kuvia siellä. --Aulis Eskola (keskustelu) 19. kesäkuuta 2020 kello 11.25 (EEST)
Mäntsälän luettelosta on poistettu Heikki Varjan ja Wäinö Aaltosen reliefikuvat. Onko nyt niin, että näitä valokuvia ei voi sijoittaa taitelija-artikkeliin vai oeltetaanko, että joku muu tekee sen?--Htm (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 22.15 (EEST)
Miksi näitä kuvia ei voisi sijoittaa taitelija-artikkeliin? Yksi vaihtoehto voisi olla tehdä tuotteliaan taiteilijan tuotannosta oma teosgalleria-artikkeli lähteineen ja teostietoineen. Lisäksi mielestäni voisi harkita - jos se on tekijänoikeudellisesti mahdollista - olla sitaattikuville jonkinlainen kuvitettu työtaulukko, jossa pidettäisiin näkyvissä tai ainakin tekstilinkkinä luokkaa 6 kk-1 vuosi kuvatiedostoja, joita ei ole muissa artikkeleissa käytetty. Tälläinen voitaneen ymmärtää työstövaiheeksi, eikä teoskuvien pysyväksi sijoituspaikaksi. On otettu kosolti hyviä kuvia esimerkiksi puistoissa ja hautausmailla sijaitsevista kohteista, joissa kuvissa on taideteoksia (monia sellaisia en ole vielä edes ladannut). Näitä kuvia olisi hyvä olla olemassa ja helposti saatavilla silloin, kun kirjoittaa tai täydentää puisto- tai hautausmaa-artikkeleita. Tuollaiseen artikkeliin sijoittaisin mieluusti laveasti rajatun, myös teoksen ympäristöä esilletuovan kuvan tai kuvia, tarvittaessa 2-3 kuvaakin kohteesta. Patsasprojektissa taas on esillä tyypillisesti ahtaammin rajattuja, usein kontekstistaan irroitettuja teoskuvia. Toiset meistä ovat lisänneet ottamiaan kuvia enemmän taiteilija-artikkeleihin ja teosartikkeleihin. Itselläni on mielessäni ainakin kymmenen taideteosta, joihin sopivan luppohetken ja -sauman sattuessa voisi kesätä lähdeaineistoa ja joista voisi kirjoittaa 1-5 kuvalla varustetun oman artikkelinsa. tiedän, että usealla kunnalla on esimerkiksi teoksistaan huomattavan kattavat dokumentaatiot, jotka helpottaisivat tuollaisten artikkelien laatimista, ja osaltaan avartaisivat ja syventäisivät taiteilijoiden teoksien kuvauksia. On harmi, ettei näitä ole tyypillisesti julkaistu avoimena aineistona (joissain tapauksessa ymmärrän pidättyvyyden teosten suojelemisen vuoksi). Taiteilijoiden artikkeleihin en vielä ole runsaasti kuvia tai lähteitä lisäillyt; osa muista kuvaajista on tässä ollut aktiivisempia. --Paju (keskustelu) 9. heinäkuuta 2020 kello 20.50 (EEST)
Mainitut Heikki Varjan ja Wäinö Aaltosen suunnittelemat reliefit ovat nyt ao. taiteilija-artikkelissa. Lähinnä kritisoin sitä, että sitaattikuva poistetaan artikkelista tai luettelosta, mutta sille ei saman tien tehdä loppusijoitusta eli tallenneta sitä taiteilija-artikkeliin, esimerkiksi. Käyttämätön sitaattikuva jää roikkumaan oman onnensa nojaan, kunnes joku ylläpitäjä huomaa sen ja poistaa. Käyttämättömät sitaattikuvat tulee poistaa, se on ohjeena tiedostosivulla. On aikamoista arpapeliä, että joku sattumalta hollille osunut patsasprojektilainen tai muu taidetoeskuvista kiinnostunut huomaa valokuvan, joka on ihan oman onnensa nojassa. Taiteilija-artikkelissa voi mielestäni olla hyvinkin 2-3 valokuvaa samasta teoksesta, esim. eri suunnilta otettuja kuvia ja kuvia, jotka näyttävät taideteoksen osana laajempaa ympäristöään.--Htm (keskustelu) 9. heinäkuuta 2020 kello 21.10 (EEST)

Pystytys ja valmistumisaika eri, toinen tapaus[muokkaa wikitekstiä]

Projektissa on annettu ohje, miten merkitään, jos aiemmin luotu teos (esim. veistos) on sijoitettu julkiseksi teokseksi ulkoilmaan vasta myöhemmin. Silloin merkitään vuosi esim. "2005 (1928)". Kuitenkin on toinen tapaus, esim. muistoristi, joka on pystytetty ensimmäisen kerran 1888 ja sitten uusittu 1964 (joloin lisätty laatta) ja 1998 (Luettelo Kaarinan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä, vastaava: Luettelo Liedon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. Tai veistos (esim. Maarian kirkon vaivaisukko) on tehty joskus, mutta sittemmin korvattu ulkona oleva alkuperäinen kopiolla (Luettelo Turun julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä). Jos johonkin suositeltuun yhtenäiseen merkintätapaan päädytään, niin nämähän on helppo yhtenäistää jälkeenpäin. Mutta järkeilin tuon siis nyt niin, että noissa muistoristeissä pistin nykyisen ristin pystytysvuoden ensin ja sitten aiemmat sulkuihin seuraavaksi uusimmasta vanhimpaan. Vaivaisukosta taas merkkasin "1853 (alkuperäinen, nykyinen on kopio)" Tässä kopion valmistusaikaa ei kerrottu tavoitetuissa lähteissä. --Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 13.03 (EEST)

Löytyy vielä neljäskin: Luettelo Loimaan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä: eräs muistoristi näyttää pystytetyn ensimmäisen kerran 1897. Silloin merkkasin: "1897 (vuosiluku ristissä)". Tässä muista vuosiluvuista ei ollut lähteissä tietoa.--Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 13.13 (EEST)

Tuo Ravattulan keskiaikainen kirkko voi muuten sisältää tiedon suomen mahdollisesti vanhimmasta muistomerkistä (siis jos yksittäisiä hautoja kuten Kalevanpojan viikatteentikku ei lasketa): Alttarin pohjaksi luultu rakenne osoittautuikin muistoristin perustukseksi. Muistoristin ajoitettiin olleen käytössä 1200-luvulta 1500-luvulle. Omaa tutkimusta kai kuitenkin olisi väittää, että nykyinen muistoristi olisi sama muistomerkki kuin tuo aiempi (ja sehän pystytettiinkin ensin ilman tietoa aiemmasta rististä, jonka olemassaolo selvisi vasta myöhemmin). --Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 13.18 (EEST)

Näissä kyse on tavallisesti ulkona olevista kohteista, usein puusta tehdyistä, jotka rapistuvat ajan mittaan niin, että ne päätetään tehdä uudelleen. Voinee käyttää sanaa rekonstruktio. Sana kopio ei ole minusta tarkka tässä. Voisi ottaa yhteyttä johonkin kokeneeseen taidehistorioitsijaan tai arkeologiin ja kysyä, miten merkitseminen näissä tapauksissa tehdään. Yksinkertainen merkitsemistapa voisi olla esimerkiksi: Ravattulan Ristimäen kirkon muistoristi, 2014 (rek. 2015 ja 2018) tai Ristinpellon kalmiston muistoristi, 1888 (rek. 1964 ja 1999).--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 13.45 (EEST)
Käsittääkseni tietotekniikan kannalta ja käsiteltäessä isoja datamääriä sattaa olla ongelmallista, jos paljastusvuosi-sarakkeeseen kirjoitetaan jotain muuta kuin vuosiluku. Ainakin paljastusvuosi-sarakkeeseen kuuluvan viitteen voisi kirjoittaa ensimmäiseen sarakkeeseen. Jos paljastusvuotta ei tiedetä, käsittääkseni ei ole hyvä kirjoittaa "ei tunneta" tai "tuntematon" tai "-". Tämäkin olisi hyvä varmistaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 13.54 (EEST)
Tässähän jo tuo yksinkertainen tapaus , esim. "2005 (1928)" olisi Wikipedia-artikkelin taulukon taulukkotietona rikkinäinen, mutta sitten jos teoksesta tehdään Wikidata item, niin kuin joidenkin kaupunkien kohdalla on jo tehtykin, niin sieläähän tällaiset nykyisten Wikipedian luetteoartikkelien epäsystemaattiset merkinnät kai voidaan ainakin useissa tapauksissa purkaa osiinsa ja esittää rakenteisesti ja koneluettavasti, jos vain wikidatassa on oma ominaisuutensa niille, eli esim. julkisen teoksen pystytys- tai paljastusvuosi ja teoksen luomisen ajankohta, jos se onkin eri. Ja siellähän myös voi luoda uusia väitteitä, ominaisuuksia tai mitä ne nyt milloinkin ovatkin nimeltään. Siksi oikeastaan näitä olisi mukava tehdä suoraan Wikidataan jos vain osaisi ao. tekniikkaa. --Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 23.53 (EEST)
Itse olen näissä luetteloissa useimmiten pyrkinyt laittamaan kaikki viitteet ensimmäiseen sarakkeeseen. Se on jotenkin kompaktimpaa ja selvempää. Aika harvoin on tullut laitettua muulla tavoin, ja voi olla että ne harvatkin pitäisi yhdenmukaistaa tuon ensisijaisen menettelytavan nukaan.--Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 23.59 (EEST)
Tässä tulee kuitenkin muistomerkin vähittäinen evoluutio: Ristimäessä 2016 oli vain yksinkertainen risti kai näreistä tai kepeistä (näkyy artikkelin kuvassa), sitten pystytettiin valkoinen puinen risti kakkosnelospuutavarasta, joka kuitenkin vandalisoitiin. Sitten pystytetiin samannäköinen valkoinen risti metallista, jota on vaikea vandalisoida. Ensimmäinen oli siis vain jonkinlainen esiaste, toinen varsinainen muistomerkki, joka sitten muuttui materiaalista toiseen. Ristinpellolla taas on tieto ristiistä, jonka kaivauksia tehnyt arkeologi pystytti 1888 (vaikka ristejä oli ollut tiettävästi aiemminkin). 1964 pystytettiin uusi puuristi muistolaatalla, jonka suunnitteli arkkipiispa Ilmari Salomies, 1999 ristin puuosat uusittiin mutta laatta säilytettiin, ja lähteiden mukaan puuosat varmaan pian uusitaan uudestaan muttei vielä. Näin siis lähteiden perusteella Ristimäen nykyinen muistomerkki olisi pikemminkin vuodelta 2015 ja Ristinpellon 1964. Kopio taas näistä pätee nähdäkseni vain vaivaisukkoon: siinähän alkuperäisen suojelemiseksi on tehty kopio ulkotiloihin ja alkuperäinen on sisätiloissa tallessa (vaikka mahdollinen tapaus olisi myös että alkuperäinen olisi tuhoutunut ja kopio olisi tehty esim. valokuvan mukaan, mutta tässä ei tehty näin). Tällaisten selostaminen tietysti jo vaatisi oman artikkelinsa, joita ehkä voikin tehdä.--Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 14.17 (EEST)
Monimutkaisia ja melko harvinaisia tapauksia. En tutustunut lähteisiin, joten en tuntenut ristien evoluutiota. Yksi mahdollisuus on, että esim. Ristimäen ristin kohdalla merkitään vain vuoden 2018 metallinen risti ja evoluutio artikkelissa. Tällaisissa tapauksissa tulee myös mieleen sana versio (Ai Weiwein teoksesta Divina Proportione (veistos) on useita versioita). Jos vaivaisukko tehdään uudeksi, en käyttäisi sanaa kopio, vaan rekonstruktio tai "uudempi versio". Veistämällä kopiota (joka ymmärtääkseni on tarkka jäljennös alkuperäisestä) on vaikea saada aikaan, etenkin jos alkuperäinen on kulunut tai vaurioitunut niin, että sitä on vaikea hahmottaa. Kopioita voidaan tehdä valutekniikalla, julkisessa taiteessa puhutaan usein jälkivaloksista, joka tarkoittaa samaa kuin valokuvauksessa ja grafiikassa jälkivedos.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 16.04 (EEST)
Näissä on varmasti suurta tapauskohtaisuutta juuri tämäntapaisten kaikkien juttujen takia. Esim. Maarian kirkolla en ole käynyt kirkon ollessa auki, niin en osaa sanoa kuinka paljon eroa uudella vaivaisukolla on alkuperäiseen. Ja lisälähteillä voi tieto näissäkin kaikissa tarkentua. --Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2020 kello 23.42 (EEST)

Teollisten patsaiden käsittely muistomerkkiluettelossa[muokkaa wikitekstiä]

Kaksi leijonapatsasta keskusteluttavat toisaalla.--Htm (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 02.47 (EEST)

Patsasprojektin pelisääntöjen mukaan siis teollisesti valmistettu esinekin voi olla muistomerkki, jos lähtein voidaan osoittaa että se on pystytetty jonkin asian muistoksi. Osoitukseksi käy joko kelvollinen tietolähde tai tieto objektissa tai sen lähellä, kuten muistolaatta, kaiverrus tai muu teksti. Tähän voisi vielä lisätä, että muistomerkin pitäisi olla asetettu paikalle pysysyvästi. Erään määritelmän mukaan kommemoraatio tarkoittaa jonkin asian muistelemista erilaisten tapahtumien tai materiaalien kautta. Tapahtumaan liittyvviä kommemoraatioita ei voitane ottaa mukaan luetteloihin, kun ne eivät ole pysyviä. Yksinkertaisesti sanottuna muistomerkin ei tarvitse saavuttaa teosksynnystä, jos se vaan voidaan osoittaa sellaiseksi. Sanaa "teollinen" on vaikea selvittää, koska raja käsityömäisen, uniikin ja teollisesti valmistetun välillä on epäselvä. Esimerkiksi pronssivalimoa voi sanoa eräänlaiseksi tehtaaksi, joka valmistaa usein sekä "teollisia" että "taiteellisia" tuotteita.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 11.12 (EEST)

Kartat tökkivät[muokkaa wikitekstiä]

@Zache: @Stryn: Kuntien kartat ovat olleet useita päiviä toimimattomassa kunnossa. Missäköhän mättää? Karttanäkymä on aivan keskeinen työkalu myös luetteloiden kehittäjille ja kuvaajille... --Aulis Eskola (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 11.06 (EEST)

Tulin aloittaneeksi tästä jo eilen keskustelun tekniikkakahvihuoneessa ja siellä jotain tietoja annettiinkin. Eli joku häiriö oli jotain korjausta kai koetettiin tehdä. --Urjanhai (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 11.11 (EEST)
Tällä hetkellä tilateen pitäisi olla se, että luetteloiden karttalinkit toimivat taas, mutta siellä on muita vikoja jotka ei käsittääkseni ole meidän käytössä kriittisiä. Jos tulee vastaan jotain mikän kriittinen niin sanokaa. Perusongelma tässä on siis se, että tietoturvasetuksia vedettiin kireämmälle ja osa jutuista jotka olivat aikaisemmin https://tools.wmflabs.org/ -palvelimella muuttivat omiin domaineihinsa. --Zache (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 12.39 (EEST)
Luetteloiden kohdat "Näytä koordinaatit OSM-kartalla" ei avaa karttanäkymää (GeoGroup-malline). Käytössä Chrome / Android ja pöytäkoneessa Chrome / W10. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 13.08 (EEST)
Pelkkää valkoista myös Firefoxilla Windows-koneella.--Urjanhai (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 15.22 (EEST)
Onko se rikki silloinkin kun sillä valkoisella sivulla ollessanne tyhjennätte selaimen välimuistin? (alla ohjeet) --Zache (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 16.21 (EEST)
Pöytäkoneessa (Chrome / W10) toi tuolla konstilla! Mutta mitäs pitäis tehdä Android-kännykässä? --Aulis Eskola (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 17.13 (EEST)
Muutin tuota siten, että nyt se toivoakseni pakottaa päivittämään tiedostot kaikilla selaimilla. --Zache (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 20.00 (EEST)
Toimii myös Android :) --Aulis Eskola (keskustelu) 22. kesäkuuta 2020 kello 22.00 (EEST)

Huomautus: Selaimen välimuisti pitää tyhjentää asetusten tallentamisen jälkeen, jotta muutokset tulisivat voimaan.

  • Firefox ja Safari: Napsauta Shift-näppäin pohjassa Päivitä, tai paina Ctrl-F5 tai Ctrl-R (⌘-R Macilla)
  • Google Chrome: Paina Ctrl-Shift-R (⌘-Shift-R Macilla)
  • Internet Explorer: Napsauta Ctrl-näppäin pohjassa Päivitä tai paina Ctrl-F5
  • Opera: Valikko → Asetukset (Opera → Asetukset Macilla) ja sitten Tietosuoja ja turvallisuus → Tyhjennä selaustiedot → Välimuistissa olevat kuvat ja tiedostot.

Paikkalinkki Karttapaikassa ja välimerkit[muokkaa wikitekstiä]

Olen havainnut, että jos paikkalinkissä kohteen nimessä käyttää eksoottisia välimerkkejä kuten pilkkua (,), karttalinkki ei toimi. Joten ei kannata lisätä pilkkuja.--Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2020 kello 00.03 (EEST)

Voitko antaa täsmennystä tähän? Ja esimerkin mikä toimii ja mikä ei? Esimerkiksi Juvan listalla on kohde nimellä Nuijasodan taistelun muistokivi, Koikkala. Se pellittää sekä kunnan WikiShootMe-linkkilistan kautta että yksittäsenä koordinaattilinkkinä OSM-kartalle ok ainakin Firefoxilla. Tarkoitatko coord-mallineen sisällä mahdollisesti olevaa tekstiä - esimerkkini pellittää silloinkin. Muilla selaimilla en nyt testannut. --Paju (keskustelu) 10. heinäkuuta 2020 kello 03.09 (EEST)
Jos paikkalinkkiin on teoksen nimi-parametriin laitettu pilkku, kuten tässä {{paikkalinkki|61.7208|27.9087|region:FI-04_type:landmark|nimi=Nuijasodan taistelun muistokivi, Koikkala}}, niin nyt kun linkkiä klikattuaan päätyy GeoHackiin, niin Karttapaikan (Maanmittauslaitoksen) kartta ei aukene, vaan nyt saa ilmoituksen "404 - Not Found". Oletan, että ongelmalla on jotain tekemistä ohjelmistomuutosten takia - niiden muutosten, joiden aiheuttamia bugeja Zache korjaili eilen (tekniikkakahvihuoneessa olleen pyynnön "Karttapaikka kateissa" takia). Aikaisemmin pilkullisten parametrien ongelma oli Karttapaikan kartassa havaintojeni mukaan se, että Karttapaikan kartta avautui, mutta näytti koko Suomen eikä kohdistanut kyseiseen muistomerkkiin, kuten normaalisti. Poistin parametristä pilkun, niin Karttapaikan kartta avautui normaalisti kohdistuen kohteeseen. Valitettavasti nyt en pysty simuloimaan vikaa uudestaan, kun pääsen vain tuohon 404-ilmoitukseen. Ainoa havaitsemani ongelmallinen kartta oli Karttapaikan kartta, jota yleensä käytän. Googlen kartalla ongelmia ei ollut. Selaan Chromella, en ole kokeillut muita selaimia tuossa ongelmassa. Oliko riittävä selvennys? Uskon että kun Toolfrge-probleemat korjautuvat, niin tämäkin korjautuu. Mutta ilmeisesti Karttapaikka on vierastanut muitakin erikoismerkkejä aikaisemmin. Olen jättänyt pilkun käyttämättä.--Htm (keskustelu) 10. heinäkuuta 2020 kello 08.24 (EEST)
Olin huolimaton otsikkoa lukiessani, anteeksi, en tutkinut linkistä Kansalaisen karttapaikkaan pääsyä lainkaan. Käytän Karttapaikkaa kohteiden koordinaatteja dokumentoidessani yleensä, jos kuntien omista karttapalveluista ei kohdistusapua löydy (esim. asemakaavoissa, virastokartoissa tms. saattaa olla muistomerkkisymboleja; ja tyypillisesti MML:n maastokartta löytyy niidenkin kautta). Oletan lähtökohtaisesti ainakin isoimpien kaupunkien kartta-aineistojen ja ilmakuvien olevan kohdistetun kaupunkigeodeettusten pulttien ja muiden kiintopisteiden perusteella alueellaan vähintään yhtä hyvin tai paremmin kuin Karttapaikan aineiston, usein aineisto tarjoaa myös todellisempaa GPS/GNSS-sijaintia kuin likimainen karttapaikan koordinaatti. Olisi aika onnetonta, jos asemakaavat heittäisivät metrinkin luokkaa... Joskus määräävää markkina-asemaa väärinkäyttävän tahon katunäkymä on apuna, mutta koska esimerkiksi Googlen ajallisesti peräkkäisten ilmakuvien kohdistus samalta alueelta heittelee helposti 10 metrin suuruusluokkaa (esim muutama vuosi siten keskusteltu Havis Amandan esimerkkitapaus), se on on apuna lähinnä kohteiden etsinnässä ja koordinaatit etsitään pääsääntöisesti muualta. Kuvauspäivinä olen pääsääntöisesti offline, mulla on lokaali OSM-kartta navigaatiolaitteessa (kuvauskohteita sinne tallennettu etukäteen), ja/tai myös paperiprintit kunnittain selitysteksteineen. On siksi laserprintterikin joskus kulkenut autossa... Mobiili Android/iOS/KaiOS/Symbian-riippumaton tukiasema ja kannettava kulkee kyllä mukana hätätilanteiden varalta. Karttapaikkaa en kuvauspäivien aikana käytä.--Paju (keskustelu) 10. heinäkuuta 2020 kello 20.47 (EEST)

Muistomerkkityyppejä:Tulevaisuuden kuusi ja kotikuusi[muokkaa wikitekstiä]

2017 näkyy olleen kampanja "Tulevaisuuden kuusi". Sen infoissa mainoitaan Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuoden vastaava kampanja Kotikuusi. Useat tahot ovat näitä kumpinakin vuosina istuttaneet julkisille paikoille (joskin on saanut istuttaa kai myös yksityisille). Usein näistä on myös uutisia (ks. esim. Vihti). Julkisilla paikoilla ollessaan nämä lienevät projektiin kuuluvia. Maastossa näitä tulee siellä täällä vastaan.--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 14.13 (EEST)

Itsenäisyyden kuusi Helsingin Kaivopuistossa ei ole luettelossa ja minusta aiheesta on keskusteltu aikaisemmin. Itsenäisyyden kuusia ja muita muistopuita on pilvin pimein ja minusta ne eivät ole ihan semmosia muistomerkkejä, kuin me tänne kokoamme. Raja olisi hyvä vetää uudestaan, jos sitä ei ole vedetty. Luetteloista on jätetty pois esim. iso määrä tavallisia muistolaattoja. Kuvatessani jokin vuosi sitten Savonlinnassa löysin ison määrän muistopuita yhdestä puistosta. Harvinaisista puuyksilöistä on artikkeleja kylläkin. Nyt tiedossani on ainoastaan yksi muistotammi ja yksi rauhan kuusi, jotka ovat luettelossa. Nekin ilmeisesti tulisi poistaa. Ei puita.--Htm (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 14.23 (EEST)
Olet levittänyt tämän keskustelun myös Helsingin ja Lopen patsasluetteloiden keskustelusivuille, parempi kuitenkin käsitellä yhdessä paikassa = täällä.--Htm (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 14.25 (EEST)
En pitänyt tuota minään "keskustelun levittämisenä" vaan normaalina kunnassa olevien kohteiden vinkkaamisena, ja sitähän ne tietysti olivatkin eivätkä mitään "keskustelua" saati "levittämistä". Kuten sanoin, nämä joskus jossain käydyt, aiemmin tiedossani olleesta konsensuksesta poikkeavat keskustelut ovat minulle uusia, koska en ole seurannut keskusteluja koko Suomen osalta. Sikäli tuo on vähän erikoinen syytös.--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 20.36 (EEST)
Oulussa istutettiin aikoinaan kokonainen "Rauhan metsä", mutta puut kaadettiin kun puut olivat kasvaneet, eikä käsittääkseni koko metsää enää ole. Tavallisesti muistopuut merkitään pysyvästi. Helsingin Kaivopuiston kuusen vieressä on graniittinen muistokivi ja Kaupunginpuutarhassa on useita muistopuita, joiden lähellä on metalliset muistolaatat. Hankaluus on, että aikanaan puu tulee vanhaksi ja muistomerkistä jää silloin vain omistuslaatta, jos sitä ei poisteta. Eli ne ovat pitkällä tähtäimellä katoavia. Minusta muistopuut ja -metsät tai -alueet eivät kuulu näihin luetteloihin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 14.57 (EEST)
Kun en ole seurannut keskusteluja kaikkien kuntien osalta (enkä ehkä välttämätä joka hetji täälläkään), niin en voi millään tietää näitä viimeisiä käänteitä eri kunnissa. Viimeksi muistan keskustellun Tieteen tammesta Turussa, josta yllä kommentoinut käyttäjä:Htm muistaakseni silloin lisäsi kuvan, ja luulin, että tämä oli projektin konsensus, mutta jos tämä konsensus onkin tästä muuttunut niin se varmaan onkin hyvä kertoa täällä ja ehkä lisätä ohjeisiinkin, koska tämä oli minulle uusi tieto, ettei niitä kuulukaan lisätä. Olen niitä siellä täällä kuvannut, ja ajattelin juuri ruveta lisäämään kuvaamiani, mutta täytyy kai sitten pidättyä lisäämisen aloittamisesta. "Tavallisten" muistolaattojen poisjättämisestäkään en ole kuullut vaan harvaan asutulla maaseudulla olen päin vastoin tihentänyt seulaa.--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 20.19 (EEST)
Tuota puun vanhaksi tulemista en näkisi loogisena perusteena. Paljonhaon nyt puisia veistoksia ulkona, ja ne tulevat vanhaksi yhtä lailla - puhumattakaan sammalista ja kanaverkoista kootuista, joista yksi nyt on luettelossa tunnistamattomana myttynä. Varmasti sekä elävillä puilla että kuollella eloperäisellä aineella on elinkaarensa, ja joku elinkaari on varmaan betonillakin. Tietysti puut voi rajata pois siinä mielessä että ne eivät ole kenenkään tekemiä, mutta monella metsiköllä on reunassa komeat kivipaadet pronssilaattoineen. Tulisiko siis nekin tosiaan kaikkki poistaa? Esim. Turussa joku Varsinais-Suomelle omisttettu, ja joku Mahatma Gandhille omistettu? Tietysti nämä massaluonteiset ovat vähän eri tyyppisiä, kun esim. 2017 laatan ja taimen sai tilata postissa. Mutta yhtä laillahan on varmaan ainakin kymmenkunta muistomerkkityyppiä, jotka toistuvat joka kunnassa.--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 20.27 (EEST)
Ok, et ole seurannut yleiskeskustelua, ei se mitään. Turun yliopiston Tieteen tammi ei ole luettelossa, keskusteluarkistossa on valokuva Tieteen tammesta ja sen muistolaatasta, mutta kumpikaan ei ole Turun patsasluettelossa. Olen kirjoittanut keskusteluun lauseen "lisätty tieteen tammen laatta". Lisäsin sen keskustelusivulle. Tuossa puu ja tuossa laatta. Voit katsoa tiedostosivulta, minne tammen kuva on sijoitettu. --Yleensä suuntaviivakeskustelut kannattaa käydä täällä projektin keskustelusivulla eikä 300 patsasluettelosivulla. Täällä on kuitenkin saavutettu useita keskitettyjä ratkaisuja, joita sovelletaan kaikkiin luetteloihin, koska ongelmat ja ratkaisut ovat samansuuntaiset. -- Kävin siirtämässä muuten Kauniaisten luettelosta yhden kuusen ja yhden tammen Kaunialan Sairaala -artikkeliin.--Htm (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 20.52 (EEST)
Tämä sivu on kyllä tarkkailulistallani, ja pyrin seuraamaan tätä, mutta välillä voi mennä viikkoja ja kuukausia etten ehdi kaikkea lukea. Mutta niin kuin sanoin, noilla muilla sivuilla en suinkaan "keskustellut" yhtään mitään, vaan normaalisti vinkkasin tietooni tulleita kohteita. --Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 21.00 (EEST)
Siinäkään keskustelussa, jossa tuo laatta oli ei kyllä ollut oikein mitään loppuyhteenvetoa: yksi sanoi yhtä, toinen toista, kolmas kolmatta, eikä siinä ollut oikein mitään loppuyhteenvetoa. Tietysti nuo voi niin haluttaessa rajata projektista pois ja käsitellä niitä muissa yhteyksissä. Mutta kun juuri nyt olen tehnyt täydennystä ja paikkausta usealla paikkakunnalla, niin tämä toistuvuus kyllä pistää silmään: Vähän niin kuin joka paikkakunnalta löytyy veteraani- tai sotaanlähdön muistokivi, veteraanikiven viereen tai muualle myöhemmin tuotu tykki, suojeluskunta- ja lotta svärd -järjestöjen muistolaatta, julkisissa rakennuksissa sodan aikana toimindeiden sodan ajan sotilasyksiköiden muistolaattoja, vakaumuksensa puolesta kuolleitten ja valkoisten sankarivainajien muistomerkkejä, sankaripatsaita, karjalaan jääneiden muistomerkkejä, muualle haudattujen muistomerkkejä, ja uusina viime vuosina kotirintamanaisten muistomerkkejä ym. Yhtä lailla nämä puut ovat osa tätä samaa kaanonia. Ja sitten on taas ajallisesti ja paikallisesti sporadisempia muistomerkkejä ja muistopuita. Tässä mielessä niitä on vaikea olla näkemättä osana samaa kaanonia. Mutta samalla tietysti rajauksia voi olla ja onkin, niin kuin tässäkin esim. yksittäiset haudat, ei-julkiset paikat ja sisätilat, joita taas merkittävimmiltä osiltaan voidaan käsitellä muualla (niin kuin esim. presidenttien haudat).--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 21.19 (EEST)
Näinhän se on nähtävä, anteeksi, kun tulkitsin hiukan lavesti. -- Puut voi kuvata ja tallentaa Commonsiin ja jos on simppeli laatta, niin sen myös. -Patsaita on puisia ja ne kestävät sen minkä kestävät, Viikissä paloi yksi kumiveistos tuhopoltossa. Havis Amanda -poloista rusikoidaan aika ajoin.--Htm (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 21.22 (EEST)
Laattoja olen varovaisuussyistä tallentanut pääasiassa sitaattikuvina. Joku rohkeampi voi niitä joskus siirtää commonsiin. Käsitteellisesti tätä ei varmnaan vielä tässäkään saatu tyhjennettyä.--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 21.45 (EEST)
Turun luettelossa mainitaan "Varsinais-Suomen puiston muistokivi ja -laatta" ja "Mahatma Gandhin 150-vuotismuistokivi ja muistotammet". Ensimmäisessä siis manitaan puisto, mutta se ei ole muistomerkki, vaan sen yhteydessä oleva muistokivi ja laatta ovat muistomerkkejä. Gandhin tapauksessa muistomerkki on muistokivi jossa on laatta plus 150 tammea. Nuo 150 tammea ovat pikemminkin puisto tai metsä, ei muistomerkki. Luetteloihin eivät kuulu kommemoraatiot eli jollekin omistetut tai nimetyt kadut, paikat tai rakennukset. Esimerkiksi Tarja Halosen puisto ei kuulu luetteloon. Myöskään esimerkiksi Urho Kekkosen kansallispuisto ei kuulu luetteloon. Minusta raja pitäisi olla siinä, että muistokivi ja laatta, jotka on omistettu jollekin ja se on varsinainen luettelon "kohde". Jos sen yhteydessä on puu tai metsä tai vuori tai rakennus, ne eivät ole luettelon kohteita. Näistä puiden yhteydessä olevista laatoista osa ei ole myöskään varsinaisia muistolaattoja, vaan opastus- ja informaatiolaattoja, jotka eivät kuulu luetteloon.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 21.53 (EEST)
Erittäin hyvin tiivistetty, pähkäilin vähän jotain tuonne päin, mutta alan ammattilaisena osasit terävöittää tuon täsmällisemmin. Tuohon muisto- ja opastus- ja informaatiolaattojen eron olen myös pyrkinyt kiinnittämään huomiota.--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 22.04 (EEST)
Jos epäselvyyttä on muistopuista tai vastaavista, linkittäkää tähän. Jos se on mukana listassa, linkittäkää lista tai jos ei, linkitä tietolähde, niin käydään läpi esimerkkejä ja keskustellaan. Voitaisko käyttää sanaa "ensisijainen muistomerkki", vai onko liian byrokraattista? Se tarkoittaisi siis minkä tahansa muistomerkin yhteydessä olevaa laattaa, kiveä jne. "Tykki-esimerkissä" (tykki sinänsä ei ole muistomerkki, mutta jos siinä tai sen lähellä on jotain joka sen osoittaa muistomerkiksi, silloin se on sitä) ensisijainen muistomerkki ei ole tykki, vaan se laatta tai mikä tahansa joka osoittaa sen muistomerkiksi. Muistopuusssa ensijainen muistomerkki on se joka osoittaa puun muistomerkiksi, jne.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 00.16 (EEST)
Alle, mihin lisäsit väliotsikot, kokosin esimerkkejä, joissa esim. lähteet sanovat, että tykki, veturi tai nosturi lähteen mukaan on muistomerkki, ja järjestetään suuri virallinen juhla, jossa kenraalit puhuvat ja sanovat, että tykki on muistomerkki, ja niin lukee esim. metallikehyksisessä taulussa tykin tai veturin vieressä. Jotkut lähteistä ovat tosin Lehtiluukku-palvelun kautta maksullisia, ja joistain näistä olen uutisen lukeakseni ostanut digitaalisen irtonumeron n. 2,50 eurolla.--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 12.54 (EEST)
Mutta huom. siis, että itse en ole lisännyt näuitä tykkejä vaan hankkeen osallistujat, konepajan valsseja, veturin ja nosturin lisäsin, ja näissä kaikissa on itse valmisesineen (nosturi, tykki jne.) yhteydessä on jokin kommemoraation ilmaisu, osassa laatta (Dragsfjärdin valssit), oassa iso kyltti monen metrin korkeudessa (Forssan nosturi), osassa paperinen teksti metallikehyksessä (tammelan tykki ja Forssan sähköveturi). Nuo nimikyltti ja kehystetyt paperit kyllä kertovat kommemoraation ja papereissa myös on sana muistomerkkki, mutta nämä kehystetyt paperit eivät itsessään voine olla muistomerkejä, vaan jos joku on muistomerkki, sen on oltava nosturi, veturi tai tykki. Laatat Dragsfjärdin valsseissa taas lienevät muistolaattoja, kun taas värikkäät, informatiiviset opastaulut niiden läheisyydessä ovat opasteita.--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 13.02 (EEST)

Tässä on kauhea määrä tekstiä, mutta miten on puiden ja metsien laita? Minusta muistopuita ja muistometsiä ei voi katsoa muistomerkeiksi.--Htm (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 14.24 (EEST)

Eli sopiiko käytännöksi: Muistopuu, muistometsikkö, puisto tai vastaava eivät kuulu luetteloon, mutta jos niiden lähellä on niihin viittaava muistomerkki tai muistolatta, ne voi luetteloida ja kuvata luetteloon. Epäselvistä tapauksesta voi keskustella luettelon keskustelusivulla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 16.56 (EEST)

Yksi lisättävä laatta (ilman puita): [3] --Urjanhai (keskustelu) 22. joulukuuta 2020 kello 13.32 (EET)

Mikä oli keskustelun tulos? –Makele-90 (keskustelu) 22. joulukuuta 2020 kello 23.47 (EET)

Ovatko muistomerkkejä?[muokkaa wikitekstiä]

Tammelan manttaalipuistossa muistomerkiksi paljastetun kenttähaupitsin esittelytaulu.
Muistomerkiksi lahjoitetun Suomen ensimmaisen sähkoraitiotien vetovaunun luovutuskirja 1972.

