Keskustelu wikiprojektista:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vanhemmat keskustelut on arkistoitu (ajat ovat keskustelun aloitusaikoja):


Lähteitä[muokkaa wikitekstiä]

Lähdevinkit ja -linkit on siirretty varsinaisen projektin alasivulle tältä keskustelusivulta.

Laajempi näkymä Saara ja Janne Revon teokseen Saaristo (2010) Kuopion Saaristokaupungissa. Yhdeksästä betonisaaresta rakentuva teos muodostaa istuinkorkuisten levähdyssaarekkiden kokonaisuuden, jota reunustaa joustavasta, mustasta valukumimassasta valettu alustamateriaali.

Keskustelua ja toimenpide-ehdotuksia vuodelle 2019[muokkaa wikitekstiä]

Joroinen, Järvenpää, Kaskinen, Polvijärvi, Varkaus, Kerava, Kankaanpää, Tervola, Kuusamo, Vesilahti, Juuka, Sievi, Riihimäki, Alavieska, Hartola, Kannus, Mäntyharju, Kiuruvesi, Loppi, Iitti, Virolahti, Kaustinen, Sulkava, Alajärvi, Laitila, Miehikkälä, Teuva, Heinola ja Hyvinkää. Nämä ovat nuo alle 20 prosenttisesti kuvatut kunnat. Voidaan myös olettaa, että suuri osa niistä on myös heikosti kartoitettuja. Fotosafari-tyyppinen toiminta puree vain osaan, esimerkiksi Järvenpää, Kuusamo, Riihimäki, Hyvinkää, koska niissä on melko paljon patsaita ja ne ovat melko helposti saavutettavia kuntia. Monissa näistä listojen "alapään" kunnista on melko vähän kohteita, joissa yksi ihminen voisi saada paljon aikaan jopa yhden kuvauspäivän aikana. Jos otettais käyttöön "omakunta" -toiminta, jossa joku voi ilmoittaa ottavansa jonkun kunnan hoitoon, eli käy ensin kunnan peruskartoituksen ja luettelon läpi ja menee sitten kuvaamaan tavoitteenaan esim. vähintään 80 prosentin kuvaus.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. tammikuuta 2019 kello 16.26 (EET)

Tuossa on muutamia naapurikuntapareja tai -ryhmiä: Varkaus ja Joroinen Savossa, Juuka ja Polvijärvi Pohjois-Karjalassa, ja ratavarrenkunnat Kerava, Järvenpää, Hyvinkää ja Riihimäki. --Tappinen (keskustelu) 2. tammikuuta 2019 kello 17.04 (EET)
Edes monien näiden kuntien luetteloiden kattavuutta ei ole tarkistettu (seuranta). Muistutan taas, että luetteloiden valmistelu kuvausta varten on tehtävä kunnolla. Käykäähän luetteloiden kimppuun myös tässä mielessä!
Itselleni on mielekkäämmän oloista kuvata siellä, missä liikun muutenkin. Vilasen kartoista, mitä kuvaamatonta olisi reittini varrella. Linkki karttaan, jossa näkyy kuvaamattomat ja kuvatut eri värillä, pitäisi saada kunkin luettelon alkuun. Se tukisi "kuvaamista reitin varrelta". Nyt näitä linkkejä on vain luetteloiden keskusteluissa. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. tammikuuta 2019 kello 21.20 (EET)
"Omakunta-ajatus" - tai "kummikunta" - alkoi hetken ajateltuani tuntua toimivaltakin mallilta. Onhan itsellänikin sellaisia aktiivisemman toiminnan kohteita projektissa ollut ja on, vaikka teenkin asioita useimmiten vähän sieltä ja täältä kohennellen.
Kummikunnistani Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Kuhmoinen, Pälkäne ja Nurmijärvi ovat hyvässä kunnossa, useimmat A-luokassa.
Työstän vähän väliä Sastamalaa, Huittista ja Valkeakoskea. Riihimäki ja Hyvinkää kiinnostavat myös. Näistä monista on kattavuuskin käymättä läpi, mutta Huittinen ja Riihimäki ovat pelkästään kuvaamista odottavia.
Hämeenlinnastakin pitäisi ladata lisää kuvia. Mutta tätä suurta kuntaa en tunne niin omakseni, vaikka sitä paljon olen käsitellytkin. Ehkä vähän liian suuri "adoptoitavaksi" kokonaan ;) Sellainen suuri kunta ei ole välittömässä vaarassa valmistua! Asikkala jäi vaiheeseen, kun ei ole nyt "luonnostaan liikkumista" siellä. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 10.04 (EET)
Huittinen ojennuksessa, yksi kuvattava kohde vielä jossakin lumihangen seassa. --Aulis Eskola (keskustelu) 18. helmikuuta 2019 kello 16.38 (EET)
Voihan täällä lounaisessa Suomessa (siis noin niin kuin linjan Merikarvia - Tampere - Helsinki sisäpuolella) tulla joskus liikuttua, mutta yleensä muun liikkumisen ohella tilaisuuksia avautuu ennalta arvaamattomasti. Paras tulos tietysti saadaan, jos ehtii valmistautua. Nyt olen ainakin ladannut kuvani niiltä samoilta paikkakunnilta, mitä joskus Aulis Eskolan kanssa on tullut sumplittua. Joihinkin kuntiin olen myös merkinnyt korjattava kuvitus -mallineita, jos käyntini ajankohtana esim. kukkapuska tai vaihtoisesti lumi on peittänyt muistomerkin (ajatuksena tietysti, että kukkapuska yleensä lakastuu syksyksi ja lumi sulaa kevääksi). Jos pitkiä matkoja tulee liikuttavaksi valoisaan vuorokaudenaikaan ilman kiirettä niin jotain voin yrittää napsia reittien varrelta. Tämmöisiä paikkauksihan on sitten kätevä tehdä.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 10.38 (EET)
"Omakunta" tai "kummikunta" idean tarkoitus on saada kokonaisvaltaisempi kuin satunnainen ote kuntakohteiden luettelointiin, kirjaamiseen ja kuvaukseen. Eli se toimisi siten, että jos haluaa valita jonkun - voisi suositella ensisijaisesti listojen "alapään" (0-20 prosenttia kuvattu) kohteita - kunnan kohteekseen ja ryhtyä selvittämään sen kartoitusta, esim. onko listassa tietoaukkoja, onko luettelossa ei-paikannettuja tai epämääräisesti paikannettuja kohteita. Sen jälkeen "kummi" matkustaa paikkakunnalle ja kuvaa mahdollisimman kattavasti kunnan kohteet. Tavoitteksi voisi ottaa, että 80 prosenttia luettelon kohteista olisi kuvattu. Tavoitteen ei tarvitse olla sitova, koska kuvaustoimintaa saattavat estää odottamattomat sääolosuhteet, arvaamattoman pitkät etäisyydet tai se, että kohteita ei yksinkertaisesti löydy kohteistetulta paikalta. Oma- tai kummikuntaa ei saa "omistaa" eli sen valitseminen ei saa estää muiden toimintaa samalla paikkakunnalla, vaan kaikki saavat muokata ja kuvata mitä tahansa luetteloita. Mitä mieltä olette tällaisista ideoista?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 11.59 (EET)
Jos omakunta tai kummikunta tyyppinen toiminta kohdennetaan "alapään" listoihin, se ei luultavasti tuota määrällisesti valtavia tuloksia, koska alapään kunnissa on tavallisesti vähemmän patsaita kuin isommissa tai keskikokoisissa kaupungeissa. Mutta tämän idea olisikin saada nuo vähän kartoitettujen ja kuvattujen kuntien listat kuntoon. Jos halutaan, toimintaa voisi myös tehdä kaksistaan tai yhdessä, eli samalla tavalla kuin on toimittu fotosafareissa. "Kummi" voisi hakea matkoihin, ruokailuun tai muihin kuluihin avustusta Wikimedia Suomelta, jos pystyy osoittamaan toimintansa merkityksen ja tulokset kohdekunnassa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 12.11 (EET)
Juuri tuota usea muokkaaja (ja itsekin niistä yhtenä) on tehnyt systemaattisesti alueilla, joita tuntevat tai joilla usein liikkuvat. Varauksia en myöskään kannata mutta halutessaan samoilla alueilla liikkuvat ehkä voivat sopia keskenään, jos haluavat vinkata toisia samoilla alueilla liikkuvia, että vältettäisiin päällekkäisyyksiä. Niitähän tietysti aina tulee, useat muokkaajat ovat nytkin kuvanneet useita samoja kohteita, en tiedä onko mitään kohdetta osunut kuvaamaan kolme käyttäjää, mutta yhdenkin muistomerkin kuvasin äitienpäivän aamuna ja toinen äitienpäivän iltana (päivä jolloin monet kaupunkilaiset matkustavat maasdeudulle). Vähän kartoitettujen tavoittaminen riippuu sitten täysin siitä, onko vapaa-aikaa tai tuleeko matkoja niihin suuntiin, missä kohteita on. Sponsorointi tietysti kannustaa ja se täytyy pitää mielessä. Yhdessä päivässä hyvin käy jo läpi pienen kaupungin ja enemmänkin. Forssa esim. varmaan käytännössä olisi hyvin onnistunut päivässä. Ylempänä ehkä puhuin enemmän niiden patsaswikiholistien puolesta, jotka noilla pääosin läpikäydyillä alueilla tekevät viimeisiä tarkistuksia ja sitten aina merkkaavat ruksin, kun jonkun kunnan lista sen hetkisessä asussaan on kokonaan läpikäyty. Jos joku ehtii harrastaa lomamatkailua Suomessa, niin tämä olisi siihen hyvä oheistoiminta.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 13.31 (EET)
Muistuttaisin keskustelijoita siitä, että Fotosafarin ohjeistus kaipaa osallistumista. Ennen kuin pelisäännöistä ei ole päästy yhteisymmärrykseen, Fotosafareita ei voi järjestää. Yksittäiset kummimatkat ovat myös vasta ajatuksen asteella.--Htm (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 14.01 (EET)
Mikä siellä on lähinnä sellaista, mistä ei ole päästy yhteisymmärrykseen?--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 14.32 (EET)
Löytyikin jo. Ehkä kannattaisi eriytttää keskustelu fotosafarien keskustelusivulle ja materiaali projektisivulle. (Jos noin ulkopuolisena kommentoi, kun en itse ehtinyt noihin mukaan.) --Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 14.42 (EET)

