Keskustelu wikiprojektista:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Työn alla[muokkaa wikitekstiä]

Kopioin alasivulleni luettelon Lahden muistomerkeistä, -laatoista ja veistoksista ja olen tekemässä siitä taulukkoa, jonka siirrän nykyiseen artikkeliin, kunhan nykyisen artikkelin tiedot on siirretty taulukkoon. pari iltaa varmaan vielä menee. Kun taulukko on artikkelisivulla, siihen pitää lisätä kaupunginosat, koordinaatit, tarkentaa sijainteja ja lisätä kuvat. Osasta patsaita on oma artikkeli ja kuvia (ja mullakin on jokunen varastossa), mutta kuvattavaa varmaan vielä jää.--Htm (keskustelu) 13. kesäkuuta 2016 kello 22.25 (EEST)

Perushomma tehty.--Htm (keskustelu) 14. kesäkuuta 2016 kello 00.45 (EEST)

Kaupunginosista ja osa-alueista[muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginosaan ei ehkä tarvitse merkitä välttämättä "virallisia" kaupunginosia, vaan mukana voi olla kaupunginosien osa-alueita. Idea on, että lukija hahmottaa sijainnin myös laajemman alueen mukaan. Kaupunginosat ovat joskus vähän hankalia käsittää, esimerkiksi Helsingissä ei ole Myllypuro ja Roihuvuori -nimisiä kaupunginosia, vaikka ne ovat vakiintuneita paikkoja ja käsitteitä (Myllypuro on Vartiokylää ja Roihuvuori Herttoniemeä). Näiden merkitseminen luetteloihin vaatii jonkin verran paikallistuntemusta. Kunnissa tässä kohti voi olla kylä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. kesäkuuta 2016 kello 01.33 (EEST)

Kohdassa Keskustelu:Luettelo Tampereen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä on laajahkon keskustelun perusteella linjattu, että sarakkeen nimi on "Alue". Paikkakuntakohtaisesti harkitaan, mitä osa-aluejakoa käytetään. Valittu osa-aluejako esitetään patsasluetteloartikkelissa ja sen Lähteet-osiossa. --Aulis Eskola (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 23.05 (EET)

Kommentoin koordinaattien desimaalien määrää[muokkaa wikitekstiä]

Tiedoksi: Lisäsin tekstikappaleen, jossa perustelin, että asteen neljän desimaalin käyttö (vajaan parin metrin kohdistustarkkuus maastossa) on perustellumpaa kuin epämerkitsevien kuuden desimaalin (alle kahden senttimetrin kohdistustarkkuus) kirjaaminen. Kenttäoloissa tai Google Maps/ Bing Maps- palveluista saatavat viimeiset desimaalit ovat arpomista. --Paju (keskustelu) 17. kesäkuuta 2016 kello 20.28 (EEST)

Koordinaateista Pajun kommentti ja huomio kuntien karttapalvelun aineistosta[muokkaa wikitekstiä]

Tämä käyttäjä Pajun kommentti siirrettiin projektisivun osasta "Ohjeita osallistujille/Miten merkitsen koordinaatit?" keskustelusivulle.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 00.03 (EET)

Huom! Käytännössä taideteoksen asteluvun ilmaisu kuudella desimaalilla tarkoittaa sadastuhannesosaa noin 1 852 metristä eli vajaata kahta senttimetriä. Tämä paikannustarkkuus on yleensä tosiasiassa mahdotonta saavuttaa, sillä esimerkiksi Google Maps tai Bing Maps-karttapalvelujen ilma- tai satelliittikuvien kohdistuksella ei ole yleisesti edes metrin kohdistustarkkuutta. Myöskään käsinavigaattoreilla (tai kännyillä) ei saavuteta metri(e)n luokkaa suurempaa kohdistustarkkuutta, vaikka korjaussignaalia käyttäen (mitä harvat tekevät) tilanne hitusen paranee. Neljä desimaalia riittänee teosten paikantamiseen (= vajaa 2 metriä maastossa), joten perustellumpaa olisi esittää koordinaatit sievennettynä, esimerkin tapauksessa muotoon: 60.1717, 24.9439. Vrt. Keskustelu kalliomaalauksen koordinaateista. (Kuusi asteen desimaalia tms. saattaa olla joissain harvoissa tapauksissa perusteltua, kuten Suomen tarkimman mitatun referenssiaseman eli Metsähovin observatorion pulttien paikoista keskusteltaessa, mutta ne ovatkin aikalailla eri asia kuin taideteosten sijainti).
Kiitos huomautuksista. Ohje kuitenkin hankaloittaa patsaspongareiden työtä. Kuuden desimaalin luvut ovat peräisin Google Mapsista tai muista vastaavista ja olisi yksi lisä muutenkin monimutkaisessa työssä poistaa niistä kaksi. Ideana on selvitä mahdollisimman yksinkertaisilla ohjeilla ja toimenpiteillä. Hienosäädöstä ja sen merkityksestä voi jatkaa keskustelua tällä sivulla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. kesäkuuta 2016 kello 20.40 (EEST)
Katson koordinaatit Karttapaikasta, ja siirran ne copy/paste -menetelmällä koordinaattimallineeseen. Desimaaleja tulee niin monta kuin tulee, en aio niitä pyöristellä. Uskoisin, että tavallinen patsaspongari menettelee käänteisesti: klikkaa koordinaattimallinetta ja katsoo sopivalta kartalta, missä patsas sijaitsee. Hän tuskin käyttää mallineessa olleita koordinaatteja suunnistamiseen ja jos käyttää, voi pyöristellä ihan kuten haluaa, jottei tule harhaanjohdetuksi.--Htm (keskustelu) 17. kesäkuuta 2016 kello 21.45 (EEST)
Lisäisin vielä, että jos etsii paikkalinkin avulla patsasta ilma- tai satelliittikuvasta ja nuoli osoittaa pahasti sivuun, saattaa bongarille tulla mieleen, että onpas epäluotettavaa.. Pajun pointti on toki ymmärretty.--Htm (keskustelu) 20. kesäkuuta 2016 kello 06.04 (EEST)
"Osoittaa pahasti sivuun", "saattaa bongarille tulla mieleen"? Nuoli tai muu paikkamerkki osoittaa pieleen ennen kaikkea siitä syystä, ettei satelliittiaineisto pysy paikallaan, koska satelliittiaineiston kohdistus (georeferointi) on oikeasti aika hankala tehdä laajalle alueelle tarkasti erilaisista lähtöaineistoista (satelliittien radat hieman poikkeavat, kuvaussuunta erilainen varjoineen yms). Kohteen "huikentelevaisuuden" (eli etteivät Google Mapsin satelliittikuva-aineiston kohdistukset ole kaupungeissakaan horisontaalisuunnassa juuri muutamaa metriä parempia) ja neljää desimaalia suuremman desimaalimäärän mielettömyyden saa hyvin esille aidolla ja ilmaisella Google Earthilla (tai sen Plus, Pro, yms versioilla). Sillä voi vaihtaa tausta-aineistoa ajan mukaan ja katsella kohteeseen laitetun karttamerkin hypähtelyä satelliittikuva-aineiston ajankohtaa vaihdettaessa. Kuva-aineistoa on usealta vuodelta, esimerkiksi eteläisimmästä Suomesta vuodesta 2000 lähtien. Hypähtely satelliittikuvasta toiseen on usein metrejä.
Otetaan havainnollistava esimerkki. Tarkastellaan Mantan eli Havis Amanda –patsaan sijaintikoordinaatteja viimeisen kymmenen vuoden Google Earth –kartta-aineiston mukaan kohdistaen, koordinaatit karkeasti suihkulähteen keskelle, sillä osa kuvista on varsin epätarkkoja kun taas jotkut muistuttavat ilmakuvaa pikselikon ollessa senttimetriluokassa. Tarkastelunäkymää zoomattu niin ’’maar pirusti’’, että kohdistettaessa näennäinen katselukorkeus (”eye alt”) on 50 m. Alla esitetään aineiston päiväys, ”oikeat koordinaatit” (kuuden desimaalin esitys) ja koordinaatit kirjoittajan enintään järkevänä pitämillä neljällä desimaalilla, kun aineistoa ei ole tutkimussyistä uudelleen/paremmin geolokalisoitu esimerkiksi kaupungin "tunnettujen pulttien" (ne saa asiantuntija halutessaan selville) perusteella. Tässä vaiheessa ei päiväyksiä ei ole varmennettu sen enemmin esimerkiksi satelliittien ylilentoja läpikäymällä.
* 2.8.2006, ”oikeat koordinaatit”: 60.167626 N, 24.951659 E
* 23.3.2011, ”oikeat koordinaatit”: 60.167647 N, 24.951403 E
* 5.9.2011, ”oikeat koordinaatit”: 60.167613 N, 24.951427 E
* 21.5.2012, ”oikeat koordinaatit”: 60.167596 N, 24.951403 E
* 6.7.2012, ”oikeat koordinaatit”: 60.167588 N, 24.951362 E
* 6.4.2013, ”oikeat koordinaatit”: 60.167604 N, 24.951446 E
* 25.8.2013, ”oikeat koordinaatit”: 60.167588 N, 24.951412 E
* 7.5.2014, ”oikeat koordinaatit”: 60.167582 N, 24.951370 E
* 26.7.2014, ”oikeat koordinaatit”: 60.167592 N, 24.951371 E (patsas tilapäisen rakennuksen sisällä)
* 24.8.2015, ”oikeat koordinaatit”: 60.167567 N, 24.951326 E.  –Kommentin jätti Paju (keskustelu – muokkaukset)
Uusimmat talteen: 60.167567°N, 24.951326°E . Odotamme mielenkiinnolla minne uudempi, ehkä meneillään olevan suven aikana kuvattu taustakuva-aineisto patsaan vie. Alle viidessä vuodessa patsas Helsingin ydinkeskustassa liikkunut suihkulähteen altaan leveyden verran, kymmenessä vuodessa kahden altaan leveyden verran. Vastaava tarkastelu on helppo tehdä muillekin rakennuksille, taideteoksille jne. Kukin voi arvioida tuosta, miten järkeviä tai pysyviä ovat koordinaattien viidennet tai kuudennet desimaalit.  –Kommentin jätti Paju (keskustelu – muokkaukset)
Kriittisesti: Kuusi desimaalia on suurinpiirtein samanlaista säveltämistä kun jos jostain historiallisesta henkilöstä tiedetään tosiasiassa ainoastaan syntymävuosi, niin sitten sävelletään (lukijalle) "koska jonkun nykyaikaan ulottuvan sovelluksen aika-akselin osoittimelta pystyi copy-pastaamaan syntymäajan päivämäärineen". Ei wikipediassa tule tietoisesti valehdella, eikä toistaa epätodeksi tai satunnaiseksi tiedettyä aineistoa. Kuten tiedämmme nämä Googlen satelliittiaineiston viidennet tai kuudennet koordinaatit. --Paju (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 04.49 (EEST)
Kiinnittäisin huomiota kuntien karttapalvelujen aineistoon, niitä kannattaa käyttää. Ainakin joistakin niistä löytää haullakin taideteosmainintoja. Monissa näistä löytää myös ilmakuvia ja kaavoitusta varten tehtyjä yksityiskohtaisia karttapiirroksia taideteossymboleineen. Monesta näistä näyttäisi voivan lukea koordinaattitietoa haluamastaan pisteestä tai muusta kohteesta. Mantan tapauksessa esimerkiksi Helsingin kaupungin karttapalvelu (http://kartta.hel.fi) -sivustolta löytyy usean vuoden ilmakuva-aineistoa, kiinteistökarttoja yms ja ilmakuva-aineisto näyttää georeferoidun mallikkaammin, sillä vaikkapa viimeisen viiden vuoden ortokuva-aineisto ei hyppele juuri suuruusluokkaa metriä enempää (vrt. edellä suuruusluookaa enemmän). Tuoreesta (2015) ilmakuvasta ja kartta-aineistosta karttapalvelun koordinaattityökalulla poimitut "oikeat WSG84-koordinaatit" ovat 60.167587 °N, 24.951398 °E. Tämän lyhyen silmäilyn perusteella ainakin Helsingin kantakaupungin kohteisiin koordinaatit kannattaisi ilmeisesti hakea ja poimia kaupungin avoimen karttapalvelun kautta mieluummin kuin Google Mapsista (Google Earth) tai Bing Mapsista. Silti käyttäisin astelukemalle vain neljää (60.1676°N, 24.9514°E ), enimmillään viittä desimaalia. En vielä mene sanomaan, että tämän voi yleistää kaikkiin kuntiin, mutta luotan mieluummin suomalaisiin maanmittareihin ja geodeetikkoihin kuin Google Mapsiin suomalaiskohteiden paikannuksessa.--Paju (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 03.49 (EEST)
Lisäesimerkkejä: Turun (https://opaskartta.turku.fi/ims/), Oulun (http://kartta.ouka.fi/ims) ja Kuopion kartta-aineistoa (https://karttapalvelu.kuopio.fi/). Vastaavasti voi hakea muita: "paikkakunta karttapalvelu". Vaikkapa Kuopion karttapalvelussa ilmakuva (ortokuva) oli ajalta, jolloin toria myllättiin, mutta valitsemalla pohjakartaksi kantakartta (tai sen harmaa versio) näkyviin tulee patsassymboli myös Veljmies-patsaan paikalle tai vaikkapa tuomiokirkon alapuolisen puiston keskipaikkeilla jököttävälle patsaalle. Tuossakin näkyy olevan vastaava koordinaattityökalu kuin Helsingin karttapalvelulla. Turun karttapalvelussa patsassymboleja saa puolestaan esille valitsemalla pohjakartaksi "Maastokartta", jolloin vaikkapa Puolalanmäeltä kaupungin taidemuseon edustan ja puiston patsaita näytetään "pelinappula"symboleilla. Turkulaisratkaisussa kahden päällekkäisen aineiston samanaikainen esittäminen ja halutun pisteen koordinaattien tarkastelu oli hankalampaa jos onnistuukaan. Alalaidassa näkyvien kohdistinta seuraavien P- ja I-koordinaattien koordinaattijärjestelmä jäi myös epävarmaksi pikakatselulla.--Paju (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 04.33 (EEST)
Käytän koordinaattien etsimiseen vain ja ainoastaan Maanmittauslaitoksen Karttapaikkaa eli on sama aineisto riippumatta siitä, missä kaupungissa ollaan. Kansalaisen Karttapaikassa on myös ilmakuva. Karttaan on joissakin tapauksissa merkitty myös patsaiden sijainti muistomerkkisymbolilla, jonka kannan keskikohta on sijaintipiste. Kaupunkien kartta-aineistoa olen käyttänyt "kateissa" olevien patsaiden etsimiseen, symboleja on käytetty vaihtelevasti, ei aina joka patsaassa. Karttapalveluissa on usein myös ilmakuvaa ja asemakaava, joihin on joitakin patsaita merkitty. Google Mapsia käytän vain myös kyseiseen patsaiden etsimiseen, lähinnä siis ilmakuvaa ja Street Viewiä karkeaan sijainnin paikantamiseen. Eli mulla on aina vähintään kolme eri karttapalvelua auki, kun koordinaatteja haen. Muista karttapalveluista kuin Kansalaisen karttapaikasta en edes osaa hakea koordinaatteja enkä tällä syömisellä aio opetella. --Htm (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 05.12 (EEST)
Paju kirjoitti "...taideteoksen asteluvun ilmaisu kuudella desimaalilla tarkoittaa sadastuhannesosaa noin 1 852 metristä eli vajaata kahta senttimetriä". Itse asiassa leveysasteluvussa olevat kuusi desimaalia ovat miljoonasosa noin 111 kilometristä eli toisin sanoen noin 11 senttiä. Neljä desimaalia tarkoittaa noin viiden tai kymmenen metrin tarkkuutta. Tämä korjauksena alkuperäiseen ajatukseen, joka meni siis väärin. Leveysasteen minuutti on 1852 metriä, mutta itse aste on 111 kilometriä. Kuusi desimaalia on aina miljoonasosa. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 21.41 (EET)

Julkisten taideteosten kuvien koordinaatit[muokkaa wikitekstiä]

Jos puhutaan koordinaateista näiden julkisten taideteosten luetteloissa, pitää ajatella miksi ja miten niitä käytetään. Tulee mieleen kaksi käyttötapaa. Yksi on etsiä teosten paikkoja pöytäkoneella, jolloin koordinaatti ohjaa lukijan kartalle, josta hän voi nähdä teoksen sijaintipaikan. Vain suurimmat teokset näkyvät satelliittikartalta, joten tätä käyttötapaa voisi luonnehtia orientoivaksi, eli lukija näkee teoksen aseman esimerkiksi puistossa tai korttelissa. Toinen käyttötapa on etsiä mobiililaitteella teosta itse paikalla. Tällöinkin käyttötapa on orientoiva. Vaadittava tarkkuus riippuu teoksen paikasta ja koosta. On, tosin aika harvoja hyvin pieniä ja ympäristöön sulautuvia teoksia, joita on vaikea havaita varsinkin tiheässä kaupunkiympäristössä. Joissakin paikoin voi olla hyväkin, jos koordinaatit näyttävät paikan suurin piirtein, esimerkiksi veistospuistoissa. Jos teosten koordinaatit ovat jonkin verrran epämääräisiä, paikalla oleva henkilö oppii irrottamaan katseensa mobiililaitteestaan ja käyttää omia silmiään teosten paikan ja itse teosten havainnointiin. Eli jos onnistutaan esittämään teosten paikat, sanotaanko noin viiden tai kymmenen metrin tarkkuudella, eiköhän se riitä näihin tarkoituksiin. Poikkeuksena tietysti erittäin pienet tai jotenkin piilomaisessa paikassa olevat teokset joille riittänee muutaman metrin tarkkuus.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 01.12 (EET)

Yritän havainnollistaa edellä olevaa ajatusta teosten kokojen vaihtelusta kahdella kuvalla. Miten koordinaattien tarkkuutta pitäisi soveltaa näihin? Tässä on kuva Jaakko Valon seinämaalauksesta Jyväskylässä. Se on laajuudeltaan noin kuusikerroksisen kerrostalon korkuinen ja leveydeltään toistakymmentä metriä. Tässä taas pienin (tähän asti) löytämäni julkinen veistos Suomessa, Essi Renvallin Kala ja poika. Kysyn, pitäisikö koordinaateista julkisten taideteosten kuvissa puhua a) itse teoksen (esim. sen ajatellun keskipisteen) sijainnista vai b) siitä paikasta, josta teos on nähtävissä tai valokuvattavissa eli kameran paikasta? Jaakko Valon seinämaalaushan on esimerkki siitä, että teoksen viereen on käytännöllisesti katsoen mahdotonta päästä ja jos sen viereen pääsisikin, teosta ei voisi nähdä sen vierestä kokonaisena eikä sitä pystyisi siitä kuvaamaankaan kokonaisena. Mitä mieltä olette tästä?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. joulukuuta 2016 kello 14.43 (EET)

Ulkomaiden patsaat[muokkaa wikitekstiä]

Lisäsin linkit Ruotsin/Tukholman, Viron/Tallinnan ja Tarton sekä Venäjän/Pietarin veistos- ja muistomerkkiluetteloihin. Ne eivät kuulu projektin piiriin, mutta ajattelin että jos joku kiinnostunut käy näissä kaupungeissa, voisi kuvailla ja etsiä tietoja niistäkin. Luettelot palvelisivat suomalaisia matkailijoita. Myös esimerkiksi Haaparanta olisi hyvä lisätä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. kesäkuuta 2016 kello 13.55 (EEST)

Julkinen paikka - julkinen taide[muokkaa wikitekstiä]

Käyttäjä Paju pyysi tietolähdettä otsikon Taide julkisella paikalla alla olevalle yksinkertaiselle esimerkille. Määrittely on syntynyt noin kolmen vuoden kokemuksen tuloksena, kun olen kuvannut julkisia teoksia Helsingissä ja muualla. Julkisen teoksen määritelmä johdetaan julkisen paikan tai julkisen tilan kapeamman määritelmän mukaan. Sen mukaan julkista paikkaa luonnehtii jatkuva saavutettavuus, eli teoksen on oltava paikassa, jossa sen lähelle voidaan päästä koko ajan. Ruotsin tekijänoikeuslaissa käytetty "utomhuskonst" suomennetaan usein sanalla "ulkoilmataide" tai "ulkoveistos". Tämä on kuitenkin vanhentunut käsite. koska Suomessakin on rakennettu paljon katettuja tiloja, jotka ovat jatkuvasti auki. Mutta lähtökohtana pitäisi olla, että tilan on oltava joko jatkuvasti tai lähes kokonaan kaikille avoin. Rajatapauksiakin on, esimerkiksi Korkeasaaren Pukki-veistos, joka on listassa. Myös Helsingin Kampin tiloissa oleva Gekko on tällainen rajatapaus. Sen ottamista mukaan luetteloon puolustanee hyvin laaja saavutettavuus.