Dragsfjärd, Forssa, Tammela[muokkaa wikitekstiä]

Luettelo_Kemiönsaaren_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä sisältää Dragsfjärdissä kaksi eri valssilaitetta, joihin on kiinnitetty laattta. Listasin laatat ja laitteet kummatkin omiksi muistomerkeikseen. Laattojen ohella Dragsfjärdin taajamassa on erikseen graafisia opastauluja, joissa samoja kohteita esitellään ja samojen opasteiden sisältöä on myös netissä. Luettelo_Forssan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä sisältää suomen ensimmäisen sähköveturin ja suomen ensimmäisen torninosturin. Torninosturin muistomerkkiluonteesta on lähteitä, joihin on viitattu ja se on maanmittauslaitoksen kartassa muistomerkin symbolilla. Veturi on ulkona vitriinissä, jonka sisällä on kehystettynä lahjakirja, jossa kerrotaan, että se on lahjoitrettu muistomerkiksi (sama kerrotaan nosturistas lähteissä). Nosturiin ei liity laattaa maastossa (toisin kuin Valsseihin dragsfjärdissä), mutta nosturin kyljessä on on iso plakkaatti "Suomen ensimmäinen torninosturi" (näkyy luettelon valokuvassa). Tuskin silloin kuitenkaan kehystetty lahjakirja tai tuo iso plakaatti ovat niitä muistomerkkejä? Luettelo_Tammelan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä sisältää veteraanikiven läheisyydessä tykin, jonka luona metallikehyksissä painettu tai tulostettu esittelyteksti lasin alla ja lähteenä viitattu sanomalehtiuutinen kertoo, että tykki on muistomerkki, joka on paljastettu, ja myös kehystetty esittelyteksti mainitsee tykin muistomerkiksi. Ei kai silloin tuo kehystetty lasilla peitetty tektituloste ole se muistomerkki vaan kuitenkin se tykki (niin kuin tuossa sanoitkin) niin kuin sekä lähteenä oleva uutinen ettäö teksti opastetaulussa sanovat? Jos tykin vieressä olisi saman tekstin otsikko ja aloituskappale pronssilaatassa (niin kuin Kemiönsaaren valsseissa onkin vastaava teksti messinki tms. laatassa)), niin se ehkä olisi muistolaatta. Samalle raskaalle patteristolle onkin erikseen metallinen muistolaatta toisaalla, eli Mustialassa (ks. Tammelan luettelo). --Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 07.11 (EEST)

Paimio[muokkaa wikitekstiä]

Jossain taas, kuten esim. Paimiossa luettelossa Luettelo_Paimion_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä tykissä Veteraanikiven vieressä ei ole merkintää sen muistomerkkiluonteesta, ja veteraanikivestä kertova tavoitettu lähde kertoo vain, että tykki on siirretty siihen "luontopolun varresta". - Mutta nyt ei ole tutkittu, onko tykki vanhalla tai uudellaa paikallaan mahdollisesti paljastettu joskus muistomerkiksi. Lehtiuutisia etsimällä tämä voisi selcvitäkin. Paimiossa tykki näkyy veteraanikiven kuvassa ja kuvasin sen erikseenkin mutten liittänyt luetteloon. Tuollaisissa tapauksissa tietysti voi ajatella, että tykki veteraanikiven vieressä on osa samaa muistomerkkikokonaisuutta. Tarvasjoellakin veteraanikivi seisoo kahden tykin välissä, mutta luettelossa on vain itse kivi (en ole käynyt paikalla, kuva taisi olla jossain muuaklla). Tammelassa kuitenkin tykki ja kivi ovat selvästi erillään etäällä toisistaan ja tuo taulu kertoo tykin erillisestä muistomerkkiluonteesta. --Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 07.28 (EEST)

Somero[muokkaa wikitekstiä]

Luettelossa Luettelo_Someron_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä tykki on omana erillisenä muistomerkkinään kokonaan eri paikassa ja viitatun lähteen mukaan se on luovutettu ja paljastettu juhlallisesti muistomerkiksi kansallisen veteraanipäivän juhlassa. Lehden kuvassa näkyy muistomerkin jalustassa metallinen tekstilaatta mutta teksti ei ereotu (kuvan luetteloon otti joku muu, enkä itse sen takia nyt huomannut käydä paikalla). Joskus taas, jos tykki on esim. jonkun perinnekorsuun yhteydessä, se voi ehkä rinnastua museoalueen esineistöön, tai siihen voi liittyä samanlaisia muistomerkkiluonteen ilmaisuja kyuin edellä. Silloin ilmeisesti vaikuttavat mahdolliset muistomerkkiluonteen ilmaisut paikalla ja lähteet tai näiden puuttuminen tai tavoittaminen vs. tavoittamatta jääminen (eri kuin puuttuminen!). Näillä yhtä lailla kuin myös täysin selvän muistomerkki- tai taideteosstatuksen omaavilla kohteilla alkaa korostua lähteiden lähiluku pienpainatteista ja sanomalehdistä ym., joista osa on netissä (myös jo vanhoista) ja osa ei, ja osa esim. mikrofilmeillä.--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 10.40 (EEST)

Jääkärilehto on puisto aitoineen ja jääkäristein koristettuine portteineen, mutta laatallaan täyttänee kommeroraation vaatimukset siten kuin varsinais-Suomen puiston muistokivikin.--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 19.43 (EEST)

Jääkärilehdon perustamisesta kertova laatta.

Muistelupaikat[muokkaa wikitekstiä]

Tässä muuten yksi uudehko muistomerkkityyppi: [4] Aihe on niin surullinen, etten viitsinyt listata äsken, mutta nyt tuli lähde vastaan.--Urjanhai (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 22.06 (EEST)

Joo hyvä havainto. Huomasin tuossa naapurissa on iso hautausmaa ja siellä on kai useita näitä muistelupaikkoja. Oleellista kai on, että usein niiden yhteydessä on joku veistos (ei kai niinkään käsittääkseni muistomerkkejä) joita voi ottaa listaan, jos vaan hautausmaat (nykyisin kai yhtiöitä) julkaisevat niistä tietoja. Hautausmaayhtiöiden informaatio vaihtelee. Olin viime vuonna erään kaupungin hautausmaalla ja kun kohteita ei tahtonut löytyä, marssin siunauskappeliin, joka oli kai tilaisuutta varten auki, ja kysyin tarkempia paikkoja. Seurakuntasihteeri tai vastaava meni oitis toimistoon, näpräsi vähän aikaa tietokonetta, ja ojensi kartan hautausmaasta A4 paperille tulostettuna. Sitten hän piirsi siihen kynällä tarkat paikat muistomerkeistä, jopa alkoi löytyä!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. elokuuta 2020 kello 23.27 (EEST)
Hautausmaiden rakenteista ja kohteista tiedot vaihtelevat. Monilla hautausnailla on opastauluissa karttoja esim. muistomerkkien sijainneista (sellaisista huomasin tuonkin), ja hautausmaan osista ja rakennuksisra, joillain taaas ei. Samoin näitä samoja karttoja ja tietoja on joistain hautausmaista seurakunnan sivuilla ja joistain ei, seurakuntaliitosten myötä vaihtelua saman ison seurakunnan eri hautausmaidenkin välillä. Siitä mitkä rakenteet hautausmailla kuuluvat tähän projektiin ei ole oikein täyttä selkoa. Olisikohan Käyttäjä:Aulis Eskola (vai aloinko sittenkin itse), joka joskus alkoi lisätä muualle haudattujen muistomerkkejä. Se ehkä on ainakin nimen perusteella muistomerkki, vaikka onkin tarkoitukseltaan muistelupaikka (niin kuin tietysti ovat myös monet muut vielä selvemmät muistomerkit). Joissain esurakunnissa (esim. Marttila, Sauvo) muualle haudattujen muistomerkki (tällä nimellä) on tuotettu vanhoista hautamuistomerkeistä, ja Forssasta tuon yllä viittaamani linkin kuvan mukaan näin on toteutettu myös em. muistomerkki ja tässä: [5] toinen. Jokioisissa näin ja kuvasin vastaavan uuden muistomerkin "Lapselle, jota emme koskaan koskaan saaneet, lapselle jonka saimme pitää vain hetken" (ei vielä luettelossa), mutta sitä ei ole nykyisessä hautausmaan kartassa (jossain voi silti olla siitä jokin tieto). Jokioisissa tämä uusi muistomerkki tai muistelupaikka on muodoltaan ja kivilajiltaan ja jopa sijoitustavaltaan sama kuin kuin kansalaissodan punaisten muistomerkit samalla hautausmaalla. Lisäksi hautausmailla on erilaisia portteja ja ristejä, esim. Piikkiön uudella hautausmaalla on useita kivi+metallirakenteisia portteja joilla on oma nimi, ja Raision hautausmaalla useita ristejä, joilla on oma nimi, ja myös jokin muistelupaikka, jolla voi olla joku nimi. Näitä en ole vielä lisännyt, kun kaikista ei ole mitään tietoa, ja kun niistäkin, joista on nimiä, on vähän epäselvää, missä kulkee hautausmaan rakenne-elementin ja muistomerkin raja. So. onko esim. portti vain portti (juuri niin kuin kansallispuisto on vain kansallispuisto)? Mutta entä risti? Muistolehtoja, joissa muistomerkissä on uurnahautausmaan muistokilpiä, en ole kuvannut, koska on rajaus, "ei yksittäisiä hautoja". Kemiössä, missä on kirkkomaan ulkopuolella vanhastaan pitäjän asutuksen historiasta muistuttava obeliski 1920-luvulta, sama obeliskimuoto samasta kivilajista toistuu hautausmaan uudessa osassa lähinnä tilanjäsentäjänä käytävien varsilla, ja myös muistolehdossa. Mutta olisivatko nämäkin pikemmin hautausmaan rakenteita? Näistä voi kyllä olla olemassa lähteitäkin. --Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 10.23 (EEST)
En pidä muistelupaikkoja minään muistomerkkeinä, vaan paikkoina, joihin ihmiset voivat laittaa kynttilänsä sen sijaan, että niitä sijoitettaisiin ympäriinsä.--Htm (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 14.26 (EEST)
Mutta lähteet pitävät, kun käyttävät sanaa "muistomerkki" kumman mukaan mennään?--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 16.05 (EEST)
Itselläni ei ole tähän mitään kantaa, ja sen ohella, että on näitä kaikkein perinteisempiä kuten "muualle haudattujen muistomerkki (sic!)", niin on suuri joukko muita, jotka ovat vielä vaikeammin käsitteellistettäviä etenkin juuri sen suhteen, onko kyseessä jokin hautausmaan rakenne (portti, penkki, kynttilän tai sepppeleen laskemisalusta) vaiko varsinaisesti taideteos tai muistomerkki. Ja mikä on esim. jollakin etuliitteellä nimetty risti vaikkapa Raision tai Piikkiön uusilla hautausmailla, joissa myös esim. aidoilla, porteilla ja penkeillä on veistoksellisia muotoja? Ortodoksisella puolella näkyy vastavasti luetteloissa siellä täällä matkamiehen ristejä. Niihinkään en osaa ottaa kantaa, kun en tunne määrittelyjä. --Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 16.23 (EEST)
Tosin arkinen yleiskieli muodostaa ansoja. Wikidatasta voisi löytää rakenteisenpia luokitteluja.--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 16.07 (EEST)
Tässä voi hahmottua myös kielenkäytön muutos: vanhastaan on käytössä nimitys "Muualle haudattujen muistomerkki". Nyttemin on alettu sen rinnalla tai esemesta käyttää sanaa muistelupaikka, mutta sitä ei käytetä vielä kaikkialla. Onko siis omaa uttaa tutkimusta, jos sanotaan, ettei kohde, jonka nimenä lähteessä on muistomerkki, ei ole muistomerkki? Toisaalta aiheesta voi hyvin löytyä parempia käsitteellisiä lähteitä ja perusteluja.--Urjanhai (keskustelu) 20. heinäkuuta 2021 kello 12.01 (EEST)

Kustavi[muokkaa wikitekstiä]

Selostus ja ympäristö: [6], [7]. Kuva: [8]. Onko tätä pidettävä historiallisen ajan muinaisjäännöskohteena suojellun rakenteen opasteena pikemmin kuin muistolaattana? Luultavasti on? Vai onko? --Urjanhai (keskustelu) 14. heinäkuuta 2021 kello 15.16 (EEST)

Kuntien vaakunat?[muokkaa wikitekstiä]

Keravan luettelossa oli Keravan vaakuna. Melko monessa kunnassa ja kaupungissa on vaakuna kunnan- tai kaupungintalon ulkoseinässä. Näitä ei ole tullut kuvattua erikseen, vaikka usean kunnan- tai kaupungintalon luona on tullut käytyä muuta kuvaamassa taideteoksia tai muistomerkkejä. Kuuluvatko nämä projektiin? --Urjanhai (keskustelu) 20. heinäkuuta 2021 kello 11.56 (EEST)

Kaupungin- ja kunnantalot voi hyvin kuvata (myös entiset talot voi kuvata), ne on tuota rakennusperintöä. Välttämättä heti ei ole artikkelia, mihin kuvan liittää, mutta Commonsissa se säilyy. Vaakunoita saattaa olla muidenkin kuin tärkeiden hallintorakennusten julkisivussa. Vaikka kunnan/kaupunginvaakuna onkin tunnetun suunnittelijan tekemä, se ei minusta ole sen paremmin muistomerkki kuin taideteoskaan siinä mielessä, että se tulisi ottaa patsasluetteloon. -- Htm (keskustelu) 20. heinäkuuta 2021 kello 12.14 (EEST)
Kunnanvaakunahan on niin kuin suomen lippu tai Suomen vaakuna tai maakuntaviiri: niitä voi esiintyä monissa paikoissa, ja yksittäiset kappaleet ovat siis yksittäisiä kappaleita asiasta lippu tai vaakuna. Kunnan- tai kaupungintalo, jossa näkyy vaakuna, sopii hyvin kunta-artikkeliin tai artikkeliin kunnantalosta, ja useimmiten niitä onkin tullut kuvattua.--Urjanhai (keskustelu) 20. heinäkuuta 2021 kello 17.34 (EEST)
Eli kun tuolla kiertelee kamera tanassa, niin tulee samalla ottaneeksi valokuvia vaikka mahdollisesti tulevaan uuteen projektiin Suomen entiset ja nykyiset kunnan- ja kaupungintalot tai sitten vaan yleisesti kuvia merkittävistä hallinto- ja muista rakennuksista. On täällä ja Commonsissa kuvia kouluista ja päiväkodesta, joiden luona on tullut pysähdyttyä kuvaamassa taideteosta tai muistomerkkiä. Nykyään ajattelen niin, että parempi kuvata, kun hollilla on, ettei tarvitse tulla toista kertaa. -- Htm (keskustelu) 20. heinäkuuta 2021 kello 18.08 (EEST)
Keravan vaakuna on kunnantalon tai entisen kunnantalon seinässä. Muistelen, että tieto on Taiderastit-lähteestä, joka on luettelossa, mutta linkki ei näytä nyt toimivan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. heinäkuuta 2021 kello 19.08 (EEST)
Eli jos tietolähde näin kertoo ja teos on avoimella paikalla, mikäpä ettei, kunnanvaakunan voi ottaa luetteloon. Ihan postimerkinkokoista vaakunaa en ottaisi mukaan, esimerkiksi Keravan vaakuna on melko iso.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. heinäkuuta 2021 kello 19.17 (EEST)
Ei vakkunoita, vaikka olisivat kuinka suuria. Kunnanvaakuna on kunnanvaakuna eikä mikään taideteos tai muistomerkki. Sitä paitsi ne esitellään jo muualla.-- Htm (keskustelu) 21. heinäkuuta 2021 kello 00.00 (EEST)
Erilaisia logoja en taas ottaisi listoihin, esimerkiksi Helsingissä Toisella linjalla olevan Kuntatalon seinässä on Kuntaliiton logo, joka on myös komiulotteinen pronssiveistos, sen aikoinaan kyllä kuvasin mutta en ottanut listaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. heinäkuuta 2021 kello 19.26 (EEST)

Luokat commonsissa[muokkaa wikitekstiä]

Toinen kysymys: Commonsissa luokkia: c:Category:Sculptures in Finland ja c:Category:Monuments and memorials in Finland. Näille on myös paikkakuntakohtaisia luokkia, joista olisi hyötyä. Mutta minkä nimiseen commonsin luokkaan saataisiin jonkin paikkakunnan kaikki taideteokset ja muistomerkit, jos haluttaisiin luoda tällaisia luokkia?--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 14.07 (EEST)

Helsingin esimrkin perusteella näyttää että em. luokat kaupunkikohtaisina kattavat projektin, mutta ovat päällekkäisiä vain osittain ja esiintyvät siksi paikkakunnittain (esim. Helsingissä) rinnan.--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 14.12 (EEST)

Vai miten tulisi luokitella pienemmillä paikkakunnila, esim. Forssa, Orivesi, Tammela?--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 14.15 (EEST)

Olen Commonsissa lähtenyt siitä, että kaikki patsasluetteloiden Commonsissa oleva materiaali on luokassa Monuments and memorials in Paikkakunta. Tuo taasen luokitellaan Luokkiin Culture in Paikkakunta ja History of Paikkakunta, jos nuo yläluokat ovat yleensä olemassa. Jos luokassa Category:Paikkakunta ei ole historia- tai kulttuurialaluokaa, Monuments and memorials in Paikkakunta luokitellaan suoraan paikkakuntaluokkaan. Pyrkimyksenä on se, että patsasluetteloiden Aiheesta muualla -osioon tulisi vain yksi Commonscat-linkki. Laattoja patsaita voi sijoittaa muihinkin luokkiin, mutta yksi yläluokka tulisi olla.--Htm (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 14.22 (EEST)
Ok, eli käytetään tuota projektin tarpeisiin. Joitakin kohteita on luokissa "statues", "Busts" ym. joko suomen tai joskus myös isomman kaupungin tasolla, mutta se siis jää projektin suhteen apuluokaksi, jota ei välttämättä tarvita esim. pienewmmillä paikkakunnilla, vaikka jotkin muistomerkeistä tai taideteoksista olisivatkin patasaita ja luokiteltu suomen patsas- ym. luokkiin, vaan suomiluokka näillä muilla riittää. Luettelojen commons-linkeistähän tuon tosiaan olisi huomannutkin.--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 16.04 (EEST)
Nuo Monuments and memorials in Paikkakunta -luokathan kuuluvat yläluokkaan Monuments and memorials in Finland by City. Mua ei haittaa ollenkaan, vaikka city-luokkaan pääsevät pienetkin ihan tavalliset kunnat, kunhan niissä on muutama muistomerkki. Commons-linkitys on siitä kätevä, että siellä voi olla erilaisia kuvia samasta muistomerkistä ja vielä yksityiskohdista, kuten laatoista. Tekstit on hyvä saada näkyviin. Luettelokuvaan olen lähes aina valinnut valokuvan, jossa näkyy kokonaan myös se kivenmöhkäle, jossa laatta on. Pidän sitä kiveä osana musitomerkkiä; niitä on (ainakin sotamusitomerkeissa) laahattu usein aika kaukaa, Salpa-linjalta tai jopa valtakunnanrajan toiselta puolelta.--Htm (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 16.42 (EEST)
Olen myös luettelon kuvaan pyrkinyt saamaan koko muistomerkin ja käyttänyt esim. kuvaa laatasta vain jos koko muistomerkin kuva on jotenkin epäonnistunut. Koko muistomerkin kuvissakin olen pyrkinyt laatan luettavuuteen.--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 16.51 (EEST)

Tekijänoikeus[muokkaa wikitekstiä]

Commonsista löytyi copyvio-kuva hiljattaisesta taideteoksesta: [9]]. Merkitsin sen poistoon. Onko nyt niin, että en saa itse ladata sitä tänne sitaattikuvaksi, vai saanko, jos itse valokuva oli cpommonsiin tuotu commons-yhteensopivalla lisenssillä, mutta se, että kuvan aihe on taideteos, vaatii kuvan poiston commonsista? Eli saako vain kuvan ottaja ladata sen tänne?--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 17.08 (EEST)

Olisit voinut tuoda sen tänne. Valokuvan lisenssissä ei ole mitään vikaa. Lähteeksi laitetaan kuva Commonsissa ja kuvaajan nimi Commonsista (se on panoramion kuva). Kannattaa toimia äkkiä, ennen kuin kuva lähtee. Yleensä kannattaa tehdä siirto ensin ja laittaa poistopyyntö sitten vasta. Jos toimii toisinpäin, niin voi olla että myöhästyy. Pitää ajatella taktiseti. Eili vastaus: olisit voinut tuoda sen sitaattikuvana.-Htm (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 17.24 (EEST)
Talletin sen kyllä (ja myös linkin, jos se on jo poistettu), mutta meinasin, että kysyn ensin. Mutta saako tuoda enää poiston jälkeen? Olen kuvannut samat patsaat itsekin, mutta kuvakulma oli tässä parempi. Lisäksi kun kuva on 8 vuotta vanhempi, niin värit puussa ovat kirkkaammat.--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 18.59 (EEST)
Yritin nyt tallenntaa, mutta se ei taida onnistua kun commonsin kuva on tallella, vaikka koettaisi muuttaa kuvan nimeä, niin tulee herja että kuva on kaksoiskappale commonsissa olevan kanssa. Ehkä jollain onnistuisi, mutta en jaksa ruveta opiskelemaan.--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 19.27 (EEST)
Se herja pitäisi saada ohittaa. Upload anyway. Olen tallentanut noita useita, mutta en muista tarkasti miten se kävi enkä ehdi nyt tehdä sitä itse.--Htm (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 19.34 (EEST)
Taisin tallentaa lopulta eri nimellä.--Urjanhai (keskustelu) 23. syyskuuta 2020 kello 13.10 (EEST)
Nuo taideteoskuvat, jotka on tallennettu Commonsiin ja joita esitetään poistettaviksi, niin olen tallentanut ne fi-wikiin sitattioikeudella käytettäviksi ja vaihtaneut ne kuvat luetteloihin. Jos itse huomaan sopimattoman kuvan, tallennan sen fi-wikiin ja pyydän poistoa Commonsista. Ja olen tallentanut ne aina eri nimellä fi-wikiin. On turhaa sotkua, jos on olemassa Commonsissa poistettu tietosto ja saman niminen tiedosto onkin olemassa jossain muualla, jossa se saa myös olla. Tiedostonimet eivät lopu kesken. --Htm (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 15.28 (EET)

Syksyn tapaaminen[muokkaa wikitekstiä]

Ehdotan Patsasprojektin osallistujien tapaamista aiheena Wikidata. Enemmän aiheesta Fotosafarien keskustelusivulla--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 20.19 (EEST)

Toiminta syksystä 2020 alkaen[muokkaa wikitekstiä]

Keskustelu on siirretty uudelle alasivulle Keskustelu wikiprojektista:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan/Wikidataan

Älkää poistako tyhjää Öö-riviä![muokkaa wikitekstiä]

Olen huomannut, että useampi käyttäjä on ruvennut poistelemaan luetteloista niiden lopussa tagien sisällä olevaa tyhjää riviä. Mielestäni näin ei ole syytä tehdä, ja olen aina tavatessani palauttanut näitä. Mihin tahansa luetteloon voi milloin tahansa tulla lisäyksiä, ja lisäykset on helpppo ja nopea tehdä, kun kopioi lopusta valmiin tyhjän rivin ja täyttää sen. Jos sitä ei ole, joutuu kopioimaan valmiin täyden rivin, tyhjentämään sen ja täyttämään uudelleen, mistä on moninkertainen työ, tai kirjoittamaan tai kopioimaan allekkain olevia sarakepohjia yksi kerrallaan, mistä omn myös moninkertainen työ, tai avaamaan sivun vanhan version ja kaivamaan tyhjän rivin sieltä, mistä myös on monikertainen turha työ. Hanke ei ole vielä läheskään niin valmis, että tällaisesta olisi mitään hyötyä. Rivit joutuu kuitenkin lisäämään takaisin jos ja kun tulee täydennyksiä. Olen käynyt kuvasamassa varmaan kymmenissä kunnissa ja muokannut ilman maastokäyntiä kymmeniä muita kuntiaa, sellaista kuntaa ei ole tainnut vielä tulla vastaan missä lista ei olisi joko maastokäynnillä tai nettityöstöllä täydentynyt.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2020 kello 17.54 (EET)

Tuo mainitaan yllä olevan kommentin takana olevassa linkissäkin, mutta miksi tähän on päädytty? Muutos vaikeuttaa ja haittasa aivan turhaan ja tarpeettomasti luettelojen sujuvaa täydentämistä. Ehdotan että ohjetta muutetaan ja tuo kohta poistetaan ohjeesta tai vaihtoehtoisesti kerrootaan välttämättömät perustelut, jotka vaativat hyödyllisen ja tarpeellisen tyhjän rivin poistoa.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2020 kello 17.58 (EET)

Sain yhden tällaisen palauttamisesta tänään palautetta keskustelusivullani. Esitin että palaute kuuluisi paremmin projektin keskustelusivulle. Tosinhan meillä projektissakin on ollut tästä viime aikoina kahdenlaista näkemystä. Joka tapauksessa projektin alusta näitä on koko projektissa käytetty systemaattisesti koska näiden käyttö on koettu hyödylliseksi, enkä näe tämän hyödyllisyyden kadonneen mihinkään, kun projekti edelleenkin jatkuu eikä ole päättynyt. Jois näiden käyttö jostain syystä projektin vielä jatkuessa tulisikin yhtäkkiä lopettaa, niin tälle pitäisi nähdäkseni olla perustelut. Tai vastaavasti, jos näitä ei olisi pitänyt käyttää alun perinkäään, niin sille yhtä lailla pitäisi olla perustelut. Toistaiseksi mitään perusteluja ei ole missään esitetty. Jos jotain hyviä perusteluja on, niin tietysti silloin lopetan näiden käytön heti ja siirryn käyttämään hankalampaa, hitaampaa ja ja vaikeampaa tyhjän rivipohjan kopiointia joka kerta muualta erikseen - vaikka näitä siis on nyt mitä lie parin vuoden ajan käytetty suuressa joukossa artikkeleita rutiininomaisestai, ja ne ovat helpottaneet ja nopeuttaneet muokkaamista. Jos niitä ei olisi pitänyt alun perinkään lainkaan ruveta käyttämään, niin tämä olisi tietenkin pitänyt tulla sanomaan projektin alkaessa eikä kahden vuoden päästä.--Urjanhai (keskustelu) 22. joulukuuta 2020 kello 22.07 (EET)

Ei noita kaikkia kommentteja kannata ottaa tosissaan ainakaan silloin, kun ne häiritsevät muuten sujuaa hommaa. Näkymättömissä kommenteissa olevat pohjat ovat näppäriä, joten käytetään niitä :) --Aulis Eskola (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 09.11 (EET)
Jos luettelosta on poistettu kesken-malline, niin öö-riveillä ei ilmeisesti ole kovinkaan paljoa käyttöä? Joka tapauksessa, kun luettelot pikku hiljaa valmistuvat, niin uusien kohteiden lisääminen vähenee. Öö-riveillä on vielä jäljellä mm. kysymysmerkkejä, joiden kopsaamiselle luetteloon en näe tarkoitusta. Jos tietoa ei ole, sitä ei ole ja tyhjä solu ilmentää tiedon puuttumista. Olen poistanut piilokommentteja, jotka koskevat sijainnin tarkkuutta tai sen puutetta, mihin paikkalinkki osoittaa, mistä kartasta paikkalinkki on otettu jne. Ei kai niitä kukaan wikitekstitilassa katsele? Jos tarkkuuteen tai muuhun liittyvä huomautus on tarpeellinen, se voi olla mielestäni luettelossa näkyvillä niin kauan, kuin huomautus on aiheellinen. Muualla on keskusteltu myös siitä, miten saisi kätevästi laskettua luettelosta kohteiden määrän. Ylimääräiset |- merkinnät haittaavat laskemista ja niitä olen poistellut. Olen poistanut myös luetteloon kuulumattomat kohteet, jotka on piilotettu: mitä ne luettelossa tekevät, jos eivät ole julkisella paikalla? Sotilasalueet ja rajavyöhyke ovat alueita, joilla liikkumiseen vaaditaan lupa.--Htm (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 17.39 (EET)
Ainakin minä kaipaan, käytän runsaasti ja etsin wikitekstitilassa olevia kommentteja, kun kuntalistoja täydentelen ennen ja jälkeen kuvauskierrosteb. Esimerkiksi koordiaattien täsmennyksessä, joka tapahtuu usein kuvien lisäämisen jälkeen ja eri vaiheena, osoitteisiin ja koordinaatteihin liittyvät kommentit ovat oleellisia. Jos joku niitä pyyhkii, hän saisi samalla olla kohteella käynyt ja sijainnin in situ varmistanut, tällöin poisto on ok. Muulloin haitta voi olla hyötyä suurempi. Listoilla on ollut jopa sadan metrin luokkaa väärin kohdistettuja alkukoordinaatteja, joihin on ehkä jo lisäilty kuva (esim. purku-urakan osana tai viikkokisan tuoksinassa), muttei vielä korjattu koordinaatteja. Jos sellaisesta joku kuvaamispaikalla käyneen kannalta sivullinen poistaa wikitekstin kommentit, ei koordinaattia kuvaaja tai kukaan muukaan sitten huomaa ehkä koskaan kohdistaa oikein. --Paju (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 02.24 (EEST)
Juuri eilen kävin tuollaisella kohteella ja huomasin tällaisen kun käytin karttanäkymää. Sankaripatsaasta oli kuva (ehkä jo ennen projektin alkamista otettu), ja sankaripaatsaan koordinaatit osoittivat (ehkä aiemman, likimääräisen koordinaattien merkitsemisen tuloksena) kirkon yhtä seinustaa, mutta sankaripatsas olikin kirkon päädyn puolella vähän matkan päässä.--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 08.10 (EEST)
Minusta olisi parempi merkitä esimerkiksi epämääräistä tai arvattua sijaintia koskevat huomautukset näkyviin sarakkeeseen "paikka". Piilokommentit pysyvät useimmilta piilossa, projektin ulkopuolisilta varsinkin. Siinä vaiheessa, kun luetteloita viedään wikidataan, kaikki ylimääräinen kohina pitäisi poistaa luetteloista. Jos koorninaatit osoittavat likimääräsitä tai suuntaa-antavaa sijaintia, miksi sitä ei voisi kirjoittaa näkyviin? Näkee sen siitä muutkin kuin ydinporukka. Htm (keskustelu) 18. toukokuuta 2021 kello 23.53 (EEST)
Kysymysmerkit olen poistanut tiedon kopioidessani sen jälkeen kun niitäö ruvettiin poistamaan muutenkin, tyhjän rivin tuoma apuhan oin siinä että ei tarvitse kopioida tyhjää riviä muualta tai kirjoittaa rivin pohjaa käsin tai kopioida täyttä riviä ja vaihtaa sisältö, jotka kaikki ovat moninkertaisesti suuritöisempiäö operaatioita. Toisaalta koskaan ei voi ennustaa, tuleeko sisältöä lisää vai ei, vaikka kesken-malline olisikin poistettu, eli tiedossa olleet lisätty. Olennaisinta kai on, sekoittaako Öö-rivi tuon laskennan vai skippaako laskenta sen. Jos se sekoittaa laskennan, niin siinä tapauksessa luovun saman tien vaatimasta Öö-rivien säilyttämistä, koska hyöty tarkasta automaattisesta laskennasta on ilman muuta suurempi kuin llisävaiva tyhjän rivin kopioinnista muualta. Lueteeloon mahdollisesti kuulumattomia kohteita olen joskus merkinnyt tageihin, jos lähteiden perusteella on ollut epäselvää kuuluvatko ne luetteloon vai ei, mutta itse assiassa lienee parempi olla pitämättä epävarmoja sielläkään. Jos taas lähteistä tai maastohavainnosta on ilmennyt, etteivät kohteet kuulu luetteloon, niin olen poistanut ne. Huomautuksia sijaintitarkkuudesta olen aiemmin merkinnyt tageihin nimenomaan siinä mielessä, että tietenkin juuri muut muokkaajat muokatessaan niitä sieltä katselevat, jos huomautus on ollut niin pientä asiaa koskeva, etten ole katsonut sen palvelevan lukijaa vaan pikemminkjin vain tuottavan tarpeetonta kohinaa lukijalle. Tällaiset kuitenkin voi yhtä hyvin sijoittaa myös keskusteluun. Lukijaa en siis tahdo vaivata millään työnaikaisilla pikkunippeleillä, vaan pistän ne mieluummin keskusteluun kuin näkyviin, mutta esim. tieto sijainnin likimääräisyydestä palvelee myös lukijaa ja on lukijallekin tärkeä. --Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 18.30 (EET)
Luetteloilla on keskustelusivut. Ei kai ole tarkoitus käydä keskusteluja piilokommenteissa tai muokkausyhteenvedoissa? Htm (keskustelu) 18. toukokuuta 2021 kello 23.56 (EEST)