Niin, siis sivulle Wikiprojekti:Fotosafarit/Safarien ohjeet on luonnstellut ohjeet fortosafareille. En näillä silmillä näe, että sinne olisi viime aikoina paljoakaan kommentoitu itse ohjeluonnosta. Tarkoitus on kuitenkin, että ennen kun safareiden järjestämistä mahdollisesti jatketaan (kaiketi ilmojen lämmettyä), safariohjeistus olisi hyvä käyttää myös Wikimiedia Suomen hallituksessa, ainakin mikäli yhdistys on järjestämisessä tukena. Sivulla Keskustelu wikiprojektista:Fotosafarit/Safarien ohjeet on uusi osio ja siinä tilaa kannaotoille ja keskusteluille. Sinne siis!--Htm (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 20.45 (EET)

Englanninkielinen infosivu[muokkaa wikitekstiä]

Tehtiin projektille englanninkielinen infosivu Wikiprojekti:Public artworks and memorials in Finland into Wikipedia sitä varten, että viitattiin projektiin vuoden 2018 loppuraportissa. Hiukan yleisempi käyttötarkoitus tuolle on se, että se toimii englanninkielisenä pointterina projektille. --Zache (keskustelu) 30. tammikuuta 2019 kello 22.39 (EET)

Muistomerkkiveturit[muokkaa wikitekstiä]

"Vanhoja vetureita on kunnostettu muistomerkeiksi runsaat 30. Rautatiemuseon mukaan ainakin Tampereella, Kouvolassa, Riihimäellä ja Pieksämäellä muistomerkkivetureita on useampi kuin yksi." Näin kertoo Suomen Rautatiemuseon kalustoamanuenssi Iiro Niemi Ylen artikkelissa. Kouvolan höyryvetureita ei ole luettelossamme, mutta Pieksämen Pikku-Jumbo on luettelossa, mutta kukaan ei ole vielä kuvannut sitä. Muistomerkkiveturi seisoo tavallisesti itsensä mittaisilla kiskoilla, on korotettu jalustalle, kunnostettu ja varustettu muistolaatalla tai muulla informaatiolla. Artikkelista näkyy, että Kouvolan toinen muistomerkkiveturi kauppakeskus Veturin pihalla on suojattu säältä ja väkivallalta, mutta Kouvolan rautatieaseman Ruuhveltti on päästetty huonoon kuntoon. Muistomerkkien luettelointiin nämä arvokkaat veturit varmaan sopivat erinomaisesti. Höyryajan vanhukset voisi myös luetella ja kuvata omaksi luettelokseen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. huhtikuuta 2019 kello 10.48 (EEST)

Huomasin. Minusta molempi parempi eli kunnan muistomerkkiluetteloon ja omaksi luetteloksi. Omassa luettelossa voisi olla tarkempaa infoa kuin muistomerkkiluettelossa.--Htm (keskustelu) 28. huhtikuuta 2019 kello 11.03 (EEST)
Panin alulle sivun Luettelo Suomen muistomerkkivetureista. Sain mukaan vain yhden veturin, joten luetteloa voi jatkaa. Olisikohan Rautatiemuseolla lähteistettyä tietoa aiheesta? Myös luettelon "parametrejä" voi viilata tässä vaiheessa. Ja sitten vaan kuvaamaan niitä vetureita!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. huhtikuuta 2019 kello 12.40 (EEST)

Ulkoisten kuvien linkit[muokkaa wikitekstiä]

Onko ollut puhetta, miten menetellään luetteloiden ulkoisten kuvien linkkien, noiden sinisten nuolien kanssa? Esimerkkejä niistä on tässä Sibeliuksen luettelossa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 23.35 (EEST)