Suomen tekijänoikeuslaki toteaa ns. maisemanvapauden osalta, että "Taideteoksen kuvaaminen on sallittua --- jos teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen. Jos taideteos on kuvan pääaihe, kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa. Tekstiin liittyvän kuvan saa kuitenkin ottaa sanomalehteen tai aikakauskirjaan."

Esimerkiksi Helsingin taidemuseo toteaa, että "Helsingin alueella kaikkien nähtävillä on lähes 500 ulkoveistosta, ympäristötaiteen teosta ja historiallista muistomerkkiä." Museon mukaan Helsingin puistoissa, kaduilla ja aukioilla olevista veistoksista noin 250 teosta kuuluu sen omaan kokoelmaan. "Julkisilla paikoilla kuten kiinteistöjen pihoissa on myös yritysten, valtion laitosten ja yksityisten tahojen omistamia teoksia. Vaikka teokset eivät kuulu HAM:in kokoelmaan, myös niistä löytyy tietoja---" Eli tekstin mukaan julkiset teokset ovat "kaikkien nähtävillä", ne sijaitsevat "puistoissa, kaduilla ja aukioilla", sekä myös "kiinteistöjen pihoissa".

Miksi julkisen taiteen käsitettä ei voitaisi laajentaa koskemaan pysyviä teoksia, jotka ovat myös osittain avoimissa tiloissa? Voitaisiinhan ottaa mukaan teokset, jotka on sijoitettu pysyvästi osittain kaikille avoimiin tiloihin, kuten kauppoihin, liikehuoneistoihin, kirjastoihin, kouluihin, museoihin tai virastoihin. Luettelon tiedoissa voisi mainita aukioloajat jolloin teokset ovat nähtävissä.

Tämä laajempi vaihtoehto sotii käsittääkseni paitsi tekijänoikeuslakia, myös kaupungeissa, kunnissa ja museoissa toteutettua käytäntöä vastaan. Myös sen toteuttaminen Wikipediassa voisi olla vaikeaa. Jos Wikipedian luettelot laadittaisiin tämän määritelmän mukaan, Suomen julkisen taiteen määrä kasvaisi arvioni mukaan useilla tuhansilla, ellei kymmenillä tuhansilla teoksilla. Arvioin, että kapeamman määritelmän mukaan julkisen taiteen määrä Suomessa on pari tuhatta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. kesäkuuta 2016 kello 15.14 (EEST)

Näiden luettelointien alkuperäisena lähtökohta lienee ollut koota listaan julkiset veistokset, muistomerkit ja ympäristötaideteokset, jotka sijaitsevat ulkotiloissa ja joita kulkija kohtaa enemmän tai vähemmän yllättäen ulkona liikkuessaan. Patsaissa usein lukee jalustassa tms. mitä se esittää tai minkä muistoksi muistomerkki on pystytetty. Taiteilija nimi on monesta patsaasta löydettävissä. Joissakin taideteoksissa on niiden läheisyydessä infotaulu tms., mutta kulkija ei sitä aina huomaa, varsinkin jos on kyse laajasta ympäristötaideteoksesta. Karttalinkillä ja osoitteella varustettu luettelo (joka on lajitteleva) auttaa hakemaan tietoa satunnaisesti kohdtusta taideteoksesta. Toisaalta lista on hyvä apuväline, jos haluaa vilkaista, miltä jokin tunnettu taideteos näyttää luonnossa tai bongailla tietyn taiteilijan veistoksia. Minusta saavutettavuus 24/7 ei ole ehdoton edellytys. --Htm (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 05.27 (EEST)
Joskus taiteilija on laittanut nimensä tai puumerkkinsä esimerkisi pronssivalokseen, mutta joskus julkisessa teoksessa ei ole sitäkään. Kyllä, teosten ja muistomerkkien epitafeissa on tietoa teoksen aiheesta. Varsin harvassa noita infotauluja näyttää olevan, sanoisin että nykyisin alle 5 prosentissa teoksista. Wikimediassa ja suomenkielisessä Wikipediassa on tulkittu Suomen tekijänoikeuslain 25a pykälän 3. momenttia ("Taideteoksen kuvaaminen on sallittua muissakin kuin 1 tai 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, jos teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen. Jos taideteos on kuvan pääaihe, kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa.") koskien julkista paikkaa periaatteella, että teoksen saavutettavuus on 24/7. Muistelen, että kun kysyin asiaa Wikimedian lakimieheltä Dimitar Dimitrovilta, hän vahvisti asian olevan juuri näin. Tämä Freedom of Panorama on määritelty eri maissa hieman eri tavoin. Käsitin, että esimerkiksi Saksassa julkisen teoksen voi kuvata kadulta, mutta sen kuvaaminen esimerkiksi rakennuksesta maan pintaa korkeammasta paikasta käsin ei ole sallittua. Mihin itse asettaisit rajan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 10.08 (EEST)
Vetäisin rajan siihen, että teoksen pääsee katsomaan joko läheltä tai kohtuullisen matkan päästä joko aina tai kohtuulisen laajoina aikoina. Muistaakseni meidän luetteloissa on ei-24/7 nähtäviä mm. Gekko, Korkeasaaren pukki, Turussa Rettigin rintakuva vanhan pääkirjaston aulassa, Porissa samoin yksi kaupungin taidemuseon julkiseksi ilmoittama veistos kirjastossa. Lahden kaupungintalon sisäpihalla on yksi veistos, jonka näkee portin takaa (se ei ole luettelossa vielä) ja jonne sisäpihalle pääsee ilmeisesti ainakin jouluna eli portti on auki. Veistos mahdolisesti näkyy myös kaupungintalon ikkunoista. Porissa yksi julkinen veistos on sairaalan vanhan rakennuksen sisäpihalla. Olemme sulkeneet pois ainakin eduskuntatalon sisäpihan veistokset, koska sinne itsensä keplottelu on aika vaikeaa. En osaa vetää tarkasti rajaa, ehkä ongelmatapaukset pitää harkita erikseen tai sisällyttää ja mainita rajoitetusta pääsystä (jos katselutilaisuuksia on vain kerrna vuodessa tms.) Riippuu vähän myös siitä teoksesta. Tekijänoikeuslaki määrittelee mitä julkisella paikalla (tai sen läheisyydessä) olevalle taideteokselle saa tehdä, mutta se ei määrittele julkista paikkaa sinänsä käsittääkseni. --Htm (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 10.55 (EEST)
Mainitsemistasi tapauksista Turun kirjastossa oleva Rettigin rintakuva (1915) on lukittujen ovien takana, mutta sen tekijänoikeudet ovat rauenneet. Minusta sen voi poistaa johdonmukaisuuden takia, koska se on selvästi osittain estetyssä tilassa. Poistin Eero Hirosen Porin kirjastossa olevan Komposition (1975) luettelosta johdonmukaisuuden takia. Kaupunkien ja muiden julkisiksi ilmoittamien teosten luetteloissa (Kuten Porissa) saattaa olla sellaisia, joiden kuvia ei Wikipediaan voi ottaa. Lahden ikkunasta tai portin takaa näkyvän teoksen voi ottaa (julkisen paikan välitön läheisyys). Porin sairaalan vanhan rakennuksen sisäpihalla olevan veistoksen kohtalo on helppo ratkaista: jos sinne johtavassa portissa on lukko, tai sinne kulku on muuten estetty, sitä ei voi ottaa luetteloon, mutta jos ei, niin silloin voi ottaa. Korkeasaaren Pukki (ennen 1889) on minusta tarpeeksi saavutettavissa, kuten Gekkokin. Myös Vantaan Lentoasema-aseman Aarne Jämsän Helman heilahdus-maalaukset (2015) voitanee ottaa mukaan tilan jatkuvan aukiolon takia. Sakari Vapaavuoren veistos (1950) Helsingin Toukolan Floora-päiväkodin pihalla oli siellä käydessäni lukitun portin takana ja se on kooltaan melko pieni, eikä näkynyt kunnolla portille, joten jätin sen kuvan pois Helsingin luettelosta. Monessa mielessähän julkinen paikka on epäselvä asia, mutta tässä kuvien julkaisussa täytyy raja johonkin vetää ja luetteloiden kriteerien pitää olla johdonmukaisia. Wikimedia ei ymmärrettävästi halua ottaa riskiä siitä, että julkaistut kuvat rikkoisivat tekijänoikeutta missään maassa. Ruotsin keväinen korkeimman oikeuden päätös koski Wikimedia Sverigen luetteloita ja päätökselle oli omat perustelut, jotka eivät sivua näitä Suomen luetteloita. Maisemanvapaus on Suomen laissa käsittääkseni selkeämmin ilmaistu kuin Ruotsissa. Mutta Ruotsia vastaavan tilanteen syntymistä on pyrittävä ehkäisemään. Nähdäkseni on parasta edetä juuri tällä tavalla rajatapaus kerrallaan keskustelemalla. Eihän noita rajatapauksia lopultakaan kauhean monta ole, jos ajattelee koko julkisen taiteen teoskantaa Suomessa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 11.57 (EEST)
Mielestäni ei ole syytä vaatia 24/7 näkyvilläoloa. Rettingin rintakuva on nähtävissä vapaasti kirjaston aukioloaikoina, jotka ovat riittävän laajat mahdollistaakseen teoksen tarkastelun läheltä. Porin sairaalan veistos: olkoon luettelossa, täytyy katsoa paikan päällä, en tunne rakennusta enkä tiedä onko siinä porttikäytävää tms. sisäpihalle vai ei. Lisäksi talossa on kaksi sisäpihaa eikä tiedoista selviä kummalla se on.--Htm (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 17.44 (EEST)
Hankaluus on siinä, että tuomari saattaa olla toista mieltä. Olisin siksi varovainen, enkä ottaisi mitään riskejä julkisen paikan ja teoksen pysyvyyden suhteen. Lisäksi Ruotsin viime keväinen korkeimman oikeuden tapaus saattaa toimia yllykkeenä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. joulukuuta 2016 kello 23.27 (EET)

Taidetta pihoissa[muokkaa wikitekstiä]

Osa joteskuten julkisista töistä on kerrostalojen tai rivitalojen pihoissa. Tällaisia ovat esim. Vuoreksessa oleva työ "Pihapiiri". Työt ovat alle puolen metrin korkuisia kunkin asunnon ulkovaraston ulkoseinässä. Työt eivät ole mielekkäästi katseltavissa taloyhtiön alueen ulkopuolelta. (Katso Luettelo Tampereen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä.)

Otetaanko tällaisia kohteita mukaan listaan?

Jos tällaiset työt otetaan mukaan, millaisin kuvakulmin niitä on soveliasta esittää? Kadulta tai yleiseltä tieltä kuvattunako? --Aulis Eskola (keskustelu) 13. elokuuta 2017 kello 23.08 (EEST)

Vähän vaikea käsittää asiaa, kun ei ole kuvaa koko sijaintipaikasta eikä ole käynyt paikalla. Mutta nähdäkseni teos, jota on vaikea hahmottaa julkisesta paikasta katsottuna ja sijaitsee suljetulla, yksityisellä alueella, voidaan jättää luettelosta pois. Jos ne otetaan mukaan, ne pitäisi kuvata juuri julkisesta, avoimesta paikasta katsottuna. Sinänsä esim. "Yksityisalue"-kyltti ei kai tässä päde, vaan suljettu ei-julkinen tila on jotain joka on lukitun portin, veräjän tai oven takana.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. elokuuta 2017 kello 23.24 (EEST)
Vuoreksessa oleva teos "Pihapiiri" on L-muotoisen taloyhtiön pihan puolella listan koordinaattien osoittamalla puolella taloja. Teoksessa on kymmeniä pieniä osia. Ne pienet erilliset "taulut" ovat kymmenien metrien päässä kaduilta.
Keskusteltiin myös, että ehkä ei ole kovin fiksua ohjata luettelon avulla ihmisiä etsimään töitä aivan pihapiireistä. Siksikin tiputtaisin tämän työn ja saman tapaiset selvästi pihapiirissä olevat työt pois luettelosta. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. elokuuta 2017 kello 10.21 (EEST)
Ehkä Vuores on tai se on tulossa nähtävyyskohteeksi, jolloin harkinnan mukaan vain julkisimmilla paikoilla olevat teokset mukaan harkinnan mukaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. elokuuta 2017 kello 11.13 (EEST)

Pari rajatapausta pysyvyydestä[muokkaa wikitekstiä]

Luetteloihin otetaan vain pysyvästi julkisilla paikoilla olevia teoksia. Teosten pysyvyyden suhteen olen tavannut pari pientä rajatapausta kaupunkien teosluetteloissa. Niissä saattaa olla maininta "määräaikainen". Määräaikainen teos voi tarkoittaa, että sen "kesto" tai paikka on suunnitelteltu rajalliseksi, jonka jälkeen se siirretään joko muualle tai poistetaan. Esimerkiksi Ossi Somman, Reijo Paavilaisen ja Pertti Mäkisen "Käärme" Hesperian puistossa on tällainen. Toisessa tapauksessa teostiedoissa mainitaan "sijoitettu paikkaan toistaiseksi", kuten Hannu Sirenin teoksessa Tila 1995 Kuopion Väinölänniemessä ("Experimental Environment Kuopion tienoo -ympäristötaidetapahtuman teos, sijoitettu paikkaan toistaiseksi"). Käsitykseni tällaisista tapauksista on, että kyse on tekijöiden tai tuottajien ja kaupungin välisistä sopimuksista, jolloin Wikipedian luetteloissa ei tarvitse näitä ottaa huomioon, vaan ne arvioidaan tekijänoikeuslain mukaan olevan pysyvästi julkisilla paikoilla. Muutenkin, jos teos jostain syystä poistetaan tai sen paikkaa muutetaan, mitä silloin tällöin tapahtuu, Wikipedian vastuu rajoittuu vain tiedon muuttamiseen luettelossa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 10.36 (EEST)

Yksi esimerkki on Jukka Hakasen teokset ja Turusta tulee mieleen pari muutakin isompaa seinämaalausta jotka ovat voineet olla pitkiäkin aikoja näkyvillä, mutta restauroinnin sijaan niiden päälle on tehty toinen teos. Esim Kupittaanpuiston sähkökeskusrakennuksen maalaus korvattiin keraamisista laatoista tehdyllä teoksella. --Zache (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 11.23 (EEST)
Juu nykyajan urbaani ympäristö muuttuu ja jonkin verran se näyttää vaikuttavan tuohon teosten pysyvyyteenkin. Ehkä on hyvä lähteä siitä periaatteesta, että pysyvä teos on sellainen, jonka voi arvioida alun perin pysyväksi johonkin paikkaan suunnitellunkin. Tämä julkisen taiteen pysyvyyden käsite johdetaan siis tekijänoikeuslaista. Otin asian esille siksi, että myös esittävä taide on tulossa yhä enemmän julkisen taiteen piiriin. Esimerkiksi prosenttiperiaatteen soveltamiseen on tulossa muutoksia. Näillä näkymin kuvia esittävän taiteen teoksista ei voi kuitenkaan ottaa näihin luetteloihin, koska niiden kuvaaminen ilman sopimusta tekijänoikeuden haltijan kanssa on käsittääkseni kielletty. Muuten Jukka Hakasen teosten nimistä vielä lisäksi, että jos taiteilija ei halua antaa nimeä teokselleen, kuten Hakanen kertoo haastattelussa, silloin pitäisi teoksen nimen kohdalle laittaa sana nimeämätön (pienellä). Jos nimeksi ilmoitetaan Nimetön, se on vähän eri juttu.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 11.48 (EEST)

Koordinaattimerkintöjen ilmoittaminen ja siirtyminen Wikidata-aikaan[muokkaa wikitekstiä]

Julkisten teosten luetteloiden koordinattimerkinnät ilmoitetaan nyt (12.7.2016 alkaen) desimaalilukuina ja luettelo pyöristää ne neljän desimaalin tarkkuuteen (noin kaksi metriä). Kuvakkeen poistaminen johtuu siitä, että koordinaattiluvut voi tulostaa paperille ja nelidesimaalinen voidaan helpommin siirtää esim. navigaattoriin. Seuraavaksi luetteloiden rakenne muuttuu siten, että jokaisesta teoksesta tulee oma malline ja luetteloihin lisätään uusi Wikidatatunnus-sarake. Tämä mahdollistaa luettelon tietojen siirtämisen Wikidataan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 15.49 (EEST)

Tai ei pelkästään tietojen siirtämisen Wikidataan, mutta myös Wikidatassa olevien tietojen hyödyntämisen sekä sen, että pystytään vertailemaan esimerkiksi luettelossa ja wikidatassa olevia tietoja. --Zache (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 15.55 (EEST)
Korjataan nyt tännekin, että Suomessa tuo leveysasteen neljä desimaalia on maastossa noin yksitoista metriä. Neljän desimaalin tarkkudella määritetään piste, joka on ehkä keskimäärin noin viisi metriä sivussa siitä pisteestä, jota pidetään kuvitteellisena oikeana kohtana maapallon pinnalla. Jos tuo yllä mainittu kaksi metriä oli saatu Pajun kommentista ylempänä, se ei pidä paikkansa. Vasta viiden desimaalin tarkkuus antaa suurin piirtein 50–100 senttimetrin maastoheittelehdinnän. --Pxos (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 01.26 (EET)

Muutokset[muokkaa wikitekstiä]

Luettelon otsakkeessa oleva aikaisempi "Kaupungin/kunnanosa" muutetaan Tampereen luettelon keskustelusivulla käydyn keskustelun mukaan sanaksi "Alue". Myös projektissa olevat luetteloiden otsikot muutetaan johdonmukaisesti: "Luettelo XXX:n julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä".--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 10.13 (EET)

Pitäisiko projektin otsikko "Suomen patsaat ja muistomerkit Wikipediaan" muuttaa yhtälailla muotoon "Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan", vai annetaanko olla? Eli olisiko patsas-sana tässä iskevämpi?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 15.29 (EET)

Wikilinkitykset[muokkaa wikitekstiä]

Sellainen huomio, että Wikilinkit helpottavat taulukossa olevien tietojen jälkikäsittelyä joten ei olisi ollenkaan huono asia jos taulukon sisällä olevien tietojen kohdalla luovuttaisiin käytännöstä, että ainoastaan ensimmäinen maininta linkitetään vaan järjestelmällisesti linkitettäisiin vaikka joka rivillä esim. kaupunginosat. --Zache (keskustelu) 25. elokuuta 2017 kello 11.20 (EEST)

Niin, lajittelevassa taulukossa jos käyttää sisäisiä linkkejä säästeliääsi, niin lajiteltuna se linkki ei ole kätevästi käsillä. Tämä tapa pitänee ottaa hetikohta käyttöön.--Htm (keskustelu) 25. elokuuta 2017 kello 18.56 (EEST)
Joo näin olen pähkäillyt minäkin. Laitan ohjeeseen. Näistä vois järkätä vaikka urakkatalkoot joskus.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 16.09 (EEST)