Onko mitään helpompaa keinoa laskea kappalemäärää?[muokkaa wikitekstiä]

Miten voisi helpottaa luetteloiden kappalemäärän laskemista, siis muuten kuin "käsin"? Onko mitään keinoa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. joulukuuta 2020 kello 18.42 (EET)

Ainakin jos on wikidatarivi, niin mahtaisiko sitä kautta olla mahdollista tuottaa listauksia jotenkin automaattisesti? Käyttäjä:Zache ehkä voisi tietää. --Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2020 kello 18.49 (EET)
Mitä siis haet? Montao teosta on luettelossa vai montako luetteloa on ? --Zache (keskustelu) 3. joulukuuta 2020 kello 19.06 (EET)
Pääasiassa sitä, montako teosta on luettelossa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. joulukuuta 2020 kello 23.03 (EET)
Yhden luettelon kohdalla varmaan helpoin tapa on avata luettelo muokattavaksi wikikoodina ja etsiä wikikoodista haulla tekstijonoa |-. Hakuun tulee mukaan otsikkorivi ja Urjanhain mainitsema tyhjä viimeinen rivi jos sellainen on, mutta noin muuten tuolla saa suht helposti selville taulukon rivien määrän. --Zache (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 04.51 (EET)
Tuo toimii hyvin. Olen modifioinut taulukkoja siten, että pidemmät taulukot (=joutuu skrollaamaan) ovat omana osionaan. Osiosta saa selville Zachen mainitsemalla haulla muistomerkkirivien lukumäärän (tekstijono |- on aina muistomerkkirivin edellä), kunhan ottaa huomioon, että joissakin taulukoissa on 1) myös viimeisen muistomerkkirivin jälkeen |- (joka käsittääkseni on taulukon muodostumisen ja ulkonäön kannalta tarpeeton), 2) tagien sisällä tyhjä rivi (Öö) ja 3) ylimääräisiä |--merkkijonoja keskellä taulukkoa (on varmaan poistettu jokin muistomerkki luetteloon kuulumattomana, mutta ei huomattu poistaa merkkijonoa.--Htm (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 05.27 (EET)
Kiitos neuvoista, näyttää toimivan. Voitaisko laittaa esim luettelon johdantoon kappalemäärä, tai jopa niin että. "Tässä luettelossa on xxx teosta ja muistomertkkiä, joista xx on kuvattu". Se edellyttäisi tietysti päivitystä aina kun määrissä tapahtuu muutoksia. Mitä mieltä olette?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 10.38 (EET)
Tuossa jälleen ehdotus sanamuodon viilaukseksi: "Tässä luettelossa on xxx teosta ja muistomertkkiä, joista xx:sta on valokuva." Eli kerrotaan artikjkelin sisällöstä eikä projektin kulusta.--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 18.37 (EET)
Mietin ylemmässä osiossa, että sekoittaako Öö-rivi tuota laskentaa. Jos sekoittaa, niin silloin Öö-rivit voi poistaakin.--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 18.35 (EET)
Otsikkorivissä ei pitäisi olla |- merkintää. Öö-rivissä on |-, joten se pitää muistaa vähentää (samoin kuin muut ylimääräiset |- merkinnät). Taulukoissa on kaikenlaisia merkintöjä, joista ylimääräiset voi poistaa ja tarpeelliset, mutta lopputulosta vääristävät pitää vähentää. Laskemisen takia tuota Öö-blokkia ei tarvitse poistaa, mutta laskemisesta ei myöskään saa automaattista.--Htm (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 19.36 (EET)--

Kappalemäärät luetteloihin?[muokkaa wikitekstiä]

Olen nyt lisännyt kohteiden, eli teosten ja muistomerkkien lukumäärän Oulun ja Helsingin luetteloihin. Minusta lukumäärien maininta olisi luontevaa näissä luetteloissa. Mutta kohteiden määrän muuttuessa tämä luku pitäisi kuitenkin muistaa päivittää. Lukua on ehkä turha mainita pienimmissä, sanotaan alle 20 teoksen kunnissa, mutta isommissa se on minusta paikallaan. Ejkä olisi hyvä, jos luku sijaitsisi lähellä listan alkua, siis aivan johdanto-osan lopussa, kuten Oulun luettelossa. Silloin sitä ehkä hoksataan päivittää helpommin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. joulukuuta 2020 kello 15.43 (EET)

Tossa on ongelmana päivittäminen ja lähinnä se, että kaikki projektiin osallistuvat eivät ole luvusta tietoisia, tai siitä, että se pitää päivittää käsin. Ongelma ilmenee vain vääränä lukumääränä, ei se muuten haittaa. Joka tapauksessa sille pitäsi olla vakiopaikka ja vakiomuoto, joten kävisikö se vakiopaikkaan sijoitetulla mallineella?--Htm (keskustelu) 6. joulukuuta 2020 kello 16.22 (EET)
Kovin tärkeänä en määrää pitäisi, koska karkeasti määrän näkee listan pituudesta. Projektin väellekin on vielä olemassa tilastosivu määristä.
Jokin automatiikka olisi kovin hyvä olla, jotta lukea pysyisi ajan tasalla. Määrä voisi olla malline:Julkinen taide luettelokuvaus tuottaman tekstin lopussa, jos tuollainen automatiikka pystytään kohtuudella värkkäämään ("Luettelossa on xxx kohdetta."). --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2020 kello 11.36 (EET)
No jos teoksia on yli 20, tieto määrästä hämärtyy. Ei tarkkuus pahaksi ole. Juu, tuo teksti olisi hyvä. Lisään vielä muutamaan yli 20 kuntaan näitä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. joulukuuta 2020 kello 00.14 (EET)
@Zache: Pystyisikö tuottamaan mallineen, joka tuottaisi patsasluettelo yläkulmaan esim. GeoGroupin alle pikku laatikon, joka ilmoittaisi, montako teosta luettelossa on? Voisiko se hyödyntää GeoGroupin dataa, siinähän on nyt pallukka jokaisen muistomerkin kohdalla? Tekstin joukossa luku katoaa ja ei oikeastaan kannattaisi lisätä turhaan käsin päivitettävää.--Htm (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 17.28 (EET)
Geogroup luo ne kartan käyttämät tiedot siinä vaiheessa kun linkkiä klikataan eli siinä ei ole tallennettuna mitään lukuja mihinkään. Mut joo, olen vähän sitä mieltä ettei kannata laskea käsin noita teosten määriä. Zache (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 17.30 (EET)
Olisiko mahdollista tehdä jokin klikattava malline, joka luo tiedon, kun mallineen päivittää?--Htm (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 20.51 (EET)

Lisäysehdotus luettelokuvaukseen[muokkaa wikitekstiä]

Lisäysehdotus luettelokuvauksen alkuun. "Tämä luettelo on osa Wikipedian valtakunnallista julkisten taideteosten ja muistomerkkien luetteloa." Perusteluna, että ulkopuolinen ja äkkinäinen ei helposti ymmärrä, että tämä on valtakunnallinen luettelo. Paljonhan vastaavia on luetteloitu paikallisina, mutta valtakunnallisia ei ole muita.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. joulukuuta 2020 kello 00.57 (EET)

Lisäsin tuollaisen maininnan kokeeksi kuvauksen samoin tein. Saapi peruuttaakin, jos alkaa tökkiä silmään. --Aulis Eskola (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 11.37 (EET)
Tähän kai klassibnen huomio, että pitää sanoa "suomen" eikä "valtakunnallinen". Ehdotan siis, että muotoillaan jotenkin niin, että käytetään sanaa "Suomi" jossakin muodossaan eikä sanaa "valtakunnallinen". Muodossa, jossa on sana "Suomi" lisäys on kannatettava ja hyvä.--Urjanhai (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 11.57 (EET)
Hyvä tarkennus. Nyt muotoilina "Tämä luettelo on osa Suomen julkisten taideteosten ja muistomerkkien luettelointia." --Aulis Eskola (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 14.52 (EET)
Hyvä huomio, kiitos.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 17.28 (EET)

Kohteiden merkittävyys[muokkaa wikitekstiä]

Mites noiden kohteiden merkittävyyden laita on, mitä kaikkia kohteita luetteloihin sopii ottaa? Etenkin muistolaatoista ja sivuseutujen muistokivistä ja ITE-taiteesta on vaikea löytää lähteitä.

Seinämaalaukset ja muraalit ja graffitit ovat sitten asia erikseen. Niistä on keskusteltu aiemminkin...


Riittääkö muistokohteista se, että jostakin käy ilmi,

  • minkä muistoksi kohde on ja
  • missä kohde on?

Nämä asiat usein käyvät ilmi itse kohteesta: kohteen tekstissä lukee asia ja kohteen paikka on tunnettu, jos se on kentältä löydetty. Itse pitäisin näitä tietoja miniminä ja nimeäisin kohteita vähän teennäisestikin tyyliin "sen ja sen muistolaatta" tai "tän ja tän muistokivi".

Riittääkö kohteesta, joka selvästi mieltyy julkiseksi taiteeksi,

  • kuka teoksen on tehnyt ja
  • missä kohde on?
  • Mahdollisesti tarvitaan myös teoksen nimi.

Nämä käyvät välillä ilmi signaarauksesta tai teoksen nimikyltistä. Paikka on tunnettu, jos kohteen on joku kentältä löytänyt. Itse pitäisin rajana vain teoksen julkisesti pysyvästi esille asettamista ja nimi-, tekijä- ja paikkatietojen löytymistä jollakin keinoin.

Jos vaaditaan jokin julkaistu lähde, käykö lähteeksi jokin blogi tai pikkuyhdistyksen amatöörivoimin ylläpidetty sivusto? Itse kelpuuttaisin harrastajavoiminkin tuotetun tiedon. --Aulis Eskola (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 14.49 (EET)

Muistolaattojen ja muistokivien kohdalla todennäköisesti yleinen tilanne on, että lähde saattaa olla olemassa, mutta sitä ei vain ole jollain tietyllä ajan hetkellä osuttu tavoittamaan. Ne paikkakunnat, joista itse olet löytänyt jostain tavallisesta maalaispitäjästä satoja muistolaattoja käsittävän lähdejulkaisun, illustroivat tätä hyvin. Jos tällaista julkaisua ei ole, pitäisi kahlata pitäjänhistoriat ja kotiseutujulkaisut ja paikalliset ja seudulliset sanomalehdet ajalta, joka sopisi pystytysajankohdaksi, ja hyvin voisi jotain löytyäkin (ja nykyään on jo myös museoiden kuva-arkistoja ja inventointeja ym. netissä).
Ite-taiteen osalta kysymys on hankalampi, koska jos vaikka romuista kokoan figuurin pihalleni tien varteen, niin se kai muuttuu taiteeksi vasta jos siitä on juttua lehdessä tai ite-taiteen julkaisussa, ja jos sijaintipaikka projektin kannalta katsotaan julkiseksi. Esim. paikallislehtiä läpikäymällä tällainen tieto joskus voi löytyä, mutta seuraava kysymys on pysyvyys: jos figuuri vaikka on koottu maalatuista puuosista ja tekstiileistä ja jätetty ulkoilmaan, niin se varmaan käytännössä poistetaan kun se on ehtinyt hapertua tai jos vaikka puusta tippunut lumikuorma kellistää sen nurin. Joskus tämä ei-pysyvyys ilmenee lähteistäkin ("oli 1990-luvulla"). Kuitenkin jos tien poskessa tai oven pielessä on vaikka metallinen lintu tai moottorisahalla tehty karhu vailla tietoa tekijästä ja taideteosluonteesta, niin lähde kai vaadittaisiin.--Urjanhai (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 17.44 (EET)
Tai e nyt siis väitä, että päättelyni yllä olisivat oikein. Nämä siis vain ensi kommentteina.--Urjanhai (keskustelu) 19. joulukuuta 2020 kello 18.04 (EET)
Muistomerkki ja muistolaatta (on "merkittävä" ja) otetaan luetteloon, jos se on julkisella paikalla ja se on joko lähteen todistamana jonkun henkilön tai tapahtuman muistoksi pystytetty tai kohteen itsensä todistamana (=teksti itse kohteessa). Käytännössä muistolaattojen suhteen on tehty karsintaa vain isommilla paikkakunnilla, joissa muistolaattojen määrä on suuri. Isommilla paikkakunnilla on erillinen muistolaattaluettelo, ja joskus näistäkin on jätetty pois muistolaatat, joissa on vain tekstiä eikä mitään taiteellista elementtiä kuten reliefiä tai muuta kuvaa. Ilman taiteellista elementtiäkin olevat muistolaatat ovat sinänsä luetteloon kelpuutettuja, koska ne on paljastettu jonkin muistoksi. Isommilla paikkakunnilla näitä ei välttämättä ole vielä otettu kaikkia mahdollisia luetteloon, mutta täydennettävää on. Isoja luetteloita on puolen sataa (= yli 40 kohdetta). Pienemmilla paikkakunnilla (=sivuseuduilla) luetteloihin otetaan yleensä myös muistolaatat ilman taiteellista elementtiä. Siellä myös ITE-taide saa paremmin jalansijaa, vaikka valtakunnallista tunnettavuutta ei ehkä ole tai sitä ei ole löydetty. --Lähteeksi käy hyvin pikkuyhdistyksen amatöörivoimin ylläpidetty sivusto tai jopa harrastajan blogi. Muistomerkki pelkällä olemassaolollaan osoittaa olevansa olemassa ja siten luettelokelpoinen. "Huonompi" lähde kelpaa siihen saakka, kunnse löydetään "parempi" lähde.--Htm (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 00.45 (EET)
Oliko AE:llä jokin nimetty esimerkki tai luettelo tämän kirjoituksen pontimena?--Htm (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 00.46 (EET)
Tämä merkittävyysraja ja lähteistäminen on ollut mielessä monasti. Nyt asia korostui kaakkoista rajaseutua säädellessäni blogi- ja järjestösivujen yms. moninaisten nettilöytöjen pohjalta: Luumäki, Iitti, Miehikkälä, Parikkala,... Selkeä lähteistäminen on ollut monien kohteiden osalta työlästä. --Aulis Eskola (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 12.58 (EET)
Maaseudun muistomerkkien ja erityisesti rajaseudun sotamuistomerkkien ja kaikenlaisten joukko-osastoihin liittyvien muistomerkkien ja -laattojen lähteistys on vaikeaa. Muistomerkit ja -laatat ovat kuitenkin olemassa. Kyllä minusta pienenkin järjestön omilla sivuillaan julkaisema tieto on lähteeksi kelpaavaa. Lähteinä käytetyt blogit ovat toinen juttu, osa niistä on vuosikausia ilmestyneitä ja niiden tekijöihinkin saa yhteyden, joka ei ainakaan vähennä luotettavuutta. Sitä paitsi, kun musitomerkki tai -laatta on julkaistu kuvallisena luettelossa, se saattaa hyvinkin tuottaa lisälähteistystä, kun joku asiasta paremmin perillä oleva sen mahdollisesti näkee.--Htm (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 13.27 (EET) Lisäys: kunnat ja muut taidemuseot pitävät netissä usein luetteloa paikkakunnan julkisista muistomerkeistä ja taideteoksista. Puutetta on sellaisten muistomerkkien ja -laattojen suhteen, jotka ovat jonkun muun kuin kunnan aikaansaamia. Myös seurakunnilta toivoisi tiedonjulkistavampaa otetta hautausmaiden muistomerkkeihin. Mainitaan vaan, että jotain on, mutta paljastusajankohdat ja tekijätiedot eivät tule julki, vaikka seurakunnillta on tallennettua historiatietoa arkistoissaan.--Htm (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 13.31 (EET)

Muistomerkkitiedot liittyen kartta-aineistoon[muokkaa wikitekstiä]

Onkohan missään julkista tietokantaa karttapaikkaan merkityistä mm-kohteista? --Aulis Eskola (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 13.46 (EET)

Hyvä kun tuli puheeksi. Maanmittauslaitoksella on maastotietokanta. Se on valtakunnallinen aineisto, jossa on esim. palvelussa Karttapaikka näkyvä peruskartan sisältö vektorimuoisina karttakohteina, joihin lityy taulukkomuotoinen ominaisuustieto. Aiemmin aineisto taisi olla ladattavissa koko Suomesta vain karttalehdittäin. Silloin jonkun tällaisen elementin haku koko Suomesta olisi ollut iso työ, kun karttalehien määrä koko Suomessa oli hyvin suuri. Mutta nyt Maastotietokanta onkin tullut saataville koko Suomesta muistaakseni kahtena valtakunnallisena tietokantana, joista toisessa ovat korkeuskäyrät ja toisessa muu sisältö. (Kun ennen oli kaikki sisältö lehdittäin niin, että oli noin kymmenkunta tieokantaa lehdeltä, missä eri aiheet olivat omina tietokantoinaan, siis esim. korkeuskäyrät, vesistöt, rajat jne.) Kohteiden luokitus on (tai ainakin ennen oli) tietokannassa vain numerokoodeina, mutta netissä on jossain (tai on ainakin ollut) koodien selitys. En ole vielä ehtinyt tuota kunnolla tutkia, mutta nyt tuolta ehkä voisi tosiaan saada koko Suomen muistomerkit kätevästi ulos. Ja jos sitten haluaisi katsella näiä kotikoneella, niin riitäisi, jos ottaa paikkatieto-ohjelmassa toiseksi teemaksi kuntarajat, jotka myös ovat maastotietokannassa, ja vie nämä paikkatietohjelmaan, ja laittaa taustaksi maastokartan (tai maastokarttoja eri mittakaavoissa), joita on saatavissa myös rajapintoina, niin siinähän tuo olisi. Oikeastaan siis kysymys taitaa olla, että salliiko MML:n avoimen datan lisenssi sen, että vietäisiin nuo maastotietokannan muistomerkit noissa lueteeloartikkelien kartttanäkymissä oleviin karttoihin. Voi olla että itse pystyisin luomaan tuollaisen näkymän kotikoneella, mutta noihin luetteloartikkeleihin (jos lisenssi sen sallisi) se jäisi jonkun muun tehtäväksi. @Zache: onnistuuko a) lisenssin ja b) vaaditun työaikaresurssin puolesta? --Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 15.13 (EET)
Open Street Mapiinhan on viety maastoitietokannankin aineistoja kai alueittain, mutta se on kai aika työläs, monimutkainen ja osaamista vaativa prosessi. En osaa yhtään arvioida, onnistuisiko miten helposti tällainen yhden maastotietokannan kohdeluokan valtakunnallinen vienti. EDIT: Tai siis, en osaa arvioida siträkään, että vaatiiko datan saaminen tuonne luettelosivujen näkymiin sen vientiä open street mapiin vai saako tiedot sinne jotenkin muuten.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 15.17 (EET)
@Aulis Eskola: Mikä on karttapaikkaan merkitty mm-kohde? (en siis ymmärrä mitä tuolla täsmällisesti tarkoitetan, niin tarvitsisin tarkemman speksauksen) --Zache (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 15.24 (EET)
Aulis tarkoittanee karttapaikassa näkyvää symbolia "muistomerkki". Esim. siis vaikka tämä: [10] --Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 15.27 (EET)
Sitä han tarkoittaa. Tässä Wikiprojektissa etsitään muistomerkkejä ja ne on merkitty Karttapaikan karttaan musitomerkkisymboleilla. Nyt pitäisi saada tietää, mistä muistomerkistä kulloinkin on kyse.--Htm (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 16.55 (EET)
Maastotietokannassa ei taida olla muuta tietoa kuin ehkä joskus (aika harvoin) nimi. Esim. tässä: [11] --Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 17.06 (EET)
Mahd. nimen ohella (nimi vain harvoin) pistesymbolin ainoat muut erottelevat ominaisuudet maastotietokannassa ovat arvatenkin kohdeluokka (muistomerkki) ja koordinaatit. Vaikka kohde olisi paikannettu Wikipedian lueteloon karttapaikastakin, niin koordinaatit maastotietokannassa luultavasti eroavat aina hiukan koordinaateista luettelossa tai wikidatassa jo yksistään koordinaattimuunnoksen sekä joka tapauksessa erilaisen tarkkuuden ansiosta. Kuitenkin erot ovat niin pieniä ja jo piirtotarkkuuden takia kartalla ei voi olla kahta muistomerkkisymbolia edes osittain päällekkäin, niin ehkä tietojen yhdistäminen voisi jotenkin onnisytua, jos sellaista haluttaisiin. Tyypillinen tapaus lienee toisaalta se, että jokin muistomerkki löytyy kartalta mutta puuttuu luettelosta. Sitä, mikä muistomerkkki on kyseessä, ei silloin voi tietää kuin tutkimalla, joko maastokäynnillä, google street view'lla tai hauilla esim. paikannimien mukaan. Näillä usein saadaankin tietoja, joilla taas voidaan tehdä lisähakuja. Vaikka toisaalta, kun esim. Kuntarajat ovat myös maastotietokannassa tai kuntajako muussa avoimessa datassa, niin paikkatieto-ohjelmassa pystyy kyllä helposti liittämään ainakin tiedon kunnasta kullekin kohteelle. - Tai joku muistomerkki voi ehkä sijaita kunnarajalla, jos kysessä on rajakivi.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 17.18 (EET)
Tämä taitaa muistuttaa sitä tilannetta ja luotua teknistä menettelyä, jota Käyttäjä:Susannaanas esitteli Lapin järvien ja lampien kanssa linkissä tässä. --Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 17.30 (EET)
Näitä aineistoja taitaa tuntea myös Käyttäjä:Gronroos.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 17.33 (EET)
Aika vähän on lisättävää jo mainittuun. Maastotietokannan tietosisältö on näiltä osin suppea. Maastokartta tuotetaan maastotietokannasta käyttäen karttanimistöaineistoa. Sen tarkimmassa versiossa 1:25000 on oliko se nyt noin 800.000 nimeä ja fyysisesti aineisto on unzipattuna noin 1,5 gigan GML-muotoinen tekstitiedosto. Tietotyypillä 530 on esitetty muistomerkit. Maastotietokannan dokumentaatiossa todetaan muun muassa seuraavaa: "Valintakriteeri: Kaikki huomattavat muistomerkit. Hautausmaalla tallennetaan ainoastaan sankarimuistomerkki tai -merkit. Rakennusten seinään kiinnitettyjä muistolaattoja ei tallenneta." Museovirastolla on muinaismuistorekisteri, mutta siihen on talletettu lähinnä arkeologisia kohteita. Esimerkiksi Espoosta ajoituksella "moderni" löytyy tasan yksi kohde: Porkkalan palautuksen muistomerkki vuodelta 2006. MML:n karttanimistössä on mukana muun muassa sijaintikunta ja sijaintimaakunta. Siitä sopivalla tietotekniikkatietämyksellä varustettu kansalainen saa kyllä halutessaan rakennetuksi jonkinmoisen tietokannan. --Gronroos (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 11.39 (EET)
Eli jos kohteella on nimi (MML:n peruskartalla ja maastotietokannassa muistomerkeistä vain harvoilla on), niin kuntatieto on sillä ominaisuutena. Mutta niin kuin esitinkin, niin vastaavasti muistomerkille saa kuntatiedon, jos lataa MML:n latauspalvelusta kuntarajat alueina ja tekee sitten kyselyjä tai liitoksia siitä. (En nyt muista suoraan ulkoa, olivatko maastotietokannassa kuntarajat viivoina vai alueina, mutta ainakin noita erikseen ladattavia kuntarajoja olen käyttänyt. Mutta kun muistomerkit ovat suuressa mittakaavassa niin pitää silloin ottaa myös kuntarajat suurimnmassa mittakaavassa eli siis tarkimmassa zoomauksessa.) Ja tosiaan Museoviraston aineistoissa on myös usein tietoja muistomerkeistä, mutta niin harvassa kaiken muun joukossa, että niitä saa kammata läpi tarkasti ja osumia tulee harvoin.--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 12.13 (EET)
Jos haluat automatiikalla käsitellä kuntakohtaisia tietoja, onhan oleellisesti helpompaa, jos kunta on ilmoitettu suoraan tietoelementtinä kuin että lähdet sitä hakemaan kunnanrajatietojen kautta. Muistathan, että enklaaveja on edelleen jäljellä. Eli esimerkiksi se, että kohde X sijaitsee Oulun kunnan rajojen sisällä, ei takaa kohteen sijaitsevan Oulun kunnassa. --Gronroos (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 14.10 (EET)
Käsitin että maastotietokannan pisteisiin (kuten muistomerkkipisteet) ei sisälly tietoa kunnasta. Jos sitä ei niihin sisälly, niin mistä sen sitten muusta saisi? Karttanimi liittyy muistomerkkeihin vain harvoin. Jos ei ole karttanimeä, niin saako sen kunnan mistään muusta? Eli liittyykö maastotieokannan mihin tahansa kohteisiin (kuten muistomerkit) kuntatietoa jollei sitä jostain muualta sinne liitä?--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 15.44 (EET)
Maastotietokannan keskeisin tarkoitus on, että sen perusteella voidaan tuottaa maastokartta. Siksi se soveltuu melko huonosti tai ei lainkaan nyt puheena olevan kysymyksen ratkaisijaksi. Kerettiläiseksi heittäytymisen uhallakin nostaisin lisäksi sen kysymyksen, onko sijaintikunta oleellinen tieto tässä asiassa. Kuntajako muuttuu jatkuvasti ja liitosten takia kuntien pinta-alat voivat olla hyvinkin suuria. Siksi kunta-attribuutti menettää helposti selektiivisyytensä ja käy irrelevantiksi. Esimerkiksi mikä hyöty on tiedosta, että Martti Skytten patsas sijaitsee Hämeenlinnassa, kun Hämeenlinnan kunnan ääripäät sijaitsevat noin 80 kilometrin päässä toisistaan. Pisteen sijaintikunta ei ole täysin triviaalisti selvitettävissä pelkästään kunnanrajoista enklaavien ja reikäleipäkuntien takia. Esimerkiksi Iijokivarressa on Oulun sisällä lähes 50 neliökilometrin kokoinen Iin eksklaavi. Pääosa reikäleivistä on purettu, mutta joitain on, muun muassa Espoo/Kauniainen ja Savonlinna/Enonkoski. Esimerkiksi piste 6676931N 374100E ei sijaitse Espoossa, vaikka se sijaitsee Espoon rajojen sisällä. Näistä syistä ennakko-odotukseni on, että kuntatiedon selvittämisen hyöty/panos-suhde jää reilusti alle ykkösen. –Kommentin jätti Gronroos (keskustelu – muokkaukset)
Tämä lähtee oikeastaan täysin tämän projektin tarpeista, kun luetteloartikkelit ovat kunnittain kunkinhetkisellä kuntajaolla, ja samoin esim. karttanäkymiä on tehty kunnittain, ja kuntajaon muutoksien tapahtuessa varmaan näitä luetteloita niin kuin kunta-artikkeleitakin päivitetään tapahtuneiden muutosten mukaisesti. Ja silloin tirysti kuntajaon merkitys on toimia vain luettelon yksiselitteisenä kehikkona, jonka jaotteluperustew on jokaisen milloin vain helposti todettavissa. Mutta toisaalta ajatellen käyttöä tässä projektissa voi tosiaan olla niin kuin esität, että mikäli nuo olisi mahdollista heittää samaan näkymään noiden kunnittaisten näkymien kanssa valtakunnallisena karttatasona (sikäli kuin aineiston lisenssi sallisi käytön), niin sehän oikeastaan riittäisi niihin, ja näin säästyisi yksi suuritöinen ja raskas työvaihe. Kunnittaisissa tarkasteluja tietoja muuten täydennettäessä kuntatieto täydentyisi siinä yhteydessä. Eli vaikka tieto kunnasta on tarpeellinen, niin itse karttanäkymässä ja näkymnän lähtötietona olevassa tietokannassa sitä ei vältämnättä tarvittaisi, jositse luetteloa kuitenkin täydennettäisiin käsin, ja karttanäkymän merkitys on silloin lähinnä vielä puuttuvien lisäkohteiden löytäminen kuhunkin luetteloon. . Nythän aika suuri osa muistomerkeistä jo on luettelossa, kun hyvin monia on jo aiemmin paikannettu karttapaikan muistomerkkitiedoilla ennen kuin maastotietokannan aineisto tuli saataville yhtenä valtakunnallisena tiedostona, ja silloin lisätietoa tuovien eli luettelosta vielä puuttuvien kohteiden määrä on paljon pienempi kuin kohteiden kokonaismäärä, koska hyvin suuri osa on jo luettelossa.--Urjanhai (keskustelu) 22. joulukuuta 2020 kello 17.45 (EET)
Tiedon käsittely kunnittain olisi oleellista tässä projektissa, jossa luettelotkin tehdään kunnittain. Se on luonnollista sikälikin, että karttapaikka toimii nimistöltään kunnittain. Tässä projektissa auttaisi jo sekin, että jotenkin (visuaslisesti tai listana) saisi listan karttapaikan kunnan alueella olevista muistomerkkikohteista. --Aulis Eskola (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 09.26 (EET)
Vielä kun saisi muistomerkkien nimet, niin oltaisiin jo ikionnellisia.--Htm (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 17.21 (EET)
Ne pitää tässä etsiä muista lähteistä tai käydä tsekkaamasssa maastosta. ainoa ero joka tästä tulee, on, ettei tarvitsisi selata koko Suomea karttapaikasta peruskartalta puuttuvien löytämiseksi. Se on tietysti suuri säästö työssä.--Urjanhai (keskustelu) 24. joulukuuta 2020 kello 16.18 (EET)
Kuntakohtaisuus on tärkeää, koska se on tärkeää. Ymmärrän. Tämän argumentaation edessä pitää ymmärtää vaieta, lopullisesti. --Gronroos (keskustelu) 24. joulukuuta 2020 kello 00.27 (EET)
Luettelo koko Suomen kaikista julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä olisi liian pitkä. Luettelot maakunnittainkin voisiovat olla liian pitkiä. Kunta on siitä seuraava luonteva ja kaikkien tuntema aluejaotus. Kysymys on siis luettelojen käytettävyydestä. --Urjanhai (keskustelu) 24. joulukuuta 2020 kello 16.18 (EET)
Listallahan on vähän tekoa, kun listassa olisivat vain koordinaatit, joista listamuodossa ei ymmärrä mitään. Lähinnä siitä siis olisi iloa kartalla, koska siitä säästyisi vaiva selata koko Suomen perustartat läpi. Itse osaisin luoda sellaisen kartan omalla työasemallani mutta en tuossa open street mapin näkymässä. Jos näkymään saa muistomerkit ja kuntarajat, niin toteutuu selausmahdollisuus päällekkäin. Toisaalta listan voisi viedä wikidataan, jossa jo ennestään on tai sinne jossa vaiheessa viedään suuri kjoukko samoista muistomerkeistä näihin luetteloartikkeleihin manuaalisesti vietynä, mutta Tämä taitaa muistuttaa tuota Lapin järvien ja lampien viemistä Wikidataan, jonka linkitin josssain. Siinä oli tehty karttakäytöliittymä, jossa sai yhdistettyää kohteita wikidataan kartalta klipsuttelemalla. Luetteloartikkeleissa jo olevista muistomerkeistä voi tulla wikidataan enemmän tietoja, pelkästään maastotietokannassa olevista taas käytännössä ainoa tieto on, että kyseessä on jokin muistomerkki, ´joka sijaitsee tietyssä pisteessä. Lisäksi joillain harvoiilla muistomerkeillä voi olla nimi maastotietokannassa. Tältä kannalta pelkkä visuaalinen näkymä ei ehkä vaatisi kuntakohtaisuutta itse tiedossa, kun näkymän luontevin käyttö on kartalta selaaminen ja luetteloa kuitenkin täydennetään manuaalisesti. Mutta toisaalta, ei se kuntatiedon liittäminenkään olisi iso työ. Luulen että kuka tahansa voisi tehdä sen ehkä vartissa tai puolessa tunnissa. --Urjanhai (keskustelu) 24. joulukuuta 2020 kello 16.18 (EET)
Haluaisiko joku kokeeksi exportata tiedot vaikka Google docsiin yhden kunnan osalta. Mieluusti siten, että siinä saadaan mahdollisimman paljon tallennettuja tietoja mukaan, mutta eniten varmaan ollaan kiinnostuneita koordinaateista, kunnasta, (osoitteesta?), nimestä, mahdollisesta luokituksestaa ja tunnisteista. --Zache (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 15.50 (EET)
Juuri nyt olen kiireinen, enkä ehdi sen paremmin down- kuin uploadatakaan, mutta maastotietokannassahan siis pääsääntöisesti ainoa tieto on kohdeluokka (muistomerkki) ja koordinaatit. Koko maastotietokannasta tuo yksi kohdeluokka on ymmärtääkseni nykyisestä datamuodosta, jossa on vain kaksi tiedostoa koko Suomesta, helppo poimia kyselyllä, mutta juuri nyt en ehdi tehdä sitäkään. Nimi on vain ainiharvoin (niin kuin nyt tuossa esimerkiksi liittämäni Alttarivaha, nyt suoraan en muista, onko tullut edes vastaan muita), ja sekin on silloin eri kohdeluokassa (Nimet tms., eri kohteiden nimille kai on omia luokkiaan, koska eri kohteiden nimissä käytetään eri fontteja)). Jos muun datan haluaisi niin se onnistuisi kai tietokantaliitoksella, mutta se muu data olisi silloin kai tuotava noista artikkelien taulukoista tai wikidatasta, mutta tätä en osaa tehdä Wikidatassa tai tehdä tuontia tai vientiä Wikidataan tai Wikidatasta. Tämä muistuttaa kovasti sitä lapin lampien tietojen yhdistämistä jota Käyttäjä:Susannaanas esitteli joulun alla, ja jonka linkitin ainakin projektisivulle Keskustelu Wikiprojektista:Suomen järvet#Järviä ja lampia Wikidataan. @Susannaanas: ehditkö kommentoida? --Urjanhai (keskustelu) 27. joulukuuta 2020 kello 16.11 (EET)
Mielestäni eksporttaus maakuntakohtaisesti olisi riittävä, jos sellaisilla rajoilla onnistuu helposti (etsitään ja listataan siis muistomerkkisymbolit tietokannasta maakunnan aluerajauksella). Meillä on jo fiwikissä olemassa maakuntakohtaiset karttatulosteet (GeoGroup-koonti maakunnan kuntien listauksista), jotka päivittyvät kuntakohtaisten listojen päivittyessä. Jos tuollaiseen lisäisi yhtenä osalistana maastotietokannasta koordinaatein saadut muistomerkkisymbolien kohteet ja näille antaisi vaikka juoksevasti numeroidun työnimen, voisi päällekäisyyksiä ja puutteita tarkastella aika sujuvasti karttanäkymällä. Koska maastotietokanta on sangen luotettava lähde, voisi muuten kerätyn listauksen puutteita sitten aika kohtuullisella työllä täydentää, ja näille (ehkä enintään joillekin kymmenille kohteelle/ maakunta) etsiä myös kunnan ja osoitekuvauksen kuvauskierroksia varten. Kun paikalla on käyty ja kohde kuvattu, helpottaa saatu tieto (esimerkiksi muistomerkin tekstit, vuosi ja tekijätieto) lähteiden hakuakin.--Paju (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 01.24 (EEST)