Esitän poistettavaksi ja periaatteeksi, että ulkoisia linkkejä kuviin ei hyväksytä. Luetteloiden tarkoituksena on rohkaista valokuvaajia niin Suomessa kuin muuallakin valokuvaamaan ja kirjaamaan kuvia joko Commonsiin tai Wikipediaan. Cleveland tai Rio de Janeiro ovat kaukana, mutta muokkaajat voivat ottaa yhteyttä kyseisten maiden ja kaupunkien Wikimedia Chaptereihin tai User Groupeihin tai muihin aktivisteihin, pyytää kuvaamaan ja ohjaamaan kuvien tallennus joko Commonsiin tai suomenkieliseen Wikipediaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. kesäkuuta 2019 kello 11.33 (EEST)

Taiteilijoita[muokkaa wikitekstiä]

Mäntsälän taideteosluettelossa esiintyy yhden teoksen tekijänä Paavo Palokangas. Paavo Palokangas on wikipedian mukaan pistooliampuja, mutta kummallakin on lähteiden mukaan yhteyksiä Orimattilaan, ja eräässä taideblogissakin arvuutellaan, onko kyseessä sama vai eri henkilö. Toistaiseksi löydetyillä tiedoilla ei muodostu varmuutta kumpaankaan suuntaan. Jos joku löytää tiedon niin voi täydentää.--Urjanhai (keskustelu) 25. toukokuuta 2019 kello 12.38 (EEST)

Tämä selkisikin: [1]. On sama. Lisään tiedon.--Urjanhai (keskustelu) 25. toukokuuta 2019 kello 12.42 (EEST)

Posteri Wikimaniaan[muokkaa wikitekstiä]

Olen tekemässä projektista posteria Wikimaniaan Tukholmaan. Jättöaika on sunnuntaina 7.7. Posterin idea on enemmän akateeminen kuin markkinoiva, eli tarkoituksena on välittää tietoa, mitä projektissa on tehty ja kertoa miten muut voisivat tehdä vastaavaa. A1 kokoiseen posteriin ei kauheasti tekstiä mahdu. Liitän tähän suunnittelmani tekstit, jos joku haluaa oikaista tai lisätä jotain näkökulmaa:

Title: How we list Public Artworks in Finland to Wikipedia

We will list all public artworks and memorials in Finland to Wikipedia.

Why? Public art and memorials have high visibility, but nobody knows what they are. No unified, published list in Finland.

What information? Name, place, location, coordinates, author, year unveiled, photo, WD

example of a list, screenshot

What is public art and memorials? All objects that are permanently installed, designated and sourced, accessible to everybody all time. These are usually sculptures, bas reliefs and murals. No individual graves in graveyards. Include all.

Copyrights: Out of copyright, copyright expired (70+ works) into Commons. New art into Fi Wikipedia (right to quote).

Work flow: Find source to name, author, and year unveiled. Find place and location, try to locate exact coordinates. Go to the place and photo. Book photos into Commons (+70 years) or Wikipedia (new art). Add photos to the list. Bring into Wikidata.

What we have achieved?

diagram

For who? We are making a list that has never been published before. It can be used by people living in cities and towns. museums, heritage associations, tourist organizations, researchers.

Our challenges: We are now way more than half way. How to reach ”remote” townships, remote works and reach coverage? How to finish the project, when we can say a list is ready?

--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. kesäkuuta 2019 kello 10.06 (EEST)

Kiva tietää. Tekstiä, sen kieltä voisi olla hyvä korjata ainakin paikoitellen. Vaikuttaisi että joku typokin on eksynyt joukkoon. Esimerkiksi tyyliin "copyright expired (70+ works)" - pitikö olla "...(70+ years)"? Kovin akateemiselta tämä ensiluonnos ei mielestäni vaikuta (esim. tekstin rakenne, ei sisällytetty yhtään viitettä, ei tekijä/yhteystietoja yms.), vaan nimenomaan wikiprojektia esittelevältä ja markkinoivalta posterilta. Vaan eipä Wikimania tieteellinen kongressi olekaan, enemmän siellä esitellään wikipedian/-median hankkeita ja toiminnan vaikutuksia. Samoja aiheita käsittelevät tieteelliset esitykset ja posterit esitellään tieteellisemmissä kongresseissa. Vähän koen vielä vaikeaksi hahmottaa posterisuunnitelmaasi kovin pitkälle vain näiden tekstien perusteella. Lisäkysymyksenä: Milloin hiot diagrammeja/kuvitusta loppuun? Voisi sopia ja pyytää Zachelta, että kuun lopulla tai muutamaa päivää ennen posteridiagrammisi "patsasprojektin" yhteenvetotaulukkoja ajantasistettaisiin. Sitä ennen voisin osaltani yrittää ladata useita kymmeniä alkukesän uusia kuvia vastaavien kuntien listoille (joita muuten ajattelin purkaa hissukseen kesäkuun lopulla tai heinäkuussa). --Paju (keskustelu) 18. kesäkuuta 2019 kello 01.24 (EEST)
Kiitos kommenteista otan huomioon ja yhteyttä Zacheen ajantasaisen diagrammin kanssa heinäkuun alussa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 12.21 (EEST)
Kun muoto on minimalistinen, niin en nyt ainakaan heti keksi mitä tuosta puuttuisi. Jos laajaasti meinaisi kirjoittaa niin voisi nostaa esiin vaikka mitä, mutta ei tuohon nyt oikein mitään laajoja pyörittelyjä taida pystyä upottamaan, tai ainakin ne pitäisi pystyä tiivistämään yhteen sanaan.--Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 13.15 (EEST)
Minulle tuli mieleen, että pitäisi mainita projektin lukuisat "spin-offit" eli lisähaarat (jotka usein ovat merkki onnistuneesta prosessista) kuten luettelot merkittävien henkilöiden (Minna Canth, Urho Kekkonen, Alekisi Kivi jne.) patsaista ja muistomerkeistä, selä punaisten ja valkoisten, vaivaisukkojen, Helsingin metron ym. listat. Lisäksi voisi mainita saavutuksina seurantataulukon ja tilaston, jotka ovat osoittautuneet hyviksi hallintatyökaluiksi. Valitettavasti posterissa ei kuitenkaan ole tilaa näille.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 15.17 (EEST)
Hanketta voisi hyvin käsitellä laajemmin jollain muulla alustalla jossain muussa yhteydessä, joka tavoittaisi wikimedia-liikettä, mikä se nyt sitten voisi ollakaan. --Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 15.40 (EEST)
Tai niin, englanninkielisellä sivullahan infoa onkin. Ilmoittiko muuten kukaan tätä "coolest projects" -osastoon? Tämähän ilman muuta sitä tasoa, riippuu tietysti vain siitä minä vuonna sitä sinne tarjoaisi.--Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 15.42 (EEST)
Päivitin tilastoja ja lisäsin sinne loppuun vuosittaiset muokkaaja ja kuvien latausmäärätaulukon. --Zache (keskustelu) 5. heinäkuuta 2019 kello 15.18 (EEST)

