Urho Hietanen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ilkka Heiskanen (edessä) Hietasena Pyynikin kesäteatterin Tuntemattoman sotilaan dramatisoinnissa vuonna 1997.

Kersantti Urho Hietanen on fiktiivinen henkilö Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hietanen on varsinaissuomalainen optimisti ja aliupseeri. Hän on varsinainen hupiveikko ja suhtautuu kaikkeen hyväntahtoisesti. Alun perin Hietanen oli alikersantti, mutta hänet ylennettiin kersantiksi, kun hän onnistui räjäyttämään panssarivaunun miinalla. Hän auttaa aina nälkää näkeviä lapsia vallatussa Petroskoissa. Kun alikersantti Lehto ampuu antautunutta venäläissotilasta selkään, tulee Hietasen inhimillisyys hyvin esille. Hänen mielestään teko oli tarpeeton ja se painaa hänen mieltään. Lehto ei koe minkäänlaisia omantunnon tuskia, vaan toteaa olevan parempi tulla ammutuksi takaapäin kuin edestä, kun taas alikersantti Lahtisen mielestä on samantekevää, kuoleeko vihollinen kranaattitulessa vai ampumalla.

Hietanen haavoittuu kranaatin sirpaleesta rynnätessään auttamaan nuorta täydennysmiestä, jolloin hän menettää molemmat silmänsä. Hän kaatuu lopulta vihollistulessa astuessaan ulos palavasta ambulanssista yrittäessään auttaa muita ambulanssiin jääneitä pelastumaan (heidän joukossaan mm. molemmat jalkansa menettänyt sotamies, joka menehtyy liekkeihin ambulanssin palaessa).

Hietanen dramatisoinneissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyynikin kesäteatterin Tuntemattomassa Hietasen roolissa nähtiin muiden muassa Matti Varjo. Edvin Laineen vuonna 1955 valmistuneessa elokuvasovituksessa Hietasen roolissa oli Heikki Savolainen ja vuonna 1985 Rauni Mollbergin ohjaamassa elokuvassa Hietasen roolin tulkitsi Pirkka-Pekka Petelius.

Kulttuurisia viittauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhemmin Hietasen hahmo on esiintynyt runoilija Heli Laaksosen kokoelmaan Pulu uis sisältyneessä pitkässä runossa. Runossa Hietanen ja runoilija kulkevat junarataa pitkin Helsingistä kohti Turkua ja asettuvat asumaan kaksioon Aurajoen varteen lähelle Kakolaa.[1]

Hietasen esikuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hietasen esikuvana pidetään Väinö Linnan asetoveria, vehmaalaista kersantti Pauli Santasta (1919–1982). Toisin kuin Hietanen hän ei kuollut sodassa, vaan Linna oli tältä osin yhdistellyt ja muutellut tapahtumia vapaasti, ja joitakin piirteitä on saatettu ottaa myös parista muusta henkilöstä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Malmberg, Ilkka: Tuntemattomat sotilaat, s. 177. Helsinki: Helsingin Sanomat, 2007. ISBN 952-5557-04-9.
  2. Pihkala, Esko: Linnan sympaattisin sotilas. Turun Sanomat, 4.6.2011, 107. vsk, nro 152, s. 17.