Ahvenanmaa[muokkaa wikitekstiä]

Ahvenanmaan luettelossa on nyt koko maakunnan kohteet samassa artikkelissa. Olen käynyt muun Suomen luettelot läpi ja löysin vain kaksi kuntaa (Kyyjärvi ja Pyhäranta), joissa kummassakin on kaksi patsasta tai muistomerkkiä. Ahvenanmaan nykytilanne on se, että Maarianhaminassa on 16 kohdetta, Kökärissä 6, Föglössä 5, Finströmissä 4, Brändössä, Jomalassa ja Sundissa 3, Vårdössa 2, Eckerössä, Kumlingessa, Lemlandissa ja Saltvikissa 1. Getassa, Hammarlandissa, Lumparlandissa ja Sottungassa on vielä 0 kohdetta. Esitän, että Maarianhamina ja muut kunnat joissa on vähintään 2 muistomerkkiä, siirretään kukin omaksi luetteloksi. Minulle sopii myös yhden muistomerkin kuntakohtainen luettelo. Ja kunhan Ahvenanmaan kimppuun päästään, en pitäisi mahdottomana, että muistomerkkejä löytyy vielä lisää. Toinen vaihtoehto on luoda näille toistaiseksi vähämuistomerkkisille kunnille sivu Luettelo Eckerön, Kumlingen, Lemlandin ja Saltvikin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. Onhan meillä myös Wikiprojekti:Projekt Fredrika. --Htm (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 17.18 (EET)

Luulen, että lähteet läpikäymällä joka kuntaan vielä löytyy muistomerkkejä. Kävinkin niitä joaskus hiukan läpi, mutta tuli jotain väliin, enkä ehtinyt jatkaa. Esim. kunnittaisista muinaismuistoinventoinneista kävin läpi vain osan. Puhumattakaan kirjasto-, google maps ja maastotutkimuksista, ja internet-hakukaan tuskin oli vielä ollenkaan kattava. Keskustelusivulla luettelin vain siihen mennessä löytämiäni kesken jääneitä lähteitä.
Elegantimpana pitäisin sitä, että annettaisiin nyt vielä olla yhtenä luettelona niin kauan kuin on nollia, ja erotetaan vasta sitten, kun on kaikissa vähintään yksi. Se voisi olla selvempi kuin tuollainen vähän mielivaltainen osan erottaminen ja osan yhdistäminen. --Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 19.11 (EET)
Minä olisin valmis erottamaan jokaisen kunnan, joissa on nyt vähintään 1 kohde. Ne luettelot, joissa ei vielä ole yhtään kohdetta, jäisivät tekemättä. Niinhän tehtäisiin myös Manner-Suomen kuntien kanssa: jos ei ole muistomerkin muistomerkkiä, sivua ei tehdä. Perään tässä alueellista yhtenäisyyttä ja tasa-arvoa.--Htm (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 21.48 (EET)
Tuo voi olla parempi. Jos (tai käytännössä varmaan kun) kohteita löytyy, artikkeli on helppo luoda. Tai mihin nyt päädytäänkin.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 21.57 (EET)'
Jos Hammarlandissa syntynyt haluaisi tarkistaa, onko hänen koti- tai lapsuuskunnassaan jotain julkisia veistoksia tai muistomerkkejä, hän ei löytäisi kuntaa sitten listoista ollenkaan. Silloin pitäisi asia jotenkin mainita, esim. että "luetteloissa on mukana kaikki ne Suomen kunnat, joissa on julkisia taideteoksia ja/tai muistomerkkejä". Niiden lukumäärä on siis nykytietomme mukaan 305 (kuntia on nykyisin 309). Eikö lukija pääsisi noista neljästä kunnasta helpomminkin selville, jos ne olisi jotenkin mainittuina Wikipediassa? Vai?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. tammikuuta 2021 kello 23.53 (EET)
Tällä välin löysin muistomerkin Hammarlandista. Pitää siis sanoa "joista on tavoitettu tieto niissä olevista julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä" tms. Pitää aina muistaa että "ei ole wikipediassa" on eri asia kuin "ei ole olemassa".--Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2021 kello 01.08 (EET)

Loppujen kuntien kohteiden kartoitus[muokkaa wikitekstiä]

Projektissa on pohdittu paljon seuraavia askeleita ja etenkin WD-puolta. Tuollaiset jatkon visioinnit ovat tärkeitä, mutta itse pidän kovin tärkeänä myös artikkelien kattavuutta, joka saavutetaan vain järjestelmällisellä alueiden työstämisellä. Tämä työ on ehdottoman välttämätön pohja kentällä tehtävään kuvaustyöhön taas lumien sulettua. Vajaasta kolmekymmenestä kunnasta on vielä kohteiden etsiminen rempallaan vielä, pahimmin seuraavista kunnista:

  • Heinola
  • Hämeenlinna - laaja alue ja monia liitoskuntia
  • Ilomantsi
  • Juuka
  • Kankaanpää - paljon kohteita ja vain 10% kuvattu
  • Kemijärvi - vain 14% kuvattu
  • Kemiönsaari - laaja rannikkoalue ja monia liitoskuntia
  • Kitee
  • Kokkola - laaja alue ja monia liitoskuntia
  • Korsnäs
  • Kouvola - laaja alue ja monia liitoskuntia, tolkuttomasti kohteita
  • Kurikka
  • Lapinlahti
  • Lappeenranta - laaja alue ja monia liitoskuntia, ilmeisen paljon kohteita (Wm!)
  • Lieksa
  • Lohja - laaja alue ja monia liitoskuntia
  • Loviisa
  • Mikkeli - laaja alue ja monia liitoskuntia
  • Mynämäki - vain 18% kuvattu
  • Naantali - vain 25% kuvattu
  • Oulainen - vain 22% kuvattu
  • Saarijärvi - vain 20% kuvattu
  • Salla - vain 32% kuvattu
  • Savonlinna - laaja alue ja monia liitoskuntia
  • Siikalatva - laaja alue ja monia liitoskuntia, vain 27% kuvattu
  • Sodankylä

Haastaisin projektin väkeä tarttumaan näihin C- ja D-luokan kuntiin, joiden kattavuus on aivan kysymysmerkki ("?"). Itse yritän saada näistä tuota Kouvolaa ojennukseen - parin huiman tasokkaan harrastelijalähteen pohjalta! --Aulis Eskola (keskustelu) 16. tammikuuta 2021 kello 12.43 (EET)

Noista ainakin Sodankylästö on ilmestynyt Rintamaveteraanien kokoama kirja, joka tosin on jo 20 vuotta vanha, mutta löysin sen divarista, tallensin kirjahyllyyni ja kävin läpi. Uudemmat muistomerkit, jos niitä on, toki puuttuvat.--Htm (keskustelu) 16. tammikuuta 2021 kello 14.01 (EET)
Edellisen kommentin hengessä löysin joskus maininnan, että että Nummi-Pusulasta (nykyään osa Lohjaa) oli samalla tavoin koottu joskus viime vuosina esite sotamuistomerkeistä, mutta en tavoittanut esitettä enkä muutenkaan tehnyt siellä tai Lohjalla tutkimusta. Kemiönsaarella kuvasin huomaamatta, että luettelo olikin silloin vielä puutteellinen ja täydensin sen jälkeen luetteloa mahd. pitkälle (keskustelusivulla lisäksi määrittelyltään rajatapauskohteita), mutta en päässyt enää ennen talvea maastoon. Olisin siellä nopeasti voinut kuvata loput maitse saavutettavat kohteet, pl. ne joista sijaini oli avoin, mutta tässä talvi yllätti autoilijan. Vain vesitse tavoitettavilla saarilla sijaitsevat kohteet ovat oma projektinsa. Lisäksi merisota-aiheesta meriupeseriyhdistyksen vuosikirjat tutkimatta. Mynämäen ja Laitilan olen tutkinut maastokäyntiä vaille, mutta tässäkin talvi yllätti. Laitilasta tavoitin ja käytin sotaverteraanien kokoaman kirjan muistomerkeistä (osassa kohteen sijaintipaikan julkisuus ei täysin ilmennyt lähteestä). Naantalia en ole ainakkan toistaiseksi tutkinut, mutta voin pystyä kuvaamaan lumen sulettua. --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2021 kello 14.37 (EET)
Ylläkirjoitettu listaus ei ole ainakaan Heinolan ja Juuan osalta kovin paikkaansapitävä, eikä Lapinlahdeltakaan puutu kovin montaa. Toki viime vuonna Pohjois-Karjalan sotamuistomerkeissä taisi olla pientä laittoa Juukassakin (silloin huomattava joukko sotamuistomerkkejä oli kadonnut Suomen sotamuistomerkit 1939-1945 -tietokannasta tietoja tallettaneen tahon kertoman mukaan, koska Tammenlehvän perinneliiton alihankkija oli laiterikon vuoksi menettänyt ne eikä tietokantaa ollut tuolloin varmistettu. Olisiko tilanne nyt parepi (5/2021?). Moni viime syksyn Polvijärven-Juuan pistäytymisen kuvista on purettu tammikuun 2021 jälkeen. Tuolloin aamun sumun ja iltapäivän/illan sateen takia Juuan pohjoispään kohteen jäivät osaltani kesäkauteen 2021. Mutta montaa ei jäänyt kuvaamatta. Juuan listan kolme kirkonkylän poistettua tai sisällä (esim. kahden opettajan haastattelun mukaan luultavasti koulun opettajanhuoneessa olevan yhden nimikkeen jne; kunnantalon kohteista kaksi talossa pitkään työskennellyttä kertoi ettei ole koskaan kuullut; koronan takia kunnantaklon aulaa/lasi-ikkunaa ei oäästy varmistamaan) väri ei Tervon listan tapaan jostain syystä erotu poistetun teoksen värinä, vaan näyttäytyy vielä kuvaamista odottavana. Voi olla postettujen kappale otsikoitu väärin tms. Heinolasta taisi uupua vain kaksi nimikettä, joista toista (Heinolan residenssin muistolaatta) en ole kahdella nopeahkolla etsiskelyllä yrittämällä torilta löytänyt (kannattais varmaan soitella seuraavaksi kaupungin kaavotuspuolelle...) ja toisen, uskoakseni hyvin kohdistetun (Pääsinniemen kylän sankarivainajien muistotaulu sodissa 1939-1944 kaatuneille) luona en vaan ole vielä käynyt (tai on ollut kova kiire jatkaa ohi, on ollut pimeää, lunta tai sadellut). Tietysti keskustelusivulla mainituista Heinolan muraaleista voisi hakea lisätietoa, että nekin saisi asiallisesti päälistalle. Lapinlahdelta Portaanpään opiston, jossa olen muistaakseni joskus nuoruudessani yöpynyt, nimikkeitä ei viime kesällä tainut vielä olla listattu, mutta Lapinlahti on yleisesti aika hyvällä tolalla. Esimerkiksi Lapinlahden uudelta hautausmaalta on kuvattu vielä listaamaton ortodoksisen hautausmaaosan kookas yhteismuistomerkkiristi; sen lähteistykseen tarvittavia tietoja en viime kesänä ortodoksiselta seurakunnalta vielä kysynyt.--Paju (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 02.04 (EEST)

Sessiot[muokkaa wikitekstiä]

Kunpa tästä taudista päästäisiin eroon (saataisiin kattavasti rokotteet) - porukka vois taas kokoontua tapaamaan ja taustatöiden jälkeen kuvailemaan jotakin Suomenniemen nurkkaa vaikka parin päivänkin sessioille... Vesistön saartamia kohteita voisi tavoitella kevättalvella jäitä pitkin liikkuen ;) Mutta kohteiden löytäminen etelärannikon tämän talven lumen alta voi olla liian haastavaa :D --Aulis Eskola (keskustelu) 16. tammikuuta 2021 kello 15.57 (EET)

Maastotöissähän 10 metrin turvaväli onnistuu hyvin kun huutelee esim. puiston tai kentän eri reunoilta. Saariston kohteet vaativat lähinnä yhteyslinjojen aikataulujen tutkimisen ja reittisuunnittelun etukäteen. Sopisi hyvin polkupyöräretkeilyyn. Joillekin saarille ei ehkä pääse kuin omalla veneellä tai tilausliikenteellä, joka taas vaatii myö ennakkovaraukset ja budjettisuunnittelun. Joskus olen retkeillyt polkupyörällä esim. saariston rengastien ja Ahvenanmaan kautta, ja voin suositella matkailuuiimuotoa, mutta en osaa arvioida omaa ehtimistäni esim. ensi kesänä. Erilaisilla muuta tarkoitusta varten tehdyillä matkoillakin lopullinen aikataulu (so. ehtiikö pysähtyä kuvaamaan vai ei), selviää yleensä vasta viime tipassa tai tien päällä.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2021 kello 16.25 (EET)
Korona-aikana matkustaminen on monille hankalaa, kun pitäisi käyttää julkista liikennettä. Ison porukan kokoontumiset johonkin ravintolaan tai muuhun tilaan eivät onnistu. Paljon jää puuttumaan verrattuna joihinkin aiempiin tapahtumiin. Mutta eipä tyrmätä nyt kokonaan, että voisi olla jotakin pientä fyysisesti yhteistä korona-aikanakin... Ehkä keväällä tilanne on jo monelta osin toisin. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. tammikuuta 2021 kello 16.54 (EET)
Eiköhän tämä tästä joskus lopu. --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2021 kello 18.24 (EET)

Sijainnin ilmaiseminen[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty Pöytyän keskustelusivulta

Alue: liitoskunta vai ei[muokkaa wikitekstiä]

Monien kuntien kohdalla on pohdittu entisen kunnan mainintaa alueessa - lähinnä aluemäärityksen etuosana (muodossa "liitoskunta, kylä"). Välillä tässä artikkelissa oli vanhojen liitoskuntien nimiä. Nyt Karinainen ja Pöytyä on poistettu alueista. Mikä kaatoi valinnan tuohon suuntaan? Oliko perusteltua poistaa nuo tunnetut seutujen nimet, jotka kuntina ovat kylläkin poistuneet kartalta useita vuosia sitten.

Kyselen tätä sikälikin, että muissa luetteloissa tulisi valittua sopiva linja tässä mielessä. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. tammikuuta 2021 kello 10.32 (EET)

Fiksailin luetteloa Wikidataan siirtoa varten. Tähän ratkaisuun päädyin sen takia, että liitoskunta tuossa samassa sarakkeessa saattaa sotkea. Tein wikilinkit kaikille luettelon kylille, vaikka niistä ei vielä ole artikkelia eikä WD-kohdetta. Mutta kylät saa sijoitettua entisiin kuntiin WD:ssä. Liitoskunnille ei ole tarvetta jokaisessa kuntaluettelossa ja nyt pitäisikin miettiä, olisiko syytä lisätä liitoskuntasarake jos liitoskuntia on ja jättää muista pois vai mitä tehdään. Liitoskuntia on myös vanhoja eli aika kauan sitten liitettyjä, esim. Salon Halikko ja sitten entinen Pieksänmaa, joka on entinen .... Tässä Yläneen liitoksesta on aikaa yli 10 vuotta. Muista luetteloista en ole poistanut liitoskuntia, jos niitä on käytetty. Mietitään tätä ja myös @Zache, Kulttuurinavigaattori, Urjanhai, Paju: voi miettiä. --Htm (keskustelu) 12. tammikuuta 2021 kello 11.33 (EET)
Nuo liitoskuntien taajamat tapaavat yleensä jäädä ison kunnan taajamiksi. Käytännön elämässä niitä käytetään siten paikan ilmaisemiseen vuosikymmenet hallinnollisten järjestelyjen jälkeenkin. Isojen kuntien alueellinen lajittelu toimii välillä myös mielekkäästi käytettäessä liitoskuntajaottelua.
Aiemmin olin enemmän noiden liitoskuntien merkitsemistä vastaan. Mutta merkintätapa liitoskunta, kylä voi olla välillä mielekäs. Kussakin luettelossa pitäisi olla kuitenkin selvästi sovittuna, käytetäänkö järjestelmällisesti liitoskuntamerkintää vai ei. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. tammikuuta 2021 kello 13.32 (EET)
Mielestäni tuo olisi tarpeeton. Jo nyt kohdassa "Alue" on erilaisissa kunnissa siinä kohdassa eri karegoriaa olevien alueiden nimi kuten vaikka kylän tai kaupunginosan, joskus ehkä taajaman, saaren tai minkä vaan, usein jpopa sanoissa artikkeleissa. Mitä eroa sillä silloin on, jos on yhtä hyvin joissain tapauksissa olisi muiden joukossa entinen kunta? Yksissä kunnissa ajankohtaistuvat yhdet aluekategoriat, toisissa toiset. Mahdollisimman täydellinen tieto kuitenkin palvelree lukijaa. Jos ongelma on se että kohdassa "Alue" nyt on joissain artikkelissa useamman, eri aluehierarkian tasoa olevan sisäkkäisen alueyksikön niimi, niin ratkaisu einähdäkseni ole tiedon tuhoaminen, vaan se, että sirretään alemman tason alueiden nimet rimpsuun psikka, jossa jo joka tapauksessa nytkin on joko samoissa tai eri artikkeleissa monenkirjavaa tietoa. Jos taas ongelma on se, että kussakin sarakkeesa pitäisi olla vain yksi asia, niin tilanne olisi kestämätön, jos sen takia pitäisi luettelon tiedosta suuri osa tuhota. Rakenteisen taulukon kyllä saa ymmärtääkseni juuri niillä wikidatatyökaluilla joilla parsitaan sekailaista tietoa sisältävien kälyisten Excel-taulukoiden tiedot oikeasti rakenteisiksi. Vie vain nykyisen taulukon exceliin ja parsii siellä wikidatatyökaluilla. Ei sitä varten ymmärtääkseni ole tarpeen tuhota tietosisältöä ja artikkelien käytettävyyttä täällä Wikipediassa. - Nythän tosin on vielä epäselvää, mikä se varsinainen ongelma oikein lopulta on. Koetin sitä tuossa arvailla muutaman vaihtoehdon osalta, mutta kun sitä ei ole tarkemmin kerrottu, niin tämä jää tietysti vain arvailuksi. Vai onko tästä keskusteltu jossain muualla?--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2021 kello 20.31 (EET)
Kysellään eri kanteilta ongelmista. Ongelmana on (ei kipeän korostuneesti tässä luettelossa, mutta yleisemmin kyllä), että
  • Eri kohteiden kohdalla samassakin luettelossa on eri periaattein tehtyjä alue-merkintöjä. Keskeisenä erona on usein, ilmaistaanko liitoskunta ennen kylänimeä vai ei.
  • Eri käyttäjät tavoittelevat erilaista ilmaisutapaa.
  • Ainakin itse joudun pohtimaan, miten Alue-tiedon ilmaisisin - ja sitten epävarmassa tilanteessa jätän tiedon täyttämättä. Osa tiedon muruista tipahtelee käsistä vähän satunnaisesti Paikka-sarakkeeseen, osa Alue-sarakkeeseen...
Käsittääkseni Alue-tiedon olisi hyvä olla systemaattisesti laadittua. Tämä helpottaisi tietojen täyttämistä ja vähentäisi ees-taas-muokkailuja. Tämä selkeyttäisi myös WD-tavoitteisiin pääsemistä. Kuntakohtaiset sopimukset ilmaisuista selkeyttäisivät asiaa (vrt. Kangasala jossa sovittiin uusi kaupunginosajako ja Tampere). --Aulis Eskola (keskustelu) 13. tammikuuta 2021 kello 08.50 (EET)
@Aulis Eskola: Korjaan tässä yllä olevan kommenttini ajatusta: ymmärsin tuossa yllä virheellisesti, että tarkoitit sarakkeen otsikkoa, kun tarkoititkin merkintätapaa, josta olimme näköjään suurelta osin samaa mieltä. Tästä seuraa, että olen likimain samaa mieltää myös tuosta viimeisimmästä kommentistasi tässä. Esim. kaupunginosien käyttömahdollisuuteen vaikutta tuo toisessa kohdassa tätä ketjua kuvaamani asetelma, miten kaupunginosajaon kattavuus (tai sitä koskrevan tiedon saatavilla olo) vaihtelee kunnittain. --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2021 kello 16.30 (EET)
Mielestäni liitoskunta on tarpeellinen, ja liitoskunnan poistamineen tuhoaa luetyeloiden käytettävyyden aivan täysin, eikä tällaista poistoa tulisi tehdä. Jos Wikidataan siirto tällaista vaaatii niin tehtäköön siirto ja palautettakoon poistettu tieto sen jälkeen takaisin. Mielestäni tulisi pyrkiä löytämään sellainen ratkaisu että siirto Wikidataan voidaan tehtä liitoskunnan tietoa poistamatta. Ei sen paremmin Saloa kuin Pöytyääkään kykene hahmoyttamasan, joas liitoskunnat turhaan ja tarpeettomasti poistetaan. Luulisi että ongelma olisi jotenkin ratkaistavissa wikidatan puolella. @Zache:onko tähän mitään ratkaisua? @Susannaanas: onko tähän mitään ratkaisua? Kotuksen suositusten mukaan paikkakunnista tulee käyttää niitä nimiä, joita niistä käytetään. Liitoskunnista yleensä käytetään niiden nimiä. Lisäksi on lukematon määrä lähteitä ajalta ennen kuntaliitoksia, joiden käyttö käy mahdottomaksi, jor tarpeellinen tieto turhaan häivytetään. Samoin luettelojen kätytettävyys heikkenee nollaan. Mielestäni tämä pitäisi pyrkiä ratkaisemaan Wikikidatassa eikä missään nimessä tulisi tuhota luetteloiden käytettävyyttä tällaisella.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2021 kello 19.29 (EET)
Ja nimenomaan mielestäni liitoskunnille on tarve jokaisessa kuntaluettelossa. Niiden mielivaltainen ja sattumanvarainen poistelu tuhoaa luetteloiden käytettävyyden aivan turhaan. Tekninen ratkaisu tulee löytää Wikidatassa tai Wikidataan viennin prosessissa.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2021 kello 19.30 (EET)
Onko siis ongelma siinä, että saraakkeessa "Alue" kohteet eivät saa olla eri hierarkiatasoa? Vai onko ongelma siinä, että sarakkeessa "Alue" ei saa olla useampaa nimeä peräkkäin, kuten esim. kahden eri hierarkiatason alueen nimet "Yläne, Uusikartano"? Eli mikä tarkkaan ottaen on se ongelma, jota halutaan välttää?
Eri kuntien artikkeleissahan joka tapauksessa erilaisia alueen nimiä, niin kuin esim. kaupungeissa kaupunginosia ja kunnissa kyliä. Ja jos on kuntia, joissa kaupunginosajako ei kata koko kuntaa (ainakin kai viimeisimpoien muistamieni tietojen mukaan Lohja ja Valkeakoski), niin silloinhan joka tapauksessa kohtaan "Alue" tulee erilaisten alueyksiköiden nimiä, esim. kyliä ja kaupunginosia, eikä sitä voi tällaisissa kunnissa millään vältää.
Mikä silloin on erona sillä jos toisissa kunnissa kohdassa "Alue" erilaisina aluekategorioina eri riveillä' olisivatkin entinen kunta ja (liitoksen pääkunnan osalta) joko kylä tai kaupunginosa joissain tapauksissa? Mikä Tarkkaan ottaen on se asia tässä, mikä tätä vaatisi? Onko tästä nyt selvyyttä ja tietoa? Mihin siis perustuu ajatus, että tämä "sotkisi" jotain? Missä tätä on tarkasti ja konkreettisesti käsitelty?
Eli onko siis ongelma siinä, jos a) sarakkeessa on kaksi eri nimeä, kuten esim. "Yläne, Uusikartano"? Vai onko ongelma siinä, jos b) samassa luettelossa olisi eri hierarkiatason (kunta vs. kylä tai kaupunginosa) tai eri aluekategorian (esim. kylä vs. kaupunginosa) nimiä (esim. Valkeakoskella jonkun kaupunginosan nimi siinä osassa kuntaa, johon kaupunginosajako ulottuu mutta kylännimi siinä osassa kuntaa, johon kaupunginosajako ei ulotu? Kumpi siis tässä on se mikä on ongrelma? Tämä pitäisi nyt tietää.
Jos ongelma on se, että kuten nyt Pöytyällä, sarakkeesa alue oli kaksi nimeä, esim. "Yläne, Uusikartano", niin mielestäni tämä olisi yksinkertaisemmin ratkasistavissa niin, että annettaisiin entisen kunnan nimen olla eikä poistettaisi sitä vaan siirettäisiin kylän nimi osakjsi paikkarimpsua, jossa kuitenkin on yleensä monenlaisia erilaisia sanallisia kuvailuja tyyliin "kirkon luona", "niiden ja niiden teiden kulmmassa", katuosoite jne. Silloin ei jouduttaisi tuhoamaan tarpeelista tietoa eikä menetettäisi artikkeleiden käytettävyyttä.
Jos taas ongelma olisi se, että saman artikkelin eri riveillä (tai eri artikkeleissa toisistaan riippumatta) olisi eri kategorian alueita, kuten esim. taajama-alueella kaupunginosa ja haja-asutuusalueella kylä, ja kun näin väistämättä on suuressa osassa artikkeleita, niin miten tämä silloin sekoittaisi vähemmän verrattuna siihen, että osassa rivejä sarakkeessa "alue" olisikin entinen kunta (ja kylä olisikin lisänä rimpsussa eli merkkijonossa paikka), ja osassa rivejä (liitoksen keskuskunta) olisikin kylä? - Varsinkin kun taas toisissa arikkeleissa onkin alueina kaupunginosia tai mitä milloinkin.
Eli mikä tarkkaan ottaen tääsä nyt on se, minkä ajatellaan voivan "sotkea"? Tämä pitäisi nyt ensin tietää? Ja pitäisikö ennemmin vaikka viedä ensin vaikka excel-taulukoon ja parsia siellä ja pikemminkin viedä parsittu excel-tauluko vasta wikidataan? Tämmöiseenhän kai on työkaluja?--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2021 kello 19.54 (EET)
Pingaan vielä myös @Raksa123: kun olet yhdenmukaistanut esim. kaupunginosatiretoja artikkeleissa. Jos ongelma on siinä, että sarakkeessa on enemmän kuin yksi nimi, niin mielestänni silloin tarpeellista tietoa ei tule tuhota, vaan siirtää alemman hierakiatason aluenimi sarakeeseen paikka, jossa joka tapauksessa on on jo vaihtelevaa tietoa. Jos taas halutaan täysin rakenteista tietoa, niin silloin pitää viedä ymmärtääkseni excel-taulukon kautta ja rakentristaa esim. kylät, kaupunginosat, entiset kunnat, katuosoitteet ym. kukin erikseen. Mutta kun ei nole kerrottu, että' mikä se varsinainen ongewlma nyt olisi, niin ei voi tietenkään tietää, mikä silloin voisi olla ratkaisu. Tarpeellisen tiedon tuhoaminen mielestäni olisi huonoin mahdollinen ratkasisu.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2021 kello 20.03 (EET)
Eli tiivistäen: se käy mielestäni ihan hyvin, että kentässä "Alue" olisi vain yksi paikannimi (jos se on se mikä on ogelma, että siinä on kaksi eri hierarkiatason nimeä peräkkäin). Mutta ei silloin mielestäni ratkaisu tiietenkään ole tiedon tuhoaminen ja sitä kautta artikkelien käytettävyyden ja hallittavuuden romuttaminen, vaan (jos useampi nimi sarakkeessa on se ongelma) alemman hierarkiatason nimen siirto osaksi rimpsua "paikka". Tai jos ongelma onkin se että eri sarakkeissa on eri aluekategorieden nimiä (kuten kylä, kaupunginosa, entinen kunta, saari, jne. jne.) niin näitähän on nytkin jo joko samoissa artikkeleissa tai eri artikkeleissa monia, niin miten se entinen kunta siinä olisi sen huonompi kuin monet muutkaan aluenimet? --Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2021 kello 20.16 (EET)
Hiukan epäselväksi on jäänyt ongelma myös minulle. Eli käytännössä sen tiedon automaattisen lukemisen kannalta tärkeää olisi, että alue-kentässä olisi wikilinkki. Mieluusti olemassa olevaan artikkeliin, koska tällöin siitä saadaan luettua wikidata-kohde, mutta osaan kyllä lisäillä niitä käsinkin kun punalinkkejä tulee vastaan. Se, että onko kentässä kerrottu myös historiallinen kunta vai ei tai useita paikannimiä ei ole niinkään ongelma tietojen parsinnan kannalta verrattuna siihen, että niissä olisi wikilinkkien sijaan vapaamuotoista tekstiä. --Zache (keskustelu) 12. tammikuuta 2021 kello 20.37 (EET)
Eli jos useampikin wikilinkki samassa sarakkeessa käy, niin silloin tarve yhdenmakaistamiseen tulee vain lähinnä yleisestä selkeydestä ja yhdenmukaisuudesta jos halutaan yhdenmukaisuutta esim. sen suhteen, voiko sarakkeessa "Alue" olla yksi tai useampi nimi, vai sijoitetaanko useammat nimet (esim aluehierarkian eri tasoilta) mieluummin jatkoksi sarakkeeseen paikka, jossa jo nytkin voi olla useampaa eri tietoa, joko wikilinkeillä tai ilman, ja osa tiedosta voi olla sellaista, että sille saa wikilinkin, osalle taas ehkä ei.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2021 kello 20.52 (EET)
Kirjoitit pitkän tekstin, joka tiivistyy kahteen kysymykseen: 1) mikä on ongelma ja 2) missä tätä on tarkasti ja konkreettisesti käsitelty? Jos aloitan kysymyksestä 2), niin vastaus on: ei missään, mutta tässäpä tässä on hyvä tilaisuus siitä keskustella. Mitä tulee kysymykseen 1), niin en tiedä, onko ongelmaa vai eikö ole. Alue-sarakkeessa oli aikaisemmin entisen kunnan nimi ja lisäksi kylän nimi. Tarkkuus on ihan riittävä. Jos ajatellaan muita patsaita, joita on Wikidatassa, niin niistä määritellään wikidataan valtio eli maa, jonka aluella kohde sijaitsee, toiseksi määritellään hallinnollinen yksikkö, jonka alueella kohde sijaitsee ja se on Suomessa kunta tai kaupunki. Kolmanneksi voidaan määritellä sijainti (=location), joka esimerkiksi kaupungeissa voi olla kaupunginosa. Maaseutuoloissa looginen olisi kylä. Hallinnollinen yksikkö ei voine olla entinen kunta, koska se ei enää ole hallinnollinen yksikkö vaan entinen hallinnollinen yksikkö. Entinen kunta voisi olla sijainti ja kohteelle voinee antaa toisenkin sijainnin, joka olisi kylä. No, jos Pöytyän Riihikoskella eli ns. vanhassa Pöytyässä olevan patsaan hallinnollinen yksikkö, jossa se sijaitsee, on Pöytyä, joka on nykyinen kunta, niin silloin noilla kohteilla ei olisi sijaintia, joka olisi entinen kunta. Saman nykyisen kunnan muilla patsailla, jotka sijaitsevat entisen kunten aluella, olisi kaksi sijaintia. Haittaako se, että hierarkiaa on kahta lajia yhdessä patsasluettelossa? Paljonko meillä muuten on kuntia, joissa ei ole tapahtunut kuntaliitoksia? Jos aluesrakkeeseen laitetaan sekä entinen kunta (ja osaan nykyinen kunta) että kylä, Wikidataan vietäessä pitää tehdä manuaalista viilausta ja pitä lisäksi tietää, mitä viilaa. Kirjoitin jo tarpeeksi ja lähinnä odottelisin Zachen ja Susannan kommenttia. -- Vielä siitä, että noi oikeat nimitykset kullekin sijaintimääreelle kannattaa laittaa laakista oikein; esimerkiksi yhdessä luettelossa (taisi olla Pori), ne on vähän miten sattuu. Aina pitää kulkea suuremmasta pienempään ja käyttää oikeita termejä. --Htm (keskustelu) 12. tammikuuta 2021 kello 20.48 (EET)
Mun mielestä paikka-sarakkeeseen ei pitäisi laittaa mitään aluetietoa missään tapauksessa. Kaikist yksinkertaisin siinä olisi katuosoite.--Htm (keskustelu) 12. tammikuuta 2021 kello 20.57 (EET)
Maantieteessä vallitsee käsitys, että aluekin voi olla paikka (pystyisin laittamaan tästä vaikka viiteen). Sijainti josta puhuit äsken, on taas kolmass asia. Wikidatasta olen oppinut että siellä data on usein rakenteisempaa kuin arkiymmärrryksemme joistain sanoista (ja lisäksi kun kaikki on suomeksui jaenglanniksi, niin pitää mennä usein myös englannin kautta). Joka tapauksessahan sarakkeessa paikka (jos se siis on sama kuin tuo mainitsemasi "sijainti") on jo nyt joka tapauksessa tästä riippumattakin hyvin monenlaista tietoa. Joillain kohteilla on katuosoite, joillain kohteilla (esim. kohde keskellä tietöntä metsää tai meren saaressa) ei edes ole mitään katuosoitetta. Hyvin suuressa osassa kohteita on useampi tieto, kuten esimerkiksi Pitäjän X kirkon hautausmaalla kirkon etuoven vasemmalla puolella sen lisäksi että on katuosoite jne. Ymmärtääkseni tästä ei millään saa yhdenmukaista muuten kuin tuhoamalla valtaosan tiedosta, ja riippuen siitä mikä yhdenmukainen tieto valittaisiin, suuri osa riveistä jäisi silloinkin tyhjäksi, jos juuri sillä kohteella sellaista tietoa (esim. katuosoite) ei olisikaan. Wikidatassahan kyllä on on varmasti ilmaistavissa sellaisia asuioita kuin "sijaitsee entisen kunnan alueella", tai ainakin pitäisi olla. Itse asiassa keskustelin siitä siellä joskus ja ainakin ruotsalaiset ymmärsivät asian heti, mutta en tiedä etenikö se mitenkään. Samoin varmaan on mahdollista ilmaista että "sijaitsee kylässä" tai "Sijaisee kaupunginosassa" jne jne. Jos Wikidatassa ei ole keinoa ilmaista sijainia useissa eri hierarkiatasoa olevissa päällekkäisissä alueyksiköissä, niin se tietenkin pitäisi pikimmiten luoda, mutta ihmettelisin, jos sitä ei siellä olisi. Onhan siellä kai nytkin mahdollisuus sanoa, että sijaitsee siinä kunnassa ja siinä maakunnassa ja siinä seutukunnassa jne. Kyllä siinä pakko on olla joiku keino yhtä lailla ilmaista myös kylä, entinen kunta, kaupunginosa, suuralue, pienalue ja mitä niitä nyt ikinä onkaan. Kysymys kai on vain siitä, mikä on tekninen prosessi tässä nimenomaoisessa tapauksessa.--Urjanhatarkoita samaa kuin i (keskustelu) 12. tammikuuta 2021 kello 21.23 (EET)
Käytin kirjoittamassani kommentissa lihavoituna niitä käsitteitä, joita Wikidata käyttää (kun sitä käyttää suomeksi), koska koko sinne patsasluetteloita ollaan siirtämässä. Sijainti Wikidatassa ei tarkoita samaa kuin paikka meidän patsasluetteloissa. Wikidatassa on ominaisuus katuosoite tai katu/tie, joka soveltuu patsasluetteloiden paikka-sarakkeen tiedoille.--Htm (keskustelu) 13. tammikuuta 2021 kello 01.11 (EET)
No silloin kai mitäisi määritellä ja mielellään kertoa, että mitä se sijainti wikidatassa tarkoittaa ja mikä on se tarkka prosessi, millä data siirretään. Ilman näitä tietoja mikään kommentointi on täysin mahdotonta. Ja jos kerran on niin, että "sijainti" ei tarkoita samaa kuin "paikka" meidän patsasluettelossa, ja jos sarakkeessa "paikka" nyt jo on erittäin monenkirjavaa tietoa, niin mikä silloin estää siirtämästä sinne yhden tiedon lisää, jos se toisessa sarakkeessa on (mahdollisesti? -tästäkään ei ole tullut selkoa) tiellä? Nyt pitäisi tietää, mikä on tuon wikidata-asian "sijainti" merkitys, ja mikä on se tekninen prosessi, missä artikkelitaulkoista siirretään tiedot wikidataan. Eihän ilman tätä tietoa voi koko asiassta muodoistaa mitään käsitystä eikä keskustella. En myöskään ymmärrä, miten ilman tätä tietoa voi muodostaa käsityksen siitä, että joitakin tietoja pitäisi poistaa artikkeleista. Nythän "paikka-sarakkessa" on miljoonan sortin tietoja, useimmissa useita eri tietoja, ja varmaan monet muutkin kuin katuosoite on mahdollista ilmaista wikidatassa. Nyt esimerkiksi ei ole tullut selvää siitä, edellyttääkö tämä wikidataan siirto että kaikki muut tiedot paitsi yksi tieto kussakin sarakkessa pitäisi tuhota, vai onko niin, että se ei edellytä tällaista tuhoamista? Yllähän Käyttäjä:Zache sanoi, että sarakkeista voi poimia mitkä vaan tiedot joihin on wikilinkki. Ja itse asiassa kun puhutaan "Wikidataan siirrosta", niin tarkoittaako se siirto artikkelit siirretään wikidata-muotoisiksi vai tarkoitetaanko, että artikkeleissa oleva tieto poimitaan ja tämä tieto pastetaan wikidataan. En nyt saa tästä selvää, vaikka, niin kuin jossain toisessa keskustelussa jo ehdin kehua, silloin kun en ole wikipediassa, niin pääasiassa käsittelen, käytän, muokkaan ja tuotan riveistä ja sarakkeista koostuvaa rakenteista paikkatietooa, ja teen siitä esim. kyselyjä, tietokantaliitoksia ym. vaikka koodauksesta en mikään ymmärräkään. --Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2021 kello 08.05 (EET)
Zachen äskeisen vastauksen perusteella ilmeisesti päällekkäisenä oman muokkauksesi kanssa kaksi nimeä samassa sarakkeessa ei välttämättä olisi ongelma. Kuitenkin jos ajatellaan tuota esittämääsi jäsentelyä, niin silloin ilman muuta entinen kunta mielestäni voi olla sijainti, koska entiset kunnat useimissa tapauksessa ovat edelleen jokapäiväisiä sijainnin määreitä (ja lisäksi esiintyvät lähteissä ajalta ennen kuntaliitosta). Ja tästä siis tulit tuohon samaan kysymykseen, jonka myös esitin, että haittaako, jos on useampia, esim. aluehierarkiassa eri tasoa olevia päällekkäisiä sijainteja samalle kohteelle. Siihen taidamme nyt odottaa vastausta. (Ellei se jo sisältynyt Zachen vastaukseen yllä.)--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2021 kello 21.23 (EET)
Suomessa on (noin) 128 kuntaa, joissa on liitoskuntia ja (noin) 181 kuntaa, joissa ei ole liitoskuntia. Näihin 181 kuntaan kuuluu myös Helsinki, johon liitettiin vaikka mitä vuonna 1946 ja jo sitä ennen oli tehty pieniä liitoksia, mutta joita liitoksia ei seurantataulukossa mainita. Lisäksi Helsinkiin liitettiin Lounais-Sipoo ja ripsaus Vantaata vuonna 2009.--Htm (keskustelu) 13. tammikuuta 2021 kello 02.01 (EET)
Helsinki on varmasti niin omanlaiasensa, että siinä tällaisia tarvita luettelon tiedoissa. Monissa muissa ellei kaikissa tieto sen sijaan on nähdäkseni välttämätön artikkelin luettavuuden ja käytettävyyden ja sitä kautta tiedon hallittavuuden kannalta. Olen muodostanut tämän käsityksen sen Osan Suomea prerusteella, jonka tunnen hyvin. - Siihen kuuluu käytännössä kai lounaisin Suomi ainakin Uudellemaalle, Kanta-Hämeeseen, Pirkanmaalle ja Satakuntaan asti. Nyt ei ole vireläkään tullut varmuutta siitä, 'onko tarpeen tuhota tietoa artikkeleista Wikidataan viennin onnistumiseksi. Kun hanke alkoi, ei ollut tiedossa, etteikö sarakkeissa saisi olla monenlaista tietoa, ja hanke eteni tämän mukaan. Jos silloin olisi ollut tieto, että sarakkeiden pitäisi olla suoraan rakenteisia (vieläkään siitä ei ole varmuutta, jos verta Käyttäjä:Zachen vastaukseen yllä), olisi tietenkin mietitty sarakejako eri tavalla. Keskeisin kysymys tässä kai on, että voiko sinne wikidataan viedä monenlaista tietoa, jos monelaista tietoa sarakkeissa on? Zachen viimeisimmästä vastauksesta ymmärsin että voisi. Koska niille eri kategorioillehan, joita näissä esiintyy, yleensä on wikidatassa määrittely, päin vastoin tuskin on sellaista kategoriaa, jolle määrittelyä Wikidatassa ei olisi. Mutta kuten sanottu, on vaikea kommentoida kun ei ole tiedossa se nimenomainen ja tarkka prosessi, millä tietoa ollaan viemässä. --Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2021 kello 08.20 (EET)