Kuvien tallennus -työkalu[muokkaa wikitekstiä]

Tein uuden version tuosta, klikkaan "Tallenna kuva -linkkiä" (Esimerkki: Oulu). Erona tässä edelliseen on, että nyt tuo lukee esitäytetyt tiedot niistä luetteloista. Periaatteessa tuo toimii suurimman osan luetteloista kanssa kunhan patsasluettelon otsikkorivi on merkitty omaksi rivikseen (esim) --Zache (keskustelu) 18. kesäkuuta 2019 kello 05.27 (EEST)

Voisiko harkita valinnaiseksi esimerkiksi enintään kaksi viikkoa säilyvää "Kuva tulossa" tai "Kuvattu OK, kuva tulossa/työstetään" -pikkutiedostoa mahdollisesti jollain positiivisella symbolikuvalla? Ainakin minä rätkin kustakin kohteesta monia (tyypillisesti kymmenkunta tai enemmän - myös työ suhteessa miljöseen) kuvia, ja katson tuotoksia tuonnempana tietokoneella. Tarvittaessa rajaan tai kierrän kuvatiedostoja, ja nimeän tiedostot tyypillisesti taiteilijan, teosnimen, vuoden ja osoitteen mainiten. Teosnimen ja kuvauksen voi näin rauhassa täydentää ja siihen linkittää tietoja asiallisemmin, eikä tarvitse niin paljoa tiedostoja uudelleennimetä. Samalla tai toisessa yhteydessä saatan täsmentää kuntalistan paikkatietoja tai lähteistystä. Muille wikipedisteille ja kulttuurikävelijöille "Kuva tulossa" symboli kertoisi, että paikalla on käyty, kohde varmennettu ja täydennystä kuvaukseen on tulossa pikapuoliin. Omalla kohdalla lisäisin näitä merkintöjä vasta varmistettuani, että voin ladata laadukkaan (eikä jostain syystä epätervän) kuvan katsottavaksi. --Paju (keskustelu) 18. kesäkuuta 2019 kello 15.17 (EEST)
No nyt siinä on tuollainen, se tunnistaa kuvatun teoksen keskustelusivulla olevan otsikon perusteella. Eli jos otsikko on "Kuvattu teos" + teoksen nimi, niin nappi muuttuu vihreäksi. Botti puolestaan arkistoi keskustelut jolloin otsikko katoaa keskustelusivulta. --Zache (keskustelu) 19. kesäkuuta 2019 kello 22.25 (EEST)
Tallentamisen kuvaus-osassa on virhe, sillä kyseessä ei ole kohde, vaan kuva kohteesta. Eli ei sanota, että "Ihmiskaari Tekijä:..." vaan "Kuva veistoksesta Ihmiskaari...". Eli vähän harhaanjohtavaa. Kuvan kohteen ja itse kuvan välistä eroa on vaikea huomata, jos kohteessa eli julkisessa teoksessa on valokuva, kuten tässä Jaana Partanen ja Heikki Lamusuo Barson mallit 2015.JPG. Olen teoskuvien tallentamisessa korostanut kuvausteksteissäni "kuva" vaihtoehtoa siksi, että kyseessä on itse ottamani kuva ja minusta se korostaa itse valitsemaani lisenssiopimusta valokuvalleni. "Kuva" -mainintaa ei ole myöskään Commonsiin tallentaessa, mutta en ole pitänyt sitä niin oleellisena siinä. Eihän tuo iso asia ole, mutta täsmällisyys on aina parempi kuin epätäsmällisyys. "Tallenna kuva" on kyllä myös huomattava parannus, koska siinä ei Wikipediaankaan tallentaessa tarvitse kirjoittaa kaikkia asioita itse.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. kesäkuuta 2019 kello 15.59 (EEST)
Lisäsin siihen alkuun tekstin "Kuva teoksesta ... ;" --Zache (keskustelu) 19. kesäkuuta 2019 kello 19.30 (EEST)

Poistettujen taideteosten koordinaatit ja OSM-karttaesitys[muokkaa wikitekstiä]

Pidän kulttuurihistoriallisesti mielekkäänä, että kuntien poistettujen tai varastoitujen taideteosten viimeisin sijaintipaikka esitetään myös klikattavin koordinaatein. Silti toivoisin jonkinlaista muutosta siihen, miten tälläiset poistetut taideteokset tai muistomerkit esitetään OSM-kartalla. Nykyisellään poistetut kohteet näkyvät samalla punaisella värillä OSM-kartassa kuin olemassa olevat, kuvaamista odottavat taideteokset. Kompaktina esimerkkinä vaikka Luettelo Tervon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. Siinä on mukana Tervon kunnantalon edestä poistettu, symbolisena taideteoksena esillä ollut kelo (tai Tervon mänty (Satupuu)), joka näkyy vielä esim. Google StreetView:llä mutta taisi olla jo pantu polttopuiksi.

Mielestäni poistetut teokset voisivat jäädä poiskin julkisen taiteen OSM-karttatulosteesta, koska eihän niitä siellä maastossa ole. Vähintään tulostusväri pitäisi muuttaa himmeäksi tai näkymättömäksi: Olisiko miten helppoa muuttaa poistettujen teosten OSM-symbolin väriä esimerkiksi himmeän harmaaksi tai vastaavaksi? Kuten totesin, pidän silti karttasovelluksiin linkittyviä koordinaatteja hyödyllisenä poistetuillekin teoksille ja muistomerkeille. Korjausta viritellessä olisi hyvä kokeilla mielellään myös, mikä väri tulostuu myös m/v-printtauksessa vihreästä ja punaisesta poikkeavasti tai jää piiloon (olen tulostellut välillä paperikarttoja mukaan kulttuurikävelyille). Vai tulisiko poistetut teokset siirtää keskustelusivun nimikkeeksi? (Viimeksimainitussa lähestymisessä olisi se huono puoli, että monesti kuntien esitteissä, matkailukirjoissa yms. vanhoissa aineistoissa mainittuja teoskohteita ei enää löytäisi kokoomasivulta). --Paju (keskustelu) 18. kesäkuuta 2019 kello 14.57 (EEST)