Useampi tekijä[muokkaa wikitekstiä]

Miten merkittäisiin luetteloon työn useampi tekijä niin, että:

  • lajittelu tekijäjärjestykseen toimisi jotenkin mielekkäästi (sen ensin mainitun tekijänimen mukaan) ja
  • edellä puhuttu wikilinkitys ja datan hallinta tulisi toimimaan? --Aulis Eskola (keskustelu) 25. elokuuta 2017 kello 22.00 (EEST)
Olen ratkaissut onhelman niin, että laitan akkostus/lajittelumallineen kaikkiin tekijänimiin ja toinen niistä tulee ensimmäiseksi (jos on tiedossa eniten työhön vaikuttanut tekijä tai sitten kylmästi aakkosjärjestykseen). Kun tekijöitä on useita niin ei varmaan voi lajitella kuin ekana olevan nimen mukaan. - Tätä sovelsin alkuun Espoon patsaissa.--Htm (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 16.45 (EEST)

Nimessä täsmenne[muokkaa wikitekstiä]

Mites sitten saadaan toimimaan linkitys ja lajittelu, kun nimessä on täsmenne - esim Jukka Tuominen (kuvataiteilija)? --Aulis Eskola (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 22.51 (EEST)

Katsotaan ohje sivulta "Malline:LajiteltavaNimi". Siellä lukee: "Esimerkki: {{LajiteltavaNimi|Matti|Vanhanen|jalkapalloilija}} tuottaa wikilinkin muotoa [[Matti Vanhanen (jalkapalloilija)|Matti Vanhanen]]." Eli tarkenne tulee pystyviivan jälkeen ilman sulkumerkkejä {{LajiteltavaNimi|Jukka|Tuominen|kuvataiteilija}}. Tuolla ohjesivulla on myös ratkaisu tapaukseen, jos nimessä on erikoismerkkejä ja ne aakkostavat nimen väärin. --Htm (keskustelu) 2. syyskuuta 2017 kello 03.28 (EEST)
Toimii. Noloa etten lukenut ohjeita, jotka ovat tässä kohdin ihan selvät... --Aulis Eskola (keskustelu) 2. syyskuuta 2017 kello 12.37 (EEST)

Ahvenanmaa[muokkaa wikitekstiä]

Katsastin eilen Ahvenanmaan kohteita. Siellä on Maarianhamina, jossa on veistoksia ja muistomerkkejä, jotka on jo lähes kartoitettu. Mutta Ahvenanmaalla on kuntia, joissa on varsin vähän asukkaita (esim. Sottunga 91) ja julkisia taideteoksia, muistomerkkejä tai muistolaattoja joko ei ollenkaan, yksi tai korkeintaan muutamia. Voidaanko menetellä niin, että Ahvenanmaan maakunta käsitellään yhtenä kokonaisuutena? Onko siitä haittaa luetteloinnin käsittelylle tai käsitettävyydelle? Tavoitteenamme tosin on täysin yhteensopiva luettelointi koko maahan, jolloin Ahvenanmaa tekisi poikkeuksen. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 11.49 (EEST)

Ainakin Ahvenanmaan luettelo artikkeliin kunnat omiksi kappaleikseen. --Aulis Eskola (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 12.52 (EEST)

Liikenneympyrät[muokkaa wikitekstiä]

Mitä mieltä ollaan liikenneympyröiden joteskuten taiteellista rakennelmista: millä edellytyksin ne otetaan mukaan luetteloihin?

Itse jättäisin ne pois, jos ei löydy lähdettä, että joku taiteilijana tunnettu on ne tehnyt. Ei siis otettaisi mukaan kaikenlaisia insinöörien sommittelemia kivikasoja. En ainakaan ottaisi mukaan sellaisia, joista ei löydy lähdettä edes tekijälle. Taas vaikeuksia vastata kysymykseen, mikä on taidetta ja mikä ei... --Aulis Eskola (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 19.24 (EEST)

Wikipediaan ei voi valita tai jättää jotain pois jotain pelkästään taiteellisin tai esteettisin perustein. Jos jostain ei löydy tietolähdettä, silloin sitä ei oteta luetteloon. Tieto teoksesta voi olla tosin itse kohteessa (esim. muistolaatta) tai lähteessä, jota ei osoiteta numeroidulla viitteella. Nuo liikenneympyröiden teokset ovat totta vie joskus ongelmia. Espoossa on lähdetietojen mukaan Takkatien liikenneympyrän taideteos, mutta tekijää ja paljastusvuotta ei lähteistä löydy. Epämääräinen nimikin kertoo siitä, että joko tekijä tai tilaaja eivät ole vaivautuneet pohtimaan asiaa tai ideaa sen kummemmin. Wikipediassa hankalaa on se, että kun ainakin nimen mukaan kyseessä on "taideteos", sen kuvaakaan ei oikein voi ladata Wikipediaan tai Commonsiin, jotta asiaa tai lähdettä voisi kysellä ihmisiltä. Eli olen samaa mieltä, tienvarsien ja liikenneympyröiden teokset mukaan vain jos lähteiden perusteella nimi, tekijä ja paljastuvuosi tiedetään.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 21.34 (EEST)
Takkatien ravikärryt on muistomerkki, ilman kylttiä on mahdoton sanoa minkä muistomerkki. Mutta jos on kyltti, niin silloin se käy muistomerkistä. Onhan niitä tykkejäkin muistomerkkeinä ja Tampereella pari konevasaraa, jotka jos mitkä ovat insinöörien sommitelmia.--Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 21.57 (EEST)
Pitäisikö Takkatien liikenneympyrän taideteos tallentaa Commonsiin, kun tekijä ei ole tiedossa? Se on melko varmasti ilmestynyt paikalle vuoden 2006 jälkeen kun sitä ei ole mainittu Antero Raution Löytöretki muistomerkeille, 2006 kirjassa. Käsittääkseni siinä ei ole kylttiä, mutta vain lähteetön maininta ja kuva Espoon perinneseuran sivulla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 23.10 (EEST)
Eikös tuo Takkatien kärry Espoon luettelossa liity muuten vaan Vermon ravirataan. Muut kadut risteyksessä ovat teeman mukaan Ravitie ja Vermonrinne. Onkohan se sen kummemmin muistoksi tehty.
Tampereella olevasta "Murikan konevasarasta" ei kylläkään ilmoiteta, että se olisi minkään muistoksi. Kunhan on miehekäs koneenrotjake. Kuuluiskohan tuollainen luetteloon?!
"Murikan höyryvasara" on pystytetty tamperelaisen metalliteollisuuden muistomerkiksi. Metalliteollisuus on katoavaa kansanperinnettä Tampereen seudulla, joten ihan asiallinen muisto sikälikin... --Aulis Eskola (keskustelu) 4. syyskuuta 2017 kello 10.26 (EEST)
Ainakin Harjavallassa on satsattu, kun joka liikenneympyrässä on komea patsas. Ja Säkyläkin on ottanut mallia. Jos joku osuu käymään Harjavallassa, niin voi kuvata. Kun paikkakunnalla toimii taidemuseo, niin tiedotkin varmaan löytyvät.--Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 22.38 (EEST)
Joo lähes kaikissa kunnissa on ainakin yksi liikenneympyrä jonkinlaisella härvelillä tai kivikasalla. Toisissa asiaa on mietitty enemmän ja mainittu tekijät ja teokset vekkosivulla, toisissa taas ei. Ehkä hyvä ja vähän karkea nyrkkisääntö on se, että teos on jotain, josta on luotettavasti julkaistua tietoa kolmesta asiasta: on tekijä eli taiteilija, kunnollinen nimi ja valmistumis/paljastusvuosi. Tämä pätee muuten kaikkiin kuvataiteen teoksiin. Luin jostain ohjeen taiteen ostajille, että nämä kolme asiaa pitää ostajan vaatia aina ostamistaan taideteoksista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 23.10 (EEST)

Tämä kysymys liikenneympyröiden taideteoksista liittyy siihen, miten tarkasti eri kunnat yleensä huolehtivat julkisen taiteensa luetteloinnista ja miten nuo luettelot julkaistaan. Luettelointi ja itse luetteloijat vaihtelevat. Liikenneympyrässä oleva teos saattaa olla myös jonkun toisen kuin kunnan tilaama ja omistama, jolloin kunta sopii tai katsoo että sen ylläpito ja luettelointi ei kuulu sille. Sama on seurakuntien kohdalla. Joillakin paikkakunnilla katsotaan, että seurakuntien omistaman julkisen taiteen, kuten hautausmaiden muistomerkkien ja patsaiden luettelointi ei kuulu heille. Vastaavaa on nähtävissä yritysten ja yhteisöjen omistaman julkisen taiteen kohdalla esimerkiksi Helsingissä. Wikipedian luetteloihin otetaan siis kaikki julkiksilla paikoilla pysyvästi olevat taideteokset ja muistomerkit, joille on löydettävissä oleva lähde. Jos ne ovat teoksia, vähimmäisvaatimus lähteistykselle on tekijän ja teoksen nimi sekä paljastusvuosi. Muistomerkeistä riittää lähteistetty tieto muistomerkin merkityksestä ja paljastusvuosi. Projekti on nyt etenemässä kohti pienempien kaupunkien ja kuntien luettelointia, kun isoimmat on jo pääasiassa käyty läpi. Joten tähän luettelointi- ja lähteistysasiaan tullaan törmäämään. Yksi keino on kysyä tietoa paikkakunnan taidemuseolta, museolta, paikallishistorian ym. yhdistykseltä tai kunnan kulttuurisihteeriltä tai vastaavalta. Sinänsä julkisesta taiteesta ja muistomerkeistä on melko varmasti jokaisesta jotain tietoa olemassa, ovathan kaikki kohteet jonkun tilaamia, tekemiä tai pystyttämiä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 11.50 (EEST)

Kysymys on mielenkiintoinen, jos kunnassa ei toimi taidemuseota. Kulttuuritoimella voi silloin hyvinkin olla luettelo, mutta voi vaihdella, miten tietoa on julkaistu. Lisäksi osa voi kuulua seurakunnalle ja muistomerkkejä ovat voineet pystyttää yhdistykset ja järjestöt. Tietoa voi silloin löytyä näiltä tahoilta, niiden julkaisuista tai niistä kertovista uutisista ja historiajulkaisuista.--Urjanhai (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 13.04 (EEST)
Tässä Käyttäjä:Aulis Eskolan innoittamana vähän kaivelin muistamiani lähteitä ja teoksia. Kirjaston kotiseutukokoelmalla ja jonkin Yliopistokirjaston Fennica-kokoelmalla pääsisi jo pitkälle. Mutta täydennystä voisi joutua etsimään lehtiuutisista tai eri tahoilta suoraan. Kuntien, seurakuntien ja yhdistysten historioissa ja muissa julkaisuissa sekä näiden nettisivuilla yleensä jotain löytyy. Tuollakin muistaisin uutisoidun, että kaupungilla on luettelo omistamistaan taideteoksista, joista enimmät varmaan ovat sisätiloissa, mutta monet muistomerkit taas ovat esim. jonkun järjestön aloitteesta tai esim. kansalaisekeräyksen tuloksena syntyneitä.--Urjanhai (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 13.49 (EEST)
Pienissä kunnissa (kuten Kangasala) tietoa on kaivettava sieltä ja täältä. Lisäksi on kuljettava silmät auki. Yhdenkin tuon listan töistä bongasin työmatkalla lähes yhteistyökumppanin pihapiiristä! Kotiseutuyhdistyksiin, erilaisiin perinnejärjestöihin, seurakuntiin ja kunnan kulttuurivastaaviinkin vois olla myös yhteyksissä, kun lista on jossakin alustavassa kunnossa. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 15.16 (EEST)

Sairaalojen taiteen luettelointi[muokkaa wikitekstiä]

Tajusin käytyäni TAYS:ssa ja lukiessani Pirkanmaan sairaanhoitopiirin 1700 teoksen luetteloinnista, että terveydenhoitopisteissä on tolkuton määrä julkista taidetta. Sairaalat ovat hankkineet taidetta jo pitkään ja niille on tavattu lahjoittaa taidetta - joko suoraan teoksia tai sitten varoja taiteen hankkimiseen. Työt ovat varsin merkittäviä: Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä esim. Kerttu Horilaa ja Osmo Rauhalaa ja Otso Karpakkaa.

Miten suhtaudumme tämän taiteen luettelointiin? Pelkästään TAYS:n pisteistä löytynee useita kymmeniä töitä auloista ja käytäviltä, tilanne lienee vastaava HUS:ssa. Teosten tietojen selvittäminen ja lähteiden hankkiminen olisi melkoinen työ...

Sairaalan seiniltä ei löytynyt aitoa Picassoa, mutta paljon muuta --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 01.54 (EEST)

Vielä luetteloien maininnoista tyyliin "rakennusten sisällä olevia julkisia teoksia ei mainita": Ovatko nämä maininnat sen takia, että julkisissa tiloissa olevia teoksia on niin paljon ja niiden tiedot ovat niin hankalasti selvitettäviä, että ne on syytä rajata pois? Vai onko se vain toteamus, että toistaiseksi sisätiloissa olevat ovat jääneet pois, kun niihin ei ole ehditty / jaksettu tarttua?

Jos sisätiloissa olevia teoksia otetaan mukaan, ajatukseni olisi, että ne laitettaisiin luetteloissa erillisiin alakappaleisiinsa. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 10.59 (EEST)

Kyllä niinkin, että jos rakennusten sisällä olevat teokset otettaisiin mukaan julkisten teosten luettelointiin, mukaan pitäisi silloin ottaa esimerkiksi myös museot, taidemuseot ja galleriat. Tämä nostaisi lueteltavien teosten määrän ehkä satoihin tuhansiin. Lisäksi kuvien ottamiseen saattaisi liittyä estoja. Projektin linjaus on siis, että sen mukaan julkinen paikka on kaikille koko ajan avoinna oleva tila. Rajatapauksia on ja niistä keskustellaan. Ja tärkeää myös, että teos on asennettu paikkaan pysyvästi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 11.23 (EEST)
Tässähän on vielä rakennusten sisällä myös esim. kiinteitä maalauksia, kuten seinämaalaukset, niin kuin ulkotiloissakin on seinämaalauksia mutta silloin taas rajaus kiinteän seinämaalauksen ja seinällä olevan taulun välillä tuntuisi mielivaltaiselta. Sen puolesta rajoittuminen ulkotiloihin vaikuttaa perustellulta. Ja kun sisätiloihin vielä pääsyä on eriasteisesti rajoitettu, niin tämä monimutkaistaisi rajausta edelleen.--Urjanhai (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 12.57 (EEST)
Teoksen kiinteästä sijoittamisesta minäkin pitäisin kiinni. Myöskään pääsymaksulliset tilat eivät käy. Näin ollen museot ja galleriat jäävät pois.
Tarkoitin etenkin sairaaloiden teoksia auloissa ja käytävillä, jotka ovat jämäkästi ja pysyvästi kiinnitetty. Esimerkkinä edeltävästä AL-artikkelista Osmo Rauhalan kymmenmetrinen työ Lajien synty Radiuksen aulassa. Vastaavia tapauksia löytyy esim. kirjastojen ja virastojen auloista - tiloista joissa voi kulkea vapaasti (yöaikaan ja kenties viikonloppuisin kulku on estetty).
Olemme astuneet jo käytännössä hieman tälle alueelle. Pari esimerkkiä:
Astummeko vaarallisille vesille, jos lisään luetteloon esim. Lajien synnyn Radius-talosta? Radiuksessa on nykyään TAYS:n pääsisäänkäyntikin ainakin rakennustyön ajan. Toisaaltaan en haluaisi sivuuttaakaan luetteloinnissa Sinistä suoraa ja Lajien syntyä. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 15.03 (EEST)
Huom. tavallisesti taidegalleriat ja jotkut museot ovat ilmaisia. Ainoa vastaus, tai kysymys jonka kautta saa vastauksen on se, ovatko tilat kaikille avoimia ja jokaisen koko ajan tai pääosin ajasta saavutettavissa? Voidaan kai ajatella että esim. sairaalan päivystysosaston aula voi sellainen olla, mutta pitemmälle meneminen vaatii ilmoittautumisen tms. Saavutettavuusmielessä auloja on monenlaisia. Jotta voisi ottaa kantaa Osmo Rauhalan Lajien syntyyn, pitäisi käydä paikalla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 15.27 (EEST)
Taidegalleriat ja museot eivät täytä useinkaan tuota toista ehtoa: teokset eivät ole useinkaan pysyvästi sijoitettuja, vaikka toki niissäkin voi olla aulatiloissa pysyviä töitä. Molemmat ehdot kait pitäisi täyttyä: pysyvä teos ja (kohtuullisen) vapaa kääsy kattelemaan.
TAYS:ssa yleistilanne on se, että alue on monien erillisten rakennusten verkosto ja on paljon kulkuväyliä sisätiloissa paikoista toisiin. Monissa rakennuksissa on laajoja aulatiloja - useamman kerroksen korkuisiakin. Jotkin käytävät kulkevat osastojen läpi ja ovat suljettuja, mutta on myös laajat vapaasti kuljettavat käytäväverkostot rakennusten tietyissä kerroksissa. Taidetta on sijoitettu melkoisesti tiloihin, joihin pääsee vaikka iltakahdeksalta kuljeksimaan vapaasti. Voisin vielä tarkistaa, miten kyseinen työ on sijoitettu, mutta sairaalasta löytyy monia muitakin potentiaalisia ehdotuksia luetteloon, jos sisätiloihin sijoitettuja lähdetään ottamaan yleensä mukaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 16.14 (EEST)
Mää olisin valmis vetämään rajan ulko-oven kynnykselle. Jos Sinisestä suorasta osa on ulkona, niin olkoon luettelossa, mutta Ketohanhikki on sisätilassa. Poistaisin sen luettelosta, kuva jää vielä taitelija-artikkeliin. Sairaaloiden tiloihin voi päästä myöhäänkin suht koht vapaasti sisälle, mutta käytävillä ja muissa tiloissa oleva taide lienee tarkoitettu potilaiden, heidän vieraidensa ja henkilökunnan virkistykseksi. Potilaita sisältävissä tiloissa ei voi kuvata (=ei kehtaa, enkä tarkoita sitä mitä savolaiset tarkoittavat sanalla "kehtaa"). Sitä paitsi tauluja, grafiikkaa, veistoksia ja reliefejä on tuhoton määrä ja kun ne eivät aina itsekään tiedä mitä heillä on ja missä, niin julkisia luetteloitakaan tuskin on kovin kattavasti. Seinällä olevat taulut ovat osa jotain kokoelmaa ja niitä saatetaan myös liikuttaa paikasta toiseen. Joten eiköhän tehdä radikaali ratkaisu ja pysytä ulkona. Sitten kun kaikki ulkotilaluttelot on tehty ja kuvattu, voisi ajatella asiaa uudestaan, jos intoa riittää.--Htm (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 17.31 (EEST)
Tuo on hyvä ajatus sairaalojen ja ehkä joidenkin virastojenkin osalta, että siellä oleva taide on painottuneesti asiakkaille ja henkilökunnalle. Osittain samoilla periaatteilla linjasimme, että ei oteta mukaan pihoilla olevia kaduille näkymättömiä kohteita, vaikka teoksen sijoituspaikka ei täysin yksityinen olisikaan. Sairaalojen teoksia voidaan esitellä rajatummin sairaalojen tai taiteilijoiden artikkeleissa. Siis:
  • Ketohanhikki pois listasta
  • eikä TAYS:n sisäkohteita mukaan.
Sininen suora on osittain ulkona ja suurelta osin sisätilassa, jossa tapaa kuitenkin pyörimään satunnaista väkeä esim. turisteja. Siten se on paljon sopivampi esiteltäväksi listassa kuin jonkin sairaalan sisällä olevat kohteet. Siis:
Olen samaa mieltä. Htm:n ajatuksissa on hyvää myös sen harkinta, kenelle teokset ja tilat ylipäätään on etupäässä tarkoitettu. Ehkä tilanne on vähän toinen yleisissä kirjastoissa, mutta pidetään nyt kynnysrajana ulko-oven kynnystä ja pohditaan rajatapaukset erikseen. Ja vielä tähän tarkennus aikaisempiin kekusteluihin, että jos kohteen voi nähdä selvästi, eli kuvata julkisesta paikasta käsin (ikkunan, portin ym. läpi), se voidaan ottaa luetteloon, vaikka se olisi ei-avoimessa tilassa. Ilmeisesti joissakin maissa (Itävalta ja Saksa) ratkaisevaa vastaavassa tilanteessa on kameran sijainti. Jos kamera on julkisella paikalla maan pinnan tasossa, sen kuva voidaan hyväksyä, mutta jos kamera on ilmassa (drone) tai esim. talon parvekkeella suljetussa, ei-avoimessa tilassa, silloin ei.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 23.11 (EEST)
Kävin kahdesti Espoossa sairaala-alueella, Jorvin sairaalan ajorampin pielessä ja Espoon sairaalan pääoven vieressä kuvaamassa ulkona olevaa teosta. Ne ovat selkeitä yleisiä ulkotiloja eikä noita töitä tarvitse poistaa luettelosta, kenenkään intimitettisuoja ei vaarannu. Sisätilojen poikkeustapauksia tulee yhtäkkisesti mieleen Sinisen suoran lisäksi Helsingissä Gekko (taideteos) Kampin terminaalissa ja Turussa Fredrik von Rettigin rintakuva pääkirjaston vanhan puolen sisällä. Kampin terminaali ja Turun kirjasto ovat tarpeeksi julkisia vaikka kirjasto ei olekaan 24/7 auki, mutta Rettig sentään maksoi kirjaston rakentamisen, rintakuva on ollut siellä "aina" ja se on Walter Runebergin teos. Sisäpihoilla: Natura (Non Facit Saltus) on SOK:n sisäpihalla (löysin sen kun kuvailin sitä pääkonttoria), jonne saattoi kävellä ihan rauhassa, pihalla oli muistaaksei portit, mutta ilmeisesti eivät ole normaalisti päivällä kiinni. Espoossa Taikahevonen on päiväkodin pienellä sujetulla sisäpihalla (jossa oli istutuksia ja kiveys mutta ei esim. pääkäyttötarkoituksen mukaisia härveleitä kuten leikkivälineitä), mutta se näkyy verkkoportin läpi josta sen kuvasin. Voi olla että päiväkodin portti on joskus päivisin aukikin, nyt siellä oli sen näköistä että osassa rakennusta saattoi olla jokin korjaus menossa. Lahdessa kaupungintalon portin sulkemalla aika umpinaisella sisäpihalla on Kalapoika, joka näkyy juuri ja juuri portista ja kuvankin sai otettua. Olen ymmärtänyt että jokus erikoistapahtumissa kuten joulun aikaan tms. portti on auki (voi se olla arkisinkin). Eduskuntatalon sisäpihojen veistokset on jo käsitelty muistaakseni jossain aikaisemmassa keskustelussa muualla. Erikoistapaukset kannattaa varmaan käsitellä erikseen sitten kun niitä tulee.--Htm (keskustelu) 10. syyskuuta 2017 kello 05.26 (EEST)