Alue-kentällä pitäisi palvella eri tavoitteita:

  • Kohteiden helppoa löydettävyyttä, myös ilman navigaattoria. Monenlainen tieto rinnakkain palvelee tätä - mikä sijainnin ilmaisu sitten kulloinkin on kenellekin aukeava.
  • Kohteiden alueellista lajiteltavuutta. Liitoskunta, kylä -tyyli palvelisi tätä tarvetta.
  • Yhdenmukaisuutta WD-rakenteiden kanssa. Alue-ilmaisussa pitäisi olla ainakin mukana nykyinen hallinnollinen alue. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. tammikuuta 2021 kello 08.29 (EET)

Alue-kentässä järjestys a) liitoskunta ja b) kylä/taajama/kunnanosa on toimiva järjestys, joka auttaa löytämään saman alueen kohteita (sorttaamalla) usein koordinaatteja peremmin. Liitoskunta eli pitäjä on hyvin monelle hyvin tuttu ja peruskoulussa käytetty käsite. Olen kuullut (lukenut opetussuunnitelmaa), että eräät koulut antaneet oppilailleen (mahdollisesti vanhempien avustuksella) läksyksi tutustua johonkin julkiseen oman pitäjänsä julksieen muistiomerkkiin tai kulttuuriperintökohteeseen, jonka ovat sitten esitelleet koulussaan. Kun sitten lisäsimme wikipedian luetteloon uusia muistomerkkejä, päivitti opettaja ja/tai kyläkoulu oppilaille jaettavaa opetussuunnitelmaa/-materiaalia... :-) Eräs haaste on käsitteisiin liittyvien rajojen muuttuminen. Kaupungeissa ja kunnissa saatetaan käyttää teknistä kaupungin- tai kunnanosista (ja niiden pienalueista) jotain virallisia nimiä, jotka eivät aina osu yhteen arkikielenkielen usein perinteitä kunnioittavien paikannimien (esimerkiksi kylännimien, tms.) ja niiden nykyisten rajojen kanssa. --Paju-apu (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 02.50 (EEST)

Ohjetta liitoskunnan ilmaisemisesta[muokkaa wikitekstiä]

Voitaisiinko kuvata ja ohjeistaa Alue-ilmaisua niin, että siinä

  • Voidaan tapauskohtaisesti ja harkinnanvaraisesti ilmaista liitoskunta muodossa Liitoskunta, Nykyinen kunnanosa? --Aulis Eskola (keskustelu) 16. tammikuuta 2021 kello 16.32 (EET)

Alue-nimien löytäminen[muokkaa wikitekstiä]

Keskustelussa sivuttiin itse Alue-nimiäkin ja mitä niitä aluenimiä löytäisi. Aluenimistä on käyty luetteloissa ja kunta-artikkeleissa erinäisiä keskusteluja eri tilanteessa olevien kuntien kohdalla. Etenkin kuntaliitosten kohdalla vanha kyläjako alkaa usein menettää merkitystään uuden keskuspaikan kaupunginosien rinnalla. Välillä aluejako vedetäänkin hallinnollisesti aivan uusiksi jonkin aikaa liitosten jälkeen. Mutta silti kylänimet säilyvät paikkailmaisuina - uudet aluenimet jäävätkin helposti vain hallinnon ihmisten ja tilastoijien käyttöön.

Tästä huolimatta pitäisi kait pyrkiä viralliseen nykyiseen hallinnolliseen aluejakoon näissä nimissä. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. tammikuuta 2021 kello 08.15 (EET)

Mielestäni kaupunginosia tai muita vastaavia kaupungin aluejakoja voi aivan hyvin käyttää siellä missä niitä on.
Nythän kai Suomessa on kunnissa kaupunginosien olemassaolon suhteen kolmenlaista tilannetta: 1) Koko kunnan alue on jaettu kaupunginosiin (esim. Turku), 2) kaupunginosat kattavat vain osan kunnan alueesta (tyypillisesti taajaan rakennettuja alueita). Tällaisia ovat Wikipediassa viimeksi tavoitetun tiedon mukaan olleet ainakin joskus kai esim. Valkeakoski ja Lohja. Ja 3) kunnassa ei ole kaupunginosia tai ei ole tietoa onko niitä.
Eli kun on kuntia, joissa ei ole kaupunginosia joko lainkaan, tai niitä on vain osassa kuntaa, niin tältä osin taas kaupunginosia ei voi käyttää kun niitä ei ole. Siellä missä niitä on, ja niistä on tieto julkaistu, niitä mielestäni on erinomaisen suositeltavaa käyttää.
Ja vastaavastihan taas kylät virallisina alueyksiköinä lakkautettiin joskus mitä lie 2012-2014 paikkeilla, mutta niitä edelleen käyttetään sijainnin määreinä arkielämässä. Ne "viralliset" aluejaot joita kaupunginosattomissa kunnissa kenteis on taas käytännössä pölytyyvät jossain kaapissa ja kovalevyillä ja nistää ei välttämättä aina ole julkaistuja lähteitä. Ja samoin entisiä kuntia jarkuvasti käytetään sijainnin määreinä.- Ja itse asiassa sijainnin selostaminen ilman niitä käytännössä on mahdotonta, vrt. esim. "Valtatiellä 12 Hämeenlinnassa", joka on käsuittämätön, vs. "Valtatiellä 212 Tuuloksessa", josta heti näkee, mistä on kysymys. -Tai jos haluaa virallisen nimen, niin "Tuuloksessa Hämeenlinnassa".
Eli näin ymmärtääkseni tapauskohtaiselta valinnalta ja eri aluekategorioiden käytöltä sekaisin on kai itse asiassa mahdoton välttyä juuri syystä, että joko viralliset hallinnoliset aluenimet eivät ole kaikissa kunnissa kattavia, tai ne vaihtelevat samankin kunnan sisällä tai eri kuntiebn välillä, tai jos kattavia, virallisia aluejakoja olisikin, niin niitä joko välttämättä ei aina löydy tai ne eivät ole yleisesti lainkaan tunnettuja eikä ole julkaistua lähdettä, misyä ne voisi tarkistaa. - Kyläthän taas, vaikka ovat virallisesti lakanneet, ovat tarkistettavissa usein monistakin lähteistä.
Ja tosiaan vielä yksi, mikä tuo kirjavuutta, niin joidekin kuntien karttapalveluissa kaikki mahdolliset aluejaot - ja joskus jopa muistomerkitkin! - on esitetty, toisilla taas mahdollisesti ei mitään. --Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2021 kello 08.45 (EET)

Ohjetta aluesarakkeesta[muokkaa wikitekstiä]

Voitaisiinko kuvata ja ohjeistaa Alue-ilmaisua niin, että siinä

  • Käytetään ensisijaisesti nykyistä hallinnollista kunnanosajakoa, jos sellainen on kunnassa. Voidaan käyttää joltakin alueelta kyläjakoakin (esim. liitoskunnat). Muu tarkentava yksityiskohtaisempi alueilmaisu kirjataan Paikka-sarakkeeseen.

Jakoperiaate (esim. tämän esittävä kartta) olisi hyvä lisätä lähteeksi. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. tammikuuta 2021 kello 16.32 (EET)

Paikka-sarake[muokkaa wikitekstiä]

Keskustelu alkoi Alue-sarakkeen täytöstä (kylä vai liitoskunta, kylä). Ruvettiin keskustelemaan pitkästi myös Paikka-sarakkeesta.

Paikkaan voi pistää kuvailua, jolla kohteen voisi löytää ilman navigaattoria ja osoitteen. "Kuvaileva tieto" voi kertoa, miten kohde suhtautuu rakennuksiin (esim. talon länsipääty) tai miten maamerkkeihin (esim. kallion koillisreunalla tai tietyn nimisen järven etelärannalla). Itse olen tavannut pistää osoitteen sarakkeeseen viimeiseksi. Osoitteella kait voisi olla käyttöä WD-puolellakin. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. tammikuuta 2021 kello 08.15 (EET)

Tuossa nousi yllä kysymykseksi se, voiko vai ei sarakkessa "alue" olla täällä meillä artikkelien taulukoissa useampaa, eri aluetasoja edustavaa nimeä vai ei, ja jos ei, niin, voisiko niitä "hätävarana" sijoittaa sarakkeeseen "paikka". Kumnpikin sijoitus voi olla vähän huono, mutta myös informaation poistaminen voi olla huono.
Kuitenkin on vielä vailla ainakaan lopullista vastausta (ellei Zachen vastaus yllä ollut sellainen) kysymys, onko siitä lopulta haittaa, jos jommassa kummassa sarakkeessa on "ylimääräistä" tietoa, koska wikidatan rakenne joka tapauksessa on hienosyisempi,ja sallii kai esim. eri aluekategoriat, jos niitä todellisuudessa esiintyy, jos vain prosessi osaa poimia monia eri kategorioita edustavast tiedot wikidataan oikein (niin kuin päättelin Zachen vastauksesta, että osaisi). Ja jos useammasta määrestä sarakkeessa "alue" ei olisi haittaa, niin silloin sieltä ei olisi tarpeen dumpata alemman tason aluenimiä sarakkeeseen "paikka". Toisaalta siinäkin dumppaamisessa voisi olla oma logikkaansa. (Ja se logikkahan ei itse asiassa ole wikidataa vastaan: varmaan esim. asiasta "kylä" voidaan wikidatassa määritellä sekä maarekistrerikylä alueena, joka kuuluu johonkin alueiden kategoriaan, en nyt edes keksi suoraan mihin, että itse fyysinen kylä taloryhmänä, ja varmaan sekin, että jollain tietyn nimisellä kylällä voi olla nämä kaksi ominaisuutta. - Juuri tällaista tarkempaa ontologista määrittelyähän Wikidatassa jatkuvasti tehdään, ja usein se on pidemmälle edistynyttä ja tarkempaa kuin määrittely Wikipediassa ja juuri siksi inspiroivaa ja kiinnostavaa.)
Siitä, missä järjestyksessä nuo moninaiset tiedot sarakkeessa paikka ovat, myös Htm kertoi yllä oman menettelynsä. Itse olen saattanut merkitä järjestyksiä vaihtelevasti joskin ehkä hankkeen edetessä kai johonkin logiikkaan pyrkien, mutta en nyt edes enää muista, mihin logikkaan, kun tästä ei ole tainnut olla mitään ohjetta. Eli olen ajatellut, että ne voi sitten aikanaan yhdenmukaistaa. Näistäkin kuitenkin monista kohteista voi tulla osoitteen lisäksi tai sen asemesta monenlaisia muita sijainnin määreitä, johin on usein wikilinkkejä jo valmiinakin, ja joskus voi olla myös wikidatakohteita valmiina, esim. rakennus, jonka seinässä laatta on, voi olla osa RKY-kohdetta, ja rakennus on siksi Wikidatassa jne. vaikkei sillä olisikaan wikilinkkiä.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2021 kello 09.26 (EET)
@Htm: ja muut. En usko, että pystytään erottelemaan mitenkään fiksusti osoitetta vapaatekstiä sisältävästä kentästä joka sisältää mahdollisesti jotain muutakin. Oma ehdotukseni on ollut ja on yhä, että kirjoittelette ne osoitteet suoraan Wikidataan sen jälkeen kun tiedot on viety sinne.--Zache (keskustelu) 13. tammikuuta 2021 kello 09.47 (EET)
Joo, automaattinen WD-yhdistäminen vaatisi syntaksiin jonkin "avainkentän" tai muun erityisen merkintätavan. Jokin koneellinen yhteys olisi hyvä olla tiedon siirtämiseen ensimmäisen kerran ja sitten myöhemminkin tiedon vertailuun puolin tai toisin tulleiden päivitysten varalta:
  • Merkittäisiin muun paikan kuvailun jälkeen vaikkapa osoite xxx.
  • Tai sitten osoite merkittäisiin jollakin mallineella Paikka-sarakkeeseen. Onhan noita mallineilla tehtyjä tiedonsiirtoja tehty, esim. kuntien pinta-alatiedot kunta-artikkeleissa.
  • Paikan ja Alueen lisäksi ei haluaisi lisätä ihan heti mitään Osoite-sarakettakaan, mutta sekin olisi periaatteessa mahdollinen ratkaisu. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. tammikuuta 2021 kello 11.19 (EET)
@Aulis Eskola: ja @Zache: jos vapaatekstikentässä olisi muun vapaatekstikentän joukossa (tai lopussa, miten vain) malline,joka tuottaisi tekstiin tie- tai katuosoitteen osoitteen muodossa "Jokutie 123", niin mahdollistaisiko tämä mallineen käyttö silloin automaatisen poiminnan? - Edellyttäen tietysti, että sellainen malline olisi mahdollista koodata, siitä en osaa sanoa. Siinähän voisi olla vaikka piilotettuna silloin kunta tai postinumero, jos sitä vaaditaan, mutta luetteloartikkelissa näkyisi vain tiennimi ja numero.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2021 kello 15.09 (EET)
@Aulis Eskola: ja @Zache: tällaisia mallineitahan (esim. kirjaviite yksittäiseen kirjaan) on luotu, jos vain muuten onnistuu teknisesti. Ja toinen: Jos vapaatekstikentässä on wikilinkkejä artikkeleihin, niin niillekö siis onnistuu automaattipoiminta? Tyypillisiä wikilinkitettyjä kohteita kentässä paikka voivat olla esim. jokin kirkko tai muu rakennus, jokin hautausmaa, jokin saari, jokin museoalue jne. hyvin monenlaisia. Joskus myös kohde voi sijata jonkun tien varrella, josta on artikkeli jne. --Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2021 kello 15.15 (EET)
Ja tietysti riippuen siitä, mikä on sen kentän sijainti merkitys wikidatassa (sitä ei ole kukaan tässä vieläkkän kertonut), niin jos se sattuisi olemaan esim. "sanallinen kuvaus sijainnista", niin sillehän voisi luoda mallineen samalla tavalla. Tai jos se ei olekaan "sanallinen kuvaus sijainnista" vaan jos se onkin "jokin asia, jolle on olemassa wikidatakohde", niin tällaisiahan taas voi olla miljoonaa sorttiia (kirkko, koulu, tehdas, saari, mäki, tunturi, silta, tie jne.). Tätä nyt ei ole kukaan vielä kertonut, että mikä se sijainti siellä wikidatassa oikein on.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2021 kello 15.20 (EET)
Jos haluatte kirjoittaa osoitteet mallineen sisälle, niin tiedon lukeminen siitä onnistuu. --Zache (keskustelu) 13. tammikuuta 2021 kello 15.30 (EET)
@Zache: Musta tuntuu, että me emme halua kirjoittaa osoitteita (siinä mielessä kuin osoitteella tarkoitetaan sitä dataa, jonka on luetteloiden paikka-sarakkeessa) (=simppeleimmin katuosoite Jokubulevardi 12) minkään mallineen sisään. Lisäksi pidän mahdottomana ajatusta, että jättäisimme luetteloon paikka-sarakkeeseen tulevan osoitteen täyttämättä ja lisäilisimme niitä Wikidatassa. Patsasluetteloiden tulee olla Wikipediassa siinä muodossa, että kuka tahansa, koska tahansa löytää kyseiselle patsaalle. Kun suurin osa suunnistaa katuosoitteen mukaan, joka on käytettävyydeltään ihan omaa luokkkaansa, niin katuosoitteen tai vastaavan tulee olla luettelossa näkyvillä heti kun se on löydetty. Löytääkseen perille, pitää tietää kaksi asiaa: minne on menossa ja mikä on osoite. Lisään vielä, että osa yllä olevasta tekstistä menee minulta yli hilseen, johtuen siitä, että käytätte jonkun muun erikoisalan avainsanoja. Eikö katusosoitetta voi kuvata Wikidatassa P669:lla tai P6375:lla? --Htm (keskustelu) 13. tammikuuta 2021 kello 16.34 (EET)
Täsmennyksenä ettei tule mitään väärinkäsitystä: Tarkoitin että tehtäisiin malline, joka näyttäisi Paikka-kentässä osoitteen kuten osoite näkyy nytkin. Tämä Wikikoodissa oleva malline vain toimisi automaatille merkkinä, että ota tästä kohdasta osoite. Se malline toimisi vain "lukijalle näkymättömänä kehyksenä" osoitteelle.
Sivun ulkoasu olisi suht tarkasti nykyisenlainen. Mutta automaatti tietäisi, mistä kohdasta ottaa tiedon.
Tämä malline voisi myös kertoa oletuksena olevan katuosoitteen sijaan, että nyt tässä "piilokehyksessä" onkin esim. saaren nimi. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. tammikuuta 2021 kello 18.30 (EET)
Täsmälleen tuota tarkoitin myös, sikäli kuin se vain teknisesti onnistuu. (Alla vielä osoitteesta yleispohdintaa, joka ehkä kuuluisi jo muualle, mutta varmaan tämän keskusteluinkin voi jossain vaiheessa siirtää projektisivulle.)
Tosin on huomattava, että jos on kohteita tiettömissä paikoissa, niin miten niille ilmaistaan osoite? Huomasin joskus, että Fonectan karttapalvelussa lukee joskus tieosoitteita myös esim. metsä- ja peltoteiden risteyksille, vaikka tieden varsilla ei olisi mitään rakennuksia tms. Ja kun kokeilin äsken kansalaisen karttapailalla, niin se näköjään tuottaakin ainakin haja-asutusalueilla numereon perustella osoiteita 10 metrin välein (kokeiluesimerkkinä tästä luettelosta Uudenkartanontie 186, 188, 190 Pöytyällä), jolloin voi siis karttapaikalla itse tuottaa ja jopa linkittää osoitteen. (Tämän huomasin kokeilemalla vasta nyt.) Ja samoin tiedän, että saarissa oleville asunnoille "virallinenkin" osoite kai sisältää saaren nimen (en nyt muista ulkoa enää, miten tarkaan ottaen koko osoite silloin muodostui). Ja tässä luettelossa nämä onkin ilmaistu juuri tyyliin "Uudenkartanontie 190 kohdalla", mitä olewn itsekin tainnut käyttää. - Mutta taajamissa, missä osoite ei muodostu etäisyyden perusteella vaan järjestysnumeroista tätä ei ole karttapaikan ominaisuutena. Siellä taas "puuttuvia" numeroita voi joskus olla kanrtakartoissa ym. mutta muuten niitä ei taida pystyä yksikäsitteisesti määrittämään. Eli aina välttämättä osoitetta ei pysty yksiselitteisesti muodostamaan kuin esim. pelkällä kadunnimellä ilman numeroa. Esim. Paimiossa V. J. Suksrelaisen muistomerkki on Sukselaisenpolun varella, mutta Sukselaisenpolulle ei näytä olevan mitään osoitenumeroita.
Kuitenkin (ja tämä ei liity wikidataan vaan on irl asia) näkisin tärkeänä, että jos kohde ei ole jonkun osoitenumerolla merkityn rakennuksen pihassa (jotkut pihathan ovat julkisia, toiset eivät), että osoitetta ei ilmaista niin, että wikipedian (tai myöskään wikidatan) perusteella ei rupea lappamaan autokunnittain väkeä johonkin yksityiseen pihaan, etenkään silloin jos kohde ei edes ole ao. pihassa tai sinne ei mennä ao. pihan kautta. Luetteloja täyttäessäni olen aina ollut erittäin tarkka tästä ja olen pyrkinyt tekemään niin kuin tuossakin yllä viitatussa oli tehty, eli lisätty "kohdalla" tms. Tämä on mielestäni tärkeää ja tulee olla koko ajan mielessä. Koska jonkun kokonaan muun aihepiirin (en edes enää muista minkä) yhteydessä muistan nähneeni lehdissä uutisia siitä, miten ihmiset ovat valittaneet, kun jonkun maastossa olevan asian takia rupeaa lappamaan autokuntia heidän pihoilleen tai pihaliittymiinsä. Mutta tämähän kyllä lukee mtös projektin ohjeissa, ja Suomessa maastossa liikkuvienhan on oletettava tuntevan esim. jokamiehen oikeuden ym. säännökset. Wikidatan kohdalla tästä tuskin muodostuu kaitenkaan ongelmaa, koska sen kautta luultavasti vähemmän tehdään spontaania bongailua ja em. säännökset on olettava joka tapauksessa tunnetuiksi.--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2021 kello 07.35 (EET)
Karttapaikassa on paljon kiinteistöjen katu-/tienumeroita näkyvissä vallinnalla "Selkokartta". Lisäksi noita numeroita saa katsottua kuntien omista palveluista.
Voitaisiin käyttää järjestelmällisemmin ilmaisua "lähin osoite" tapauksissa, joissa kohde on maastossa. (Tyyliin "Metsässä XXmäen päällä, lähin osoite YYtie NN".) Vaikka ei ole tarkoitus kertoa varsinaisesti ajo-ohjeita ja kävelyohjeita paikalle, ilmaisusta kävisi ilmi ilman koordinaattien syöttöä navigaattoriinkin, mihin ajaa ennen metsässä patkointia. Paimion luettelossa esimerkkejä tästä. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. tammikuuta 2021 kello 07.57 (EET)
Tuota Kyrön torin osoitetta mietin. Yleensähän torit, muut aukiot ja puistot ovat jopa paperikarttaan merkittyjä ja nimettyjä eikä niille välttämättä ole katuosoitetta. Vai pitäisikö nyt alkaa etsimään Senaatintorille osoitetta?--Htm (keskustelu) 14. tammikuuta 2021 kello 13.51 (EET)
Suomessa tie/katuosoitesysteemi on nykyään kaiken perusta perille löytämisessä rakennetussa ympäristössä (koordinaattisysteemin lisäksi, joka taas perustuu navigointiin laitteilla). Vain osa karttapalveluista tunnistaa torin nimiä. Yritäpä päästä mainitulle "Senaatintorille" vaikka Karttapaikan avulla.
Senaatintori voidaan olettaa varsin tunnetuksi paikaksi, mutta Kyrön tori ei niinkään. Siksi tilanne ei ole ihan sama. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. tammikuuta 2021 kello 14.46 (EET)
Kuntien opaskartoissa ja karttapalveluissa on usein toreja, puistoja ym. mutta karttoja ja karttapalveluita on kunnista vaihtelevasti. Sikäli siis nämäkin ovat mahdollisia, koska oletus kai lopulta on, että lukija on älykäs ja osaa etsiä karttoja. (Vaikka monet lultavasti käyttävätkin pelkkää google mapsia, eivätkä ole esim. Karttapaikasta kuulleetkaan.) Tuolle lähimmälle osoitteelle voi olla vaihtoehtona tuo karttapaikan ominaisuus, johon viittasin ylempänä Yläneen Uudessakartanossa (vai miten nimi nyt taipuukaan) olevan Björnin muistokaiverruksen kohdalla. Eli näköjään kun Karttapaikkaan syötää parillisia tai parittomia haja-asutusalueen osoitenumeroita, niin karttapaikka generoi tienvarteen ao. kohtaan linkkejä osoitenumeroille 10 metrin välein vaikka keskelle ei mitään, jolloin siis voi valita numeroista lähimmän, vaikka koko tienvarressa ei olisi ensimmäistäkään taloa. Erotuksena selkokarttaan siis on, että selkokartassa ovat osoitenumerot vain rakennuksille. Kumpaakin siis preriaatteessa ja käytännössäkin olisi mahdollista käyttää. --Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2021 kello 22.30 (EET)
Voisi siis oikeastaan miettiä, kumpaa noista käyttäisi: lähintä osoitetta, vai myös keskelle ei mitään haja-asutusalueella karttapaikan avulla generoitavissa olevaa osoitenumeroa. Ainakin tuo generoitu osoitenumero tuottaisi tarkan sijainnin vähemmillä selityksillä. Vielä ei näytä olevan artikkelia Haja-asutusalueiden osoitejärjestelmä, mutta sellainen on mahdollista luoda. Silloin voidaan artikkelien johdannossa kenties tarvittaessa mainita haja-asutusalueiden osoitejärjestelmä ja ao. artikkelissa siitä on mahdollista kertoa tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2021 kello 22.59 (EET)

Paikka-sarakkeessa olisi varmaankin hyvä käyttää katuosoitetta muun paikan kuvaamisen lisäksi. (Voidaan antaa vinkkejä osoitteen selvittämiseksi numeroineen.)

