Tapani Koivuniemen uskonlahko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tapani Koivuniemen uskonlahko on suljettu kristillinen uskonlahko, jota johtaa puunjalostusdiplomi-insinööri Tapani Ilmari Koivuniemi (s. 1. marraskuuta 1960)[1]. Lahko syntyi Espoossa Otaniemen teekkarikylässä 1980-luvulla raamattupiirinä ja muuttui vähitellen suljetuksi uskonlahkoksi.[2]

Lahkon historia ja rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanantaipiiri (MAP)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskonnollinen liikehdintä oli voimakasta Espoon Otaniemen teekkariyhteisössä 1980-luvun alussa. Uskonnollisen herätyksen saanut Tapani Koivuniemi järjesti suosittuja rukouspiirejä opiskelijayhteisössä, joiden toiminta laajeni muun muassa tilaisuuksiin Olarin seurakunnan tiloissa Niittykummussa. Helsingin Sanomien mukaan Koivuniemen lahkon juuret ovat niin kutsutussa Maanantaipiirissä. Nimensä Maanantaipiiri sai kokoontumisajasta: piiri kokoontui joka maanantai klo 18. Piirin jäsenet olivat korkeasti koulutettuja: diplomi-insinöörejä, lisensiaatteja ja lääkäreitä. Koivuniemi itse valmistui vuonna 1988 diplomi-insinööriksi Otaniemen Teknillisestä korkeakoulusta ja hänen lopputyönsä aihe käsitteli sahateollisuuden kapasiteetin ja pääomatarpeen välistä riippuvuutta. Maanantaipiiriin ydinryhmän muodosti niin kutsuttu kerma. Piiri järjesti kursseja, PH1 ja PH2. Pyhä henki ykkösessä täytyttiin pyhällä hengellä ja opittiin puhumaan kielillä. Kakkosessa opeteltiin selittämään kieliä ja profetoimaan. Piiri muodostui suljetuksi eikä lausuntoja ulkopuolisille annettu ja Maanantaipiiri suljettiin ulkopuolisilta 1990-luvun lopulla, ja rinnalle syntyi Maitobaari.[2] Maanantaipiiri toimii edelleen.

Maitobaari (MB)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maitobaari oli Espoossa toimiva rekisteröitymätön nuorten aikuisten toimintamuoto, joka perustettiin tammikuussa 1994 osana Tapani Koivuniemen johtamaa insinöörien ja muiden korkeasti koulutettujen kristittyjen suljettua uskonnollista yhteisöä.[3] Maitobaari oli alussa liikkeen ainoa julkinen toimintamuoto ja tarkoitus oli saada koulutettuja ihmisiä mukaan niin kutsuttuihin työntekijäyhteyksiin, joiden toiminta oli ulkopuolisilta täysin salassa. [4] [5]

Maitobaarin juuret ovat 1980-luvun lopulla Olarin luterilaisen seurakunnan tiloissa toimineessa Maanantaipiirissä. Syksyllä 1990 joidenkin piiriin osallistuneiden nuorten vanhemmat ottivat huolestuneena yhteyttä seurakuntaan ja pian Maanantaipiiri lopetti toimintansa seurakunnan yhteydessä, mutta toiminta jatkui muualla.[6] Maitobaarin perustivat vuonna 1994[6] Maanantaipiirissä mukana olleet Jussi Virtanen ja musisoinnista vastannut Juha Korhonen.[7] Tapani Koivuniemi ei toiminut Maitobaarissa opettajana, mutta ilmaisi sille tukensa Raamattuun sitoutuneena työmuotona, joka levittää evankeliumin iloista uutista.[7] Loppuaikoina vakiintunut kokoontumispaikka oli Matinkylän Pirtti. Parhaina aikoina kokouksissa oli paikalla parisataa henkeä. Varsinaisen Maitobaarin eli Koivuniemen kultin kaikille avoimen osan toiminta lopetettiin 2000-vuosikymmenen puolessavälissä.[8] Sittemmin Jussi Virtanen ja Juha Korhonen ovat toimineet Tapani Koivuniemen hallinnoiman Kustannusosakeyhtiö Koivuniemen johtotehtävissä.

Toimintaan liittyi myös Satama- ja Messi-nimellä tunnetut työmuodot, jotka ovat vuosia sitten lopetettu. Tapani Koivuniemi on kiistänyt osuutensa Maitobaarin syntyyn ja toimintaan: "--minulla ei ollut osaa eikä arpaa koko (Maitobaari) kuvioon, ei sen syntyyn, johtoon, työhön tai toimintaan”.