Pihojen tiukempi välttely on liittynyt lähinnä asuntojen pihoihin. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. syyskuuta 2017 kello 08.40 (EEST)

Taideteoskuvien tekijänoikeusmerkinnät[muokkaa wikitekstiä]

Ylläpitäjien ilmoitustaululle tuli seuraava muokkauspyyntö liittyen kuvaan Tiedosto:Marjukka Korhonen ja Kuusen silmu 2012.JPG. Pyyntö liittyi siihen miten valokuvan ja valokuvassa olevan teoksen käyttöoikeudet ovat ilmaistuna tiedoston tiedoissa JA miten siitä sai sen käsityksen, että ko. kuvaa saisi vapaasti käyttää.

Tämä on ollut myös kokeneille wikipedisteillä hämäävää ja sanoisin, että nykyisellään jos et tiedä Wikipediasta mitään, niin sivun teksteistä pystyy saamaan sen käsityksen, että valokuvan käyttö on sallittua myös kaupallisesti. Tämän lisäksi se myös antaa sen käsityksen, että kuva pitäisi siirtää Wikimedia Commonsiin, joka ei myöskään pidä paikkaansa.

Eli tälle pitäisi tehdä jotain ja käytännössä se jotain olisi sen miettiminen miten nuo tekijänoikeudet kuuluisi ilmaista siten, että ne ymmärrettäisiin oikein ja tekijänoikeusboksien tekstien tsekkaaminen sellaisiksi, ettei ne nimenomaisesti olisi virheellisiä. Haluaako joku tästä projektista ottaa kopin asiasta. Heittäisin pallon @Kulttuurinavigaattori:lle, mutta hän ei varmaankaan ehdi vielä muutamaan viikkoon, niin joku muu voisi olla parempi taho. --Zache (keskustelu) 21. syyskuuta 2017 kello 09.28 (EEST)

Eikö otettais tavaksi se, mitä tuolle esimerkkikuvalle tehtiin? Merkittiin siis valokuvan oikeus sanoin:
"Valokuvan käyttöoikeus"
"Tämä käyttöoikeus koskee pelkästään otettua valokuvaa. Valokuva sisältää kuvan taideteoksesta, jonka tekijänoikeus rajoittaa tämän lisäksi valokuvan käyttöä."
Tuolla fraasilla olen muokannut paljon oikeuksien merkintöjä (joista tosin puuttui monista myös sitaattimerkinnät). Julkisen taiteen kuvia virtaa solkenaan Wikipediaan, kun projektit ovat vauhdissa eri paikkakunnilla. Se ainakin parantaa oikeuksien ymmärtämistä selvästi aiempaan merkintätapaan verrattuna.
Olis kovin hyvä, jos taidekuville olis valittavissa jokin tarkempi lankettipohja sisältäen nämä kommervenkit. Nykyään nää merkintätavat tarviis jotenkin vaan tietää - tai sitten minä jatkan kuvaajien perässä juoksemista... --Aulis Eskola (keskustelu) 31. lokakuuta 2017 kello 21.00 (EET)
Toisaalta teksti on järjetön, anteeksi vaan, koska kuvaa ja sen kohdetta ei voi erottaa toisistaan. Mutta näin täytynee menetellä selkeyden vuoksi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. lokakuuta 2017 kello 22.22 (EET)
Onko vaihtoehtoisia ehdotuksia? Ehtojen täyttymisen tarkastelun kannalta asiat voi kannattaa erottaa: kuvan saa julkaista, jos ei a) riko kuvatun teoksen oikeuksia ja b) ei riko valokuvaajan oikeuksia. --Aulis Eskola (keskustelu) 31. lokakuuta 2017 kello 23.16 (EET)
Minusta tämä on järkevä tapa, ainakin niissä tilanteissa jolloin kuvan kohteen tekijänoikeus raukeaa lähivuosina. --Tappinen (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 01.33 (EET)

Muraalien nimettömyys[muokkaa wikitekstiä]

Seinämaalaukset eli hienommasti sanottuna muraalit ovat pysyviä taideteoksia ja useimmiten julkisilla paikoilla, joten ne kuuluvat luetteloihin. Suomeen on tehty parin viime vuoden aikana paljon seinämaalauksia. Usein ongelma on se, että muraalille ei löydy nimeä.

Jos teokselle ei löydy tietolähteistä nimeä, mitä vaihtoehtoja on? Aluksi voidaan kai sulkea pois Nimetön (isolla alkukirjaimella) koska se on sellaisen teoksen nimi, joka on nimetty nimettömäksi. Yksi vaihtoehto on käyttää sanaa "ilman nimeä" (pienellä) tai "teos ilman nimeä". Ilman nimeä olevat teokset pitäisi siis saada luetteloihin jos niiden muut teostiedot (tekijä/t, valmistumisvuosi ja sijainti löytyvät. Hankaluus on tietysti löytyminen nimien mukaan aakkosjärjestetyissä luetteloissa. Äärimmäinen vaihtoehto olisi, että teokset joille ei löydy nimeä tietolähteistä jätetään pois luetteloista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. syyskuuta 2017 kello 04.09 (EEST)

Eikö ne voi vain nimetä sijainnin mukaan. Tyyliin muraali, Vaasankatu 1 --Zache (keskustelu) 28. syyskuuta 2017 kello 10.25 (EEST)
Tai jos rakennukseksella on selkeä ja tunnettu nimitys, tyyliin Paloaseman muraali. Näin oli tehty Vaasan kohdalla minusta ihan mielekkäästi. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. syyskuuta 2017 kello 11.16 (EEST)
Näissä ratkaisissa on vaan vähän sitä, että Wikipedia antaa teokselle nimen. No, jos kunnollista nimeä ei lähteistä löydy, täytyy kai toimia näin, mutta siihen pitää saada jonkinlaista yhdenmukaisuutta ja selkeyttä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. lokakuuta 2017 kello 22.19 (EET)
Pitäiskö jotenkin ilmaista, että toiset nimet ovat virallisia ja toiset ovat lähinnä luettelointia varten muodostettuja tai muuten vain kuvailevia ja vakiintumattomia nimiä kohteelle? Voisko "varsinaiset nimet" vaikka kursivoida? --Aulis Eskola (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 00.10 (EET)
Ehdotan että epäviralliset laitetaan lainausmerkkeihin. --Tappinen (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 00.28 (EET)
Kursivointi ei toimi wikidatan labeleissa jotka on plaintextiä. Lainausmerkit toimivat. --Zache (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 02.18 (EET)
Lainausmerkit menisivät paremminkin toisin päin: virallinen nimi olisi lainausmerkeissä. Teoksen nimi tavataan erotettaa usein tekstissä juuri lainausmerkein. Toisaalta toki on niinkin, että niin kutsuttua merkitään toisinaan lainausmerkeillä... --Aulis Eskola (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 00.16 (EET)
Mutta merkintätavan pitäisi olla kaikissa, siis veistoksissa ja seinämaalauksissa johdonmukaisesti smanlainen, eli silloin kaikkien luetteloiden kaikki teosnimet pitäisi merkitä näin. Ja mitä hakukoneet sanovat "lainausmerkeistä"?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 10.25 (EET)

Talossa laatta, milloin se muuttuu muistolaataksi?[muokkaa wikitekstiä]

Monissa rakennuksissa on laattoja, jotka kertovat jotakin rakennuksen synnystä ja kenties vaiheistakin. Mikä olis rajana sille, että kohde katsotaan luetteloihin otettavaksi "muistolaataksi"?

Laitoin Vaasan kohdalle Wasa fruntimmersskola / Wasa Svenska Flickskola / Wasa Svenska Flicklyceum -laatan, koska se kertoo menneistä toiminnoista (Tyttökoulujen laatan kuva). Mutta entäs laatat, jotka kertovat vain vanhan rakennuksen synnystä ja käyttötarkoituksesta, kuten Eteläinen tullitupa -laatta Vaasassa: Tullituvan laatta? --Aulis Eskola (keskustelu) 31. lokakuuta 2017 kello 20.47 (EET)

Paul Connertonin (1989) mukaan kommemoraatio tarkoittaa jonkin asian muistelemista erilaisten tapahtumien tai materiaalien kautta (lähde). Eli jos katsotaan että laattaan (tai muistomerkkiin) liitty tällaista muistamista, se on muistolaatta. Pelkkään opasteeseen, viittaan tai merkkiin ei kommemoraatiota liity.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. lokakuuta 2017 kello 22.10 (EET)
Olisko raja siis jotenkin siinä, että muistolaatassa kerrotaan korostuneesti jotakin historiallista (kymmenien vuosien takaista), joka on jo poissa. Jos on kysymys rakennuksen nimikyltistä (vaikka vanhastakin), joka liittyy lähinnä nykyiseen rakennuksen käyttöön (mikä rakennus, kuka suunnitellut tai rakentanut), ei ole kysymys muistolaatasta.
Alan vähitellen pitää tullituvan laattaa muistolaattana. Kerrottu käyttätarkoitus liittyy kauas historiaan ja esiin nostettua rakennuksen tekijääkin selvästi "muistellaan". --Aulis Eskola (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 00.07 (EET)
Periaatteessa myös muistolaatan sekä olemassaolo että tulkinta pitäisi löytyä lähteestä eikä niinkään wikipedisten pähkäilystä. Mutta muistolaatoissa, kuten muissakin julkisissa teoksissa ja muistomerkeissä saattaa olla tietoja, joita voi pitää sekundäärilähteinä eli julkistettuina, tarkistettavissa olevina tietoina tai johtolankoina, jotka voivat viedä oikeisiin tietolähteisiin (kuuluisa esimerkki tästä on Huutokonttorin reliefin mysteerin ratkaisu). Rajatapaukset ratkaistaan tapauskohtaisesti. Minusta myös Vaasan tullituvan laattaa voi pitää sovinnolla muistolaattana, itse paikassa ja rakennuksessa on tarpeeksi historiallisuutta. Asia olisi ihkaselvä, jos löytyisi vaikka joku julkaistu pikku-uutinen laatan asentamisesta paikoilleen tai muu vastaava.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 13.20 (EET)

Lähteitä[muokkaa wikitekstiä]

On Luokka:Salon patsaat ja veistokset mutta ei luetteloartikkelia. Löytyy: http://www.salontaidemuseo.fi/kokoelmat/julkisetveistokset/

Lisäksi löytyy sotamuistomerkeistä koko Suomesta painettu kirja: Tuomisto, Antero: Suomalaiset sotamuistomerkit. Suomen mies, 1998. ISBN 952-9872-05-4.

--Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2017 kello 10.40 (EET)

Tehty pohja. Eikun kohentelemaan... --Aulis Eskola (keskustelu) 20. marraskuuta 2017 kello 16.08 (EET)
Hienoa. Saa muokata rohkeasti (artikkeleitahan oli jo pari kolme). Heti muuten muistuu mieleen Forssa ja Loimaa. Koijärvi-liike sai muistomerkin laskuojan partaalle, figuurin toteutti Rauni Liukko. Forssan keskustassa ovat patsaan saaneet ainakin Axel Wilhelm Wahren, kehrääjätyttö ja joku niittomies tai kylväjä. Loimaan torilla on Loimaan leipätyttö. Alpo Jaakolan patsaspuistoa ei taideta laskea, koska sillä on aukioloajat.--Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2017 kello 20.47 (EET)
Loimaa alullaan. Löytyneen hyvän museolähteen mukaan jatkoa... mukaisesti tehty luettelo. --Aulis Eskola (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 10.49 (EET)
Missä olis Forssalle lähteitä? En bongannut kuin artikkelin Forssan taidekokoelma yllättävän laaja, Google-kartan ryhmän "Forssan veistokset" ja joitakin irtojuttuja. Töitä on kyllä, kartallakin 15 kpl. --Aulis Eskola (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 11.07 (EET)
Forssakin alullaan, materiaali siirretty sinne keskusteluun. --Aulis Eskola (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 19.47 (EET)
Forssa tehty, mitä Google-karttaryhmästä löytyy. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 23.04 (EET)
Mikä se google-karttaryhmä on? On tainnut mennä ohi. Tuo miten tietoja löytyy, taitaa vaihdella ehkä senkin mukaan, onko paikkakunnalla toiminnassa taidemuseo. Että Loimaallakin ilmeisesti toimii taidemuseo oli minulle taidealan suhteen maallikkona aivan uusi asia.--Urjanhai (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 01.07 (EET)
En osaa googleen noita kohteiden ryhmiä luoda, mutta sellaisia on luotu monille julkisille kohteille ilmeisesti sekä työtekijöiden että harrastelijoiden toimesta. "Forssan veistokset" löytyy googlella, tämä linkki vienee ryhmään suoraan. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. marraskuuta 2017 kello 22.59 (EET)

Ping Käyttäjä:Aulis Eskola, jos joku ehtii aloittaa, niin Lohja olisi kiinnostava. Ja lähdevinkki: Seurakuntien sivuilla on hautausmaiden muistomerkeistä tietoja, joskin vaihtelevasti, joskus kuntienkin.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 22.59 (EET)

Lohjasta on pohja. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 00.27 (EET)

Punaisten muistomerkit[muokkaa wikitekstiä]

Uusi sivusto, Työväenmuseo Werstas on uusinut aiempaa samansisältöistä sivustoaan: http://www.tyovaenliike.fi/punaisten-muistomerkit/ --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 13.43 (EET)

Luettelossa paikkakuntina on näköjään myös entisiä kuntia. On myös karttapalvelunäkymä, mutta kaikki luettelossa olevat kohteet eivät näy kartassa.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 17.56 (EET)

Sotamuistomerkit[muokkaa wikitekstiä]

http://www.sotamuistomerkit.fi/sivu.php?id=1 (johonkin samansisältöiseen on ollut vanhentuneita linkkejä, tämä lienee uudistettu versio) - Ei aivan kattava mutta paljon kuitenkin.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 23.36 (EET)

Huomatkaa muuten, että kun sivustosta lienee ollut vanhempi versio, johon tehdyt linkit eivät enää toimi, niin nämä vanhat linkit artikkeleissa pitäisi kaivaa esiin ja korvata linkit tämän uudemman toimivan palvelun linkeillä.--Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2017 kello 12.26 (EET)

Muut Wikit[muokkaa wikitekstiä]

Häme-Wikissä on myös artikkeleita patsaista ja muistomerkeistä. Muutama muuki maakunnallinen wiki taisi olla.--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 01.19 (EET)

Betoniteoksia[muokkaa wikitekstiä]

Betonipallas Oy: https://betonipallas.com/taideteokset/ --Aulis Eskola (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 17.25 (EET)

HS aikakone[muokkaa wikitekstiä]

Helsingin sanomat, aikakone: [1] (digitilaajille, myös maksuton kokeilu). Sopivilla hakusanoilla löytää esim. uutisia muistomerkkien paljastustilaisuuksista. --Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 18.09 (EET)

Sotasampo.fi[muokkaa wikitekstiä]

Sankarihautausmaat: https://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/list --Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2017 kello 13.43 (EET)

Kuvat on CC-BY_4.0. --Tappinen (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 15.51 (EET)
Vad menar det?--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 15.54 (EET)
Että niitä voi siirtää wikipediaan. --Tappinen (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 16.00 (EET)

Muraaliseminaari ja kuvaussafari keväällä?[muokkaa wikitekstiä]

Seinämaalaukset eli muraalit ovat olleet tapetilla viime vuosina. Niitä on syntynyt melkoisesti kaupunkeihin ja myös ne ovat osa julkista taidetta. Muraaleissa on tiettyjä ongelmia suhteessa luettelointiin. Niitä ovat tähän asti ilmennyt ainakin kaksi: teosten nimeet ja tekijöiden nimet. Muraalithan jatkavat osittain katutaiteen anonyymiyden perinnettä. Seinämaalausten kuvaamisessa on myös joitakin huomioitavia asioita. Vaasan patsasafarissa syntyi idea järjestää ensi keväänä huhti-toukokuussa julkista taidetta koskeva tapahtuma, jossa samalla ikäänkuin käynnistettäisiin kauden kuvaus- ja merkitsemissesonki.