Mutta mitä tehtäisiin tiedon muotoilulle, jotta homma toimisi hyvin WD-yhteyksien mielessä sekä luetteloiden kirjailemisen mielessä?! --Aulis Eskola (keskustelu) 16. tammikuuta 2021 kello 16.36 (EET)

Cedercreutz[muokkaa wikitekstiä]

Käyttäjä:Risukarhi taisi huomata, että kuvia Emil Cedercreutzin (k. 1949) veistoksista pitäisi siirtää commonsiin ja lisäsi tätä tarkoittavan mallineen joihinkin kuviin. Kun rupesin tutkimaan kokonaistilannetta, niin esim. tässä kuvassa Cedercreutzin veistoksesta onkin toisenlainen malline, jonka mukaan ei pitäisikään siirtää. Minkä mukaan mennään?--Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2021 kello 10.22 (EET)

Kuitenkin Emil Wikströmin (k. 1942) veistosten kuvia taas on commonsissa. Kun tutkin tuota edellä viitatun mallineen tekstiä, niin en oikein hahmottanut, mitä eroa Wikströmillä ja Cedercreutzilla tässä nyt on, ja onko jotain väliä esim. tuossa mallinessa mainitulla vuodella 1923, ainakin Wikströmin teoksia on commonsissa sen kummankin puolen.--Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2021 kello 10.28 (EET)

Mennään sen mukaan, mitä tekijänoikeuksista on säädetty. Noissa ei riitä se, että taiteilijan kuolemasta on kulunut 70 vuotta, vaan mukaan astuu URAA eli Uruguay Round Agreements Act, joka koskee teoksia, joiden tekijänoikeus on ollut voimassa vielä 1.1.1996. Teoksen julkaisuvuosi on oleellinen. Commonsissa on tekstiä. Meidän uraa-malline on myös tarkistettava, onko se oikein vai ei. Se että Commonsissa on jotain, ei tarkoita sitä, että se olisi siellä oikein perustein. Mulla ei ole nyt päivällä aikaa ruveta penkomaan sitä.--Htm (keskustelu) 8. helmikuuta 2021 kello 10.50 (EET)
Toivottavasti joku muu ehtii. Minullakaan ei ole aikaa. Jatkuvastihan commonsissa on mitä kuuluisi tänne ja päinvastoin. Tavallinen pulliainen, joutuisi viikon opiskellemasan näistä selvän saadakeen eikä sittenkään voi olla varma. Silloin ei auta kuin uskoa viisaampia tai katsoa mitä muut tekevät, sikäli kuin niitä viisaampia löytyy tai jos muut sattuvat tekemään keskenään samalla eikä eri tavalla. @Susannaanas: löytyykö vastaus apteekin hyllyltä?--Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2021 kello 10.56 (EET)
Nuo Wikströmin työtkin ovat olleet tuolla iät ja ajat. Joku joka tietää ja ehtii, voisi ehkä tänne jonnekin kirjoittaa ohjeen. Nyt tässä projektisivulla lukee: "Jos kyseessä on nuorempi kuin 70 vuotta tai tekijän kuolemasta on kulunut alle 70 vuotta, kuva tallennetaan Wikipediaan." Jos tämä ei olekaan näin, niin ohje kai pitäisi korjata. --Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2021 kello 10.59 (EET)
Eli joku viisasa siis saisi kertoa ja kirjoittaa projektisivulle rautalangasta vääntämällä, että mikä se nyt on, mitä niistä tekijänoikeuksista on säädetty. Ja mikä on se tarkka kaava, millä kussakin tapauksessa lassketaan, mihin kuva kuuluu tallentaa. Ymmärtääkseni noiden sääntöjen kai on pakko olla kirjoitettavissa jonkinlaiseksi selkeäksi vuokaavioksi. --Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2021 kello 11.04 (EET)
Sikäli kun olen ymmärtänyt oikein, tuo URAA-rajoitus koskee tällä hetkellä teoksia, joiden julkaisuvuodesta on alle 95 vuotta. Malline {{URAA}} puhuu "ennen vuotta 1923 julkaistuista", mutta vuoden 2018 jälkeen ovat vuosina 1923–1925 julkaistut teokset ehtineet siis jo vapautua rajoituksesta. Cedercreutzin Satakunnan karhu on vuodelta 1938, joten sen kuvaa ei voi vielä siirtää Commonsiin, mutta vuotta 1926 edeltävät voi. Vähän harmaalle alueelle tosin menevät veistokset, jotka on pystytetty julkiselle paikalle vasta vuosikymmeniä niiden valmistumisen jälkeen (esim. Tiedosto:Into Saxelin Yllätys 1925.jpg). Useimmat niistä ovat todennäköisesti olleet jo pian valmistumisensa jälkeen esillä jossain yhteydessä (siis "julkaistu"), mutta periaatteessa noita pitäisi kai selvittää tapauskohtaisesti. --Risukarhi (keskustelu) 11. helmikuuta 2021 kello 16.18 (EET)
Tuo on kyllä niin monimutkainen kaava, että se se olisi hyvä joko kirjoittaa projektisivulle tai tehdä linkki johonkin, missä se on kirjoitettuna. Jos tuommoista lähtee omin päin arpomaan, niin ei voi koskaan olla varma vaan joka tapauksessa pitää aina kysyä viisaammilta. Ja lisäksi tosiaan, jos otetaan uusia valoksia, niin kuin Cedercreutzun teoksista paljon otetaan jälkisäädösten perusteella, niin tulee lisää määrittelyn tarvetta.--Urjanhai (keskustelu) 11. helmikuuta 2021 kello 17.07 (EET)

URAA-rajoitus[muokkaa wikitekstiä]

Tässä käsitellään valokuvia (tai muita mediatiedostoja) taideteoksista, joiden alkuperämaa on Suomi ja joista otettuja valokuvia (tai muita mediatiedostoja) halutaan tallentaa Wikimedia Commonsiin. URAA-rajoitus perustuu Uruguay Round Agreements Actiin, jota on kuvattu enkkuwikin artikkelissa en:Uruguay Round Agreements Act. Jäljempänä on viitattu myös niin sanottuun URAA-päivään, joka on suurimmassa osassa valtioita 1.1.1996. Lista eri valtioiden URAA-päivistä löytyy Commonsista C:Wikipedia:Non-U.S. copyrights#Dates of restoration and terms of protection. Jos teoksen alkuperämaa on Suomi, URAA-päivä on 1.1.1996. Wikimedia Foundation on Kaliforniassa ja palvelimet Virginiassa, joten Commonsiin tallennettujen mediatiedostojen suhteen pitää noudattaa myös Yhdysvaltojen lakia.

URAA-rajoitus koskee sitä, onko teos vielä tekijänoikeuden suojaama Yhdysvalloissa, vaikka sen tekijänoikeus teoksen alkuperämaassa olisi jo rauennut. Suomessa tekijänoikeus raukeaa, kun on kulunut 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta. URAA-rajoitus koskee teoksia, joiden tekijänoikeus on ollut teoksen alkuperämaassa voimassa vielä URAA-päivänä 1.1.1996, vaikka tekijänoikeus Suomessa olisi jo sittemmin rauennut. Näille teoksille palautuu tekijänoikeuden rajoitukset Yhdysvalloissa URAA-säännöksen perusteella ja nämä teokset vapautuvat tekijänoikeudesa Yhdysvalloissa vasta, kun teoksen julkaisuvuodesta on kulunut 95 vuotta.

URAA:n ja alkuperämaan tekijänoikeuden perusteella teos voi olla vapaa tekijänoikeuden rajoituksista alkuperämaassaan, mutta rekijänoikeuden suojaama Yhdysvalloissa ja toisaalta teos voi olla vapaa tekijänoikeuden rajoituksista Yhdysvalloissa, mutta tekijänoikeuden suojaama alkuperämaassaan. --Htm (keskustelu) 19. helmikuuta 2021 kello 07.01 (EET)

URAA-malline[muokkaa wikitekstiä]

URAA-mallineessa Malline:URAA on luotu vuonna 2013 ja siihen on laskukaavaan jäänyt mallineen luomisaikaan sidottuja arvoja, jotka eivät päivity. Korjasin mallineen tekstiä, mutta kaavat kaipaavat tarkistusta. Ehtisikö @Zache: vilkaista? Tai Käyttäjä:Joku muu? --Htm (keskustelu) 19. helmikuuta 2021 kello 07.01 (EET)

@Zache: Huhuu? --Htm (keskustelu) 3. maaliskuuta 2021 kello 09.54 (EET)

Videoita luetteloon?[muokkaa wikitekstiä]

Olen ryhtynyt vähän omapäiseen puuhaan, lisäämään tekemiäni veistosvideoita luetteloon. Luettelon ohjeissa puhutaan vain teosten ja muistomerkkien valokuvista ja valokuvaamisesta. Mutta videoimista ei kyllä missään kielletäkään.

Aluksi taustaa. Kuvasin viime kesänä yhteensä sata elokuvaa Helsingin patsaista, siis kuvasin polkupyörällä ajaen, editoin (vakautus ja hidastus sekä alku- ja lopputekstit ja himmennykset). Taustamusiikki on Applen Movie tablet-editoriversion käsittääkseni käyttövapaata musiikkia. Sitten konvertoin videot WM:n sallimaan formaattiin, joka on webm. Tekijänoikeudeltaan rauenneet tallensin Commonsiin ja uudemmat fiWikiin. Videot on julkaistu ja merkitty julkaistaviksi avoimilla CC-lisensseillä.

Tallensin kokeeksi ja aluksi seuraavat videot Commonsiin:

sekä fiWikiin tallennettuina:

Julkasin nämä kaksi edellistä myös tekijöiden eli Kaija Kontulaisen ja Sakari Tohkan artikkeleissa.

Pyytäisin osallistujilta keskustelua ja mielipiteitä aiheesta, voidaanko listoissa hyväksyä videoita (jos ne on hyväksytty tallenteina fiWikiin ja Commonsiin)? Jos olette kauheasti vastaan, voin toki poistaa ne ja laittaa valokuvat tilalle. Mutta jos ette pane vastaan, minulla on siis lähes sata näitä videota, jotka voisin tallentaa listoihin. Ne ovat Helsingistä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. helmikuuta 2021 kello 20.15 (EET)

Lisäsin vielä videon Pirkko Nukarin Hanhiparvesta sekä Helsingin listaan että hänen artikkeliinsa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. helmikuuta 2021 kello 20.35 (EET)

Wau. Suoralta kädeltä en vastusta ainakaan sitä, että taideteosartikkelissa on sekä kuvie että video teoksesta.--Htm (keskustelu) 11. helmikuuta 2021 kello 08.18 (EET)
Nuo ovat erinomaisia teosartikkeleissa! Ne kuvaavat hyvin patsaiden / veistosten kolmiulotteisuutta ja ne esittävät myös kohteiden suhdetta ympäristöönsä.
Luetteloon en laittaisi noita. Perusteita:
  • Videon alkukuva ei useinkaan ole still-kuvana edustava otos kohteesta. (Videon kannalta yhden sen ruudun ei useinkaan ole edes tarkoituksenmukaista yrittää "olla hyvä valokuva".)
  • Teknisesti luetteloon piirtyy videon päälle kuvake, joka estää kuvan tarkastelun yhdeltä silmäykseltä avaamatta videota.
Ajatukseni on siis "portaittainen": Luettelossa helppo pikainen silmäys kohteeseen (muutama perustieto ja neutraali tiukasti rajattu valokuva). Kiinnostavista kohteista kohteen artikkelissa lisää tietoa sanoina ja kuvina ja videoina. Tämän takia muuten kohteista olisi hyvä ottaa kentällä myös yksityiskohtien kovia: esim. laajoista töistä sen osien kuvia ja kohteisiin liittyvien laattojen tarkkoja lähikuvia. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. helmikuuta 2021 kello 10.13 (EET)
Tuo vaikuttaa kannatettavalta näkemyksellä. Teosartikkeleissa on mahdollisuus ja usein tarvekin esim. useampiin kuviin. Ja kuten kuvissakin, laajemman tarjonnan voi vielä ilmaista myös commons-linkillä.--Urjanhai (keskustelu) 11. helmikuuta 2021 kello 17.17 (EET)
En ole projektin osallistuja, mutta kommentoin silti: Videot ovat sinällään kiva juttu ja myönteinen uutuus, mutta tuo valitsemasi taustamusiikki voidaan kokea häiritseväksi tai tietosanakirjan arvokkuuteen sopimattomaksi (liian kornia eikä liity itse teoksiin mitenkään). Videon loppuun isoilla kirjaimilla ilmestyvä käyttäjänimikin on vähän kyseenalainen, koska eihän Wikipedian kuvatiedostoihinkaan panna kuvan ottajan nimeä itse kuvan päälle vaan tiedoston kuvailutietoihin. Aleksanteri II:n patsaan videossa on myös vähän kehnonpuoleinen valaistus ja itse keisarin pää leikkautuu ulos kuvasta noin puolet koko videon kestosta, joten sen voisi ehkä korvata paremmalla. Tämä on ehkä sellainen aihe, josta voisi keskustella kahvihuoneessakin eikä pelkästään yhden wikiprojektin keskustelusivulla, koska nämä tyyliseikat saattavat herättää intohimoja koko käyttäjäkunnassa. En tosin usko, että kukaan sinällään vastustaisi havainnollistavien videoiden lisäämistä artikkeleihin. --Risukarhi (keskustelu) 11. helmikuuta 2021 kello 16.35 (EET)
Itse puolestaan pidin ihan hyvänä sitä, että videossa tulee voimakkaasti esiin teoksen kokonaisuus ja myös ympäristö. Kohteessa on paljon muutakin kuin keisari.
Hyvällä modernilla kuvauskopterikalustolla saisi varmaan teknisesti parempaa jälkeä, kun ohjelmoisi droneen tarkasti 3D-kuvausreitit. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. helmikuuta 2021 kello 08.20 (EET)
Risukarhin tavoin pitää tunnustaa, että olen aina ollut asiaan liittymätöntä taustamusiikkia vastaan kun esim. jostain tärkeästä aiheesta, josta olen kiinnostunut ja jota kannataan, tehdään video, jossa on mainofilmimäinen taustamusiikki. Siksi juuri tässä yhteydessä video ilman musiikkia voisi olla neutraalimpi. --Urjanhai (keskustelu) 11. helmikuuta 2021 kello 17.15 (EET)

Keskustelun palautteen perusteella poistin videot Helsingin luettelosta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. maaliskuuta 2021 kello 22.04 (EET)

Hautamuistomerkit[muokkaa wikitekstiä]

Harri Holkerin hautamuistomerkki on tuotu Helsingin luetteloon. Luettelon määrittelytekstissä lukee: "Luettelossa on ... sekä hautausmailla olevia yleisiä muistomerkkejä ja patsaita. Luettelossa ei mainita ... eikä yksittäisten hautojen veistoksia. Holkeri on haudattu tuolle paikalle, kyseessä on siis yksittäisen haudan veistos eikä mikään yhteismuistomerkki? Millä perusteella palautit @Risukarhi:n tekemän kumouksen, @Kulttuurinavigaattori:? Ei luetteloon ole otettu muun muassa presidenttien hautamuistomerkkejä tai muita näyttävämpiä hautakiviä. Pekka Jylhä on tehnyt muun muassa Jaakko Pöyryn hautamuistomerkin, joka myös on Hietaniemessä. Muun muassa Porvoon luettelosta on poistettu Eugen Schaumanin, J. L. Runebergin, Werner Söderströmin ja Ville Vallgrenin hautamuistomerkit.--Htm (keskustelu) 14. helmikuuta 2021 kello 22.33 (EET)

Olisi kait perusteltua dokumentoida hautamuistomerkkejä hautausmaiden artikkeleihin (tai näiden ala-artikkeleihin). Suurien vanhojen hautausmaiden (kuten Hietaniemen hautausmaa) kohdalla kaikkia muistomerkkejä ei voi mielekkäästi pistää hautausmaan artikkeliinkaan. Olisiko siis tässä tapauksessa sopiva paikka Luettelo tunnetuista Hietaniemen hautausmaalle haudatuista henkilöistä? --Aulis Eskola (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 09.13 (EET)
Itse asiassa kai Luettelo Hietaniemen hautausmaalle haudattujen henkilöiden hautamuistomerkeistä voisi olla jopa oman luettelonsa aihe, vaikka siinä olisikin päällekkäisyyttä esim. presidenttien hautamuistomerkkiluettelon kanssa. Tuon henkilöluettelon funktio ja rajaushan on kuitenkin eri, koska vain osalla luettelossa lueteltujen merkittävien henkilöidsen haudoista on muistomerkkinä erityistä käsittelyä tarvitsevia hautamuistomerkkejä.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 10.27 (EET)
Tai ehkä voisi käsitelllä noita samassakin. Mutta saattaa olla että näiden kahden luettelon käsittelytapa ja rajaus vetävät liikaa eri suuntiin. Tai sitten Luettelo Hietaniemen hautausmaan muistomerkeistä, jossa lueteltaisiin presidenttien muistomerkkien ohella muita merkittäviä yksittäisten henkilöiden muistomerkkejä. - Koska merkittävä henkiklö ja merkittävä henkilön hautamuistomerkkihän ovat kaksi eri asiaa. - Ja samalla tietysti luettelossa voisibvat olla patsasprojektiin kuuluvat hietaniemen hautausmaan muut muistomerkit. Kumpi noista olisi parempi vaiko joku muu, jätän arvioitavaksi. EDIT: Itse asiassa voi olla, että tämä jälkimmäinnen olisi riittävä. - Tai riippuu ehkä kumpienkin muistomerkkien määrästä, jonka näkee vasta, kun aihetta alkaa työstää. --Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 10.34 (EET)
Pienempien hautausmaiden osaltahan taas voi tehdä niin kuin Aulis Eskola yllä esitti, eli dokumentoida suoraan hautausmaiden artikkeleihin.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 10.38 (EET)
En ottaisi noiden hautamuistomerkkien luettelointeja ainakaan kiinteäksi osaksi projektia. Alueita ja kohteita olisi hurja määrä Suomenmaassa ja projektin rajanveto näiltä osin tulisi kovin mahdottomaksi. (Rajanveto-ongelmia on toki muissakin kohdin...)
Niin totta, niiden luettelointihan olisikin tämän projektin ulkopuolista, johtuen tuosta sovitusta määrittelystä.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 17.37 (EET)
Eikö luettelossa voisi olla merkittäviä henkilöitä kuten nytkin ja vain joidenkin kohdalla kirjattaisiin erityinen muistomerkkikin merkittävänä? --Aulis Eskola (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 10.45 (EET)
Jos ei haluta tämän projektin ulkopuolisia erillisiä luetteloartikkeleita, niin vaihtoehtona olisi kai tässä Hietaniemen hautausmaan artikkeli (johon kuitenkaan ei mahtuisi paljon) tai (luultavasti paremmin) Hietaniemen hautausmaan muistomerkkiluetteloartikkeli. Jos nämä eivät kuulu projektiin mutta näitä kuitenkin halutaan käsitellä muiden ohessa, niin jotenkin käsittely pelkästään muistomerkkejä sisältävässä luettelossa tuntuisi selvemmältä kuin henkilöluettelossa. - Mutta toisaalta tuon paremmuuden näkee vasta kun ryhtyy työstämään. --Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 17.37 (EET)
Tässä tapauksessa meillä on myös Suomen presidenttien hautamuistomerkit, mutta tosiaan en sen suuremmin miettinyt lisätessäni Holkerin muistomerkkiä luetteloon kuuluisiko sen olla siellä. Lähinnä siivosin wikidatan puolella juttuja jotta pystyn löytämään ne teokset jotka on jo wikidatassa. --Zache (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 09.24 (EET)
Holkeri ei tietääkseni ole ollut presidenttinä. --Siivota voi, mutta tästä puheena olevasta muistomerkistä on oma artikkeli. Mutta edelleen kukaan ei ole selkeäasti sanonut, että Holkerin tai kenenkään muunkaan yksittäisen haudatun hautamuistomerkki ei kuulu luetteloon. Artikkelit eri hautausmaiden hautamuistomerkeistä, ja minne muualle ne luetteloidaan kuin patsasluetteloihin, ei ole keskustelun aihe. --Htm (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 12.08 (EET)
Hautamuistomerkit on kyllä mielestäni selvästi rajattu pois projektista (projektin kuntakohtaisista luetteloista) jo kauan sitten ja ne on edelleen rajattu pois. Alkuperäinen viesti sisälsi selkeän argumentoinnin asiasta. En ruvennut asiaa siksi toistelemaan.
Kommentoin sijoituspaikkaa, koska osassa vastaavia tapauksia kohteen tiedot on uhattu hävittää kokonaan Wikipediasta. Tiedot pitäisi vain siirtää tarkoituksenmukaisempaan paikkaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 13.38 (EET)
Jos hautamuistomerkin tekijä on tunnettu taiteilija, niin hänestä lienee artikkeli Wikipediassa. Ne voi minusta luetteloida sinne. --Htm (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 14.06 (EET)
Sekin käy. Ja niin kuin A. E. esitti, niin hautausmaidenkin artikkelit käyvät noin yleisesti. Tällaisia suuria, näin suuren muistomerkkimäärän hautausmaitahan kuin Hietanimen hautausmaa, koko Suomessa on vain kai pienehkö määrä (vai onko edes muita?), ja kun tämä vielä on maan pääkaupungin ykköshautausmaa niin sisällön jäsentäminen sen kohdalla on suurin piirtein uniikki kysymys. Siinäkin kai on vaihtoehtoina tehdä iso artikkeli, jossa on paljon sisältöä tai sitten tiivis artikkeli johon liittyy eri osa-aiheista pääartikkeleita. Silloin luultavasti valinta määräytyy siitä, kumpi sisällön määrään nähden on toimivin.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 17.52 (EET)
Kyllä minun mielestäni, niin kuin Aulis Eskolakin yllä asian oli ymmärtänyt, tuo juuri on ollut koko ajan aivan selkeästi ja nimenomaisesti sanottu ja sovittu alusti asti, ja kun niin kerran on sanottu, niin sitä sitten on nuodatettu koko ajan kun niin kerran on alussa sovittu. - Tietysti sitä voi muuttaakin jos haluaa. Ja kun tätä kerran kysyttiin, niin mitä muuta siitä sitten voi seurata kuin kysymys siitä, että mihin ne sitten tulisi sijoittaa, jos niitä kerran halutaan käsitellä, ja kun kerran noin alussa aivan selvästi oli sovittu ja moneen kertaan sanottu. - Mutta jos se ei olekaan keskustelun aihe, vaikka siitä keskustelu nimenomaisesti aloitettiin niin ei sitten.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 17.47 (EET)
Minäkään en oikein ymmärtänyt, miksi luetteloon tekemäni poisto kumottiin. Hietaniemen hautausmaalla on runsain mitoin kuvanveistäjien suunnittelemia hautamuistomerkkejä ja ne on kai ihan tietoisesti haluttu rajata luettelon ulkopuolelle. Pelkästään parinkymmenen metrin säteellä Holkerin haudasta ovat Urho Kekkosen, Mauno Koiviston, Risto Rytin, Kalevi Sorsan, Edwin Linkomiehen, Väinö Tannerin, T. M. Kivimäen, Paavo Ravilan ja Vilho Nenosen hautakivet, joista kaikki ovat tai niihin sisältyy taiteilijoiden toteuttamia veistoksia (myös Paavo Virkkusen ja Jukka Rangellin hautakivissä on jotain kuva-aiheita, jotka saattavat olla kuvanveistäjän tekemiä). Hietaniemen hautausmaalla on vastaavia niin paljon, että niistä saisi tosiaan ihan oman luettelonsa, jos joku onnistuu keräämään tiedot jostakin. --Risukarhi (keskustelu) 16. helmikuuta 2021 kello 18.49 (EET)
Tämä oli väärinkäsitys. Palautin Risukarhin poiston, anteeksi. Siis ei kuuluu luetteloon.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. helmikuuta 2021 kello 22.26 (EET)
Poistin sen nyt uudelleen tämän keskustelun pohjalta. --Risukarhi (keskustelu) 17. helmikuuta 2021 kello 18.03 (EET)

Jatkona edelliseen: kun alla alkoi toinen keskustelu toisesta aiheesta, niin se herätti kysymyksen, että jos yksittäiset hautamuistomerkit eivät kuulu hankkeen kunnittaisiin luetteloihin (ottamatta nyt kantaa siihen kuuluuko niin olla vai ei, koska niin kuin A. E.:Kin, olen koko ajan ymmärtänyt, että niin on alussa sovittu), niin miten suhtaudutaan yksittäisiin hautoihin hautausmaiden ulkopuolella. Tähän asti olen jättänyt ne pois, mmutta nyt huomasin tuon muistomerkin Vapaamuurarin hauta. - Tosinhan sitä erottaa "tavallisesta" kenen vaan yksityishenkilön haudasta hautausmaan ulkopuolella (esim. jossain Aurajoen varren suunnalla jonkun tavallisen talonpojan hauta keskellä peltoa 1700-luvulta EDIT: linkki lisätty jälkikäteen) tuo taiteellinen ulottuvuus. Ja sittenhän on myös jälkikäteen pystytettyjä, kuten koleraan kuolleiden muistomerkki metsässä Kemiönsaarella (ks. Kemiönsaaren luettelon keskustelu), mutta sitä vastaavia usean henkilön hautoja (esim. suuremmat onnettomuudet) hautausmailla onkin luetteloissa ennestään, joten se rinnastunee niihin ja kuulunee luetteloon.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 18.18 (EET)

Yksittäisiä hautoja hautausmaiden ulkopuolella on suhteellisen vähän, siis sellaisia, joissa on muistomerkki ja lähdetietoa. Vapaamuurarin hauta on historiallisella eli entisellä hautausmaalla, ja esitellään Helsingin taidemuseon sivulla. Espoossa Leppävaarassa kadunpenkassa on Saksalaisen sotilaan hauta 1918 ajalta. Helsingin Vanhankaupungin kirkonraunioissa on kaivauksista löytyneen hautakiven jäljennös. Hautausmailla on myös patsasluettelokelpoisia muistomerkkejä: Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkit (vainajat ovat siis Karjalassa), Punaisten muistomerkit (ne on yleensä muistomerkkejä, joukkohaudat ovat muualla ja toki joukkohaudoillakin on muistomerkkejä, mutta ne eivät ole hautausmailla ja harvoin yksittäisen henkilön hautoja), valkoisten muistomerkit (näitä on kyllä sellaisia, jotka ovat 1-6 henkilön yhteisiä hautoja, voi olla että jossain on valkoisten muistomerkkinä pidetty yhdenkin ihmisen hautaa), sankarihautausmaiden muistomerkit, hautausmailla on vanhojen kirkkojen muistomerkkejä ja hautausmaiden perustamiseen liittyviä muistomerkkejä ja ihan tavallisia patsaita, jotka eivät ole minkään tapahtuman muistomerkkejä. Lisäksi on onnettomuuksien muistomerkkejä ja myös niissä kuolleiden yhteishautojen muistomerkkejä. Yksittäisiin hautoihin hautausmaiden ulkopuolella on suhtauduttu suopeasti. Ja ennen kuin kukaan huomauttaa, niin Joensuun luettelossa on runonlaulaja Petri Shemeikan muistomerkki, joka on ortodoksisella metsähautausmaalla. Se ei ole hautakivi, koska Shemeikan hautakivi on tuon muistomerkin vieressä siellä hautausmaalla. --Htm (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 18.51 (EET)
Tämä menee vähän ohi aiheen, mutta Vapaamuurarin hauta ei ole entisellä hautausmaalla. Artikkelin Helsingin hautausmaat lopussa on lueteltu muutamia muitakin Helsingissä kokonaan nykyisten ja entisten hautausmaiden ulkopuolella julkisilla paikoilla sijaitsevia yksittäisiä hautoja (niitä on enemmänkin kuin tuolla mainitut, kuten vuonna 1918 kaatuneiden saksalaisten sotilaiden haudat useissa eri paikoissa). --Risukarhi (keskustelu) 16. helmikuuta 2021 kello 18.42 (EET)
Totta. Ajatusvirhe tässä päässä. --Htm (keskustelu) 19. helmikuuta 2021 kello 04.16 (EET)

Komppaan Auliksen esittämää ideaa siitä, että olisi perusteltua dokumentoida hautamuistomerkkejä hautausmaiden artikkeleihin. Tai ylipäätään kannatan sitä, että hautamuistomerkkejäkin pitäisi myös huomioida. Hautamuistomerkeillä on kaksi merkitystä, yksi on muistettavan, haudatun henkilön merkitys ja toinen on se tosiasia, että hautamuistomerkeissä on paljon taiteellisesti ja taidehistoriallisesti merkittäviä teoksia, jotka pitäisi huomioida. Patsasprojektin luettelolissahan ei siis valita lueteltavia kohteita taiteellisin, ideologisin tai poliittisin kriteerein, vaan kaikki jotka täyttävät projektin kriteerit on otettava mukaan ja rajatapauksista keskustellaan erikseen. Hautamuistomerkeissä pitäisi tehdä tällaista merkitysten määrittelyä, mutta en näkisi sitäkään mahdottomaksi, kunhan aiheesta keskustellaan avoimesti ja asiallisesti. Haudoillahan on paljon taiteellisesti toissijaisia, dekoratiivisia ja teollisesti tuotettuja, sanoisinko kitsh-lajiin kuuluvia kolmiulotteisia objekteja, joita on turha tuoda Wikipediaan. Jos tekijä tunnetaan merkittävänä kuvanveistäjänä, näille olisi joku paikka hyvä olla olemassa. Oma vahva kokemukseni tällaisesta on Pekka Pitkäsen Kalervo Palsan hautamuistomerkki Kittilän hautausmaalla, josta aikoinaan kiisteltiin, mutta lienee eräs näitä taiteellisesti merkittäviä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. helmikuuta 2021 kello 23.06 (EET)

Oikeastaanhan se on juuri valintakysymys, että miten rajataan. Eli sisällytetäänkö projektin luetteloihin vai hautausmaiden artikkeleihin? Mutta jos kriteerinä on taiteellinen merkittävyys (toisin kuin itse projektissa), niin johtaisiko tämä valikointi silloin sijoittamiseen hautausmaiden artikkeleihin vai projektin kunnittaisiin luetteloihin? Aiemmin on mainittu ainakin Wäinö Aaltosen hauta Maarian kirkkomaalla, jossa on taiteilijan oma veistos, ja niin kuin joskus olen maininnut, niin Tl Kosken hautausmaalla Yrjö Liipolan isän (tavallisen maanviljelijän, ellei sitten peräti isoisä tms, en muista nyt tarkistinko vuosiluvuista) hautamuistomerkki on paljon komeampi kuin taiteijan, jonka pieni kivi on sukuhaudan sivuosassa. Isästä (tai isoisästä?) on kasvoreliefi, taiteilijan ja puolison vaatimattoman paaden päällä on joku kooltaan vaatimattomampi, mutta arvatenkin taiteilijan itsensä veistämä ihmis- tai enkelifiguuri. Monilla haudoilla on myös kasvoreliefejä (esim Mauno Kangas Somerolla). Ja sitten on vielä muistomerkkejä henkilöiden haudoilla, jotka on joku taho pystytänyt muistamismielessä, esim. Somerolla Martti Sakari Elomaan haudalla vaatimaton muistomerkki, jonka pystytti SKR lahoittajalleen. Ja joskus ei ole ilman eri lähdettä selvää, onko kyseessä hautakivi vai muistomerkki, esim. Carl Gustaf Wemanin muistolle myöhemmin pystytettyy paasi Kemiön hautausmaalla (jos ettsisi, niin tieto luultavasti löytyisi). Joskus taas on suoraan lähde, esim. Abraham ja Antti Achreniuksen muistomerkki Nousiaisissa. Ja joskushan taas muistomerkki voi olla hyvin tunnettu ja historiallisestikin merkittävä, vaikkei esim. sisältäisi erillistä veistosta, esim. File:Schaumanin hautamuistomerkki.jpg.--Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2021 kello 13.43 (EET)
Vaikka esim. noissa, mitä luettelin, merkittävyys lienee monissa enemmän kulttuurihistoriallista, jos on vain muistomerkki, muttei varsinaisesti taideteosta. Jajoskus taas voi olla taiteilijalta tilattu veisto ehkä hyvin vähän tunnetun yksityishenkilön haudalla, - Tietysti jos taiteilija on erittäin tunnettu, se voi tehdä teoksesta merkittävän (vrt. Juséliuksen mausoleumi).--Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2021 kello 13.50 (EET)
Tuli vastaan yksi esimerkki: Joseph Nemethin muistometkki savukosken hautausmaalla: Lähde: [12], s. 91-92, sisältäää kuvan muistomerkistä. Muistomerkin pystytti Savukosken kunta. Tällaisia jonkun tahon jollekin henkilölle pystyttämiä muistomerkkejä siis löytyy, joko veistoksella tai ilman kuten tässä. --Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2021 kello 14.49 (EET)
Erilaisten julkis-oikeudellisten yhteisöjen pystyttämiä muistomerkkejä on kuvainnollisesti "vino pino" eri hautausmailla ja kirkkomailla. Olen itsekin joskus johtanut tuollaista julkisoikeudellista yhteisöä, joka on historiansa aikana (mahdollisesti jonkun sopivan säätiön tai kansalaiskeräyksen /yritysyhteydenottojen rahoittamana) pystyttänyt ainakin kymmeniä muistomerkkejä kulttuurihistoriallisesti merkittävistä henkilöistä hautausmaille tai kuntakeskuksiin. Nykymaailmassa ei paikalle sattuva valokuvaaja paikanpäällä tiedä, kun tulee esimerkiksi sankarimuistomerkin tai muun kirkkomaan "vakioteoksen" tallentamiseksi, onko jonkun toisen hautausmaalle/kirkkomaalle pystytetyn muistomerkin alla myös todellinen hauta vai eikö. Kirkkomaalla voi olla hautamuistomerkiltä vaikuttava muistomerkki kirkonrakentajan, kunnan ensimmäisen papin tai kunnasta vaikkapa Ambomaalle lähteneen lähetystyöntekijän muistamiseksi. Nämä voivat olla, mutteivat läheskään aina ole, myös hautamuistomerkkejä. Toisinaan on valokuvaajalle selvinnyt jälkikäteen, että hautamuistomerkiltä vaikuttanut muistokivi onkin esimerkiksi paikkakunnalla vaikuttaneen kansanvalistajan, runonlaulajan tai seurakunnassa toimineen henkilön muistamiseksi pystytetty, mutta henkilöä ei sen tykö ole haudattu. Näitä en ole kuvaamisesta huolimatta läheskään aina listalle lisännyt, jos käsilläni ei ole ollut luotettavaa kirjallista lähdettä. Usein ei ole ollut pääsyä tai aikaa tutkia paikallislehtien arkistoja tai kotiseutuyhdistysten historioita, joista muistomerkistä saattaisi löytää lisätietoa. --Paju (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 03.31 (EEST)
Joskus lisäksi lähteissäkin tieto voi vaihdella siitä, onko kyseessä muistomerkki, joka ei ole haudalla vai muistomerkki, joka on haudalla, tai sitten tilanne on juuri tuo, että lähdettä, josta tämä yksiselitteisesti kävisi ilmi, ei ole jonakin ajankohtana tavoitettu. Joskus on myös muistomerkkejä (esim. seurakunnan pitkäaikainen kanttori tms.) joissa kerrotaan että on haudattu muualle, mutta muistomerkki on pystytetty tänne. Tai muistomerkki vaikkapa hautausmaan pääsisäänkäynnin luona, että henkilö (näkemässäni tapauksessa yksi jääkäreistä) on haudattu tälle hautausmaalle (tällaisen muistelisin nähneeni ja kuvanneeni).--Urjanhai (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 10.52 (EEST)
Kolme esimerkkiä paikalliselle seurakunnalle tärkeän henkilön muistomerkistä kuvina. Kyseessä eivät ilmeisesti ole hautamuistomerkit, vaikka muistomerkit ovat kirkkomaalla, tyypillisesti sankarihautojen tai muiden hautojen tapaan. Kuntakohtaisissa ennakkotiedoissa näistä ei kuvaajalla ollut tietoa ennen paikalle saapumista. Vastaavia muistomerkkejä muualle samalla hautausmaalla tai toisille paikkakunnille haudatusta, seurakunnelle merkittävistä henkilöistä lienee kymmeniä (ehkä satoja?) pitkin maatamme. Alla kuvatuista ensimmäinen muistokivi on lisätty kuntakohtaiseen julkisten taideteosten ja muistomerkkien listaan (lähteistämättömänä, vaikka henkilö mainitaan esim. tässä ja muistomerkki hautausmaalla sankarihautausmaan kohdeopasteessa), muita tätä kirjoittaessa vielä ei. --Paju (keskustelu) 8. toukokuuta 2021 kello 15.20 (EEST)