Tuohon voisi todeta yksinkertaisesti, että pysyviltä paikoilta poistettujen taideteosten, muistomerkkien tai muistolaattojen selvitys ei kuulu projektiin. Jos joku asia ei ole jossain, on sitä turha mainita edes erillisessä listassa. Noita listoja syntyy siksi, että joissakin kunnissa, esim. Riihimäellä poistettuja tai listaan ei-kuulumattomia kohteita kertyi niin paljon, että sellainen on hyvä olla ainakin jonkin aikaa. Tämä on myös periaatteellinen projektin linjauskysymys, haluammeko me osallistujat moista selvitystä osaksi luettelointia vai ei? Oma näkemykseni on, että luetteloinnin pitäisi olla mahdollisimman helppoa ja nopeaa kaikille osallistujille. Voitais pikemminkin ryhtyä keskustelemaan siitä, mikä on projektin luetteloiden valmiiksi saamisen aikataulu, esim. vuoden 2020 loppuun, vai?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. kesäkuuta 2019 kello 16.19 (EEST)
Voi olla ettei niitä kannata vaatia projektiin. Olisivatko silloin mahdolliset luettelot projektin ulkopuolisia? Varmaan melko säännöllisesti joku osa teoksista tulee aina välillä poistetuksi.--Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2019 kello 16.10 (EEST)
Olen sitä mieltä, että poistettujen tai siirrettyjen luetteloita voi liittää mukaan tarpeen ja näkemyksen mukaan, mutta ne eivät ole osa projektia. Voitais miettiä - myös projektiin kuulumattomana lisänä - miten viestiä Pajun esilletuomasta ongelmasta, jota myös minä olen jonkin verran huomannut, eli sellaiset kohteet jotka ovat vaikeasti nähtävissä (esim. kesällä piden tai pensiden lehtien peitossa) tai erittäin huonossa kunnossa. Olisiko luettelon keskustelusivu tällaisten huomautusten paikka?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. kesäkuuta 2019 kello 17.27 (EEST)

@Paju: nyt siinä on sellainen ominaisuus, että mikäli taulukon otsikkorivillä on sana "Poistettu" tai "Tuhoutunut", niin pallojen värit ovat vaalenpunainen ja vaaleanvihreä. Erotuksena normaalista punaisesta ja vihreästä --Zache (keskustelu) 21. kesäkuuta 2019 kello 15.22 (EEST)

Tulisiko siitä loogisempi jos poistettu, josta on kuva, olisi vaikka tummansininen ja poistettu, josta ei ole kuvaa, olisi vaikka läpikuultavuudella vaalennettu tummansininen? Ehkä ei tulisi. Tämä oli vain nyt tällainen nopea ajatusheitto.--Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2019 kello 16.07 (EEST)

Milloin luettelointi saadaan valmiiksi?[muokkaa wikitekstiä]

No Suomen julkisten taideteosten ja muistomerkkien luettelointi ei tietenkään tule koskaan valmiiksi, koska kohdekantaa kartutetaan ja muutetaan koko ajan. Mutta projektille olisi hyvä asettaa joku pitemmän tähtäimen tavoite ja strategia. Esitän seuraavaa.

Vuoden 2020 eli ensi vuoden loppuun mennessä Suomen julkisten taideteosten ja muistomerkkien luettelointi on edennyt valmiiksi 95 prosenttisesti. Jäljelle jäävät viisi prosenttia ovat hyvin vaikeita tai etäisiä kohteita tai sellaisia joista on hyvin vaikea saada lähteistettyä tietoa. Näitä ovat esimerkiksi Ahvenanmaan Källskär tai Loviisan Tiiskeri. Valmiiksi saaminen tarkoittaa, että arviointitaulukossa kaikki kunnat ovat A-luokkaa ("Lista kuvattuna (tai lähes kokonaan kuvattuna, >95%) ja hyvin lähteistettynä on A-luokkaa").

Wikidataan viennin menetelmiä ja parannuksia ja itse vientiä kehitetään, mutta Wikidatan massavienti aloitetaan vasta kun kuntien listojen kattavuutta on saatu tarpeeksi. Wikidataan vientiä varten järjestetään ensi vuonna koulutustapahtumia ja työpajoja. Wikimedia Suomen budjettiin varataan avustuksia näille tapahtumille ja fotosafareille. Miltäs tällaiset aatokset kuulostavat?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. kesäkuuta 2019 kello 16.40 (EEST)