Esitän että järjestetään julkisten taideteosten ja muistomerkkien seminaari ja fotosafari huhti-toukokuussa 2018, jossa aiheena on muraalit. Hyvä paikka voisi olla Vantaa, sillä Vantaan taidemuseo on erikoistunut katutaiteeseen, kokouspaikka voisi alustavasti olla vaikka Vantaan taidemuseo Myyrmäessä. Aiheina voisi olla katutaiteen esittely koko laajuudessaan ja muraalien erikoisongelmat projektin luetteloinnissa. Joko tapahtumaa ennen tai sen jälkeenkin voitais kartoittaa paikkakuntien muraaleita, uusia ja vanhoja esim. tekemällä erillisiä työlistoja muraaleista, josta niitä sitten liitetään varsinaisiin luetteloihin. Vantaalta käsin voitais aloittaa muraaleiden kuvaaminen pääkaupunkiseudulla. Mitäs tuumaatte?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. marraskuuta 2017 kello 21.17 (EET)

Hyvä idea toi muraalipäivä. Mutta pidetään siinä sivussa muutakin urbaanin ympäristön visuaalista kauneutta esillä (puistoja ja arkkitehtuuria yms) ja kameroiden liipaisimet herkkinä.
Seinämaalauksia tulee ja menee. "Vakavamielistenkin" katujen seinämaalausten ideana on yleensä tulla päällemaalatuiksi, kun maali alkaa kulahtaa. Tampereella on paljon seinämaalauksia työmaa-aidoissa ja rakennuksissa, joita ollaan kohta purkamassa. http://turistinakotikaupungissani.blogspot.fi/2014/09/taidetta-tyomatkan-varrella.html http://valiaikainenhiedanranta.fi/haku?q=graffiti Finlayson Art Areassakin oli seinämaalauksia sisäkäytävässä ja katumaalauksia katupinnassa. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. marraskuuta 2017 kello 00.15 (EET)
Pirkanmaalla on jopa läänintaiteilijana katutaiteilija: Tero Karvinen, Tero Karvinen. Tollanen tyyppi kun saatas vielä messiin, upeeta jälkee hänellä... --Aulis Eskola (keskustelu) 12. marraskuuta 2017 kello 02.20 (EET)

Olen kuvannut Tampereella lähemmäs sata katutaiteen kohdetta: seinämaalauksia ja graffiteja. Jos graffitiaiheinen tapaaminen ja/tai kuvaussafaari järjestetään ja kokoontumispaikalla olisi hyvälaatuinen suuri näyttö, olisin kiinnostunut esittämään 20-30 valitoitua otosta inspiraation ja keskustelun lähteeksi. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 16.23 (EET)

Katutaiteen esittäminen Wikipediassa[muokkaa wikitekstiä]

Miten näiden katutaiteilijoiden töitä oikein voisi esitellä Wikipediassa? Tekijänoikeuksia on heilläkin. Mutta kun töiden tietoja on melko mahdoton saada, ainakaan perusteltuja luotettavia tietoja. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. marraskuuta 2017 kello 02.20 (EET)

Sitaattioikeudella kuvien käyttäminen vaatii sen, että kerrotaan ne tiedot jotka on mahdollista saada eli jos teoksen tekijä tai luontiaika on tuntematon eikä asiaa ole mahdollista selvittää, niin silloin kerrotaan niiden olevan tuntemattomia. --Zache (keskustelu) 12. marraskuuta 2017 kello 10.23 (EET)
Tämä on yksi erityisongelma, joka pitäisi ratkaista joko seminaarissa tai ennen. Katutaiteen tai seinämaalausten tietojen luetteloinnin pitää olla kuitenkin yhteensopivia muiden teosten tietojen kanssa. Jos lokaatiotiedot (paikka, alue ja koordinaatit) ovat useimmiten selviä, ongelmia ovat usein tekijän/tekijöiden nimi, teoksen nimi ja joskus valmistumisvuosi. Jos teoksen nimi ei ole tiedossa, nimeksi on esitetty ratkaisusa, joka alkaa kadun nimellä (esim. Päijänteentien muraali). Alalla vallitsee tekijyyden anonyymiyden traditio, eli tekijät saattavat olla nimimerkkejä tai heitä ei mainita lähdetiedoissa ollenkaan. Siitä huolimatta heillä on oikeudet teoksiinsa kuten kaikilla muillakin tekijöillä. Jos näistä ei ole tietoja, niin voidaan toimia kuten Zache esittää, mutta miten se vaikuttaa teosten löydettävyyteen itse luetteloissa? Osa pitää tehdä tapauskohtaisesti. Useita muraaleja eli seinämaalauksia on syntynyt viime vuosina ja arvelisin pikaisesti että ne ovat luetteloitavien kohteiden määrästä ehkä noin kaksi prosenttia (jos julkisia taideteoksia ja muistomerkkejä on Suomessa 3000, muraaleja on korkeintaan 60). Yksi näihin liittyvä ongelma, josta olisi hyvä saada asiantuntijatietoa on tehtyjen teosten pysyvyys. Muraalit ovat kyllä pysyvästi julkisilla paikoilla, mutta useiden pohjustustyö lienee heikkoa ja ne saattavat alkaa kulahtaa jonkin ajan päästä. Luetteloinnin suhteen tämä tarkoittaa valppautta, josta on jo kokemusta myös muutamien poistettujen julkisten teosten ja muistomerkkien luetteloinnissa. Luettelointiin tarvitaan joitakin uusia pelisääntöjä, mutta näkisin että seinamaalausten luettelointi ei ylitsekäymätön ongelma ole. Yksi asia joka Auliksen kysymyksestä tuli mieleen on se, että yksittäisistä muraaleista tai kokonaisuuksista olisi hyvä olla enemmän artikkeleita Wikipediassa. Lähteitä kyllä löytyy, joten ei muuta kuin hommiin!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. marraskuuta 2017 kello 11.55 (EET)
Varsinaisista muraaleista on paremmin tietoa, mutta graffitit ovat ongelmallisimpia. Parhaimmat graffitityötkin ovat ehdottomasti esittelyn arvoisia (esim. Tulinen virta ja edellä linkittämäni Väliaikainen Hiedanranta). --Aulis Eskola (keskustelu) 12. marraskuuta 2017 kello 13.32 (EET)

Luetteloiden jäsentely ja graffitien esittely[muokkaa wikitekstiä]

Muistolaattoja on pistetty suurimpien paikkakuntien kohdalla omiin kappaleisiinsa. Olisiko syytä pistää myös muraalit+graffitit omaan kappaleiseensa silloin, kun niitä on kunnan kohdalla monia?

Erityisesti graffitien kohdalla on tilapäisyyden ongelma. Teosluetteloissa on pyritty esittämään vain esillä olevat teokset. Pitäisikö muraalit ja graffitit esittääkin aivan erikseen? Esitettäisiinkö ne sillä periaatteella, että ne jäävät luetteloon, vaikka poistuvatkin lopullisesti - kirjattaisiin vain koska tuli ja koska meni? --Aulis Eskola (keskustelu) 12. marraskuuta 2017 kello 13.32 (EET)

Mitäs jos järjestettäs graffitiaiheinen tapaaminen ja muokkaustyöpaja Helsingin Taidehallissa, kun siellä on EGS:n näyttely 13.1.-25.2.2018? Voitais kysyä saataisko Taidehallin toimiston kokoushuone käyttöön (mullon suhteita), joku voisi tulla alustamaan graffiteista ja käytäis katsomassa se show. Voitais puhua graffitien asemasta Wikipediassa ja ongelmista (merkintä, luettelointi ym.) ja voitais aloittaa punalinkkien luonti, tynkien ja olevan artikkelikannan parannus.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 19.02 (EET)

Mites määritellään seinämaalausten ja graffitien merkittävyys - nyt aluksi tarkoitan ottamisessa mukaan taiteen luetteloihin? Riittänee että esim. jokin lehti on kirjoittanut työstä ja/tai kuvannut sitä sivuilleen. Entäs vain jossakin katutaiteen sivuilla esitetyt teokset? --Aulis Eskola (keskustelu) 20. marraskuuta 2017 kello 10.54 (EET)

Mun ymmärtääkseni merkittävyys arvioidan lähteen kautta eli riittää kun mainitaan. Katutaiteen sivuilta saattaa puuttua tarvittava itsenäisyys, mutta näkemykseni on että Wikipediassa ei saisi arvottaa julkista taidetta ja että teoskynnys on ainoa lähtökohta. Jopa graffitien tai muraalien esittäminen omina muusta julkisesta taiteesta erottuvana ryhmänä voidaan ajatella arvottamiseksi joka on epätoivottavaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. marraskuuta 2017 kello 11.32 (EET)

Paikkalinkki-vinkki[muokkaa wikitekstiä]

Paikkalinkkiin tulee sijainti maakunnan tarkkkuudella eli FI-xx, jossa xx on kaksinumeroinen luku välillä 01-19. Maakuntaluettelo ja vastaavat numerot ovat muun muassa sivulla Wikipedia:Wikiprojekti Maantieteelliset koordinaatit#region:R. Näyttävät olevan maakunnat aakkosjärjestyksessä, mutta minä ainakin lunttaan tuolta lähes joka kerta.--Htm (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 04.53 (EET)

Ympäristötaidetta sotamuistomerkkinä[muokkaa wikitekstiä]

Kuis tämä: [2]. Jääkärilehto, eli istutettu puita ja aita ympärillä, portissa jääkäriliikkeen tunnus.--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2017 kello 16.41 (EET)

Tuo lienee muistomerkki, jos jossakin on esitetty, minkä muistoksi ja koska kohde on perustettu - kenties on kerrottu perustajakin. Se ei taida ihan "muistomerkiksi" nimittämiseen riittää, että joku on laittanut paikalle nimeksi "Jääkärilehto". --Aulis Eskola (keskustelu) 25. marraskuuta 2017 kello 23.01 (EET)
Tämä on dokumentoitu lähteissä.--Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 00.42 (EET)

Äänekoski[muokkaa wikitekstiä]

Äänekosken luettelo poikkesi muodoltaan muista ja olikin kopio tästä. Tähän kuitenkin lähde muistiin, koska siinä selitetään teosten sijanti (siinä osass ajota eioltu kopioitu wikiin). --Tappinen (keskustelu) 25. marraskuuta 2017 kello 23.45 (EET)

Äänekoski-luettelo aloitettu. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 12.05 (EET)

Perinteisen rakentamisen kunniakilvet[muokkaa wikitekstiä]

Mitä sanotaan näistä muistomerkkeinä: http://www.talonpoikaiskulttuurisaatio.fi/tapahtumat-ja-uutiset/125-kesalla-jaettiin-nelja-perinteisen-rakentamistavan-kunniakilpea

Näitä näkyy usein jaetun yksityisomistuksessa oleville rakennuksille, mutta kiinnostus lähti siitä, eräs tällainen jaettiin 1950-luvulla erään vanhan torpan päärakennukselle, joka pian sen jälkeen siirrettiin kotiseutumuseon päärakennukseksi.

Mutta kun muuten puuttuu vielä paljon, niin ehkä pitää jo keskittyä täydentämään niitä.--Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 19.50 (EET)

Tapasin muutamia tämänkaltaisia Tampereella kesällä. Mun mielestä kunniakilvet ovat enemmänkin palkintoja kuin muistolaattojen tai muistomerkkien kommemoraatiota eli muistamista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 21.00 (EET)
Jos tuollaiset rakentamisen kunniakilvet mainitaan vain vähän tunnetun säätiön sivuilla, kyseenalaistaisin niiden merkittävyyden. Tuollainen kunniamaininta ei ole oikein sanan varsinaisessa merkityksessä muistomerkkikään.
Toki näitä on tullut jokin laitettua luetteloihin: esim. Tampereella "Hyvän rakentamisen palkinto". Olen pohtinut senkin poistamista luettelosta. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 21.03 (EET)
Säätiö on kylllä vanha ja arvostettu, ja suomalaisen kotiseututyön historiallisessa ytimessä, lähinnä kai rajankäynnin teettää on tuo alkitseminen / muistaminen. Sen puolesta taitaisin (noin maallikkona) kallistua samalle kannalle.--Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 21.19 (EET)

Sankaripatsaat[muokkaa wikitekstiä]

Sankarihautausmaista on paljon kuvia. Sankaripatsas tai -muistomerkki esiintyy kuvissa usein vain yhtenä elementtinä, usein taka-alalla, kun hautausmaa on etualalla. Olen lisännyt näitä kuvia ja joskus cropannutkin, mutta on siis huomattava että usein itse sankaripatsaasta tai muistomerkistä tarvittaisiin kuva mieluummin myös vielä erikseen. Kummatkin ovat hyviä kuvan aiheita mutta vain erittäin hyvissä olosuhteissa erittäin hyvällä kameralla otetun kuvan croppaaminen voi onnistua edes jotenkin.--Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 21.03 (EET)

Näissä luetteloissa sankarihautausmailta tulisi tosiaan esittää tiukasti rajattu kuva muistomerkistä / -patsaasta. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 21.08 (EET)
On sellainen aspekti että hautausmaan kuva voi olla Commonsissa, mutta tarkasti rajattuna se on teoskuva. Olen laittanut hautausmaita pitämään rajatun kuvan paikkaa. --Tappinen (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 21.10 (EET)
Teinkin yhden kuvan cropatessani juuri niin, että tallensin cropatun version paikallisesti vaikka alkuperäinen olikin commonsissa. Kuitenkin vain harvoin esim. valon suunta on sellainen, että näin tulisi hyvää kuvaa.--Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 21.21 (EET)
Yleisohje niin kuvaajille kuin croppaajillekin, että kannattaa keskittyä kohteeseen kokokuvana, eli rajata kohde niin että se näkyy mahdollisimman suurena. Ympäristöä ei valitettavasti, niin tärkeä asia kuin se monesti olisikin ei voi ottaa huomioon kuvissa. Oon huomannut tuon, että joissakin tapauksissa kuvaaja on yrittänyt saada mukaan liian monta asiaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 23.00 (EET)
Mun käsitykseni on, että käyttäjät (esim. käyttäjä Hotarju) on kuvannut Commonsiin jo männä vuosina paljon sankarihautausmaita ympäri Suomea. Kuvien fokus on ollut yleisnäkymässä. Tuolloin ei vielä ollut "keksitty" niin laajamittaista patsaidenkuvausprojektia kun nyt on meneillään. Sankaripatsaat ovat lähes poikkeuksetta sen verran tuoreiden taiteilijoiden suunnittelemia, että yksityiskohtaisia patsaskuvia ei ole voinut tallentaa Commonsiin, yleiskuvan sen sijaan on voinut tallentaa sinne hyvillä mielin. Tuoreemmat kuvat onkin sitten otettu paitsi yleiskuvina, myös patsasprojektia silmällä pitäen.--Htm (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 23.17 (EET)
Kuis jalusta tai ympäröivä kivetys? Saa toki tehdä jatkocroppaustakin. --Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 23.33 (EET)
Se varmaan riippuu. Joskus jalusta tuntuu tai näyttää niin oleelliselta osalta, ettei sitä tohdi rajata pois ja sama varmaan kiveysten kanssa välillä. Välillä mukaan tulee kukkiakin. Katselen tässä yhtä ottamaani kuvaa, jota kuvatessa muistan auringon paistaneen vallan sopimattomasta kulmasta ja päädyin kuvaamaan aika sivusta. Eli kuvausolosuhteetkin vaikuttavat.--Htm (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 23.57 (EET)

Tässä huomaa myös lähteiden vaihtelevuuden, esim. Luettelo Salon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä, osittain luettelossa on kaupungin kuntaliitoksen jälkeisen alueen muistomerkkejä, osittain vain sitä edeltävän. Hautausmaiden muistomerkkejä on seurakunnan sivuilla, mutta tietojen kattavuus vaihtelee entisen seurakunnan mukaan: jostain ei ole mitään, jostain (esim. Särkisalo) on täydellinen luettelo (se on muuten hieno esimerkki täydellisestä luettelosta, paitsi että hautausmaan ulkopuolella toki voi olla lisää).--Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2017 kello 23.31 (EET)

Maakunta ja kuntajako[muokkaa wikitekstiä]

Onko tarkoitus, että kunnat jäsennetään maaakunnittain? Miten menetellään sellaisten kuntien kanssa, joissa on ei yhtään tai vain muutama julkinen teos ja/tai muistomerkki? Ainakin Ahvenanmaan kohdalla oli puhetta, että maakunta jäsennetään yhtenä kokonaisuutena, koska siellä on pieniä kuntia joissa tuskin on yhtään kohdetta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 00.27 (EET)

Laajempienkin alueiden luettelot kyllä varmaan ovat mahdollisia, tiedon täydentyessähän niitä pystyy jakamaan. Silti luulen, että teoksia lopulta löytyy jokaisesta pienestäkin kunnasta muutama. Kun yhdessä pienessä entisessä kunnassa oli listattu pelkästään hautausmaan muistomerkit, niin löytyi tämän verran: [3]. Myös aloittamasi Utajärvi on luultavasti hyvin edustava, ja joku aloitti Ypäjän. Tiedon keruu vain voi olla hidasta, koska tyypillisiä lähteitä paikallishistoriallinen kirjallisuus, kotiseutukirjallisuus kuten paikallisten järjestöjen ym. historiikit ja jopa sanomalehdet. Samoin paikantaminen usein vaatii alueella liikkumista. Jos on supliikkia, niin voi myös soittaa kuntiin ja seurakuntiin ja vängätä, että pistäkääpä luettelo taideteoksistanne nettiin. Lisäksi eräs mihin törmäsin, on että paikallisilla kulttuuritoimijoilla saattaa olla juttuja vapaamuotoisesti netissä niin, että niitä ei löydä minkään tahon nettisivujen etusivun valikoista, mutta kun googlailee paikallisiin aiheisiin liittyvillä hakusanoilla, niin jostain piilosta tupsahtaa esim. suuri joukko kotiseutujoululehtiä skannattuna ilman että niistä kerrottaisiin ao. lehden itsensä kotisivulla (eli paitsi wikipedisteillä, muillakin on "hiekkalaatikoita").--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 09.07 (EET)
Tulin nyt aloittaneeksi Oripään (ping Käyttäjä:Htm, sori, ei ollut tarkoitus varastaa). Kun naapurikunnat ovat aika suuria, niin selvintä hallinnan kannalta lienee tehdä pieniäkin kuntia erikseen. Toisaalta isoissakin on vielä tekemistä.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 22.55 (EET)
Navigaatiomallineessa on nyt 65 kuntaa, joten kohta sen voisi järjestää maakunnittain. Ahvenanmaalta on oma luettelo Maarianhaminasta ja Sundista. Pitäisikö entiset kunnat ilmoittaa esimerkiksi Loimaan luettelossa niin, että ensin mainitaan entinen kunta ja sitten pilkun jälkeen tarkempi määre, kuten "Metsämaa, Metsämaan kirkonkylä"? --Raksa123 (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 20.11 (EET)
Luulen että luettelot ovat ainakin toistaiseksi parhaiten hallittavissa, jos ne tehdään pääsääntöisesti nykyisten kuntien kuntien mukaan ja kaikki ovat toistaiseksi samassa luokassa. Silloin voi nähdä yhdellä silmäyksellä kaiken. Kun työ joskus on loppusuoralla, voi katsoa laitetaanko myös maakuntaluokkia tai rinnan luokat kunnittain ja maakunnittain niin kuin joissain aiheissa taisi olla. Entiset kunnat on nykyään taulukossa mahdollista ilmoittaa luettelon sarakkeissa, esim. Kiikala, Rasvala tai Metsämaa, Metsämaan kirkonkylä. Lisäksi useassa entisessä kunnassa esiintyviä muistomerkkityyppejä (sankarihaudat, vakaumuksensa puolesta kuolleitten muistomerkit, karjalaan jääneiden muistomerkit, veteraanikivet) näyttäisi hyyödylliseltä esittää ainakin kussakin luettelossa yhdenmukaisesti, esim. tyyliin "Sankarihaudan muistomerkki, Halikko, "Maastopukuinen sotilas" tms. Jos tehtäisiin luetteloita nykyisiä kuntia ydistäen, niin silloin Luetteloista kunkin kunnan mukaan voisi tehdä ohjauksen, josta pääsisi oikeaan luetteloon, jota muuten olisi vaikea löytää. Sopiva yhdistetyn luettelon alue voisi olla ehkä lähinnä seutukunta tai joku sen suuruusluokan kuntaryhmä (Luettelo X:n, Y:n ja Z:n kuntien...). Kuitenkin jos pääsääntöisesti käytettäisiin nykyisiä kuntia etsiminen ja löytäminen luultavasti olisi helpompaa. Nyt noista muutaman pienen kunnan luetteloista saa vähän käsitystä, mutta kun usein on sekaisin pieniä ja suuria kuntia, niin se taas sekoittaa.--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 21.23 (EET)
Malline täydennetty. Luettelot on aloitettu 102 kunnasta ja puuttuvat 209 kunnasta. --Raksa123 (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 01.20 (EET)
Mallineessa maakunnallinen jaottelu paransi aineiston hallittavuutta erinomaisesti. Samalla se auttaa seuraamaan artikkelialoitusten etenemistä.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 14.42 (EET)
Viime viikkoina on aloitettu paljon kuntia, hyvin pieniäkin. Näyttäisi siltä, että muutamissa on vain pari kohdetta: toistaiseksi tällaisiksi ovat jääneet Askola ja Kihniö. Vai löytyyköhän näistäkin vielä penkomalla lisää kohteita.
Kahdesta kohteesta ei taida oikein olla luetteloksi. Mutta mitäs jollekin Kihniöllekin olisi tehtävissä, kun muissa Pirkanmaan kunnissa on kohteita reilusti?! --Aulis Eskola (keskustelu) 12. joulukuuta 2017 kello 01.19 (EET)