Hautausmaiden kohteiden luettelointi[muokkaa wikitekstiä]

Kokeilin hautausmaiden kohteiden luettelointia parin esimerkin kautta: Lempäälän kirkko#Hautausmaan muistomerkkejä ja Kangasalan kirkko#Hautausmaan muistomerkkejä. Kommentteja? --Aulis Eskola (keskustelu) 3. kesäkuuta 2021 kello 17.21 (EEST)

Näissä voi ainakin huomata päällekkäisyyden kunnittaiseen luetteloon. Kunnittaisissa luetteloissa ovat ilmeisesti kaikki muut paitsi yksittäisten henkilöiden hautamuistomerkit. Tästä tulee selkeä päällekkäisyys.
Toinen huomio on, että muodostaako näin tehty luettelo liian irrallisen ja turhan hallitsevan osan kirkkoartikkelista. Sijoittamisen kirkkoartikkeliin tekee hankalaksi myös se, että useissa kunnissa tai seurakunnissa, missä on kirkko, hautausmaita voi olla useita. Joissain ehkä hautausmaata ei ole kirkon yhteydessä lainkaan, ja tässä esitettyuyn tapaan valittuja muistomerkkejä voi olla muualla kuin kirkon luona olevalla hautausmalla, sikäli kuin kirkon luona edes on hautausmaata.
Tämän perusteella esittäisin artikkelien luomista hautausmaista ja hautausmaan muistomerkkien esittelyä niissä. Ne tukisivat myös kunnittaisia luetteloita, kun artikkelit voitaisiin sijaintipaikkoina linkittää ja samalla varmistaa, että kunkin hautausmaan sijainti on kunnittaisissa luetteloissa ilmoitettu oikein ja yhdenmukaisesti. Näissä luetteloissa ei päällekkä'isyys haittaisi, koska jo nyt on muitakin päällekkäisiä luetteloita. Ja niin kauan kuin ei ole ehditty tehdä luetteloa muistomerkeistä, artikkeli palvelisi lukijaa tarjoamalla muutoin perustiedot hautausmaista. Nämä tiedot usein on esitetty seurakuntien sivuilla hyvin. --Urjanhai (keskustelu) 3. kesäkuuta 2021 kello 17.51 (EEST)
Näistäkin kahdesta esimerkkihautausmaasta voisi kirjoittaa itsenäiset artikkelinsa, vaikka ne sattuvatkin sijaitsemaan kirkkotarhassa. Joitakin hautausmaa-artikkeleja onkin tehty, esim. Kalevankankaan hautausmaa ja Messukylän hautausmaa. Jos tällainen kohdeluettelointi tuntuu mielekkäältä, voitaisiin tuo artikkelien jakaminen tehdä (kirkko <-> hautausmaa). --Aulis Eskola (keskustelu) 3. kesäkuuta 2021 kello 18.04 (EEST)
Luulen että se olisi perusteltua. Hautausmaa-artikkelien laajuus voi aivan hyvibn vaihdella hyvin lyhyestä runsassisältöiseen. --Urjanhai (keskustelu) 3. kesäkuuta 2021 kello 18.23 (EEST)
Meillä on luokallinen hautausmaita: Luokka:Suomen hautausmaat. -- Htm (keskustelu) 3. kesäkuuta 2021 kello 20.11 (EEST)
Tosiaan. Pikavilkaisuilla tuolla näyttää olevan paljon kokeneiden käyttäjien huolellisesti luomia artikkelialoituksia. Ja seurakunnilla on hautausmaistaan yleensä hyvät perustiedot.--Urjanhai (keskustelu) 3. kesäkuuta 2021 kello 22.09 (EEST)

Helsingfors statyer och minnesmärken[muokkaa wikitekstiä]

Project Fredrikan blogasi siitä miten ovat päivittäneet Helsingin taideteosten tietoja Wikidataan ja OpenStreetMap:iin. Helsingin patsasluettelo mainittiin kirjoituksessa.

--Zache (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 12.03 (EET)

Kiinnostaisikohan heitä kääntää Helsingin patsasluetteloartikkeli tai vaikka jokin keskeinen Projekt Fredrikan aihepiiriin liittyvä valikoima tai poiminta siitä ruotsiksi Ruotsinkieliseen Wikipediaan? Tai luetteloita muualta Suomessa siltä osin kuin kohteet luetteloissa liittyvät ruotsalaisuutten Suomessa? (Tosin muualla Suomessa luetteloissa on vielä suuria aukkoja sekä suomenkielisillä että ruotsinkielisillä että kaksikielisillä alueilla. - Mutta yhtä lailla on myös pidemälle vietyjä luetteloita eri puolilta, ehkä useimmiten suuremmista kaupungeista. - Mutta silti tuskin yksikään luettelo mistään on täydellinen.) - Tosin Wkidata on varmaan paras paikka aloittaa, koska tehokkaampaa on pistää ensin sisällöt kuntoon siellä ja sitten vastaa tuottaa luetteloita Wikipedioihin. Wikidatasta ehkä voi tuottaa luetteloita jopa automaattisesti tai puoliautomaattisesti.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 18.06 (EET)
Kun lueteltiin tai pyydettiin nimeämään kiinnostavimpia suomenruotsalaisuuteen liittyviä muistomerkkejä Helsingissä niin listan ulkopuolelta tuli heti mieleen Vapaamuurarin hauta. Se on luullakseni erittäin tunnettu ja juuri arvoituksellisuutensa takia sitä kohtaan tunnetaan kiinnostusta. - Ja teksti siis ruotsia, mikä liittää sen aiheeseen. - Jokainen suomenkielinenhän voi sitä kouluruotsillaan yrittää tulkita.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 18.10 (EET)
Itse työstin joskus artikkelia Luettelo Ahvenanmaan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä hiukan eteenpäin (mutta se jäi vielä kesken) ja mietin, tulisiko teosten nimien siinä olla ruotsiksi vai suomeksi vai kummallakin kielellä. En työstänyt tätä ajatusta loppuun vaan merkitsin eventualismin hengessä edes jotenkin toistaiseksi. Mutta tätäkin luetteloa voisi auttaa, jos teosten nimet eri kielelilä mahdollisiman oikeassa muodossa vietäisiin ensin huolella wikidataan.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 18.25 (EET)
Luulisin, että ovat kiinnostuneita siitä, että se luetteloartikkeli olisi automaattisesti wikidatan perusteella päivittyvä luettelo kuin, että se itse luetteloolisi käsin ylläpidetty, ja siksi fokusoivat tuohon wikidatan päivittämiseen. --Zache (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 18.49 (EET)
Se on varmasti oikea tapa, kun heillä on hyvä tietotekninen osaaminen. Samaanhan pitäisi olla menossa yleisesti laajemminkin. Tämän tapaisissa aiheissa kuin tämä se olisi helppoa, koska jos muokkaaja pystymetsästä (niin kuin itse olen, ja varmaan useimmat muutkin tässä projektissa)) hallitsee hyvin substanssin, niin ei pitäisi olla konsti eikä mikään tuottaa meitä pystymetsämuokkajia varten rautalankaohjeet esim. siitä miten luodaan ja täydennetään luetteloa wikidataan. Ehkä nämä tämänkin projektin luettelot joskus saadaan wikidataan. Itse olen jostain muusta aihepiiristä jossain kokonaan muussa teknisessä ympäristössä nimenomaan itse pystymetsästä lähteneenä tuottanut rautalankaohjeita pystymetsästä lähteville, ja olen kokenut sen erittäin palkitsevana ja hedelmällisenä. - Mutta tässä kun en ole itse ehtinyt tätä opiskella, niin tarvitsisin ensin niitä rautalankaohjeita itse. - Opetustaitohan on oma taitonsa myös, muistan kuinka joku eräs todella fiksu ja sosiaalisesti kyvykäs erään alan ammattilainen joskus ihmetteli, että "kuinka ihmiset aina itkevät" hänen kursseillaan. --Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 19.09 (EET)
Ja siitähän on silloin hyötyä meillekin.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 19.10 (EET)

Kansainvälisiä ulottuvuuksia[muokkaa wikitekstiä]

Minuun otti yhteyttä Kaliforniassa asuva amerikansuomalainen, joka muisteli kahta isoisänsä aikoinaan omistamaa Tampereen patsasta. Hän kysyi niistä tietoa ja välitin toisen sijaintitiedot Tampereen listan mukaan. Toinen on ilmeisesti sisätiloissa oleva teos, josta välitin pyynnön Tampereen taidemuseon henkilölle.

Pyysin nykyisin Ohiossa asuvaa entistä työkaveriani kuvaamaan Sibeliuksen patsaan Clevelandissa Sibeliuksen luetteloon ja miksei myös toisen patsaan sikäläisestä Suomi-puistosta. Onko jollain tuttua Rio de Janeirossa? Hän voisi selvittää ja kuvata siellä olevan Wäinö Aaltosen Sibelius-patsaan ja liittää se luetteloon. Aikoinaan pyysin kuvan ruotsalaiselta Wikipedistiltä siellä olevasta Pietari Brahen patsaasta, joka liitettiin kyseiseen luetteloon.

Projektilla alkaa olla kattavuutta ja varmaan näitä kansainvälisiä kontakteja syntyy silloin tällöin. Hyvä tapa olisi varmaan välittää tietoja kysyjille, jos Wikipediasta niitä löytyy. Jos teoksia ei ole luetteloissa, niitä koskevia kyselyjä voi välittää paikallisille esim taidemuseoiden tai museoiden henkilöille. Näistä voi saada kiinnostaviakin provenienssitietoja julkisista taideteoksista.

Ja kansainvälisttä ulottuvuutta voisi tulla luetteloiden kääntämisestä, josta puhutaan aikaisemmassa keskustelussa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2021 kello 12.24 (EET)

Olen joskus miettinyt, että Suomen sisällä suuremmissa kaupungeissa, joissa on taidemuseoita tai museoita, puuttuvia tietoja voisi metsästää niistä, mutta en ole ehtinyt tehdä tällaisia yhteydenottoja itse ja tuskin ehdin lähiaikoinakaan. Joskushan myös on jostain erikoismuseoista onnistuneesti tavoitettu tietoja.--Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2021 kello 21.18 (EET)
Tässä olisi tarkoitus keskustella niistä kontakteista ja yhteydenotoista, joita Suomen patsaslistat ovat herättäneet ulkomailla. Kaupunkien taidemuseoiden ja museoiden tiedot ovat olleet keskeinen osa projektin lähdeaineistoa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2021 kello 22.27 (EET)
Joo, ei siitä sen enempää.--Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2021 kello 22.32 (EET)
Kun aiemmin mainittiin ruotsi, niin suomen kielistä on vielä saame. Sielläkin suunnalla on ollut aktiivisuutta myös Wikidatassa.--Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2021 kello 22.34 (EET)
Muistakaa lisäillä noita sitten myös luetteloon Luettelo suomalaisten patsaista ja muistomerkeistä ulkomailla, kun sekin on olemassa. Teosten tiedot voi lisätä luetteloon, vaikka kuvaa ei olisikaan. --Risukarhi (keskustelu) 5. maaliskuuta 2021 kello 19.25 (EET)
Tukholmassa oli johonkin laivasatamaan mennessä ainakin yksi Suomelle tai suomalaisille omistettu muistomerkki, saattoi olla mahdollisesti useampikin.--Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2021 kello 20.21 (EET)

Lapin julkista taidetta[muokkaa wikitekstiä]

Artlocator on tehnyt luettelointia julkisista teoksista Lapin läänissä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. toukokuuta 2021 kello 20.13 (EEST)

"Palvelu esittelee julkista taidetta katutaiteesta ympäristötaiteeseen ja monumentteihin. Lisäksi palvelusta löytyy muita kulttuurikohteita kuten gallerioita ja taidemuseoita."
"Kohteiden lisäämisestä kartalle vastaavat eri taideorganisaatioiden edustajat ja muut luotetut tahot. Jos haluat saada oikeudet teosten lisäämiseen, lähetä sähköpostia: artlocator@artor.io. "
"Projektin idea on syntynyt Lapissa, jossa julkisia teoksia ja ympäristötaidetta löytyy kaupunkikeskustojen lisäksi erämaista, kylistä ja retkeilyreittien varsilta."

Miten arvioisitte tätä palvelua? --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. toukokuuta 2021 kello 20.36 (EEST)

Ilmeisen luotettava, mutta kovin moninainen ja hajanainen. Hyvin moninaisia kulttuurikohteita - rakennuksia ja laitoksia ja sisällä olevia kohteita. Käytössä hankaluuksia suhteessa luetteloihimme:
  • Kohteita ei saa lajiteltua (ainakaan mobiilissa).
  • Ei teosselausta listana, vain paikkaselaus.
  • Teostiedot hyvin eri tasoisia - monista esim kohteen varsinainen nimi puuttuu ja on vain tekijä ja vuosi. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. toukokuuta 2021 kello 21.14 (EEST)
Kuten yllä: Tiedot ilmeisen luotettavia, mutta vaihtelevia: Joistain vain kuva ja tekijän nimi, joistain laaja kuvaus ja linkkejä lisätietoihin. Lisäksi teokset erilaisia ajatellen sisältymistä omaan projektiimme, seassa voi olla jokunen julkisten sisätilojen työ, ympäristötaidetta esim. biohajoavista materiaaleista, joka ei ehkä ole pysyvää tai ei ilmene, onko teoksia muuten aiottu pysyviksi. Taiteilija nimeltä Anttii Stöckzell näyttää tehneen veistoksia muun ohella myös lumesta ja jäästä (sulavat ilmeisesti keväällä). Alueellinen kattavuuskin vaihtelee: Rovaniemeltä runsaasti teoksia, Kemijärveltä, Kemistä ja Torniosta samoin, Sodankylästä jokunen, muilta paikkakunnilta yksittäisiä. Lisäksi pari tiheää ympäristötaiderypästä eri puolilla Lapin erämaita, toinen hyvin vähin selityksin, toisessa tapahtuman nimi ja vuosi. Rajauspohdintaa voi tulla joltain osin, mutta varsinkin yhdessä muiden lähteiden kanssa vaikuttaa käyttökelpoiselta, kun on ilmeisen tarkka paikannustietoa ja osaan voi löytyä lisätietoja muualta, ja osassa lisätietoja annetaankin. Missään nimessä ei kattava, mutta varmasti hyödyllinen. --Urjanhai (keskustelu) 9. toukokuuta 2021 kello 21.33 (EEST)

Pop-sankareiden monumentit, pop ja populismi[muokkaa wikitekstiä]

Tällainenkin gradu on tehty Turussa, valitettavasti sitä voi lukea kokonaan vain Turun kirjastossa, jos sielläkään nyt korona-aikana. Pop-tähtien kommemoraatio kiinnostaisi, ja myös gradun liitteenä oleva luettelo teoksista. Vähän laajemmin ajateltuna julkinen taide on sen vahvan julkisuuden takia ainakin osaksi ollut kauankin tekemisissä populaarien asioiden kanssa. Ilmeisesti Napoleon synnytti monella tapaa toteutetun populaarin sankarikultin, jota Suomessakin toteutettiin kansallissankareiden patsailla. Mitä muuta Runeberg oli kuin pop-sankari? Ja jos populismi on aikamme voimakkain aatehistoriallinen ilmiö, ja jos taide jotenkin aina kuvastaa aikaansa, en ihmettelisi jos sitä olisi ripaus julkisessa nykytaiteessakin, kuten tässä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. kesäkuuta 2021 kello 07.07 (EEST)

No eipä syntynyt popkulttuuri, tai sankareiden ihannointi kulttuurissa Napoleonin aikana. Ja ei popularismi ole voimakkain aatehistroiallinen ilmiö. Erilaisia väitteitä voidaan esittää graduissa ja väitöskirjoissakin, mutta ne ovat yksittäisiä väitteitä, ehkä tosia jossain maassa, hetkessä ja joltain näkökannalta. --Paju (keskustelu) 16. heinäkuuta 2021 kello 15.20 (EEST)

Kankaanpää[muokkaa wikitekstiä]

Eräs toimittaja laski vastikään Wikipedian listoihin perustuen, että Kankaanpäässä on eniten patsaita Suomessa väkilukuun nähden. On joitakin muitakin kuntia, mutta ne ovat varsin pieniä. Syy Kankaanpään johtosijoitukseen ei ole se, että julkiset teokset olisivat Kankaanpään taidekoulun opiskelijoiden "opiskelijaprojekteja", vaan ammattiveistäjien teoksia näyttää olevan paljon. Monet ovat tietty olleet opettajina tai opiskelijoina taidekoulussa. Kankaanpään teosten runsaus johtuu siitä, että siellä on ollut muutamia henkilöitä ajamassa asiaa, aiheesta voisi kirjoittaa jotain, jos siitä saadaan julkaistua tietoa. Wikipediassa on hyvää luettelon kattavuus, 117 kohdetta, mutta huonoa se, että kuvattu on vain 11. Myös tekijöiden punaisia linkkejä on paljon.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. kesäkuuta 2021 kello 16.13 (EEST)

Jotakin lähteistässäni muistelisin hämärästi jossain lähteessä olleen tuosta jotain selostusta (olisiko ollut jokin projekti, esim. erilaisia EU-projekteja on paljon, ja taidekoulupaikkakunnalla projekti voi syntyä taiteen ympärille), mutta en ole ollenkaan varma. Tai sitten teoksia oli jonkun (valta?)tien varrella. Wikipedian luettelot ovat joka tapauksessa vielä maanlaajuisesti sen verran kesken, ettei mitään kovin varmaa voida sanoa kuntien ja kaupunkien todellisten listasijoitusten osalta, vaikka monissa luku jo lienee varsin tarkka. Tuo uutinen lienee syyyytä lisätä Medianäkyvyyys-sivulle, jos ei ole jo.--Urjanhai (keskustelu) 15. kesäkuuta 2021 kello 16.23 (EEST)
Se taisi olla Kankaanpään luettelossa nyt Aiheesta muualla -linkkinä oleva julkaisu Satakunnan teistä. Siinä sivuilla 18-19 kerrotaan Taidetie-hankkeesta Valtatie 23:lla. Mutta se ei varmaan yksin selitä teosten runsautta. Tilanne muistuttanee hiukan Harjavaltaa, eli kun kaupungissa toimii jokin taidealan laitos, niin tämä jollakin lailla näyttää synnyttävän julkiseen taiteeseen liittyviä hankkeita tai ohjelmia.--Urjanhai (keskustelu) 15. kesäkuuta 2021 kello 16.30 (EEST)
Alkujaan julkisia teoksia oli varsin maltillisesti mutta vuonna -95 niitä tuli kerralla jotain parikymmentä ja kahta vuotta myöhemmin vielä toinen mokoma. Ovat kivenveistosymposiumien tulosta ja tekijöinä taidekoulun opettajien ja opiskelijoiden lisäksi sympparin kv. osanottajia. Volyymi tulee tästä. Osa on ok ja osa sivukiveä tai muuten hoh hoijaa -osastoa. Sama pätee myöhempiin ympäristötaidekurssien tuotoksiin. Kaupungin sivuilla on hyvä esite, jossa on esitelty myös poistettuja teoksia. Pitääpä lisätä artikkeliin.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 28. kesäkuuta 2021 kello 15.34 (EEST)
Taidekehästä voisi kertoa lisää. On kirja "Kankaanpää - luovien ihmisten kehä". On väitöskirjakin.
Täydennän vähän keskeisiä kuvia sieltä, mutta paljon on lisää kuvattavaa. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. kesäkuuta 2021 kello 22.03 (EEST)
Lähteistin jokin aika sitten näistä teideteoksista vastaavan tahon artikkelin Kankaanpään kaupunginmuseo. Linkki julkisen ulkotilan teoskuvauksiin löytyy. Muutamia kuvauksen esittelemiä teoksia on sittemmin poistettu. --Paju (keskustelu) 16. heinäkuuta 2021 kello 15.25 (EEST)

Taide-lehden jutut[muokkaa wikitekstiä]

Tänään ilmestyneessä Taide-lehdessä on Timo-Erkki Heinon juttu patsaprojektista otsikolla Kaikki julkiset Wikipediaan. Samassa lehdessä on myös samalta kirjoittajalta artikkelisarja, joka käsittelee luonnon- ja maisemansuojelun historiaa, taidetta ja taiteilijoita. Emil Cedercreutz rakensi Kokemäenjoen Harjavallan kosken rantatöyräälle ateljeekotinsa, sekä maaseudun elämäntavan museon Maahengen temppelin. Vuonna 1937 koski padottiin ja Cedercreutz haki korvausta myös ”näköalan menetyksestä”. Hän saikin korvausta ”myös muusta haitasta ja vahingosta” nykyrahassa vajaat 6 000 euroa. Sarjassa on myös selvitys Tapperien ns. koskisodasta Saarijärvellä, Oulankajoen puolustajan Reino Rinteen muistosta ja muistomerkistä, Kemijoen lohien puolustajasta graffitien avulla ja Erkki Mykrä muistelee vuoden 1979 Iines-padonvartijan aikoja. Artikkelien tietoja voi käyttää patsaluetteloissa ja artikkeleissa. Uutta tietoa ovat Petri Mannerin kallioon uurrettujen viiden luonnonsuojeluaiheisen teoksen sarja vuosilta 2006-2008, joiden tiedot lisäsin kyseisten kuntien Lohjan, Joensuun, Kuusamon, Kontiolahden ja Siuntion luetteloihin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. kesäkuuta 2021 kello 14.33 (EEST)

Tämäkin olisi mukava saada Wikipedia:Medianäkyvyys-sivulle. Ei taida olla netissä (en ainakaan löytänyt), mutta ehdottomasti kirjastokäynninkin arvoinen.--Urjanhai (keskustelu) 17. kesäkuuta 2021 kello 17.57 (EEST)

Ahvenanmaa[muokkaa wikitekstiä]

Olen muokannut Ahvenanmaan taulukoita. Aiemmin sivulla Luettelo Ahvenanmaan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä oli joka kunnalle oma taulukko ja lisäksi otsikko niille kunnille, joille ei vielä oltu löydetty yhtään julkista taideteosta. Sivulla oli 55 teoksen tiedot. Jokaisella Ahvenanmaan 16 kunnasta oli myös oma sivu (esim. Luettelo Lemlandin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä), joka oli ohjaussivu, ohjattu sivulle "Luettelo Ahvenanmaan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä". Eilisen päivityksen mukaan kuntakohtaisissa taulukoissa on yhteensä 9930 teosta listattuna. Mutta, botti laski yhteistulokseen Ahvenanmaan yhteisen taulukon 55 teosta ja lisäksi se laski mukaan jokaisen ohjaussivun kohdetaulukon eli 16 kertaa tuon Ahvenanmaan 55 teoksen taulukon. Lopputulos oli, että laskennan tuloksena teosten yhteismäärä oli 16*55 eli 880 kpl liian paljon. Siispä purin ohjauksen kaikista niistä Ahvenanmaan kuntien ohjaussivuista, joissa kunnissa on vähintään kaksi taideteosta ja tein ohjaussivusta normaalin kuntakohtaisen sivun taulukoineen. Näitä uusia kuntakohtaisia sivuja tuli yhdeksän. Viidessä kunnassa on vain yksi taideteos, ja yhdistin ne yhteen taulukkoon sivulle Luettelo Ahvenanmaan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. Näitä kuntia vastaavat ohjaussivut ovat vielä olemassa. Lisäksi sivulla "Luettelo Ahvenanmaan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä" kerrotaan, että Getan ja Lumparlandin kunnissa ei ole yhtään taideteosta. Näidenkin kahden kunnan ohjaussivut ohjaavat vielä sivulle "Luettelo Ahvenanmaan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä". Jos nyt pyöräytetään taas bottia Käyttäjä:Fiwiki-tools-bot/Luettelot Suomen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä -tilasto, niin lopputulos on enää 7*5 = 35 taideteosta liian suuri. Se on huomattavasti pienempi kuin 880 teosta ja suunnitelmissa on tehdä vielä noille viidelle yhden teoksen kunnille omat sivut ja poistaa Getan ja Lumparlandin ohjaukset (eihän niissä ole teoksiakaan). Silloin botti laskisi oikein, eikä lopputulosta tarvitse säätää (voihan sen nytkin korjata, mutta huomaako kukaan?). Jos nyt ei huomaa, niin virhe ei ole niin suuri. -- Htm (keskustelu) 14. heinäkuuta 2021 kello 16.37 (EEST)

Tuo vaikuttaa hyvältä ja toimivalta ratkaisulta. Ahvenanmaan luettelon keskustelusivulla on joitakin mainintoja löydetyistä, mutta vielä luetteloihibn lisäämättömistä teoksista, monet niistä omiani. Voin jossain välissä koettaa lisätä ne ao. kuntakohtaisiin luetteloihin, ettei tarvitse sitä varten siirrellä tai linkittää kommentteja. (Tai jos en ehdi niin voin tarvittaessa linkittää keskustelusivuille.)--Urjanhai (keskustelu) 14. heinäkuuta 2021 kello 18.14 (EEST)
Epäilen kyllä, että muistomerkittömistä kunnistakin hyvin saattaa loppujen lopuksi löytyä jotakin. Mutta mitään varmuuttahan ei ole.--Urjanhai (keskustelu) 14. heinäkuuta 2021 kello 18.19 (EEST)
Hukkuneille merimiehille omistettuja musitomerkkejä taitaa olla liki jokaisessa kunnassa. -- Htm (keskustelu) 14. heinäkuuta 2021 kello 18.45 (EEST)
Se on eräs muistomerkkityyppi, ja myös eri aikaisten yksittäisten haaksirikko-onnettomuuksien muistomerkkejä ym. --Urjanhai (keskustelu) 14. heinäkuuta 2021 kello 18.54 (EEST)
Getassa Getaberget on korkea mäki ja sen laella on Karttapaikassa muistomerkkisymboli. En löytänyt mitään viitettä mikä se on, mutta katsomalla se selviää. -- Htm (keskustelu) 15. heinäkuuta 2021 kello 11.04 (EEST)
Tässä ilmeisesti kuva kohteesta - ei kylläkään selviä, minkä muistoksi tuo kohde on: Kivikasa ja laatta Soltunan kuppilan pihassa (kalliolla nimeltä Getabergen). --Aulis Eskola (keskustelu) 15. heinäkuuta 2021 kello 12.23 (EEST)

Oliko muuten tuollaisia ohjauksia miten paljon entisistä kunnista joko luotuina muuten tai niiden joidenkin kuntien osalta, jotka on liitetty muihin kuntiin projektin kuluessa? Jos tällaisia olisi, niin niistä seurannee samanlaista vinoumaa. Kuitenkin jos ohjauksia on syntynyt kun artikkeleita on mahdollisesti yhdistetty kuntaliitosten takia, niin silloin pitää huolehtia, että mahdollisen poistettavan artikkelin historia tulisi tavalla tai toisella talteen. Jos tällaisia olisi niin siinä historian talteensaannissa voikin olla vähän pähkäilyä.--Urjanhai (keskustelu) 15. heinäkuuta 2021 kello 10.23 (EEST)

Tämä projekti käynnistyi 2016 ja sen jälkeen on kuntaliitos koskenut Luviaa, Juankoskea, Valtimoa ja Honkajokea. Ne eivät esiinny taulukossa Käyttäjä:Fiwiki-tools-bot/Luettelot Suomen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä -tilasto, joten siltä osin lista on oikein. Mutta kun katsoin tarkemmin kuntaliitosta Honkajoki Kankaanpäähän tämän vuoden alusta, niin Honkajoen patsasluettelosivu on poistettu ja parin päivän päästä luotu uusi ohjaussivu samalla nimellä. En tiedä miksi. Eli Honkajoen patsasluettelon historia on poistunut samoin sen keskustelusivu. Linkki [13]. Kuten tuosta Ahvenamaan tapauksesta huomasi, pitänee olla tarkkana, ettei Fiwiki-botti laske mitään ohjaussivuja mukaan. Ahvenanmaan tapauksessa ei ollut kyse entisistä kunnista. Mulle tämä menee liian tekniseksi, enkä ole mikään nörtti, minä pystyn vaan ottamaan sen taulukon Exceliin ja katsomaan manuaalisesti, onko saman nimisiä taulukkoja ja toisaalta laittamalla suuruusjärjestykseen pystyin ihmettelemään, miksi koko Ahvenanmaan patsaat on laskettu niin monta kertaa. Excel tai mikä tahansa taulukkolaskentaohjelma on oikein hyvä kaikkeen yleiseen elämänhallintaan. -- Htm (keskustelu) 15. heinäkuuta 2021 kello 11.01 (EEST)
Ehkä hävinneet historiat voisi jonkun ylläpitäjän avulla palauttaa jonnekin. Jos botti ei laske mukaan entisiä kuntia vaan harvinaisena poikkeuksena .laski vain nuo nykyiset Ahvenanmaan kunnat, niin sittenhän ongelmaa ei ole vaikka ohjaukdia olisikin. En tosiaan tunne koko tuota tekniikkaa lainkaan.--Urjanhai (keskustelu) 15. heinäkuuta 2021 kello 12.48 (EEST)
Kaikkia noista ei ehkä ole luotukaan kun ei näy että olisi poistewttu, Valtimo oli ohjauiksena historioineen. Joillekin aiemmin lakanneille kunnillekin voi olla mahdollisesti ohjauksia, mutta ilmaqn merkittävää historiaa, mutta jos ohjaus ei entisten kuntien osalta sotke botin laskelmia, niin silloin ohjaukset voi säilyttää ja mahdollisest vahingossa poistetut palauttaa historian takia.--Urjanhai (keskustelu) 15. heinäkuuta 2021 kello 12.56 (EEST)

Teoslistojen haasteita: Liikenneväylien teoslistaukset, taiteilijan puoliavoimet patsaspuistot, muraalimiljöt[muokkaa wikitekstiä]

Ahvenanmaan tilanteen tavoin on ollut muitakin listausten yhteenvetoja kannalta haastellisia rakenteita. Eräänä hieman analogisena poikkeamana on ollut pyrkimys viedä kuntalistoille aina kuuluvia teoksia erillisiin, esimerkiksi jonkun liikenneväylän rakennusprojektin taideteosluetteloon. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun liikenneväylien julkisen taiteen teoslistat eivät tyypillisesti sisällä edes kaikkia kyseisen liikenneväylän varrella olevia taideteoksia, ja luettelojen fyysisten alueiden rajaus on ollut ongelmallinen tai vähintään hieman satunnainen; usein joidenkin toimijoiden kokoama teoslistaus on ollut riippuvainen esimerkiksi projektirahoituksesta (liikenneväylän uusimisen/rakentamisen projektin yhteydessä lisätyt teokset), esitteestä tai vastaavasta. Toki voi esimerkiksi valtatien, metroradan, juna-asemien yms. taideteoksia koota omiksi artikkeleikseen, mutta ne ovat sitten lisä kuntakohtaiseen koontiluetteloon, ei oikeuta poistamaan tai jättämään julkisessa tilassa olevia teoksia pois kuntaluetteloista. Moottoriteiden tai valtateiden varsien taideprojetit rakennushankkeiden osana edustavat vastaavaa; ja näistä on esimerkiksi tielaitos ja vastaavat tehnyt aiemmin ainakin jotain julkaisuja.

Toisena esimerkkinä haasteellisista taideteosten joukoista olen pitänyt puolijulkisten, yksityisessä käytössä olevalla maalla sijaitsevien patsaspuistojen heikosti lähteistettyä teospaljoutta. Esimerkiksi Vantaalla tuollaisia taideteospuistoja on kaksikin, ja jos niiden kaikki ulkotilan teokset saataisiin luetteloitua mukaan, Vantaan julkisten taideteosten teosmäärä voisi kasvaa suuruusluokkaa sadalla (riippuen mitkä työt luetaan mukaan, ja sinne jäävät). Sotungin Leonardo da Vilhun pihan teosten nimistä taiteilija, jonka tuotannosta on eräs näyttely Vantaan taidemuseossa, totesi allekirjoittaneelle jokunen vuosi sitten - tämä vapaasti tulkiten - että teoksille voidaan antaa nimet ja teostietoja kunhan niille löytyy ostaja... Läheisen Nissbackan kartanon veistospuiston Laila Pullisen teoksille on ollut monistetyyppinen, kävijän lainattavissa ollut listaus (jota en oikein hyväksynyt riittäväksi teosten lähteistykseksi). Ymmärtääkseni tämän veistospuiston teoksista on vihdoin viime tai toissa vuonna ryhdytty koostamaan näyttelyluetteloja kattavampaa kirjaa. Näiden patsaspuistojen teoksista pienelle osalle olisi jo löydettävissä luotettava lähteistys, mutten ole tuota teosten osajoukkoa Vantaan kuntalistaan siirtänyt, kun en ole halunnut ryhtyä tietoja syvemmin selvittelemään tai kuratoimaan (wikipedistien omaa tutkimusta; jota toki koko projekti edustaa).