Yksi pahimmista ongelmista on se, että 91 kuntaa on alle C-tason eli niiden luetteloiden kattavuutta ei ole tarkistettu tai luotteloiden kattavuus on todettu selvästi puutteelliseksi. Näitä kuntia ei voi oikein lähteä kuvaamaankaan. Kattavuuden tarkistaminen tarvitsisi systemaattista työtä luettelon alussa kuvatuin menetelmin.
Haastaisin muitakin tekemään tätä työtä. Lähtekää vaan käymään annettua menettelyä seuraten niitä kuntia läpi, joissa luokitus on "D" tai "-". --Aulis Eskola (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 10.47 (EEST)
Joo juuri näin on. Noihin kuntiin pitäisi keskittyä erityisesti. Koin Riihimäellä tuon ongelman konkreettisesti, kun läksin kuvaamaan huonosti tehtyä luettelointia. Siinä sai käydä niin monella paikalla toteamassa olemattoman (siirretyn, poistetun tai ei-avoimella paikalla olevan) kohteen, että homma alkoi turhauttaa. Onneksi kuitenkin poissaolevat kohteet saatiin näin varmistettua ja vain 14 jäi kuvaamatta. Nuo "etäiset" (tarkoittaa valtakunnanosakeskuksista etäällä olevia) ja harvempaan asutut kunnat ovat tavallisesti erilaisia kaupunkeihin verrattuna, koska potentiaalisesti tai oikeasti olevat taideteokset ja muistomerkit ovat yleensä enemmän hajallaan maaseutukunnissa. Vastaavaa hajanaisuutta on kuntaliitoksia kokeneissa kaupungeissa (esim. Oulu tai Kajaani), joissa kattavuus lienee ok. Mutta näihin kattavuusgappeihin pitäisi nyt pureutua ja keskittyä erityisesti.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 13.25 (EEST)
Esitän rakentavaa kritiikkiä. Yhtäältä kritiikki tarkoittaa, että aihe kiinnostaa arvioijaa. Jos yritetään päästä valmiiksi niin heikolla pohjatyöllä, kuin millä monet A, B, tai C-luokitukset on tehty ja kuvitellaan kohteiden olevan "valmiita kuvattavaksi" niin eletään aika monen kunnan ja samoin kokonaislistan kohdalla pilvilinnoissa. Silti arvostan sitä suurta puurtamista, mitä listojen eteen on toistaiseksi tehty. Valitettavasti en taida ole nähnyt yhtään +10 kuvan "kuvausvalmista" kuntaa, josta ei kohtuullisella 2 tunnin-2 päivän taustatyöllä löytäisi lisää julkista taidetta. On pienemmän kuvamäärän kuntia, joissa löytyy jopa kolminkertainen määrä kuvattavaa pohjalistaan nähden, eikä edes tuolloin ole kahlattu kaikkia kyläyhdistyksiä läpi (tänään esimerkiksi Polvijärvi). Rajanveto merkittävien tai epämerkittävien seinämaalausten kohdalla on tekemättä - nämä mukaanlukien vaikkapa Vantaalta voisi helposti listata luokkaa +20%...+30% lisää kohteita; on muutama muukin kuvattu kohde odottamassa lähteistystä. Jollei listoja tarkasteta esim. kuntien kulttuurilautakunnissa ja/tai kotiseutumuseoiden (ei ainoastaan taidemuseoilla) ja/tai kulttuurintutkimuksen yliopistoporukoilla, läheskään kaikista kunnista emme aikaan kattavia julkisen ulkotaiteen, muistomerkkien ja -muistolaattojen luetteloita. Voisimme harkita enemmän vuoropuhelua ja yhteistyötä eri maakuntatason toimijoiden ja järjestöjen kanssa. Etäisiä merikohteita vosiimme tavoittaa yhteistyöllä pursiseurojen tai veneilyviestijöiden kanssa mieluiten ennen veneilykautta - tai (kuten nyt) sellaisen kuluessa; vastaavasti jotkut kaukaisemmat/ eräkohteet. Se että joku kunnan kulttuuripuolen henkilö on iloinen työstämme, ei vielä tarkoita että saisimme kunnolla rakentavaa ja kriittistä palautetta kohdelistoistamme. Toki yhteydenottaja (wikipedisti) tulee yleensä hyvälle mielelle positiiviesta ja arvostavasta palautteesta. Valmiiksi pääseminen määrittely on tai pitäisi olla mielestäni sidoksissa myös lähteistyksen laadun tai lähteiden arkistoinnin varmistamiseen. Hyvin monessa listassa monet verkkoviitteet ovat ei-stabiileja verkkolinkkejä, jotka tulisi arkistoida, ennen kuin jonkun listan voidaan katsoa olevan dokumentoinnin osalta "varmistettu". Kirjallisuus- ja lehdistölähteiden kaivamista tulisi jatkaa. Ehkä ajalta ennen 1990-lukua valmistuneiden ulkotilan taideteosten, muistomerkkien ja -laattojen valmistumis/paljastusajankohdille on eri lähteissä toistaan poikkeavia vuosia - vaatii kohtuullisesti lisätyötä näiden kohteiden oikean tiedon löytäminen. Koska harva jos mikään lista on ollut pohjatöiltään ja lähteistykseltään hyvällä tasolla, pitäisin vuotta 2021 järkevämpänä ja aikaisimpana hyvin alustavana tavoiteajankohtana, ellemme palkkaa tai motivoi jollain rahalla tai joukkoistusprojektilla vaikkapa taidehistorioitsijoita / kulttuurintutkijoita / maakuntaihmisiä hankkeeseemme laadunvarmentajiksi. Voisi helposti arvioida, että vaikka tekisimme työmme hyvin ehkä luokkaa 5-20% kohteista jää tavoittamatta, etenkin, ellemme pyydä systemaattisemmin palautetta kunnilta/kotiseututoimijoilta (mieluiten ainakin pitäjätasolla). Teosnimet näkyvät olevan joskus aika lailla hatusta (esimerkiksi sanomalehden väliotsikon luonnehdinnasta) repäistyjä; toisaalta olen tavannut taiteilijoita, joilta ei teosnimiä saa varmaan muuta kuin sopivassa mielialassa (saunan tai muun rentoutuken jälkeenkö?). Nyt listoiltamme uupuu varovasti arvioiden kokonaisuutena ehkä 10-35% kohteista; joidenkin kuntien kohdalla enemmänkin. Tämä näin yhtenä nopeana väsyneen osallistujan osakommenttina. Lämpimästi suosittelen kuntien keskeisten organisaatioiden (kunnantalo, koulut, terveyskeskukset) katselua myös kirjoista tai verkkolähteistä etukäteen kirkkojen ja hautausmaiden sankarimuistomerkkien ohella. Näitä dokumentoidessa löytää uutta kuvattavaa ja moni muuten irrallinen muistomerkki tai teos saa kontekstinsa, teoksen nimi merkityksensä. Koulujen ja puistojen teoksista on hyvin suotavaa ottaa myös kuvia osana miljötä - näin teoksista kertovia kuvia saa liitettyä helpommin näiden wikimerkittävien kohteiden artikkeleihin. Paljon hyvää on tehty, työmaata riittää vielä ainakin pariksi vuodeksi. Korostan vielä, että pyrkimyksenä on tuoda realismia ja saada listoja vakaammalle pohjalle niin, että viidenkin vuoden jälkeen tiedot olisivat tarkistettavissa ja listoja voisi helpommin aikanaan täydentää. Ylioptimismiin ei kannata sortua. Silti on hyvä iloita edistyksestä ja olla optimistinen jatkosta. --Paju (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 04.49 (EEST) (pahoittelen ajankohtaa/ väsymystä, joka näkyy tajunnanvirtavuodatuksena)
Onko luetteloa tai sen osajoukkoa - vaikkapa jonkun maakunnan luetteloa - ajateltu laatuluokittaa esimerkiksi Linked Data Finlandin tai vastaavien toimijoiden kanssa yhteistyötä tehden? Samalla lähteistyksen arkistoinnin tai kehittämistä voisi pohtia. Olisiko tässä ideaa? Julkisen ulkotilan taiteen, muistomerkkien ja muistolaattojen luetteloiden lähteenä on käytetty paljon esimerkiksi SotaSampoa, joka on ldf.fi:n keskeinen tutkimusaineisto. --Paju (keskustelu) 7. heinäkuuta 2019 kello 14.49 (EEST)
Porin luettelo on sellainen. ---Zache (keskustelu) 7. heinäkuuta 2019 kello 14.53 (EEST)
Hyvä (lisäsin linkin edelliseen)! Ajattelinkin, että kohteiden Wikidataan linkittämisen yhteydessä aihepiiri nousee merkittävämmäksi. Toivottavasti siinä yhteydessä viitteiden laatua ja arkistointia mietitään myös. Tämäntapaisen yhteistyön kautta voisimme ehkä saada lisäperusteita esimerkiksi kansallisille apurahojen hakemiselle, jolla voisimme tukea jatkotyöskentelyä ja mahdollistaa pysyvämpiä käytänteitä. Laadukkaampi aineisto kiinnostaa useampia käyttäjäryhmiä. Toivon että minut pidetään kuulolla tästä kehityksestä. --Paju (keskustelu) 7. heinäkuuta 2019 kello 15.04 (EEST)

Logo, käyttäjämaininta ja barnstar?[muokkaa wikitekstiä]

Olisiko hyvä, jos "patsasprojektiin" saatais seuraavia, tässä järjestyksessä:

  • Yksinkertainen, leikkimielinen patsasprojektin logo eli kuvatunnus, jota voitais käyttää esimerkiksi projektisivuilla, käyttäjämaininnoissa ja mitaleissa.
  • Käyttäjämaininta, siis käyttäjäsivulle esim. logo ja "Tämä käyttäjä on mukana luetteloimassa Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan".
  • Barnstar mitali, jossa logo ja maininta ansioista.

Lisäksi voitais laatia yksinkertainen A5 kokoiselle paperille tulostettava flaijeri projektista. Siinä voisi olla logo ja tiivis selostus projektista. Sitä voitais jakaa esim. muokkaustilaisuuksissa ja tapaamisissa. Sen voisi kääntää englanniksi ja jakaa kansainvälisissä tapaamisissa esim elokuun Wikimaniassa Tukholmassa.