Rajankäyntiä määrittelyssä[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa Uskelan auto-onnettomuus kerrotaan että onnettomuuden muistomerkki Ypäjän kirkon luona on samalla uhrien hautamuistomerkki. Tulisiko tämä silloin jättää luettelosta pois? Esimerkiksi kuuluisien henkilöiden hautamuistomerkkejä hautausmailla ei ole lueteltu. Lisäksi eri puolilla on yhdestä haudasta muodostuvien yksityisten hautausmaiden muodostamia muistomerkkejä. Nämä ilmeisesti jäävät myös määrittelyn ulkopuolelle. Mutta entä eläimet? Käthyllä on hautamuistomerkki Ypäjän hevosopistolla. Se on kai nähtävä omistajansa yhtenä muistomerkkinä? Ja vielä Loimaan luettelossa on pari teosta Alpo Jaakolan patsaspuistossa. Nämä taitavat kuitenkin fyysisesti olla varsinaisen aukioloajat omaavan puiston ulkopuolella. (Ainakin toinen on, se näkyy tielle, toisesta en osaa sanoa.)--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 11.46 (EET)

Lisäsin Käthyn muistokiven, josta oli lähdekin.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 12.53 (EET)
Suurten onnettomuuksien muistomerkit hautausmailtakin on yleensä otettu mukaan (esim. hautausmaa Kangasalla / Leikkivä lapsi ja Kalevankankaan hautausmaa Tampereella / Kurun haaksirikon uhrien muistomerkki). Samoin on tehty sankarihautojen veistosten suhteen - sielläkin veistos on välittömästi haudan yhteydessä. Yksittäisten hautojen muistomerkkejä voi jossakin hillityssä määrin laittaa hautausmaiden artikkeleihin (esim. Kalevankankaan hautausmaa ja Hietaniemen hautausmaa). --Aulis Eskola (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 18.13 (EET)
Patsas- ja veistospuistoista voisi tehdä omia artikkelejaan. Teoksia voisi esitellä niissä artikkeleissa. Tällaisia ovat esim. Alpo Jaakolan patsaspuisto, Invalidisäätiö Ortonin veistospuisto ja Didrichsenin veistospuisto. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 18.17 (EET)
Eli tuon Uskelan muistomerkin voi sitten antaa olla. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 18.20 (EET)
Sankarihaudoisdsahan on se ero, että yleensä kullakin varsinaisella haudalla on oma kivi, laatta tai risti erikseen.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 18.25 (EET)
Pientä eroa sijoittelussa, joo. Mutta en osaisi pitää sitä ratkaisevana:
  • Auto-onnettomuusmuistomerkki: nimet kivijalustassa.
  • Leikkivä lapsi ja sankarihaudat: nimet muutaman metrin päässä omissa kivi- tai metallilaatoissaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 19.09 (EET)

Salon muistomerkeissä taas lähteestä ei käy varmnasti ilmi, onko merkikapteeni Förbomin muistolaatta Särkisalon hjautausmaalla haudalla vai osana jotain muuta muistomerkkiä.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 12.53 (EET)

Förbomin muistolaatasta on keskustelua ja kuvakin Salon luettelon kohdalla. On tapahtuman muistoksi henkilön lisäksi. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 18.22 (EET)

Ihmeiden aika ei ole ohi - ensimmäinen video![muokkaa wikitekstiä]

Kuvasin Terike Haapojan valoteoksen Night Sky (2012) Myllypuron terveyskeskuksessa pimeällä. Käytin kamerassani olevaa asetusta, joka säätää videon pituudeksi kolme sekuntia. Katson että pitempi video ei olisi juuri tuonut olennaista lisäinformaatiota teoskuvaan, mutta katsoin kumminkin että välkkyvien valojen havainnointi on mahdollista vain videokuvana. Kamera tallensi videon MP4 formaatissa ja konvertoin sen Convertiolla formaattiin webm, joka on ainoa videformaatti, jota kotimainenkin Wikipedia ymmärtää. Latasin ja kirjasin videon "Tallenna tiedosto" kaavakkeeseen, jossa ei oikeastaan suuria ongelmia ollut. Muutin vain tutut "valokuva"-maininnat sanaksi "video". Ja tsadaa:

.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 21.17 (EET)

Omaa arviointiani:
  • Käsivarakuvaus huojuu, kannattaa käyttää jalustaa.
  • Olisi hyvä, jos voisi esittää jatkuvana luuppina.
  • Sopii julkisille teoksille, joissa on vaihtuvia tai muuttuvia valoja tai liikettä.
  • Kolme sekuntia on liian lyhyt aika, mutta yleensä näissä varmaan max 15 sek.
  • Videolla saa tällaisista teoksista kuvattua paljon enemmän informatiota.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 23.39 (EET)

Muistomerkkityypit[muokkaa wikitekstiä]

Kun olen nyt muutamalta paikkakunnalta tehnyt perustyötä, niin huomaan, että eräät muistomerkkityypit saattaisivat kaivata artikkelia. Osasta jo onkin ja yhdestä on jo ollut luetteloartikkeli muutettu muun nimiseksi. Lisäksi saatettaisiin kaivata luokkia ainakin joillekin muistomerkkityypeille. Näitä muistomerkkityyppejä ovat ainakin:

Lähteitä kategorisointiin on: Punaisten muistomerkeistä väitöskirja ja tietokanta, Kaikista sotamuistomerkeistä Tuomiston 1998 kirja,. jossa jo on myös tehty aiheen mukaista lajittelua ja väliotsikointia. Näitä siis kannattaisi käyttää, varmaan muitakin on. (Tuon yhden väitöskirjan ohella sotamuistomerkkejä on Suomessa tutkinut ainakin myös Petri Raivo.)

Lisäksi artikkelit tärkeimmistä muistomerkkityypeistä olisivat hyviä.

Mahdollisen luokittelun on myös tärkeää olla terminologisesti oikeaa. Siksi luultavasti optimaalinen järjestys olisi ensin kirjoittaa artikkelit, jolloin myös sivutuotteina löytyisivät terminologisesti parhaat nimitykset.

Toinen kysymys on luetteloissa käytettyjen nimien mahdollinen yhdenmukaistaminen joko artikkelikohtaisesti tai laajemmin. Nimeämistapa on kirjavaa myös lähteissä (usein samankin nykyisen kunnan sisällä, jos yhtenäistä lähdettä ei ole). On esimerkiksi sankaripatsaita (jos muistomerkki on patsas) ja sankarihautojen muistomerkkejä (jos muistomerkki on muu kuin patsas, kuten rekiefi tai figuuri monoliitissä, tai voi olla patsaskin), tai sama ilmaistu muuten, esim. "Kaatuneiden muistomerkki", tai joskus teoksen nimellä (kuten "Rauhanenkeli ja haavoittunut soturi"), nimi ei kuitenkaan ole tiedossa aina. Lisäksi monissa kunnissa on kuntaliitosten tuloksena samaa muistomerkkiä suurempi joukko (kuten sankarihautojen muistomerkki, Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, Vakaumuksensa puolesta kuolleitten muistomerkki, Sotaanlähdön muistomerkki) eri entisten kuntien alueilla.--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 14.05 (EET)

Aiheesta Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki on yleisartikkeli, mutta ei luetteloa. --Risukarhi (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 15.53 (EET)
Kas, oli jäänyt tarkistamatta. Tuo on juuri hyvä.--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 15.57 (EET)
Tuossa selostettu vaihtoehtoisten mallien suunnittelu voi myös selittää ristiriitaisia tietoja siitä, kuka on suunnitellut jonkun tällaisen muistomerkin.--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 16.01 (EET)
Tämä muuten on esimerkki tapauksesta, jossa mielestäni monikollinen otsikko voisi toimia paremmin kuin yksiköllinen. --Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 16.03 (EET)
En ole tiennytkään että Karjalaan jääneiden muistomerkkiä varten on tehty viisi mallia, ilmankos ne muistuttavat toisiaan. Olisikohan missään nähtävissä nämä kaikki mallit? --Htm (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 17.00 (EET)
Artikkelissa viitattu lähde tälle on tällainen pro gradu -tutkielma: [4].--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 17.35 (EET)
Siellä lähteenä tiedolle on tämmöinen: Terhi Willman: Karjalaisen kulttuurin nousukausi. Teoksessa: Toim. Terhi Willman, Karjalasta on kysymys. Karjalan Liitto 1940-2010, s. 52-152. Karjalan Liitto, Helsinki 2010. Eli Karjalan liiton laaja historiateos. Sieltä voisi katsoa, onko myös esim. kuvia vaiko vain maininta. Voisi myös katsoa, olisiko siellä lisätietoja muistomerkeistä muutenkin. --Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 18.02 (EET)

Näitä perusartikkeleita olisi todella palkitsevaa kehittää, kun esim. nyt väitöskirjoja suomeksi ja varmaan paljon muutakin hiljattaista tutkimusta. Ja voi olla että näissä tutkimuksissa on myös luetteloja! Mutta vaikka kehitettäisiin vain luetteloitakin, niin täömä tutkimus voi auttaa niidenkin jäsentelyssä. Samalla tämä on hienoa kotiseutyötä kunkin luettelon kohdealueella.--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 18.27 (EET)

Tekijänoikeuden rajatapaukset[muokkaa wikitekstiä]

Sivulla: Keskustelu:Luettelo Salon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä#Halikon punaisten muistomerkin tekijä ja tekijänoikeudet on käyty keskustelua yksittäisestä tapauksesta joka kuitenkin herättää kaksi yleisempää kysymystä:

  1. Miten määritellään tekijänoikeus suhteessa suoja-aikaan kun tekijä ei ole tiedossa?
  2. Missä menee teoskynnys?

Näillä on vaikutusta projektiin etenkin koska nämä määräävät, mihin kuvia pitää tallentaa. Mitä tulee tekijän selville saamiseen, niin ilman massiivisia operaatioita osa tekijöistä luultavasti jää saamatta selville. Mitä tulee teoskynnykseen, niin itse olen esim. nyt varoivaisuussyistä tallennellut kaikki taideteoskuvina, vrt. esim. Kuninkaankivet (Somero). Kolmantena tulee kohteen hallitsevuus kuvasta, joka kuitenkin on kai aika selvä: Esim. eri rajauksilla samankin kuvan tallennuspaikka voi muuttua. --Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 14.36 (EET)

Nyt alkaa näyttää siltä, että tässä on sovellettavana tekijänoikeuslain 44 § mutta asia varmistunee torstaina. --Abc10 (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 14.59 (EET)
Yleisesti juuri tällaisia muistomerkkejä esim. tässä: c:Category:World_War_II_memorials_in_Finland. (Osa voi olla myös vahingossa commonsiin talletettuja joita aivan varmasti kuulisi käyttää vain sitaattikuvina.) Hyvin paljon juuri noita muistomerkkejä, joitaa tässä projektissa on. Ja monissa kummatkin yllä kysytyt ajankohtaistuvat. Ajatellen ensimmäistä, tekijätiedon löytyminen lähteistä vaihtelee. --Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 16.09 (EET)
Tuossa kuvaryhmässä saa olla:
  • tykit ja muu sotakalusto
  • tekstiä ja yksittäisen symbolin sisältävät laatat
  • ennen 1946 kuolleiden taiteilijoiden teokset
Sen sijaan muutamat uudet veistosteokset ja reliefit ovat tekijäoikeusrikkomuksia. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. marraskuuta 2017 kello 18.01 (EET)
Jos noudatetaan tuota tulkinta, niin osa tässä projektissa viime päivinä tallentamistani kuvista, kuten tekstiä sisältävät muistokivet, menisivät commonsiin. Laitoin ne kaikki taideteosmallineella ettei varmasti tulisi rikkomuksia. Joissakin voi olla pähkäilemistä, vrt: risti ja tekstiä (usein karjalaan jääneiden muistomerkit), symboli ja tekstiä (usein veteraanikivet) mutta kuva-aihe (esim. päivänsäde, kaatunut puu) ja vuosiluku ja tekstiä (usein vakaumuksensa puolesta kuoilleitten muistomerkit). Mutta ovatko esim. nuo karjalaan jääneiden muistomerkkien sabluunat tai jonkun suunnittelijan vastaava oma sabluuna teoksia? Varmaan kyllä ovat, niin kuin juuri tämä, mistä keskustelu alkoi.  –Kommentin jätti Urjanhai (keskustelu – muokkaukset)

Entiset kunnat[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta Keskustelu:Luettelo Hämeenlinnan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. --Raksa123 (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 18.29 (EET)

Artikkeli näyttää olevan kattava vain varsinaisen Hämeenlinnan kaupunkialueen osalta. Liitoskuntien sankarihautojen ym. muistomerkit näyttävät puuttuvan. Lähteinä näihin voivat olla esim. Tuomiston kirja Suomalaiset sotamuistomerkit, Työväenmuseo Werstaan verkkopalvelu ja seurakuntien sivut. Näytteitä siitä, mitä näiden avulla on löydettävissä ks. esim. luettelot paikkakunnilta Salo, Somero, Loimaa, Ypäjä, Oripää. Niistä saa käsitystä, mitä muistomerkkejä on tyypillisesti lähes joka paikkakunnalla. Lisäksi on paljon vain tapauskohtaisista paikallisista lähteistä löydettävää. Suosittelen etenkin Tuomiston kirjaa, mutta sekään ei ole kattava. Samoin esim. seurakuntien sivuilla tietoja on hyvin vaihtelevasti.

Eräs pohdittava kysymys on myös, luettelon jäsentäminen: aakkostetaanko samaan listaan kaikki nykyisen kunnan sisässä vai jaotellaanko jotenkin. Tähän en osaa ottaa kantaa. Luultavasti ratkaisuja löytyy kutakin luetteloa työstettäessä.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 12.43 (EET)

Jos ei noudateta nykyistä kuntajakoa, yleisesti ottaen tulee toisinaan ongelmaksi, minkä maailmanajan kuntajaon mukaan alajaottelussa mentäisiin.
Vaihtoehtoisesti kuntaliitokset voisi antaa jotenkin näkyä Alue-sarakkeessa (sen-ja-sen liitoskunnana se-ja-se alue). --Aulis Eskola (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 16.10 (EET)
Uskoisin että luetteloartikkelit kannattaa muodostaa voimassaolevan kuntajaon mukaan. Ja tässä siis tarkoitinkin jaottelua juuri artikkelin sisällä. Itse olen ainakin muokkaamissani artikkeleissa tehnyt juuri noin, eli merkinnyt alue-sarakkeeseen ensin entisen kunnan nimen ja sitten perään mahdollisen tarkemman sijainnin kuten taajaman tai kylän. Tämä on tärkeää senkin takia, että lähteissä ennen kutakin kuntaliitosta tiedot esiintyvät lähteen julkaisuajankohdan kuntatiedoilla. Kysymykseksi siis tulee lähinnä se, että laittaako esim. tässä kaikki teokset nykyisen kunnan sisällä samaan aakkostukseen. Helsingissähän, jossa teosten määrä on hyvin suuri, on pelkästään listan pituuden takia jaettu taulukkoa osiin aakkosittain. Mutta jos listan pituus ei sitä vaadi, niin tuskin jako eri taulukoiksi artikkelin sisällä on esim. tässäkään tarpeen. Erilaisissa jaotuksissa luultavastio on se ongelma, että ne kumminkin lopulta heikentäisivät artikkelin käytettyvyyttä. Siksi lultavasti aakkosellinen luettelo on paras. Ratkaistavaksi tulee silloin lähinnä se, aakkostetaanko esim. Sankaripatsaat ym. muistomerkkityypit miten. Niissä artikkeleissa, mihin olen näitä lisännyt olen päätynyt yhdenmukaiseen muotoiluun ainakin kunkin artikkelin sisällä tyyliin "Sankaripatsas, Somero, "Rauhanenkeli ja haavoittunut soturi". (Tätä selostinkin projektin keskustelusivulla.) Kysymys on silloin, onko vai ei näitä tarpeen yhdenmukaistaa täydellisesti myös projektin sisällä vaiko vain artikkeleittain. Niissä mitä olen muokannut, olen lähtenyt lähteen sanamuodoista, mutta hyvin tyypillisesti samoistakin kohteista on eri lähteissä eri sanamuotoja ja samanlaisistakin kohteista sanamuodot vaihtelevat. Silloin voi joutua tutkimaan myös kutakin muistomerkkityyppiä koskevaa yleistä kirjallisuutta. Yleinen tilanne on myös se, että kohteista, kuten Sankaripatsaat, saattaa olla täydelliset tiedot, mutta varsinainen "teoksen nimi" löytyy vain osasta. Siksi olen päätynyt yllä esittämäni kaltaiseen muotoiluun, joka mahdollistaa loogisen aakkostamisen kunnan sisällä ensin muistomerkkityypin ja sitten alueen mukaan, riippumatta siitä, kerrotaanko lähteissä esimnerkisi sankaripatsasteoksen teosnimeä vai ei. (@Kulttuurinavigaattori:, nämä pohdinnat kuuluisivat oikeastaan projektisivulle) Eli oikeastaan tähän kai sopisi samanlainen käsittelytapa kuin Salonkin artikkeliin.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 17.21 (EET)
Tässä ei näemmä ole entisistä Rengosta, Kalvolasta, Hauhosta, Tuuloksesta ja Lammista vielä mitään. Samoin Lahden artikkelissa ei ollut mitään Nastolasta ja Kuopion artikkelissa taisi olla vain Riistavedeltä, mutta ei mitään Maaningalta, Karttulasta, Vehmersalmelta, Nilsiältä ja Juankoskelta. Eikö näissä entisissä kunnissa ole mitään luetteloitavaa vai eikö niitä ole vielä tutkittu? --Raksa123 (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 18.16 (EET)
Jos kohteita liitoskunnistakin löytyy, niin voisi ehkä tehdä ===-tason väliotsikot (Hämeenlinna, Hauho, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos) ja noiden alle omat parin rivin luettelot, niin sitten erottuisi paremmin mitkä kohteet ovat Kanta-Hämeenlinnassa ja mitkä löytyvät muualta. Toinen vaihtoehto on Alue-sarakkeen "Entisen_kunnan_nimi, Kylän/Taajaman_nimi". --Raksa123 (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 18.26 (EET)
Kappalejakoa pitäisi käyttää hyvin maltillisesti, koska se pilaa taulukon lajiteltavuuden (esim. Helsingin kohdalla ei ole lajiteltavuutta). --Aulis Eskola (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 19.11 (EET)
Melkein sitten noin. Tuossahan lisäksi juuri lajiteltavuus tuottaa myös listauksen entisen kunnan mukaan, jos entinen kunta on ensimmäisdenä tietona kentässä alue.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 19.26 (EET)
Luultavasti käytännössä jokaisesta entisestä kunnasta on vähintään muutamia muistomerkkejä, siten kuin esim. Salon luettelossa on esitetty. (Voi hyvin olla. että tätä on tutkittukin jopa valtakunnallisesti, voi löytyä jopa tutkimuksia, ehkä valtakunnallisia luetteloitakin muitakin mitä nyt on jo löydetty.) Näiden kaivamista esiin ei vain joka kunnassa ole ehditty vielä tehdä.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 19.21 (EET)
Kun Salon luettelossa on kohteita esimerkiksi Kiikalasta, niin pitäisikö laittaa luettelo myös luokkaan Luokka:Kiikala ja sivulle Kiikala linkki luetteloon. Jos Luettelo Salon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä käyttäisi väliotsikoita, niin voisi linkittää suoraan Luettelo Salon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä#Kiikala -tyylisesti. --Raksa123 (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 18.34 (EET)
Noin ehkä voisi luokitella (mutta Auliksen perustelu väliotsikkojen käyttämättömyydelle on mielestäni hyyvä). Toinen vaihtoehto olisi ohjaus Luettelo Kiikalan julkisista taideteoksista ja muistomeerkeistä ja ohjauksen luokittelu luokkaan Kiikala. Mutta olisiko tuollainen ohjaus kuitenkin turhaa konstailua?--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 19.21 (EET)
Olen käyttänyt muotoa "Sankarivainajien muistomerkki, Sahalahti" esim. Kangasalan kohdalla senkin takia, että näin kunnan eri hautausmailla olevat saman tyyppiset kohteet jäsentyvät peräkkäin. --Aulis Eskola (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 19.11 (EET)
Tuo vaikuttaa hyvältä, samasta syystä olen tehnyt samoin, vaikka vähäön eri sanamuodoin (vrt. Salo, Loimaa, Somero, Forssa).--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 19.21 (EET)

