Vatslav Nižinski

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nižinski Sofiassa vuonna 1907.

Vatslav Fomitš Nižinski (ven. Вацлав Фомич Нижинский, puol. Wacław Niżyński; 12. maaliskuuta (J: 28. helmikuuta) 1890 Kiova8. huhtikuuta 1950 Lontoo) oli puolalaissyntyinen venäläinen balettitanssija ja koreografi. Nižinski oli Anna Pavlovan tavoin aikansa kuuluisimpia balettitanssijoita ja hänen nimensä muistetaan yhä edelleen.

Nižinski syntyi Kiovassa, Ukrainassa (silloisessa Venäjän keisarikunnassa) puolalaiseen tanssijaperheeseen, joka oli kuitenkin venäläistynyt Puolan venäläistämispolitiikan takia. Nižinski piti itse itseään puolalaisena. Vuonna 1900 hän meni Keisarilliseen balettikouluun, jossa hän opiskeli muun muassa Enrico Cecchettin, Nicholas Legat'n ja Pavel Gerdtin johdolla. Hän toimi tanssijana Mariinski-teatterin baletissa ja esitti siellä päärooleja jo 18-vuotiaana, mm. baletissa "La Fleurette Rouge" (säv. Thomas de Hartmann). Nižinskin urasta tärkeän osan muodostaa hänen työskentelynsä Sergei Djagilevin perustamassa Ballets Russes -ryhmässä 1909 alkaen. Aikakautensa tunnetuimpiin kuulunut balettiseurue esiintyi pääasiassa Euroopassa, mutta teki kiertueita myös Amerikkaan.

Nižinski aloitti ryhmässä tanssijana ja tuli tunnetuksi ilmaisuvoimaisesta eläytymiskyvystään ja lennokkaista hypyistään. Hänen kuuluisia roolejaan olivat mm. baletit Ruusu-unelma ja Petruška (1911, koreografia Mihail Fokin). Koreografina hän uudisti liikeilmaisua radikaalisti ja monet teokset aiheuttivatkin suurta kohua. Hänen koreografioitaan ovat: Faunin iltapäivä vuodelta 1912 ja Jeux vuodelta 1913 (säv. Claude Debussy) sekä Kevätuhri nuoren Igor Stravinskin musiikkiin (1913).

Viimeisen koreografiansa Till Eulenspiegelin (1916) aikaan Nižinski alkoi kärsiä jo ensimmäisistä sairastumisen oireista. Avioituminen oli johtanut välirikkoon Djagilevin kanssa ja Nižinski jätti Ballets russes'n. Hän muutti pysyvästi Sveitsiin, jossa hän hakeutui hoitoon skitsofrenian vuoksi. Häntä hoiti kuuluisa psykiatri Eugen Bleuler. Sodan loputtua Nižinski matkusteli Euroopassa, kävi eri parantoloissa ja kirjoitteli muistelmiaan. Hän kuoli lontoolaisessa sairaalassa vuonna 1950. Vuonna 1953 hänen ruumiinsa siirrettiin Lontoosta Pariisin Cimetière de Montmartren hautausmaalle.

Nižinskin koreografioista ei ole säilynyt niin riittävästi tietoa, että niitä voitaisiin esittää. Tosin Kevätuhri-baletista on myöhemmin tehty rekonstruktio, joka on ollut myös Suomen kansallisbaletin ohjelmistossa.

Vatslav Nižinskin hauta Cimetière de Montmartressa. Nižinski on kuvattu Petruška-nuken asussa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]