Homma voisi alkaa tekemällä ehdotuksia projektin logoksi. Ehdotuksia voisi laittaa vaikka tähän perään. Myös kommentit ja mielipiteet näistä ehdotuksista tähän. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. kesäkuuta 2019 kello 12.18 (EEST)

Käyttöliittymäsuunnittelua tarvitaan[muokkaa wikitekstiä]

Tarvitaan käyttöliittymäsuunnittelua koko maan, maakuntakohtaisten ja kunnallisten karttojen esittelyyn GeoGroup-karttojen osalta. Tässä esimerkkit Kymeenlaaksosta ja Lapista. Koko maan kartta, jossa maakunnat lienee järkevin. Onko ideoita ja halukkaita tekijöitä?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. kesäkuuta 2019 kello 16.04 (EEST)

Sellainen huomio vielä noihin, että linkkejä pystyy tekemään mallineella {{Public art wikishoot me -linkki}} myös seuraavasti
{{Public art wikishoot me -linkki | Luettelo_Hämeenlinnan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä | Luettelo_Paraisten_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä | Luettelo_Vaasan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeistä | linkkiteksti=Hämeenlinna, Parainen ja Vaasa}}
--Zache (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 14.23 (EEST)
Hyvä juttu! Jatkokysymys: Osaisiko kukaan kaivaa vaikkapa Paikkatietoikkunan maastokartta-aineistosta tai vastaavasta muistomerkkisymbolien koordinaatteja ja taulukoida/kerätä niitä maakunnittain/kunnittain? Voisi verrata ja tehdä löytöjä kohteista, mitä listoiltamme uupuvat. (Menee kyllä vähän omaksi tutkimukseksi, olisi hyödyllinen laadunkehittämisessä). Wikiprojekti:Itä-Suomea osaltani edistäessäni olen useasti havainnut kunnan koulujen tai terveyskeskusten koordinaatteja kaivaessani, että valtakunnallisessa tai kunnallisessa kartta-aineistossa (maastokartta/asemakaava-aineisto tms) on muistomerkkisymboleja paikoissa, jotka uupuvat "kuvausvalmiiden" listojen kohteista. Karttavertailulla näitä hahmottaisi nopeammin. --Paju (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 05.08 (EEST)

Muraalit ja laatu[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedian julkisten teosten ja muistomerkkien luetteloihin voi ottaa kaikki ne kohteet, jotka täyttävät julkisen paikan ja saavutettavuuden kriteerit. Taideteosten ja muistomerkkien laadusta voi tietysti keskustella, kuten myös huonokuntoisista tai esimerkiksi puiden takaa huonosti näkyvistä teoksista. Hesarin arkkitehtuurikriitikko Paula Holmila kiinnitti huomiota kolumnissaan heikkotasoisiin ja kaupallisiin "muraaleihin" joita alkaa olla kaupunkimaisemissa vaivaksi asti. Mainittakoon, että jutussa kuvituksena oleva kuvaa Hotelli Arthurin päädyssä Helsingin Kaisaniemenkadulla ei ole Wikipedian luettelossa, koska se liittyy mainontaan. Luetteloiden keskustelujen päätarkoitus on kuitenkin itse luettelointi, teosten tiedot, lähteet ja lokatointi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. heinäkuuta 2019 kello 17.51 (EEST)

Tuo on noin kansalaisena asiaa seuraten erittäin tärkeä ja huomionarvoinen puheenvuoro. (Ja oikeastaan hyvin surullinen.) Luettelon kannalta ehkä kiinnittää huomiota rajauskriteerinä tuo viittaamasi kaupallisuus: jos tehdas tilaa lastenruokatehtaansa seinään taiteilijalta muraalin ja puffaa sitä tiedotteella kaupunkilehdessä, niin missä, esim. sen ja tuon hotellin välilläkö, kulkee luetteloon tulevan ja luettelon ulkopuolelle jäävän kaupallisuuden raja? Kun itse olen seurannut kuntien toimintaa enemmän ympäristö- ja kulttuuriympäristöpuolella, niin nämä vastaavat ongelmat myös taidepuolella olivat itselleni uusi asia. - Vaikka ei ehkä lopulta niin odottamaton. - Näyttää oikeastaan, että yllättäen todella vain kaikkein suurimmat kunnat pystyvät näissä kaikissa asoissa toimimaan ongelmitta ja esimerkillisesti.--Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2019 kello 23.56 (EEST)

Samat koordinaatit useissa muistomerkeissä[muokkaa wikitekstiä]

Muistuttaisin siitä, että jos luettelossa kahdessa tai useammassa muistomerkissä on prikulleen samat koordinaatit, vain toinen muistomerkeistä näkyy WikiShootme! kartassa. Olen eriyttänyt tämmösiä koordinaatteja. --Htm (keskustelu) 12. heinäkuuta 2019 kello 05.32 (EEST)

Aiheesta muualla -osio[muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla -osioon on hyvä laittaa linkki Commmonsiin, joka kunnassa alkaa jo olla sen verran muistomerkkikuvia Commonsissa, että niistä saa oman luokan. Commonsissa on usein samasta muistomerkistä useita valokuvia.--Htm (keskustelu) 12. heinäkuuta 2019 kello 05.35 (EEST)

Suomen sakein muistomerkki[muokkaa wikitekstiä]

En tiedä olenko linkittänyt jo, mutta PIF:llä on keskusteluketju erikoisista muistomerkeistä. --Zache (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 19.31 (EEST)

Vastaako slangi-ilmaisu "sakea" tässä samaa kuin yleiskielen "nolo"?--Urjanhai (keskustelu) 14. heinäkuuta 2019 kello 09.19 (EEST)
Jos olisin ollut Ylistaron muistomerkin pystytämisen suunnittelussa mukana, niin en olisi käyttänyt sanamuotoa "kaadettiin oletettu" vaan "pysäytettiin venäläinen" (ainakin sen poerusteella, mitä tuossa kerrottiin).--Urjanhai (keskustelu) 14. heinäkuuta 2019 kello 09.27 (EEST)
Varmaan erikoisin, oudoin, hämmentävin on konteksti. --Zache (keskustelu) 14. heinäkuuta 2019 kello 09.32 (EEST)
Oulussa taisi olla, joskus jo ennen kuin lajityypille ITE-taide oli annettu nimeä, iso, kuorma-auton kokoinen betonista valettu Kekkosen pää. Se kuitenkin muistaakseni hajosi murusiksi, kun sitä joskus oli tarkoitus siirtää uuteen paikaan.--Urjanhai (keskustelu) 14. heinäkuuta 2019 kello 17.57 (EEST)

MML:n kartta[muokkaa wikitekstiä]

Huomasin artikkelissa Luettelo Rääkkylän julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä, että taulukosta koordinaatteja klikatessa MML:N Karttapaikan kartta ei toimi, vaan tulee koko Suomen kartta ja sen yläreunaan punainen palkki, jossa sanotaan linkin olevan virheellinen. Eihän se ainakaan näytä siltä. Jotkut tuon taulukon linkit toimii ja toiset ei. Missähän nyt on hämminkiä?--Htm (keskustelu) 19. heinäkuuta 2019 kello 07.26 (EEST)

Muistomerkit luovutetussa Karjalassa[muokkaa wikitekstiä]