Raaseporissa oli luettelo jaoteltu viimeisimpien entisten kuntien mukaan. Ehkä hämeenlinnassakin, jossa on suuri keskuskaupunki ja paljon historialtaan rikkaita liitoskuntia, voisi harkita samaa. Salon luetteloa on nyt täydennetty yhtenä listana. Esimerkiksi Raasaeporia ja Saloa ja muita vastaavia vertailemalla koettaa hahmottaa mikä käsittelytapa on toimivin. Käsitys luultavasti tarkentuu kun joitain suuria liitoskuntia saadaan käsiteltyä lähemmäs "saturoitua" tilannetta. Kannattaa myös huomata että Salo on "pienehkö" keskuskaupunki, Hämeenlinna taas "isohko" (maakunnan pääkaupunki) ja vastaavasti Salon seudun entiset kunnat "pienehköjä" mutta Hämeenlinnan seudun entiset kunnat "suurehkoja". Kun aineisto on koottu, niin mahdollinen uudelleenjärjestely tarvittaessa on siinä vaiheessa lopulta aika pieni työ.--Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2017 kello 10.26 (EET)

Koordinaattiongelma[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia:Kahvihuone_(tekniikka)#Koordinaatit. Miksi osa Geohack-linkeistä aukeaa oikein Karttapaikassa mutta osa ei? --Urjanhai (keskustelu) 30. marraskuuta 2017 kello 17.05 (EET)

Selvisi yllä linkitetyssä keslustelussa: Karttapaikalle on kohteen nimen pituudelle kuulemma 40 merkin maksimi. Tämä saattaa tuottaa pienen korjausprojektin, koska karttapaikalinkin toimivuutta voi pitää kriitisen tärkeänä.  –Kommentin jätti Urjanhai (keskustelu – muokkaukset)
Tuo kahvihuoneen vastaus oli hyvä tietää, kiitos kysymisestä. Olen mahdollisesti joskus jääänyt ihmettelemään, miksi kartta ei aukea oikeasta paikasta, mutten ole siihen sen enempää kiinnittänyt huomiota.--Htm (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 02.14 (EET) Muistuttaisin samalla, että (lainaus ylempää): Paikkalinkkiin tulee sijainti maakunnan tarkkkuudella eli FI-xx, jossa xx on kaksinumeroinen luku välillä 01-19. Maakuntaluettelo ja vastaavat numerot ovat muun muassa sivulla Wikipedia:Wikiprojekti Maantieteelliset koordinaatit#region:R. Näyttävät olevan maakunnat aakkosjärjestyksessä, mutta minä ainakin lunttaan tuolta lähes joka kerta.--Htm (keskustelu)" --Htm (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 02.19 (EET)
Joo, tuo unohtuu myös helposti kun kopioi artikkelipohjia ja aloitettava kunta ei olekaan samassa maakunnassa. Nekin voi joutua vielä käymään läpi. Se on aina oma etsimisensä kaivaa tuokin lista esiin. Näistä keskustelusivun vinkeistä voisi täydentää projektisivun ohjeisiin ne, joita ei vielä ole siellä. Siis näitä tämän tyyppisiä tekniikkavinkkejä sekä joitakin valtakunnallisia lähteitä joita tänne on vinkattu. Näitähän tulee aina lisää työn edetessä.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 10.00 (EET)

Kuvien koko[muokkaa wikitekstiä]

Kattokaas kuinka nätti kun kuvat ovat vähän isompia: fr:Liste_des_œuvres_publiques_de_Turku. Tosin jos ei ole yhtä laadukkaita ja kauniita kuvia, niin pieni kuva voi olla parempi.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 10.28 (EET)

...ja muut tiedot ovat yhä hankalampia selata pienellä mobiilinäytöllä. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 11.15 (EET)
Jaa niin, enpä ole tullut kuin kerran tai kaksi avanneeksi wikipedian puhelimessa. Mutta tuolla "global southin" puoilella taas Wikipediaakin kuulemma käytetään lähes pelkästään puhelimesta.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 13.12 (EET)

Lyhytaikaiset valotaideteokset / Suomi 100v[muokkaa wikitekstiä]

Kaikki satunnaiset teokset eivät ole merkittäviä, mutta Luminous Finland 100 on. Käykääpä tallentamassa nurkilla liikkujat. Kuvasin juuri räntäsateessa Tampereen kohdetta. Jatkuu seuraavasta:

  • 2.-3.12.2017 Oulu, Kuusisaari
  • 4.-5.12.2017 Kilpisjärvi, Saana-tunturi
  • 5.-6.12.2017 Turku, Turun linna

Lähteitä:

Muuta kuvattavaa[muokkaa wikitekstiä]

Luminous Finland 100:n ulkopuolella: juhlavalaistuja rakennuksia (ja torninostureita!) eli kuvattavia kohteita löytynee myös pääkaupunkseudulta, tässä on Iltalehden lista juhlavalaistuista kohteista. Finlandiatalo oli etuajassa.--Htm (keskustelu) 5. joulukuuta 2017 kello 08.06 (EET)

Epämääräiset koordinaatit[muokkaa wikitekstiä]

Kopioin Heinola-luettelosta Aulis Eskolan pohjat, ja sen innoittamana aloin laittaa valmiiksi koordinaatit ilman desimaaleja. Aika monelle paikalle tiedetään koordinaatit summittain (puisto, hautausmaa, jonkun kirkon vieressä mutta ei tietoa millä puolella). Kannattaako nämä jättää tyhjiksi vai laittaa vaikka 2 desimaalilla ? --Tappinen (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 18.45 (EET)

Ei ole tullut testattua, minkälaisen sihdin mikäkin määrä desimaaleja tuottaa, pitäisi kai testata. Varmaan se olisi hyvä tapa ilmaista tiedon tarkkuus, ehkä parempi kuin huomautuksen lisääminen tageihin, mitä on tullut käytettyä.--Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 18.57 (EET)
Leveysaste on noin 100km eli siinä 2 desimaalia antaa 1km tarkkuuden ja 4 desimaalia 10m tarkkuuden.
Suomessa pituusaste on noin 50km eli 2 desimaalia antaa 500m tarkkuuden ja 4 desimaalia 5m tarkkuuden. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 22.12 (EET)
Silloin 3 desimaalia kattaisi "jollain puolella tätä kirkkoa", 2 desimaalia "tässä puistossa" ja 1 desimaali "tämän kylän keskustassa".? --Tappinen (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 06.09 (EET)
Olen tehnyt niin, että parhaat arvaukset ovat koordinaatteina. Ilmaisu "(paikkalinkki likimääräinen)" on ollut varoituksen sana, että kohde voi olla toisaallakin: etsikää sitä vähän laajemmalta alueelta, jos ei ole tässä.
Esim. 2 desimaaliin pyöristetty koordinaatti menee välillä ulos pienen puiston alueelta. Epävarmat paikkailmaisut toimivat yhdessä sanallisen muotoilun kanssa. Pitää harkita, miten hataran tiedon välittää kohteen etsijälle selkeästi. Voi käyttää myös katuosoitteita (tosin osoitenumerointi ei ole tarkasti dokumentoitu kaikissa kaupungeissa ja Google-kartan numeroinnit ovat usein mitä sattuu). --Aulis Eskola (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 11.55 (EET)
Jos pyöristys on tehty säntillisesti lähimpään lukemaan,
  • 1 desimaalia vastaa 5km tarkkuutta
  • 2 desimaalia vastaa 500m tarkkuutta
  • 3 desimaalia vastaa 50m tarkkuutta
  • 4 desimaalia vastaa 5m tarkkuutta --Aulis Eskola (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 11.55 (EET)
Olen käyttänyt ilmaisua "(paikkalinkki likimääräinen)" sellaisten kohteiden paikka-sarakkeessa, joiden koordinaatteja ei ole saatu selvitettyä vielä edes noin 20m tarkkuudella (jonkinmoinen näköetäisyys). Tämä olisi mahollinen ilmaisu luettelon käyttäjälle, kunnes kohteen sijainti on saatu selvitettyä kohtuullisen tarkasti. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 22.12 (EET)
Minusta tuo käytetty paikkakunnan likimääräinen sijainti eli kokonaisluvut on siitä hyvä, että siitä tietää tarkemmin wikikoodia tutkimatta, että se ei ole tarkka jostain tarkistettu paikkalinkki. Aulis E:n mainitsema "paikkalinkki likimääräinen" on hyvä, jos paikkan tarkka selvillesaanti vaatii erikoistutkimista. --Htm (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 22.21 (EET)
Tarkkuuden ilmaiseminen desimaalien määrällä on sikäli hankalaa, että pitää katsoa lähdekoodista, onko desimaaleja sittenkin enemmän. Koodin "renderöinti" jättää luvun lopusta desimaalinollat pois. Vaikka luku olisi 61.000 näytetään vain 61. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 22.42 (EET)
Tuohon paikkalinkkimallineeseen voisi pistää jonkun selite-parametrin johon voisi kirjoittaa millä tarkkuudella sijainti on ja teksti näkyisi geohackissa kun linkkiä klikkaa. Pidemmällä aikavälillä ihanne päämääränä voitaisiin pitää sijaintina tarkkana silloin kun teoksen tiedot on wikidatassa, ja kun teos on merkitty myös OpenStreetMappiin ja kun OSM:n ja Wikidatan sijainnit vastaavat toisiaan, mutta tämä vaatii sen verran puuhaa ettei se ratkaise ihan heti tätä asiaa. --Zache (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 23.06 (EET)
Tuo voisi olla hyvä juuri tuon renderöintitoiminnalisuuden takia. Huomasinkin joskus että jossain koordinaateissa oli pituudessa ja leveydessä eri määärä desimaaleja juuri sen takia. Ja muutenkin tuo tarkkuuden hahmottaminen desimaalien määrästä vaatisi tuon Auliksen yllä esittämän listauksen jatkuvaa käsilläoloa tai ulkoaopiskelua. Tokihan paljon asioita oppii ulkoa runsaalla toistolola väistämättä, mutta kuitenbkaan kaikki eivät voi oppia kaikkea ulkoa.--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 13.12 (EET)
Nähdäkseni "tarkkaan" sijaintiin voi päästä seuraavilla keinoilla: a) Muistomerkki sattuu olemaan merkittynä karttaan. Silloinkin kartan piirtotekniikka esim. peruskartassa voi aiheuttaa epätarkkuutta. Karttapaikan ohella tarkempia karttoja voi olla esim. kaavan pohjakartoissa tai Open Stereet Mapissa suurissa kaupungeissa tai esim. hautausmaiden kartoissa seurakuntien sivuilla. b) Edellisten avulla tai jos on käynyt paikalla tai jos valokuvista näkyy sijainti suhteessa esim. rakennuksiin voi pystyä paikantamaan kohteita esim. karttapaikan tai kaupunkien karttapalveluiden ilmakuville. Tätä rajoittaa kuitenkin esim. puistojen ja hautausmaiden puustoisuus joka voi kokonaan peittää esim. puistokäytävät. c) Jos käy paikalla, niin voi käyttää paikannustekniikkaa. Älypuhelimiin saa nykyään gps-sovelluksoia, joilla pääsee kai muutaman metrin tarkkuuteen ja joillain metsänpeikoilla voi olla vielä vanhanaikaisia retkeilygepsejäkin käytössä. d) Paikalla käymättä tai jos tieto ei selviä kartoista, ilmakuvista tai valokuvista, voi syntyä vain karkea tieto: esim. joku puisto, kirkkomaa, kartanon tai julkisen rakennuksen tontti jne. e) Joskus tieto voi olla vieläkin karkeampi.--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 13.30 (EET)

Koordinaattien selvittäminen[muokkaa wikitekstiä]

Paikalla käytyään koordinaatit saa yleensä kohtuullisen tarkasti selville kartoista, jos ei ole GPS-laitetta mukana (puhelin, kamera, varsinainen navigaattori).

Listaanpa tähän vielä yhteenvetona "salapoliisiohjeita", miten voi selvittää koordinaatteja paikalla käymisen lisäksi:

  • Olemassa olevien listojen karttalinkit (niissä on usein kyllä epätarkkuutta ja suoranaisia virheitä)
  • Kohteista saadut osoitetiedot (osoitenumeroiden kanssa on epätarkkuutta lähteissä sekä kartoissa)
  • Open Street Mapissa on paljon vapaaehtoisten tuottamaa sijaintitietoa patsaista ja muistomerkeistä
  • Hautausmaiden kartoissa seurakuntien sivuilla on yleensä merkitty muistomerkit
  • Tärkeimpiä muistomerkkejä on merkitty patsas-symbolilla Kansalaisen karttapaikan maastokarttaan
  • Isojen kohteiden bongaaminen Kansalaisen karttapaikan ilmakuvista
  • Isojen kohteiden bongaaminen kaupunkien viistokuvista
  • Isojen kohteiden bongaaminen Googlen satelliittikuvista
  • Urbaaneilla alueilla kohteiden Google Street Viewista bongaaminen
  • Kohteiden bongaaminen netissä olevista valokuvista. Valokuvan tietoa maisemiin ja rakennuksiin ja maastoon suhteuttamalla voi usein päätellä kohteen sijainnin (esim. takana näkyy tunnetun rakennuksen sisäänkäynti). --Aulis Eskola (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 13.51 (EET)
Ja jos on älypuhelin, niin 112-appsin lataamista siihen suositellaan lämpimästi. Sen lisäksi että siitä voi helposti lukea koordinaattinsa, se auttaa paljon avun soittamista jos vaikka osuu onnettomuuspaikalle vieraalla paikkakunnalla. --Tappinen (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 14.00 (EET)
Lisäyksenä vielä, että commonsiin tai paikallisesti tallennettuihin valokuviin ovat jotkut käyttäjät fiksusti ja ystävällisesti lisänneet koordinaatteja, jotka myös kannattaa sieltä poimia, jos ei muuta tietoa ole.--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 14.05 (EET)

Apuneuvo: lyhyimmät artikkelit[muokkaa wikitekstiä]

Tässä linkki kilkkeeseen joka esittää luettelot kokojärjestyksessä. Kaikki yli 15000 asukkan kunnat on aloitettu, mutta kaikki eivät ole yhtä pitkällä. --Tappinen (keskustelu) 8. joulukuuta 2017 kello 03.05 (EET)

Nimeämiskysymyksiä[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta Keskustelu:Luettelo Salon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä#Järjestely--Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 02.28 (EET)

Kohdassa Keskustelu:Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa#Vakaumuksensa puolesta -muistomerkit vain punaisten muistomerkkejä? sivutaan myös nimeämiskysymyksiä  –Kommentin jätti Käyttäjä:Aulis Eskola (keskustelu – muokkaukset) 11. joulukuuta 2017 kello 00.54‎ Allekirjoituksen lisäsi Abc10 (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 11.00 (EET)

Laajoja kuntaliitoksia läpikäyneissä kunnissa, joissa on useita samanaiheisia muistomerkkejä eri entisissä kunnissa, voidaan luettelojen täydentyessä joutua miettimään nimeämistä (jonka mukaan aakkostetaan): Tulisiko olla (esimerkit kuvitteellisia, mutta näitä muistomerkkejä on useilla paikkakunnilla):

  • xxxx (jotain muuta)
  • Karjalaan jääneiden muistomerkki, Muurla
  • Karjalaan jääneiden muistomerkki, Perniö
  • xxxx (jotain muuta)
  • Sankaripatsas, Muurla
  • Sankaripatsas, Perniö
  • xxxx (jotain muuta)
  • Vakaumuksensa puolesta kuolleitten muistomerkki, Muurla
  • Vakaumuksensa puolesta kuolleitten muistomerkki, Perniö
  • xxxx (jotain muuta)
  • Veteraanikivi, Muurla
  • Veteraanikivi, Perniö
  • xxxx (jotain muuta)

Vaiko:

  • xxxx (jotain muuta)
  • Muurlan Karjalaan jääneiden muistomerkki
  • Muurlan Sankaripatsas
  • Muurlan Vakaumuksensa puolesta kuolleitten muistomerkki
  • Muurlan Veteraanikivi
  • xxxx (jotain muuta)
  • Perniön Karjalaan jääneiden muistomerkki
  • Perniön Sankaripatsas
  • Perniön Vakaumuksensa puolesta kuolleitten muistomerkki
  • Perniön Veteraanikivi
  • xxxx (jotain muuta)

Tätä ei välttämättä tarvitse ratkaista nyt, vaan lopullista yhdenmukaistamista voi tehdä, kun luettelot ovat täydentyneet.

