Pertti Mäkinen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yhden euron kolikon kansallinen puoli.
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2003 juhlaraha.

Pertti Kalervo Mäkinen (s. 16. syyskuuta 1952 Tyrvää) on suomalainen kuvanveistäjä. Hän on suunnittellut lukuisia julkisia teoksia sekä yksin että työryhmässä Ossi Somman ja Reijo Paavilaisen kanssa.[1] Laviassa asuva Mäkinen tunnetaan erityisesti suunnittelemistaan rahoista. Hän on suunnitellut muun muassa nykyisin käytössä olevan Suomen yhden euron kolikon kansallisen puolen sekä lukuisia erikois- ja juhlarahoja.[2] Yhden euron kolikossa kaksi laulujoutsenta lentää lavialaisen järvimaiseman yllä taustanaan Karhijärvi ja Lavijärvi.[3] Mäkisen tunnetuimpiin veistoksiin lukeutuu mm. Lauri Viidan muistomerkki Betonimyllystä runon siivet, joka valmistui Tampereelle vuonna 1991.[4]

Taiteellinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkinen opiskeli ammattikoulun metallilinjalla vuosina 1966-1968. Valmistuttuaan hän työskenteli työkaluviilaajana viiden vuoden ajan.[5] Kankaanpään taidekoulussa Mäkinen opiskeli vuosina 1976-1979. Uransa alkuvaiheessa hän teki grafiikkaa ja erityisesti puupiirroksia. Vuonna hän voitti 1978 Kankaanpään Mailan 20-vuotismitalikilpailun.[5] Vuodesta 1980 lähtien hän toimi Kankaanpään taidekoulussa opettajana. Mäkisen ensimmäinen yksityisnäyttely oli Helsingissä vuonna 1979.[1] Mäkinen on suunnitellut lukuisia markka- ja euromääräisiä juhla- ja erikoisrahoja sekä erilaisia mitaleita, useat niistä ovat kilpailuvoittoja.[1][2] Mäkisen suunnittelema, 24.4.2003 liikkeelle laskettu Jääkiekon MM-juhlaraha on valittu kahdesti maailman kauneimmaksi kolikoksi vuosina 2003 ja 2005.[2][6] Pertti Mäkinen ja Reijo Paavilainen voittivat Naganon talviolympialaisten lumiveistoskilpailun 1. palkinnon ja taiteellisimman teoksen palkinnon vuonna 1998.[1]

Juhla- ja erikoisrahat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahojen suunnittelussa Mäkinen on todennut tasapainon olevan tärkeää, kolikon molempien puolien on täydennettävä toisiaan joko aiheen käsittelyn tai sommittelun kannalta. Toinen taiteilijalle tärkeä asia on symboliikka, esimerkiksi palkitussa vuoden 2003 Jääkiekon MM-kilpailujen juhlarahassa kolme mäntyä kuvaavat Helsinkiä, Turkua ja Tamperetta jotka toimivat kisapaikkoina. Albert Edelfeltin juhlarahan arvopuolella on tuoksuva kukka, joka viittaa Edelfeltin viehtymykseen naissukupuolta kohtaan. Kolikossa näkyvä viuhkan kulma viittaa 1800-luvun lopun Pariisin taide-elämään, josta Edelfelt sai paljon vaikutteita.[2]

Jääkiekon vuoden 2003 MM-kilpailujen juhlarahan toinen puoli.

Juhlarahat

  • 1983 Yleisurheilun MM-kisat Helsinki, 50mk (Toivo Pelkosen kanssa)
  • 1995 EU-juhlaraha - Joutsen, 10mk (Antti Neuvosen kanssa)
  • 2002 Elias Lönnrot ja kansanrunous, 10€
  • 2003 Jääkiekon MM-kisat 2003, 5€
  • 2004 Tove Jansson ja lastenkulttuuri, 10€
  • 2004 Albert Edelfelt ja maalaustaide, 100€
  • 2005 60 rauhan vuotta, 10€
  • 2006 Ahvenanmaan demilitarisointi 150 vuotta, 5€
  • Albert Edelfeltin juhlarahan toinen puoli.
    2006 Eduskuntauudistus 100 vuotta, 10€
  • 2009 Fredrik Pacius 200 vuotta, 10€
  • 2012 Henrik Wigström 150 vuotta, 10€ ja 20€
  • 2014 Lukutaito 10€
  • 2016 Eino Leino, 100€ kultaraha

Erikoisrahat

  • 2004 EU:n laajentuminen, 2€
  • 2006 Eduskuntauudistus 100 vuotta, 2€
  • 2006 Äänioikeuden 100-vuotisjuhlat, 2€
    Albert Edelfeltin juhlaraha vuodelta 2004.
  • 2016 Eino Leino, 2€