Nämä (tai laajemmin muistomerkit luovutetuilla alueilla) eivät luultavasti kuulu projektin aiherajauksiin mutta näistä taitaa tulla luoduksi artikkeleita samalla. Huomattavaa näiden kohdalla olisi kai lähinnä luokittelu yhdenmuikaisesti. Nyt näitä on luokassa Luokka:Suomen muistomerkit ja erikseen luokassa Luokka:Luovutettu Karjala suoraan pääluokassa. Näille pitäisi kuitenkin varmaan muodostaa jokin keskitetty luokittelusabluuna. Nyt vain en ehdi tehdä asialle mitään. Asiaa monimutkaistaa, että alueella on muistomerkkejä ainakin seuraavia tyyppejä: 1) muistomerkit, jotka on pystytetty kun alue oli osa Suomea, mutta jotka ovat sittemmin hävinneet tai tuhoutuneet, 2) muistomerkit, jotka on pystytetty kun alue oli osa Suomea,ja jotka edelllen ovat alkuperäisellä paikallaab, 3) muistomerkit, jotka on pystytetty kun alue oli osa Suomea, ja jotka jossain vaiheessa on siirretty Suomen nykyiselle alueelle, 4) muistomerkit, jotka on pystytetty sen jälkeen, kun alue lakkasi olemasta osa Suomea, mutta jotka jotenkin liittyvät alueen historiaan osana Suomea, ja 5) muistomerkit, jotka on pystytetty sen jälkeen, kun alue lakkasi olemasta osa Suomea, ja jotka liittyvät muuhun kuin alueen historiaan osana Suomea. En nyt juuri ehdi tehdä mitään muuta tämmän eteen. Paitsi muistomerkkejä, sama voi koskea rakennuksia, siis: 1) rakennukset jotka ovat ajalta kun alue kuului suomeen, mutta hävinneet, 2) rakennukset jotka ovat ajalta kun alue kuului suomeen, mutta siirretty suomen nykyiselle alueelle, 3) rakennukset jotka ovat ajalta kun alue kuului suomeen ja ovat edelllen olemassa alkuperäisellä paikallaan ja 4) rakennukset jotka on rakennettu myöhemmin (nämä ainakin taitavat mennä Venäjän ao. luokkiin).--Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 10.31 (EEST)

Olen käsittänyt Suomen tarkoittavan näissä luetteloissa nyt olemassaolevaa maata. Jos kirjoittaja, tietolähteitä ja aiheita löytyy luetteloksi asti, luovutetun Karjalan muistomerkeistä voisi tehdä ainakin artikkelin, jäsentely voisi olla mainitun kaltainen. Lähilueiltahan on jo Haaparannan, Tallinnan, Tarton ja Viipurin patsasluettelot.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 13.31 (EEST)
Satuin huomaamaan artikkeleita yksittäisistä muistomerkeistä murtta en ollutkaan huomannut noita luetteloita. Projektin ulkopuolella mutta fi-wikipedian sisällä niille ehkä olisi hyvä olla jokin luovutettujen alueiden veistos- ja muistomerkkiluokka, mutta sen luominen vain vaatii vähän säätöä ja voi olla että samalla pitäisi katsoa luovutettujen alueidemn luokkia vähän muutenkin. Mutta sehän ei nyrt estä luomasta artikkeleita valmiiksi. --Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 14.45 (EEST)
Tuosta puuttuu vielä 6) muistomerkit, jotka on pystytetty kun alue oli osa Suomea, ja jotka jossain vaiheessa on siirretty pois alkuperäiseltä paikaltaan muualle Venäjän alueelle.--Htm (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 16.20 (EEST)
Noista muista tiesin esimerkkejä, mutta en tuosta. --Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 16.23 (EEST)
En tiedä esimerkkejä, mutta niitä voi olla. Toisaalta olemattomien artikkeleiden luettelointi voidaan aloittaa epämääräisllä perusteilla, sitten kun materiaalia on tarpeeksi, luetteloita voi hajoittaa.--Htm (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 16.28 (EEST)
Nyt näyttää muuten kuin Viipurin osalta luodun yksittäisiä taideteosartikkeleita eikä luetteloita, joten ne eivät ole olemattomia vaan olemassa olevia. En tiedä onko luetteloita kukaan luomassakaan tuon jo olevan Viipurin lisäksi. Riippuu kai miten aiheesta kiinnostuneilla muokkaaminen etenee ja puhtia riittää. En ollut tässä siis spekuloimassa luettelojen luomista vaan noiden olemassa olevien ja mahdollisesti tulevien artikkelien luokittelua, mutta tuo Viipurin luettelo, jota en ollut huomannut, siihen antoikin jo alustavaa osviittaa. Mahdollisten tulevien luettelojen jäsentelyä en osaa spekuloida, sitä voivat varmaan miettiä se tai ne, jotka päätyvät luetteloita joskus aloittamaan. Sen verran muistelen nähneeni eri yhteyksissä, erilaisia yksittäisiä muistomerkkejä voi maaseudullakin olla, mutta määrää ja tiheyttä en osaa arvioida. Nuo esittämäni esimerkkityypit perustuivat näkemiini tapauskohtaisiin tietoihin joko wikipediassa tai muualla, ei siis mihinkään loogiseen spekulointiin. Lähdin siis olemassa olevasta konkretiasta joka kantilta.--Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 19.01 (EEST)
Ja hyvä niin. Nyt näyttää olevan vielä puhtia nyky-Suomen alueella olevien luettelointiin ja kuvaukseen, joten ehkä artikkeleita tai luetteloita tehdään vasta, kun nyky-Suomen patsaat alkavat olla taputeltu?--Htm (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 19.37 (EEST)
No noita nyt on vaan joku tehnyt, eli sen puolesta koko kysymys oli puhtaan pragmaattinen ja nykytilanteesta lähtevä, en tarjoutunut enkä kehottanut niitä tekemään enkä ole niitä ehtinyt itse tehdä, mutta luokittelu, missä nuo luokittuvat Suomen nykyisten muistomerkkien kanssa samoihin luokkiin on hämmentävä, ja siksi täsmällisempi luokittelu palvelisi myös tätä nykyisen Suomen puolen projektia, mutta kuten sanottu, se on tämän projektin ulkopuolinen työ. Joskus itse asiassa matkailin luovutetussa karjalassa, mutta kun en maksanut matkaa itse, niin luulen, että siellä ottamieni kuvien oikeudet ovat silloin jonkun muun omaisuutta kuin minun, ja niiden mahdollista commonsiin tai Wikipediaan lataamistakin saa luultavasti silloin pähkäillä joku kokonaan muu taho. --Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2019 kello 22.21 (EEST)
Muokkasin rohkeasti Luokka:Muistomerkit luovutetussa Karjalassa. --Raksa123 (keskustelu) 26. heinäkuuta 2019 kello 00.38 (EEST)
Luokan nimi vaikuttaa onnistuneelta, näkee sitten, miten se taipuu kaikkiin.--Urjanhai (keskustelu) 26. heinäkuuta 2019 kello 09.08 (EEST)