Kolmas haaste liittyy muraalien luetteloinnin kattavuuteen (isojakin muraaleja tai kokonaisuuksia uupuu listoilta) ja esimerkiksi jonkun miljön kuten rautatieaseman pintojen jakamiseen eri taiteilijoiden tai tekijäryhmien teoksiksi. Kun esimerkiksi rautatieasemaa on kuvittamassa kymmenkunta "katutaiteilijaa" (kadullehan he harvoin maalaavat; koululaisia olen tavannut todellisina katutaiteilijoina :-) !), alkujaan ei usein kunkin roolia ja tekemiä kokonaisteoksen osateoksia oltu julkisissa viestimissä eritelty. Sittemmin teososien tekijöiden ja katutaideryhmien verkkosivustot (ja sosiaalisen median ulostulot) ovat tuoneet tekijäkirjoa ja osateosten vastuullisia taiteilijota esille paremmin. Muraaleilla katettujen teoskokonaisuuksien purkaminen tekijöittensä teoksiksi, temaattisesti ja tyylillisesti, lisäisi vaikkapa Vantaalla listattavien teosten määrää kymmenillä. Ja avaisi teoskokonaisuuksia syvemmäälle. Tämä muistuttaisi kakkoskohdan tavoin omaa tutkimusta; mutta on myös epäsuoraa vuoropuhelua katutaiteen tekijäyhteisöjen kanssa. (Jonkun muraalimiljön voisi ehkä kirjoittaa erillisartikkeliksi ensin, ja purkaa teemoja/pintoja tekijöittensä nimiin ensin siellä). On toisaalta luultavaa, että Wikipedia vaikuttaa esimerkiksi muraaleja tekevien yheisöjen julkisilla varoilla tuottamiin teosten listauksiin, koska yhteisöt ovat kasvavasti lisänneet myös muitakin kuin "oman poppoon" tekemiä teoksia teoskarttoihinsa ja kokoamilleen verkkosivuilleen. (Samaa vaikutusta wikipedialla on havaittu olevan enemmän kuin yhden aluetaidemuseon listauksiin). --Paju (keskustelu) 16. heinäkuuta 2021 kello 16.30 (EEST)

Tarkoitat varmaan "liikenneväylillä" Luetteloa Helsingin metron taideteoksista. Toinen "liikenneväylä", joka tulee mieleen on Tampereen ratikka, johon on suunniteltu ja toteutettu teoksia. Helsingin metrotaiteen lista syntyi aikoinaan, kun todettiin että asemat eivät ole ihan avoimia julkisia tiloja. Poikkeuksiakin on, esimerkiksi Gekko otettiin myös yleisluetteloon luetteloon. Ongelmana on joskus läheisyyden määrittely, onko esimerkiksi Riikka Purosen Sirenan kielet Myllypuron aseman edessä merotaidetta vai ei? No, se on molemmissa listoissa ja hyvä näin. Eli ratkotaan nämä tapaus tapaukselta. Patsasprojektin oheen on syntynyt useita erillisiä luetteloita, kuten mallineesta näkyy ja niitä varmaan kannattaa tehdä lisää sitä mukaa kun niille on perusteltuja kriteereitä löytyy. Kiintymys erilaisiin luetteloihin lienee wikipedistin merkki. Olen samaa mieltä, että päällekkäisyyttä ei tarvitse karsastaa.
Erillisiä luetteloita voi siis tehdä myös noista puolijulkisista tiloista, mutta oikeuksien kannalta on oleellista se, ovatko teokset istutettu paikalle pysyvästi vai väliaikaisesti. Esimerkiksi Nissbacka taitaa olla enemmänkin näyttelytyyppinen veistospuisto, jossa on erilaisia teoksia eri aikoina. Jos näin on, teosten kuvien julkaisu ei ole vapaa samalla tavalla kuin pysyvästi paikalle sijoitettujen. Mitä tulee teostietoihin, Wikipedia on kokonaisuutenakin riippuvainen julkaistuista tietolähteistä ja kuten toteat, olisi turhan työlästä alkaa kaivamaan tietoja esimerkiksi Laila Pullisen teoksista, vaikka julkaistuja tietoja saattaisi teoksista löytyäkin. Ylipäätään patsasprojekti on kartoittanut melko kattavan osan maan julkisesta taiteesta ja jäljelle jäänee jonkin verran sellaisia teoksia ja muistomerkkejä, jotka ovat jääneet vähemmälle julkisuudelle. En itse ole kuitenkaan huolissani näistä, koska arvelen että "nollajulkisia" teoksia on varsin vähän ja - vaikka projektin piiriin ei ole kuulunut teosten tai muistomerkkien arvottaminen - sanoisin omana mielipiteenäni, että näiden teosten merkitys on vähäinen. Ne ovat vähän kuin se ns. pöytälaatikkokirjailija, joka kirjoitteli kaikenlaista, mutta ei julkaissut mitään. Pitäisi ehkä ajatella, että ilman julkisuutta ei ole taidetta ja teokset, jotka eivät tule julkisiksi, eivät ole taidetta. Ehkä vähän raskaasti sanottu, mutta eikös Wikipediamielessä asia ole juuri näin? Media vie ja Wikipedia vikisee.
On totta, että patsasprojektin aikana muraalit eli seinämaalaukset ovat lisääntyneet. Niitä välittää ja tuottaa organisoidusti maassamme ainakin yksi kaupallinen yhtiö ja tilauksia ja "katutaiteilijoita" näyttää riittävän, kuten totesit. Ideasi kattavuuden saavuttamisesta purkamalla teoskokonaisuudet tekijöiden mukaan on hyvä, mutta tässäkin ollaan julkisuuden armoilla, eli muraaleista julkaistaan vain vähän itsenäisiä ja riippumattomia, analyyttisiä ja asiantuntevia tekstejä. Uusille taidelajeille tai taideilmiöille lienee tavallista, että varsinaista itsenäistä kritiikkiä aletaan julkaista vasta kun ala on vakiintunut. Muraalitaiteilijat ja alaa seuraavat ovat toisten (ja omienkin) teosten suhteen varmasti kriittisiä, mutta kun kritiikkiä ei julkaista ja kirjoittelu perustuu pääasiassa ei-itsenäiseen ns. tuotantoportaan kirjoitteluun, hyvä lähdeaineisto on hyvin vähäistä Wikipediamielessäkin. Olisiko jonkinlainen muraalien ranking-listaus tai kategorisointi yhteisesti sovituilla periaatteilla hyvä Wikipediaan? Se olisi ehkä vastoin tietosanakirjan periaatteita, mutta jollakin tavalla minunkin mielestäni muraaleita voisi jäsennellä. Onko näin, että patsasprojektin paukut, eli projektin yleiset periaatteet eivät oikein riitä muraaleiden kattavaan huomiointiin? Jos näin on, niin jotain pitäisi tehdä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. heinäkuuta 2021 kello 20.56 (EEST)
Monien vanhempien teosten osalta on ilmeistä, että lähteitä löytyy tyypillisesti kirjallisuudesta, pienpainatteista ja lehtiuutisista ja silloin siis toteutuu juuri tuo, että "nollajulkisia teoksia on vähän". Nykyaikana julkisuus on diffuusimpaa, ja vaikka ei arvotettaisi taidetta, niin voidaan joutua seulomaan ja arvioimaan lähteitä Wikipedian normaalien kriteerien mukaan.--Urjanhai (keskustelu) 20. heinäkuuta 2021 kello 23.08 (EEST)

Nyt nousi esiin yksi ei-julkinen patsaspuisto, eli Alpo Jaakolan patsaspuisto Loimaalla, ks. Keskustelu:Luettelo_Loimaan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä#Alpo_Jaakolan_patsaspuisto_ja_hankkeen_rajaus. Mitä sanoisitte siitä? --Urjanhai (keskustelu) 22. heinäkuuta 2021 kello 18.05 (EEST)

Puolijulkisesta patsaspuistosta taas on Vehmaan luettelon keskustelussa linkitetty taiteilija Juhani Vuorisalmen puolijulkisen patsaspuiston tyyppinen teoskokoelma pihapiirissä, joka lähteiden mukaan aiemmin on toiminut myös galleriana. Näistä teoksista ainakin useimmille on annettu nimet. --Urjanhai (keskustelu) 22. heinäkuuta 2021 kello 18.13 (EEST)

Samanlainen puolijulkinen patsaspuisto Strömman kanavan luona, johon veistokset on tehnyt taiteilija Veli-.Pekka Lukka, mainitaan Kemiönsaaren luettelon keskustelussa. Lähteet ovat vuosilta 2013-2020. Paikka vielä käymättä.--Urjanhai (keskustelu) 28. heinäkuuta 2021 kello 21.07 (EEST)

"Pääsy rajoitetusti" maininta[muokkaa wikitekstiä]

Urjanhai oli lisännyt Naantalin Kultarannan pysyviksi valittuihin kohteisiin maininnan "Pääsy rajoitetusti". Perusteista käytiin keskustelu Naantalin listan keskustelusivulla. Minusta idea on käyttökelpoinen myös muiden kuntien luetteloissa, joten lisäsin Helsingin listaan Korkeasaaren ja Kampin terminaalin kohteisiin saman maininnan. Ehdotan että otetaan tämä käytännöksi kaikissa kuntaluetteloissa. Siis (pääsy rajoitetusti) maininta Paikka-kohtaan. Tämä tarkoittaa siis lisäystä niiden kuntien luetteloissa olevien teosten paikkoihin, joissa olevat kohteet on valittu riittävän julkisiksi. "Pääsy rajoitetusti" on minusta hyvä teksti, koska silloin ei tarvitse mainita tarkkoja aukioloaikoja, koska ne saattavat muuttua tai vaihdella. Maininnan voisi lisätä siis niihin paikkoihin, joiden kohteet on valittu ja hyväksytty luetteloon. Pääsy rajoitetusti maininta tarkoittaisi ihmisten asettamia rajoituksia, mutta ei meren tai muun luonnonesteen rajoituksia. Mitäs mieltä olette? --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. heinäkuuta 2021 kello 12.29 (EEST)

Sopii varmaan. Tuon sanamuodon laitoin tuohon tapauskohtaisesti ex-tempore pohtimatta yleisemmin, mutta se on varmaan sopiva. Tämä on hyvä juuri siksi, että maastossa liikkuessaan tietää varautua, jos käyttää luetteloa maastossa.--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2021 kello 13.53 (EEST)
Minusta sitä ei kuitenkaaan tarvitse viljellä ihan joka paikassa. Esimerkiksi saaristossa on paljon muistomerkkejä, ja saariin pääsee vain, jos lautta/ruotsinlaiva kulkee. Tietysti, jos sattuu asumaan sillä saarella, niin sinnehän pääsee koska tahansa. Lähinnä tuo koskee paikkoja, jotka ovat sisätiloissa (kuten Kamppi) tai muuten aidattuja/rajoitettuja (kuten Kultaranta tai Korkeasaari). -- Htm (keskustelu) 23. heinäkuuta 2021 kello 20.14 (EEST)
Tuon tuossa kulttuurinavigaatori sanoikin. Veneellä kulku tai yhteysaluksen tai lossin tai polupyörän käyttö tai metsässä patikointi ja vaeltaminen ym. on normaalia toimintaa, jota saa vapaasti harjoittaa, suljetut alueet erikseen niin maalla kuin merelläkin. Jossain taisi peräti olla joku merenalainenkin muistomerkki, mutta sama koskee snorklausta.--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2021 kello 20.29 (EEST)
Ilmaisu ok, kun sillä tarkoitetaan esim. viikonpäivä- tai vuorokaudenaikarajoitetta. Maksulliset ei-julkiset paikat siis edelleen pois luetteloista. --Aulis Eskola (keskustelu) 24. heinäkuuta 2021 kello 06.19 (EEST)
Ne hautausmaat, jotka suljetaan yön ajaksi tulisivat "pääsy rajoitetusti" merkinnän piiriin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. heinäkuuta 2021 kello 09.29 (EEST)

Julkisten teosten kutsumanimet?[muokkaa wikitekstiä]

Eräs toimittaja kysyy, onko korviinne tai silmiinne sattunut Eduskuntatalon tienoilla olevien presidenttien patsaiden halventavia nimityksiä? Jokainen alaan perehtynyt tietää, että julkiset taideteokset saavat helposti "kansan kasteen". Jotkut nimitykset voivat olla räävittömän halventavia, toiset hauskoja ja osuvia ja kolmannet vähemmän hauskoja. Tällaistakin kansanperinnettä olisi hyvä joskus kerätä talteen. Projektin sääntöhän on se, että myös luetteloihin tai teosten artikkeleihin voi lisätä virallisen nimen lisäksi kutsumanimiä, jos ei halua niitä varsinaiseen luetteloon, voi laittaa huomautusviitteeksi, tosin lähde pitäisi olla mukana. Tuleeko mieleen jotain?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. elokuuta 2021 kello 16.44 (EEST)

täydennyksiä[muokkaa wikitekstiä]

Työväenmuseo Werstaan lurttelosta saattaa puuttuua paikkakuntia, mm. Pohja ja Tenhola. Sotasampo-sivustolla on sankarimuistomerkkejä, mutta tiedoissa joskus epätarkkuuksia. Sivustolla Kuvagalleria Juha Hotari ( = Käyttäjä:Hotarju) voi olla täydennyksiä näihin ja muihinkin sotamuistomerkkeihin. Tosin kun nämä kaikki sivustot ovat laajoja, ja käyttäjä Hotarju on mukana myös tässä projektissa, niin täydennyksiä näiden välillä tulee aika harvoja. --Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2021 kello 08.31 (EEST)

Minulla on luultavasti täydennyksiä projektin tietoihin ja kuviinkin, koska pari vuotta tässä on mennyt ilman Wikipedian lisäyksiä. Muistaakseni Itä-Suomessa olen kiertänyt sen jälkeen. Sotasammossa on suoranaisia virheitä, jopa kuvia vääriltä hautausmailta, kartta sijainnit pielessä aikas monessa paikaa valitettavasti. Täytyy taa aktivoitua kun syksyn pieät tulevat Hotarju (keskustelu) 19. elokuuta 2021 kello 15.46 (EEST)

Osoitteet[muokkaa wikitekstiä]

Osoitteita kohteille ei tulisi lisätä likimääräisinä omaana uutena tutkimuksena vaan ainoastaan todellisen tiedon perusteella. Raaseporissa Vitsandin muistomerkille oli lisäty likimääräinen osoite Leksvallintie 430, mutta sen avulla muistomerkkiä ei olisi löytynyt. Oikeasti kohteelle on viitoitus Leksvallintie 406 luota, missä on myös pysäköintitilaa, ja jalan sinne pääsee myös Dagmarinpuistosta. --Urjanhai (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 09.53 (EEST)

Vilho Aalto[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta: Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai#Vilho Aalto. --Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2021 kello 16.03 (EEST)

Tervehdys! Alustusta: Sankarihautausmaiden muistomerkkeihin liittyy mystinen kuvanveistäjä Vilho Aalto. Hänen teoksiaan on yli kymmenellä paikkakunnalla. Kuvasivustoni haku Olen yrittänyt kymmennen vuotta kollegan kanssa selvitää kuka hän oli, mutta mistään en ole saanut faktaa esiin. Uskokin että hän on ollut alias nimellä toiminut tunnettu kuvanveistäjä, joka jostain syystä ei ole omaa nimeään asiin. Syitä en lähde arvailemaan vaikka luulen sen tietäväni. Luulen myös tietäväni kuka hän oli erään lehtijutun perusteella. Kysymys: Mitä luulet voiko wikipediaan lisätä kuvanveistäjä sivun, jonka oikeaa henkilöllisyyttä ei tiedetä? t. --Hotarju (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 11.51 (EEST)

Kun taideaihepiiri ei ole ydinosaamistani Wikipediassa eikä muutenkaan, niin en osaa sanoa oikein mitään. Tekijöitä, jotka eivät siis ole olleet todellisia henkilöitä, on esiintynyt eri aloilla, esim. Nicolas Bourbaki, Jukka Larsson, Pekka Peitsi. Kaikissa tapauksissa ei ehkä ole tullut täyttä selkoa, kuka (tai esim. kuinka paljon henkilöitä) mahdollisesti on ollut jonkun nimimerkin takana. Kysymys kai on silloin Wikipedian kannalta siitä, onko olemassa luotettavia julkaistuja lähteitä, joissa asiaa on laajasti käsitelty. Tämä on hiukan sen tapainen kysymys, jollaisia historia-aihepiiriä Wikipediassa muokannut Käyttäjä:Risukarhi on tainnut joskus täällä Wikipediassa ratkoa.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 13.18 (EEST)
Pingaan vielä myös taideaihepiiriä enemmän muokanneen ja aihepiirin nimeämis- ym. kpnventioita sekä Wikipediassa että sen ulkopuolella hyvin tuntevan käyttäjän Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 13.21 (EEST)
Hotarjun kuntalistasta puuttuu Helsinki: Malmin hautausmaalla on Fasismin vastustajien muistomerkki, vuodelta 1963. -- Htm (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 14.10 (EEST)
Sehän tuottaa jopa käsittelyä lähteeaaä: [14].--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 14.26 (EEST)
Haulla vielä teoksia muualla: [15], [16] ja [17]. --Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 14.28 (EEST)
Jo kuvakoosteessa olevista on luonnollisesti lähteitä: [18], [19], [20]. Kun näitä on usein käsitelty esim. pitäjien historioissa niin voisi esim. niistä olla mahdollista tutkia, löytyykö mahdollisesti lisätietoja.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 14.36 (EEST)
Tässä teos Vaasasta, jossa ilmeisesti jotain lähdettä lainaten tarjotaan tekijälle syntymäaikaa: "- taiteilija Vilho Aalto (1916 – ) v. 1958 asetetun Vaasanseudun Punaisten Muistomerkkitoimikunnan toimesta." Ja: "Tämän punaisten muistomerkin, muistokiven ja sen ympäristön eli tuuheat havupuut taustalla, suunnitteli Vilho Aalto.".--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 14.50 (EEST)
tuo linkki on omalle kuvasivustolle ja siis olen "törmännyt" Vilho Aaltoon noin monta kertaa kuvatessani sankarihautausmaita.  –Kommentin jätti Hotarju (keskustelu – muokkaukset) 14. lokakuuta 2021 kello 16.54 (EEST)
Tämä lienee sattumaa: Artikkeli kivenveistäjästä Mauno Kangas, josta on ilmestynyt jokin elämäkertakirja, ja yhdessä kivityömiesten ryhmäkuvassa myös Vilho Aalto: [21]. Mutta Vilho Aalto -nimisiä on Suomessa varmaasti monia. --Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 17.40 (EEST)
Pikaisella haulla Helsingin Sanomien nettiarkistosta löytyy vuoden 1996 maininta, että Vilho Aalto viettää 80-vuotispäiväänsä Helsingissä 24.5. Jos tuo nyt sattuisi olemaan sama vuonna 1916 syntynyt Vilho Aalto, niin syntymäpäivä on silloin 24.5.1916. Tosin katsoin vielä, että Helsingin seurakuntayhtymän Hautahaku-sivustolta löytyy ainakin kaksi Helsinkiin haudattua vuonna 1916 syntynyttä Vilho Aaltoa (vuonna 1998 kuollut Vilho Olavi ja vuonna 2002 kuollut Vilho Lennart) ja muilla paikkakunnilla on varmasti vielä lisää, joten tarkempien tietojen puuttuessa noista ketään ei voi varmuudella päätellä kuvanveistäjä-Aalloksi. Jos kuvanveistäjän oikea nimi ei ole ollut Vilho Aalto, niin silloin tietenkään kukaan noista ei ole sama henkilö. --Risukarhi (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 18.40 (EEST)
Ömakin googlaukseni tuotti useita muita osumia. Nimi lienee niin yleinen, ettei voi yhdistää, ja varsinkin jos on mahdollisuus, että olisi kyseessä nimimerkki. --Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 19.30 (EEST)
Paattisissa muistomerkkiin liittyy myös nimi Wolde Kuurna. Onko tää mikään mahdollinen johtolanka? --Aulis Eskola (keskustelu) 21. lokakuuta 2021 kello 18.37 (EEST)
Ölisikohan mahdollisesti yksi niistä arkkitehdeistä, jotka tekivät yhteistyötä kuvanveistäjien kanssa, joskus mainitaan tällaisissa tapauksissa suunnittelijana molemmat, joskus vain toinen. En nyt ole ihan varma.--Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2021 kello 19.20 (EEST)
Kävin muuten Hietaniemen hautausmaalla tarkistamassa tuon Vilho Olavi Aallon haudan: syntymäaika on 24.5.1916 ja kuolinaika 16.5.1998, ammattia ei hautakivessä mainittu. Kyseessä on siis sama kuin HS:ssä syntymäpäiväänsä viettänyt Vilho Aalto, mutta mitään yhteyttä kuvanveistäjään ei voi näillä tiedoilla osoittaa. Nimi on harmillisen yleinen. --Risukarhi (keskustelu) 21. lokakuuta 2021 kello 19.45 (EEST)
Helsingin fasismin vastustajien muistomerkin historiaa selostetaan sivukaupalla Kai Sadinmaan Malmin hautausmaata käsittelevässä kirjassa Kuolleiden kirja eli kuinka kävelin Suomen suurimman hautausmaan halki ja opin kaiken elämästä, hautaamisesta, rakkaudenkaipuusta ja puista, mutta kuvanveistäjästä ei taideta sanoa mitään (samaa asiaa on myös tässä lehtijutussa). --Risukarhi (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 18.56 (EEST)
Tokihan, jos aihetta tutkii, niin tutkimuksen tuloksia on mahdollista julkaista muualla. Mutta Wikipediassa julkaisu edellyttää aina, että tieto on ensin juuri julkaistu jossain muualla, eli Wikipedia:Ei uutta tutkimusta. Jos tutkimustyön pystyy tekemään vain julkaistuihin lähteisiin viittaamalla, sen voi julkaista Wikipediassa, mutta jos ei, niin niin tuloksista voi vaikka kirjoittaa johonkin lehteen tai verkkojulkaisuun. Wikipedian lähteissä sitten arvioidaan luotettavuutta, ja jos julkaisu katsotaan luotettavaksi, siihen mahdollisesti voi viitata. --Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 13.26 (EEST)
Tietenkin Vilho Aallosta tai kenestä tahansa muustakin, jonka oikea nimi ei ole tiedossa, voi tehdä artikkelin, jos meriitit riittävät, mutta tiedolle oikeasta nimestä tai siitä, että Vilho Aalto on keksitty nimi, vaaditaan luotettava julkaistu lähde. Tuon nimitiedon puuttuminen ei kuitenkaan ole este artikkelin tekemiselle (vrt. Satoshi Nakamoto). --Lax (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 13.35 (EEST)
Taiteilijanimellä esiintyminen ei estä julkaisemasta henkilöartikkelia Wikipediassa, jos asia voidaan osoittaa luotettavista lähteistä. Jos henkilö on syntynyt 1916 voinee myös oikean nimen julkaista. Kuvista päätellen paljolti sotamuistomerkkeihin ja reliefeihin sotien jälkeen erikoistunut veistäjä. Minusta olisi ylipäätään hyvä, jos näistä Wikipedian patsasluetteloissa mainituista taiteilijoista joilla on useampia julkisia teoksia olisi enemmän artikkeleita. Vanhemman polvenkin kuvanveistäjissä on melkoinen julkisuushierarkia, jossa tunnetut ns. valtakunnalliset veistäjät ovat saaneet paljon huomiota ja vähemmälle huomiolle jäivät paikalliset tekijät. Tietoaukkoja on myös naisveistäjien kohdalla. Luulisi että paikallislehdissä olisi tietoa patsaiden tekijöistä, jos esim. saa selville patsaan paljastuspäivän, voi yrittää etsiä paikallisia lehtiä. Jos taiteilijan nimeä ei ole matrikkelissa, ei se este ole, jos uraa voi hahmottaa muista tiedoista. Kuvanveistäjäliitto oli aikoinaan ilmeisesti aika eksklusiivinen ja pieni, eikä varsinkaan ei-koulutettuja juurikaan hyväksytty jäseniksi. Toivottavasti tietoja löytyy.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 16.07 (EEST)
Minulla on hallussani mikrofilmi otoksia n. 250 paljastusjuttua ja niistä ei irtoa yleensä kuvanveistajästä itsestään paljoakaan. Oikea paikka olisi seurakuntien arkisto sankaripatsas toimikuntien työpöytäkirjat.--Hotarju (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 16.54 (EEST)
Näitä on joskus voitu käyttää pitäjänhistorioissa tai esim. sotaveteraanimatroikkeleissa ym. Mutta aika lailla tuurista kiinni.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 17.42 (EEST)
Niin noissa paljatustilaisuuksissa usein tahtoo käydä, Mannerheimin ratsastajapatsaankin paljastustilaisuudessa unohtui mainita Aimo Tukiaisen nimi. On myös joitakin taiteilijoita, jotka eivät halua tuoda itseään esille erilaisista syistä. Entäs jos saisi tietoon jonkun joka tunsi veistäjän, kyselisi häneltä onko hänestä julkaistua tietoa? Tällainen tutkimus, jossa pyritään selvittämään tietolähteitä ei kai ole kiellettyä Wikipediassa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 23.42 (EEST)
Ei tietenkään ole tuollainen kiellettyä. Se on taustatyötä, jonka tarkoituksena on löytää luotettavia lähteitä. Vähän niin kuin kysyisi tietä jollekin muistomerkille. -- Htm (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 00.28 (EEST)
Malmin hautausmaalla olevan muistomerkin taustavaikuttajan aon (mm.) Sodan ja Fasisminvastainen Työ -järjestö. Jos siihen saisi jotenkin yhteyden. Se on Demokraattisen sivistysliiton jäsenjärjestö [22]. --Htm (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 06.58 (EEST)
Yhdistysten tiedot löytyvät Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin tietopalvelusta. Sodan ja Fasisminvastainen Työ r.y:n perustiedot ovat täällä. Sitä onko yhdistysrekisteriin ilmoitetut yhteystiedot ajantasalla, ei sivulta selviä, mutta yhdistys on tehnyt muutosilmoituksen 2017. Tämä olisi yksi mahdollisuus jäljittää yhdistystä, jos joku haluaa yrittää.--Svallis (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 13.19 (EEST)

@Hotarju: siirsin tämän keskustelun tänne projektisivulle. Täällä tämä on paremmin löydettävissä jatkossa. --Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2021 kello 16.05 (EEST)

Yllä olevan keskustelun perusteella voisin ainakin omana yhteenvetonani arvella, että yllä olevassa keskustelussa esille tulleiden lähteiden perusteella artikkelin kirjoittaminen kuvanveistäjästä Vilho Aalto voisi olla hyvin mahdollista. Jos ei löydy nimenomaista julkaistua lähdettä, jossa esitettäisiin arvio tai mahdollisuus, että kyseessä saattaisi voida olla nimimerkki, tämä kysymys jouduttaisiin ilmeisesti sivuuttamaan ja artikkeli tulisi kirjoittaa tavoitettujen lähteiden pohjalla. Kun tuossa yhdessä tamperelaista muistomerkkiä käsittelevässä lähteessä, jossa mainitaan mm. syntymäaika, lainataan jotain aiempaa lähdettä, niin tuota aiempaa lähdettä olisi ehkä mahdollisuus yrittää tavoittaa. Jos joku sattuisi tekemään esim. arkistotutkimusta tai haastatteluja, jossa tietoa löytyisi, niin nämä kai pitäisi julkaista ensin jossain muualla, vaikka jossain lehdessä tms. että tietoihin voitaisiin viitata Wikipediassa. --Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2021 kello 16.13 (EEST)

Aallon töitä[muokkaa wikitekstiä]

  • Padasjoen sankarimuistomerkki 1948
  • Parkanon sankarimuistomerkki 1949
  • Paattisten sankarimuistomerkki 1950
  • Karijoen sankarimuistomerkki 1950
  • Merimaskun sankarimuistomerkki 1952
  • Kiikoisten sankarimuistomerkki 1953
  • Partisaanien uhrien muistomerkki, Kuhmo 1956
  • Olhavan sankarimuistomerkki 1957
  • Inarin sankarimuistomerkki 1958
  • Muonion sankarimuistomerkki 1958
  • Vapauden risti, Pelkosenniemi 1958
  • Seivin sankarimuistomerkki 1959
  • Mäntyvaaran taistelun muistomerkki, Kemijärvi 1960
  • Punaisten muistomerkki, Vaasa 1962
  • Fasismin vastustajien muistomerkki, Helsinki 1963 --Aulis Eskola (keskustelu) 21. lokakuuta 2021 kello 19.52 (EEST)
Outokin jatkumo töitä jännitteisinä aikoina sotavuosien jälkeen: ensin sankaripatsaita ja partisaaniuhripatsas, sitten punaisten muistomerkkejä. Siksikö tekijästä on lähes tyystin vaiettu? --Aulis Eskola (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 05.49 (EEST)
Jos olisi niin, että kyseessä on nimimerkki, niin kuin on arveltu, niin silloin nimimerkin käyttöä voisi selittää se, ettei tekijä olisi halunnut poliittisesti profiloitua mihinkään suuntaan. --Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 10.10 (EEST)
Uskoisin että kyseessä on nimimerkki ja oikea henkilö on varsin tuttu kuvanveistäjä, joka on halunnut tehdä osan sankaripatsaistaan eri nimellä. Syynä voi olla myös taloudelliset (verotus) syyt sekä Neuvostoliiton valvontakomission alaiset työt. Sankaripatsaitahan osa kiellettiin julkaisemasta tai käskytettiin muutettavaksikin (Mikko Uola: Suomi sitoutuu hajottamaan..." ISBN: 951-710-119-8.) Kuten aiemmin keskustelussa mainitsen, minulla on erään sankaripatsaan historiikki, jossa patsaan tekijän nimi ei ole Vilho Aalto, mutta paljastuskertomuksessa se on jo muutettu. Mahdollisen Wiki artikkelin sisällöksihän ei paljon muuta tulisi kuin nuo muistomerkkien tiedot. Aluperin lähdin kyselemään artikkelin luonnin mahdollisuutta, sillä onhan tuo määrä sankaripatsaita merkittävä teos kokoelma. Suomen kuvanveistäjäliitosta kyselin asiaa sähköpostilla useampi vuosi sitten ja sieltä ei edes viitsitty vastata "ei oota", joten luulen että henkilö on tiedossa mutta em. syistä sitä ei haluta julkisuuteen, vieläkään), loppukevennyksenä aiheeseen, "josko Teemu Keskisarjalle vihjaisisi asiasta"--Hotarju (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 13.04 (EEST)
Tuossahan tosiaan jos haluaisi tehdä päätelmän, niin päätelmä olisi Wikipediassa julkaistuna Uutta tutkimusta kun mitään ei ole sanottu lähteissä suoraan. Mutta jos joku sitä suostuisi tutkimaan ja julkaisemaan tutkimuksen tulokset niin silloin syntyisi lähde. Riippuu kai tosiaan siitä, miten diskreettejä tutkijat haluavat olla, ja miten esim. taiteilijan lähipiiri suhtautuu siinä tapauksessa jos päättely on oikea.--Urjanhai (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 18.34 (EEST)

Fotosafarien kulukorvaukset[muokkaa wikitekstiä]

Wikimedia Suomella on varattuna yhteisötoimintaan 2660,00€, joista noin puolet valokuvaussafarien matkakorvauksiin. Tänä vuonna tätä rahaa ei ole käytetty vielä mihinkään, niin ajattelin kysyä onko tiedossa henkilöitä joilta tulisi matkakorvauspyyntöjä (WMFI siis korvaa matkat vain kuitteja vastaan). Yleensä kulukorvauksia on tippunut loppuvuodesta, mutta ajattelin nyt varmistaa että onko niitä tulossa ja kysyä sen jälkeen kahvihuoneessa jos jollakulla on ehdotuksia sille miten rahaa voitaisiin käyttää. (Wikipedian lähdekirjasto kävi esim. mielessä) Zache (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 14.49 (EET)

Kuvausretkiähän on patsasprojektiin tullut tehtyä joitakin, mutta omana harrastuksena omalla riskillä ilman varoitusaikaa kun sopiva väli on osunut kohdalle ilmoittamatta niistä etukäteen safareina. Tällaisia on tainnut tehdä muutama muukin, mutta ymmärtääkseni ne eivät kuulu silloin tuon korvattavuuden piiriin. Lisäksi matkat on tullut tehtyä omalla kulkuneuvolla, ei julkisilla, kun on liikuttu maaseudun haja-asutusalueella ja pienissä kirkonkylissä, ja näin ovat varmaan tehneet useimmat muutkin. Wikipedian lähdekirjasto olisi varmaan erittäin hyvä kohde. --Urjanhai (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 15.06 (EET)
WMFI:n puolella oltiin sitä mieltä, että näin korona-aikaan kävisi myös se, että on liikkunut yksi ja omalla autolla. Zache (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 15.32 (EET)
Menisikö se silloin saman periaatteen mukaan kuin jotkut matkakorvaukset muualla, että jos on käyttänyt autoa, niin korvaus maksetaan julkisten mukaan?  –Kommentin jätti Urjanhai (keskustelu – muokkaukset)
Pitää varmistaa itseäni fiksummilta tämä. Ne tapaukset joita itselleni on tullut vastaan ovat olleet ihan, että ollaan maksettu bensakuluja, jolloin se on tapahtunut kuitteja vastaan. --Zache (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 17.28 (EET)
Ahaa, joo. Kun en ollenkaan aavistanut, että tällaisetkin voisivat olla korvattavia, niin ei tullut pistettyä sen paremmin bensankulutusta kuin kilometrejäkään ylös. Silloin kun on etukäteen tiedossa bensakulujen korvaus, niin voi täyttää tankin lähtiessä, ja kun täyttää tankin uudestaan matkan päättyessä, niin kuitti siitä kertoo suoraan matkan bensakulut ja voi tietysti pitää vielä ajopäiväkirjaakin. Näin olen tehnyt aina silloin kun jossain hankkeissaon ollut etukäteen tiedossa sovittu bensakulujen korvaaminen tai kilometruikorvaus tai jos saa verotukseen. --Urjanhai (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 20.42 (EET)