Kun pohtii luettelojen lähtökohtaa, eli taideteoslähtöisyyttä, niin se saattaisi puoltaa ylempää vaihtoehtoa. Lisäksi lajittelu paikkakunnittainhan on tehtävissä alue-sarakkeen avulla. Jos tavoitteena pidetään lähteenmukaisuutta, niin se vaikuttaa ongelmalliselta, kun esim. Salossa ovat nettilähteenä hautausmaiden muistomerkeille kuntaliitosta edeltäneet seurakunnat, joiden sivuilla tietoa on vaihtelevasti ja nimityksiä ja termejä on myös käytetty vaihtelevasti, ja muutoinkin eri lähteissä nimitykset vaihtelevat. Parempia lähteitä tietysti voi löytyä tai sitten ei.--Urjanhai (keskustelu) 8. joulukuuta 2017 kello 22.16 (EET)

Tämän liitoskunnan kohdalla voisi tosiaan pohtia ja kokeilla noita nimeämisiä ainakin alustavasti.
Kannatan ensimmäistä nimeämistyyliä (esim. Sankaripatsas, Muurla), jotta samankaltaiset muistomerkit tulisivat luetteloon peräkkäin. Sitä on artikkelissa käytettykin. Aluejaon saa näkyviin lajittelulla, jos sitä haluaa tarkastella (kun aluesarake alkaa liitoskunnan nimellä).
Ehdotan seuraavia lyhyitä nimimuotoja, joita voitaisiin käyttää karttalinkeissäkin (40 merkin pituusrajoitus):
  • Sankaripatsas
  • Sankarimuistomerkki
  • Punaisten muistomerkki --Aulis Eskola (keskustelu) 8. joulukuuta 2017 kello 22.57 (EET)
Tämän voisi viedä vielä itse projektin keskustelusivulle. Tuossa järjestyskysymyksessä päädyit samaan, johon olin päätynyt. Ehdottamistasi nimityksistä Sankaripatsas ja Sankarimuistomerkki vaikuttaisivat vastavan sekä aikalais- että nykyistä vakiintunutta kielenkäyttöä. Toinen esiintyvä muoto näkyy olevan tässä yhdessä lähteessä esiintyvä "Kaatuneitten muistomerkki", joka kuitenkin vaatisi lisätäsmenteen. Sen sijaan parempana kuin muotoa "Punaisten muistomerkki" voisin pitää usein käytettyä muotoa "Vakaumuksensa puolesta kuolleitten muistomerkki". Hämeenlinnan artikkelissa näkyy yhdenmukaistetun muotoihin "Kansalaissota 1918 punaisten muistomerkki" ja "Vapaussota 1918 valkoisten muistomerkki" ja tässä artikkelissa lyhyemmin "punaisten muistomerkki" ja "valkoisten muistomerkki". Näistä voi kuitenkin olla syytä vielä keskustella projektisivulla. Ping myös Käyttäjä:Hotarju. Ongelmana tuossa muodossa "Vakaumuksensa puolesta kuolleitten muistomerkki" jota on paljon käytetty, on lähinnä se, mikä olisi sitä vastaava ilmaisu toisen osapuolten muistomerkeistä. Nimityksistä pitäisin tätä "Vakaumuksensa..." parempana koska se on aikalaisten käyttämä ja myös nykyään esim. seurakunnissa edellen käytety ja nimenomaan neutraaliuteen tietoisesti pyrkivä. Pelkkä "punaisten" ja "Valkoisten" tuntuu tässä mielessä turhan profaanilta ja arkiselta eikä vastaa myöskään aikalaiskäyttöä tai muistomerkkityypin "virallista" nimeä. Nähdäkseni nimityksiä tulisi juuri neutraaliuden ja lähteiden mukaisuuden takia miettiä tarkoin. Kirjalähteitä onkin tuotu esiin, ja tarvittaessa tulisi nähdäkseni tukeutua niihin terminologiassa. Ymmärtäisin että käytettyjen nimitysten tulisi vastata nykyistä parasta neutraalia, laadukkaimmissa ja neutraaleimmissa lähteissä esiintyvää kielenkäyttöä. --Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 00.47 (EET)
Niin paitsi se pituus. Mutta nähdäkseni käsitteen ei ole pakko karttalinkissä ja luettelossa olla täsmälleen sama, koska lyhennystä kuitenkin joudutaan aina tekemään monien teosten kohdalla.--Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 00.56 (EET)
"Punaisten muistomerkki" on toki arkinen yleistermi. Mutta onhan meillä Luettelo punaisten muistomerkeistä ja esim. Werstas käyttää tuota termiä tarkoittaen laajemminkin kaikenlaisia punaisten kannalta pystytettyjä muistokohteita. Tälle löytyy pariksi "valkoisten muistomerkki" ja meillä on jo Luettelo valkoisten muistomerkeistä.
"Vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkki" olisi spesifisempi termi, joka sopisi näille lähinnä hautausmailla oleville muistomerkeille. Tämä sanatarkka muoto ei ole kuitenkaan vakiintunut, vaan on monia muotoiluja alkaen "Vakaumuksensa puolesta...". Ehkä karttalinkissä pitäisi tässäkin tapauksessa olla "Punaisten muistomerkki".
Lyhyys ei ole pakollista, mutta se on etu - voitaisiin käyttää samaa termiä karttalinkeissä. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 01.48 (EET)
Ero on tässä se, että kysymys ei ole artikkelien tai luokkien nimistä, joita säätelee tarkoituksenmukaisuus, vaan taideteosten ja muistomerkkien nimistä, joissa tulisi pyrkiä "virallisuuteen" ja nimenomaan pilkuntarkkaan lähteenmukaisuuteen. Selventäviä termejä voidaan kyllä muotoilla vapaasti. Manaan tähän vielä @Kulttuurinavigaattori:n. Siksi esimerkiksi ne mnimiuodot, joita seurakunnat itse käyttävät hautausmaittensa muistomerkkityypeistä, tulisi nähdäkseni ottaa lähdökohdaksi. Ja silloin sis tulee kaksi intressiä: virallisuuden maksimointi muistomerkin nimessä, lyhyyden maksimointi linkissä. --Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 02.04 (EET)
Tuota "Vakaumuksensa..." -termiä tarkoitinkin nimenomaan vain tälle spesifille muistomerkkityypille. Vaikka se ei olekaan vakiintunut täysin, sitä voidaan pitää "virallisena" ja lähteissä esiintyviä eroja voidaan pyrkiä noudattamaan. Muunlaiset muistomerkit voidaan nimetä tapauskohtaisesti lähteissä käytetyillä nimillä, tai jos varsinaista lähteissä käytettyä nimeä ei löydy, nimi voidaan muodostaa määritelmänomaisesti mahdollisimman yksiselitteiseksi. --Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 02.12 (EET)
Ja tietysti pitää huomata "google-harha": jos jotain ei löydy googlesta, se ei tarkoita, etteikö sitä löytyisi ollewnkaan, pikemminkin yleensä päin vastoin.--Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 02.15 (EET)
Käytetäänkö tässä termiä "Vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkki" (huom. d yleisempi) vain punaisten muistomerkeistä? En tunne termin taustaa, mutta jos, niin se antaisi ymmärtää, että valkoisilla ei ollut vakaumusta. --Abc10 (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 09.49 (EET)
Minusta jos tuota nimitystä käytetään täällä, syy on se, että muistomerkin pystyttäjä antoi tuon nimen. Vastapuoli on nimennyt muistomerkkinsä toisin, usein vapaussodan sankareiden haudaksi. Senkin voi kyseenalaistaa: oliko vastapuoli sitten valloittaja ja eivätkö he olleet sankareita. --Tappinen (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 10.56 (EET)
Joo sehän on juuri se syy, ja kysymys on juuri siitä, että joko käytetään "virallisia" aikalaisnimityksiä kaikista tasapuolisesti tai sitten käytetään "virallisia" nykyisiä nimityksiä (so. esim,. museoiden tai seurakuntien nykyään listaamia) kaikista tasapuolisesti. Seurakunnathan tässä pyrkivät neutraaliuteen, koska seurakuntien jäsenissä ja hautausmaiden kävijöissä on varmasti esimerkiksi kaikkien eri sodissa henkilömenetyksiä kokeneiden ihmisryhmien omaisia ja jälkipolvia. Kaiken kaikkiaan enemmän kuin miettiä itse tässä tulisi mennä lähteille, ja säätää nimet lähteiden mukaan. --Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 11.14 (EET)
Mistähän ne "viralliset nimitykset" löytyisivät 1918-muistomerkeille, jos tarkasti niihin pyrittäisiin? Välillä samastakin muistomerkistä esiintyy eri lähteissä eri nimiä. Tällöin ainakin pitää luopua yhtenäistämistavoitteesta. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 20.42 (EET)
Mennään niillä lähteillä, mitä on. Sitten jos joku tieto tarkentuu jostain muusta lähteestä, niin tarkentuu. Kootaan kukin artikkeli sitä koskevien, tavoitettujen lähteiden mukaan. Sitten jos joku tieto tarkentuu myöhemmin sitä voidaan tarkentaa. Jätetään säädöt ja yhdenmukaistukset viimeistelyvaiheeseen, ja kirjataan sitä ennen kaikki vain niiden lähteiden mukaan, joita on tavoitettu. Tehdään yhtenäistämistä mahdollisimman vähän, so. vain kunkin artikkelin sisäisiin stilisointi- ja luettavuustarpeisiin. Samalla voidaan kirjallisuudesta täydentää ja laajenta artikkeleita eri muistomerkkityypeistä. Näin saadaan tuotettua kokonaisaineisto mahdollisimman paljon lähteiden mukaisena ja sillä tarkkuusasteella, millä lähteitä on onnistuttu tavoittamaan. Tämä mahdollisimman paljon lähteisiin nojautuva kokonaiskuva on läpinäkyvin ja siksi paras. Lisälähteillä se koko ajan tarkentuu ja näin vältetään oma tutkimus, jota muutenkin tulee välttää.--Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2017 kello 07.45 (EET)
Valkoisten muistomerkkien nimissähän yleensä esiintyy sana "vapaus" jossakin muodossaan. Noissa "vakaumuksensa...." muistomerkeissä ainakin jossain yksittäisessä muistan nähneeni sanan "luokkasota". En ole edes varma, onko tuo "Vakaumuksensa..." nimi muistomerkin pystyttäjien itsensä luoma, vai onko se (voisi kai arvata, että luultavimmin) syntynyt noiden muistomerkkien syntyajankohtana "neuvoteltuna" sellaiseksi nimitykseksi, jota kaikki voisivat käyttää loukkaamatta ketään. Tässä projektia varten kootuissa lähteissähän taitaa olla juuri näistä sisällissodan muistomerkeistä tehty väitöskirja, jossa muistomerkkien sanomaa ja symboliikkaa ruodittiin hyvin syvällisesti. Sitä voi tässä lukea kahdeltakin kantilta: Mitä aikalaisten käyttämiä muistomerkkien nimiä ja muistomerkkityyppien nimityksiä siinä esiintyy, ja mitä kuvailevia tai määritteleviä nimityksiä tutkija itse on päätynyt käyttämään esityksessään. Lisäksi samoista muistomerkeistä voi olla ja onkin myös muita esim. taide- ja sotahistoriallisiua, jopa kulttuurimaantieteellisiä julkaisuja. --Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 11.23 (EET)
Oikeastaan kai lähtökohtana voisi olla mahdollisimman suuri lähteen mukaisuus. --Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 12.14 (EET)
"Vakaumuksensa puolesta" on toisaaltaan tarkoittanut sekä punaisia että valkoisia - yleisesti sisällissodassa kaatuneita. Mutta termi on siirtynyt tarkoittamaan enemmän punaisia. Jos Vakaumuksensa puolesta -muistomerkeillä on tarkoitettu sekä että, pitää ehdottomasti olla käyttämättä termiä "punaisten muistomerkki".
Tämä asia liittyy myös luetteloihin punaisten ja valkoisten muistomerkeistä. Jos muistomerkki on tarkoitettu yleisesti sisällissodassa kaatuneiden muistomerkiksi, sitä ei tule esittää vain punaisten muistomerkkien luettelossa. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 20.26 (EET)
Minulle ei ainakaan ole tullut vastaan tätä varten läpikäymissäni lähteissä tätä nimitystä muissa merkityksissä kuin punaisten muistomerkkinä, jossa pystyttäjinä ylensä olivat jotkin työväenliikettä edsustavat tahot pian toisen maailmansodan jälkeen. Tuossa muistomerkkejä käsittelevässä väitöskirjassa, jonka itse joskus kirjasit tänne lähteeksi, voisi olla tästä jotain mikäli nämä jäävät sen käsittelemän aihepiirin sisälle. Joissain muistomerkeissä esiintyy jotain työväenliikkeen käyttämiä käsitteitä teksteissä, mutta oma mutuni on, että tällä toisentyyppisellä ilmaisulla on pyritty neutraaliin kielenkäyttöön, joka ei loukkaisi ketään. --Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 21.07 (EET)
Samaa keskustelua aiheesta "vakaumuksensa puolesta kuolleet" on näköjään aloiteltu samana päivänä uudella sivulla [5] Aulis Eskolan toimesta. --Abc10 (keskustelu) 10. joulukuuta 2017 kello 10.55 (EET)
Mitä netin hautausmaaesittelyistä poikkeavia termejä sitten on löytynyt muualta? Eivätkö seurakunnat kunnioita nykyisessä viestinnässään muistomerkkien alkuperäisiä nimiä? --Aulis Eskola (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 19.58 (EET)
En tiedä, enkä ole tutkinut, enkä ehdi tutkia, enkä ole väittänyt, että olisi. Varmaankin nimet (jos niitä löytyy) ovat luultavimmin alkuperäisiä.--Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 20.05 (EET)

Jo Kauniaisissa huomattiin, että kohteiden nimissä oli epäselvyyksiä, kun kohteiden luetteloinnissa oli samasta kohteesta useita nimiä. Luettelointi kunnissa, olipa se minkä tahansa tai useiden tahojen vastuulla, on joskus epätarkkaa ja usein julkaistuja luetteloita ei ole. Tällaisten kuntien tietojen etsimisessä voisi yrittää kysyä asiaa kunnista, kulttuurisihteereiltä, kunnansihteereiltä, kuntien rakennusosastoilta tai sitten seurakunnilta tai paikallisyhdistyksiltä. Ruotsissahan vastaavaa projektia tehtiin tuolla tavalla kysymällä. Kunnan tai seurakunnan päätöksethän ovat julkisia, ei ehkä helposti tarkistettavissa olevia, mutta nimi- ja nimitysongelmiin niistä voi saada vastauksia, samalla voisi kysyä, onko tiedossa lehtiartikkeleita tai uutisia kunnan tai seurakunnan muistomerkeistä ja julkisista taideteoksista. En ryhtyisi luomaan hurjan monia käytäntöjä näissä asioissa, kun esim. esitetty kysymys laajojen kuntaliitosten kunnista, joissa on useita samanaiheisia muistomerkkejä on melko hypoteettinen ja asiat voisi ratkaista sitten kun ne tulevat esiin ja eteen. Eikö voitais lähteä siitä, että yritetään saada kunnasta mahdollisimman kattava lista ja mietitään nimet nästä vaikeammin löydettävistä vaikka vähän vääntämällä. Jos löytyy lähde/lähteitä, nimen voi korjata, mutta kohteiden kirjaamisessa ei kannata "ujostella". Tuo "vakaumuksensa puolesta" tosiaan voi olla molempien sisällissodan osapuolten kohteissa. On kai myös mahdollista että esim. seurakunnassa on ryhdytty aikojen kuluessa nimeämään muistomerkkiä toisin, kun alkuperäinen, paljastuksen yhteydessä annettu nimi ei ole säilynyt muistissa. Minusta tällaisessa tapauksessa pitäisi ensisijaisen nimen olla nykyisin lähteen mukaan käytetty ja vanhemman nimet ja nimitykset voi ollaa myös mukaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 22.31 (EET)

Hyvä yhtenveto. Lähteiden mukaan on syytä mennä ja minimoida kaikki oma säätö, ja muutenkin edetä tapauskohtaisesti, koska tapauskohtaisen aineiston kumuloituessa (vrt. iterointi) yleensä lähestytään parhaita menettelyjä.--Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2017 kello 07.29 (EET)

Vielä yksi huomio: Lähde Suomen sotamuistomerkit (Tuomisto 1998) käyttää nimitystä "Sotaanlähdön muistomerkit" (yläotsikkona) tai "sotaanlähdön muistomerkit ja muut veteraanikivet ja laatat" (tarkempana määritelmänä). Näiden lyhyempänä rinnakkaisnimenä on usein lähteissä Veteraanikivi. Olen kuitenkin käyttänyt nimeä Veteraanikivi vain, jos se on viitatussa lähteessä, muutoin em. kirjassa esiintyvistä nimitystä "sotaanlähdön muistomerkki". Kuitenkin kumpiakin esintyy. Tässäkin kirjaus lienee paras tehdä lähteen mukaan. --Urjanhai (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 11.36 (EET)

Muistomerkki vai opastaulu?[muokkaa wikitekstiä]

[6], lähteen mukaan opastaulu. Tämä taitaa olla kulttuuriympäristökohde, josta voi olla artikkeli kulttuuriympoäristökohteena. (Vrt. esim. Halikon sairaalan hautausmaa) --Urjanhai (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 13.14 (EET)

Jos lähteessä todetaan opastauluksi, se on kai sitä, eli ei kuulu luetteloon.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 22.35 (EET)

Suomen ahkerin kuvanveistäjä "? ?"[muokkaa wikitekstiä]

Noihin paikkakunnittaisiin veistos- ja muistomerkkiluetteloihin on järjestelmällisesti lisäilty Tekijä-sarakkeeseen koodia {{LajiteltavaNimi|?|?}} sellaisten teosten kohdalle, joiden tekijä ei ole tiedossa. Tämän seurauksena meillä on nyt valtava määrä punalinkkejä olemattomaan sivuun ? ?. Mielestäni nuo pitäisi poistaa ja korvata jollain muulla merkinnällä, esim. "tekijä tuntematon". --Risukarhi (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 17.41 (EET)

Mää olen pääsääntöisesti poistanut merkinnän, jos tekijän nimi ei ole tiedossa. Jos tieto tulee myöhemmin, lisääminen ei ole vaikeaa.--Htm (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 17.46 (EET)
Jos tekijän nimeä ei tunneta, silloin pitäisi jättää sarake avoimeksi. Jos kirjoitetaan "tekijä tuntematon", silloin muokkaajat ajattelevat että asia on lopullisesti näin, eivätkä vaivaudu ottamaan selville tekijää. Kysymysmerkit yrittävät kai rohkaista etsimään tekijöitä, mutta minusta tarpeeton.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 18.05 (EET)
Tyhjä sarake on ihan hyvä ratkaisu ja voi siinä kysymysmerkkikin olla, kunhan sitä ei ole linkitetä olemattomaan sivuun. Nythän punalinkki kannustaa luomaan artikkelin linkitetylle nimelle (? ? on lukuisia julkisia taideteoksia Suomeen toteuttanut kuvanveistäjä...) --Risukarhi (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 18.50 (EET)
Mun jäljiltä on vielä aika monessa sekä karttalinkki nähtävyydelle Öö paikassa jonka koordinaatit on kokonaisluvut, että tuon  ? ?:n vuonna ? tekemiä teoksia. Ne on luettelon tekovaiheessa käteviä, ja syntyvät kun kopioin rivejä pohjaksi, mutta koetan poistaa samalla kuin kesken-mallineenkin. --Tappinen (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 19.15 (EET)
Kysymysmerkkien punalinkit poistettu. --Tappinen (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 22.57 (EET)
Ei tekijämerkintää "Tuntematon" tulisi ainakaan laittaa kovin kevyesti. Jostakin toisesta lähteestä tekijä voikin löytyä.
Paikkakoordinaatteja puuttuu myös runsaasti: joukolla täydentämään vaan... --Aulis Eskola (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 22.32 (EET)
Joo, useimmitenhan on kysymys tilanteesta, että tietoa ei ole ollut käsillä kun luetteloa on muokattu. Sitä voi hyvinkin löytyä lähteistä tai jos kunnat, seurakunnat ym. saadaan aktivoitua julkistamaan tietoa.--Urjanhai (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 23.53 (EET)
Jos poistaa kysymysmerkit mutta jättää mallineen niin tuotteliaaksi taiteilijaksi tulee [[]]. Jos tyhjä malline tuottaisi tyhjän, niin ei näkyisi mitään, mutta en tiedä onnistuuko. Tyhjä viimeinen rivi tageissa, mistä voi kopioida pohjan uudelle riville on myös mielestäni hyvä.--Urjanhai (keskustelu) 12. joulukuuta 2017 kello 00.10 (EET)