Julkisia veistoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pertti Mäkisen ura julkisen veistotaiteen parissa alkoi opiskeluaikana vuonna 1979, jolloin taidekoulun opettajana toiminut Ossi Somma pyysi Mäkistä osallistumaan Joensuussa järjestettyyn lasten leikkiveistoskilpailuun osana työryhmää. Ryhmä koostui Somman ja Mäkisen lisäksi Reijo Paavilaisesta, joka toimi myös Kankaanpään taidekoulun opettajana. Heidän ehdotuksensa Soluleikki toteutettiin kolmelle paikkakunnalle: Helsinkiin, Keravalle ja Joensuuhun. Kolmea eri ikäpolvea edustavasta taiteilijaryhmän työskentely osoittautui tuotteliaaksi, ja sittemmin he toteuttivat lukuisia julkisia teoksia eri paikkakunnille.[7] Mäkisen ensimmäiset yksinään toteuttamat julkiset veistokset ovat vuonna 1986 Vammalan ammattikouluun valmistunut Aasta alkuun ja vuonna 1989 Euran yläasteelle toteutettu puureliefi Koulun kynnös.[1] Kolmas työ, Lauri Viidan muistomerkki Betonimyllystä runon siivet lukeutuu Mäkisen keskeisimpiin julkisiin veistoksiin, se valmistui vuonna 1991 Tampereen Pispalanharjulle.[8]

  • Lapuan raivaajapatsas, Lapua 1983. (Ossi Somman ja Reijo Paavilaisen kanssa) [9]
  • Merenkulun muistomerkki, Oulu 1985. (Ossi Somman ja Reijo Paavilaisen kanssa) [10]
  • Päivänkierto, Pori 1990. (Ossi Somman ja Reijo Paavilaisen kanssa) [11]
  • Lauri Viidan muistomerkki, Tampere 1991. [9]
  • Uittomiehen kosinta, Sastamala 1992
  • Sampakosken taistelun muistomerkin reliefi, Lavia, Pori 1998[12]
  • Muotoja - Former, Harjavalta 2002. (Emil Cedercreutzin suunnittelema 1937, Mäkisen suurentama) [13]
  • Haitarijazz, Kouvola 2003. (Ossi Somman ja Reijo Paavilaisen kanssa) [14]
  • Rakastunut viulu ja mandoliini, Kiikoinen 2003. [15]
  • Toriparlamentti, Pori 2008. [16]
  • Vanavesi - Kölvattnet, Pori 2009. [17]

Kuvia teoksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Toim. Nummelin, Esko: Solu / Cell. Ossi Somma - Reijo Paavilainen - Pertti Mäkinen, s. 172-174. Porin taidemuseon julkaisuja 44, 1999.
  2. a b c d Kaukinen, Miika: Rahamies kumartaa keskeneräisyydelle luonnostaan. Kuvanveistäjä Pertti Mäkinen hiihtää palkintojen umpihangessa.. Satakunnan Kansa, 12.11.2006.
  3. Nummelin, Esko: Pertti Mäkinen - ajattelija ja tulkitsija, jolle tyhjä on merkityksellinen ja arvokas Porin taidemuseo. Viitattu 7.9.2017.
  4. Tampereen taidemuseo: Pertti Mäkinen: Betonimyllystä runon siivet 2006. Tampereen taidemuseo. Viitattu 7.9.2017.
  5. a b Toim. Nummelin, Esko: Solu / Cell. Ossi Somma - Reijo Paavilainen - Pertti Mäkinen, s. 86-88. Porin taidemuseon julkaisuja 44, 1999.
  6. Rahapaja: Jääkiekon MM-juhlaraha voitti taas kerran! Rahapajan lehdistötiedote. 2005. Viitattu 18.8.2005.
  7. Toim. Nummelin, Esko: Solu / Cell. Ossi Somma - Reijo Paavilainen - Pertti Mäkinen, s. 92. Porin taidemuseon julkaisuja 44, 1999.
  8. Toim. Nummelin, Esko: Solu / Cell. Ossi Somma - Reijo Paavilainen - Pertti Mäkinen, s. 96. Porin taidemuseon julkaisuja 44, 1999.
  9. a b Pertti Mäkinen Tampereen kaupunki. Viitattu 10. huhtikuuta 2012.
  10. Oulun taidemuseo Oulun kaupunki. Viitattu 10. huhtikuuta 2012.
  11. Veistosvaellus Porin taidemuseo. Viitattu 10. huhtikuuta 2012.
  12. Sampakosken taistelun muistomerkki Punaisten muistomerkit. Työväenmuseo Werstas. Viitattu 5.8.2018.
  13. Veistoksia Harjavallassa Harjavallan kaupunki. Viitattu 10. huhtikuuta 2012.
  14. Haitarijazz-vesitaideteos Kouvolan kaupunki. Viitattu 10. huhtikuuta 2012.
  15. Matkailu ja kulttuuri Pohjois-Satakunta.fi. Viitattu 10. huhtikuuta 2012.
  16. Mikäs siin - mut mis se parlamentti o? Satakunnan Kansa. 27.9.2008. Viitattu 10. huhtikuuta 2012.
  17. Kulturfonden juhlii tasavuosiaan veistoksella ja kirjalla Satakunnan Kansa. 10.11.2009. Viitattu 10. huhtikuuta 2012.