Puutarha (PT)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1997 perustettiin Puutarha-niminen suljettu uskonnollinen lahko, jonka jäsenet olivat entisiä maitobaarilaisia. Puutarha-ryhmän kokouksissa, joita pidettiin mm. Jättölän kylätalolla Nummi-Pusulassa, kuunneltiin mm. Tapani Koivuniemen uskonnollisia nauhoitteita. Lasten opetus järjestettiin kotiopetuksella ja oppimateriaali oli tehty itse. Alussa naiset saivat olla naisellisia, mutta myöhemmin mm. meikkaaminen kiellettiin, koska Raamatun mukaan Iisebel manipuloi miestään[9]. Miehet kasvattivat parrat ja miesten aseman korostaminen perheen päänä nousi esiin.[2] Kultissa harrastettiin nk. pyhää suunantoa[10], jossa lahkolaiset tervehtivät suutelemalla muitakin kuin puolisoitaan.

Torni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puutarhan jälkeen Koivuniemi kannattajineen perusti vuonna 2000 salaisen ja suljetun uskonnollisen lahkon, Tornin. Torni-lahkon opetuksiin kuului mm. jäsenten painoindeksitavoitteet: miehet 19, naiset 17. Torni päätettiin lopettaa kesällä 2010 ja jäsenet saivat hakea jäsenyyttä uuteen ”työntekijäyhteyteen”. [2] Toisaalta Tapani Koivuniemi kultti -sivuston mukaan Tornissa on 14 aikuisjäsentä ja 21 lapsijäsentä.

Oppi ja opetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapani Koivuniemen kultti ja Maitobaarin opetus pohjautui Raamatun kirjaimelliseen tulkintaan ja autoritääriseen johtamiskulttuuriin, joskin myöhemmin mukaan tuli opetusta, jonka voidaan katsoa olevan liberaaliteologian näkökulmasta hyvin erikoislaatuista Raamatun tulkintaa. Esimerkiksi evankeliointia pidettiin keskeisenä elävään uskoon kuuluvana osana ja armona sitä, että Jeesus vapauttaa ihmisen synnin vallasta, jotta hän voi elää Jumalan lapsena.[11][12] Korostettiin myös henkilökohtaisen Jumala-suhteen merkitystä ja sitä, että Jeesus oikeasti tahtoo olla yhteydessä jokaiseen ihmiseen auttaakseen häntä, antaakseen rauhan sydämeen ja tarjotakseen mahdollisuuden mielekkääseen ja motivoivaan elämään.

Kastetta pidettiin periaatteessa tärkeänä, mutta käytännössä tärkeintä oli, että ihminen tekee tietoisen valinnan alkaa kristityksi ottamalla armosta Jeesuksen sovitustyö vastaan.[6][12] Myös armolahjoja, kuten kielilläpuhumista korostettiin. Maitobaarilaiset pitivät itseään raamatullisuuteen pyrkivänä evankelioivana nuortenpiirinä, jonka toiminta perustuu Raamatun lisäksi luterilaisiin tunnustuskirjoihin.[6] Johtajien auktoriteetti oli korostetussa asemassa niin seurakunnassa kuin perheen sisälläkin. Vallan tuli olla ehdotonta tai sitä ei ollut. Auktoriteettien tai heidän opetustensa kyseenalaistaminen tulkittiin kyseenalaistajan omiksi ongelmiksi.[5][13] [14]

Jäseniä on myös Tapani Koivuniemen pitämän opetuksen kautta vaadittu alhaisiin painoindekseihin tietyn ajan sisällä. Koivuniemi teki painoindekseistä matemaattisen funktion ja määritteli sen perusteella, kuka jäsenistä on ”läski” ja kuka ”tosi läski”. Miehillä tavoiteltu painoindeksiraja oli 19 ja naisilla 17. Laihduttamiseen motivoitiin liikkeestä erottamisella ja etenemistä seurattiin sekä yhteisin punnituksin että sähköpostien välityksellä. Laihuusihanne kohdistui myös lapsiin. MOT-ohjelman haastatteleman henkilön mukaan lapsille opetettiin, että Jeesus tykkää laihoista tytöistä ja pojista.[5][15][11]

Helsingin Sanomat julkaisi kuukausiliitteessä 4. joulukuuta 2010 jutun "Valitut", jossa käsiteltiin 1980-luvun lopussa teekkarikylässä Otaniemessä syntynyttä raamattupiiriä, Tapani Koivuniemeä ja piirin muuttumista suljetuksi lahkoksi; Maanantaipiiri (suljettu sisäpiiri), Maitobaari, Puutarha (perustettu 1997) ja Torni (perustettu 2000).[2]

Tapani Koivuniemi vastasi Helsingin Sanomien juttuun ja kertoi raamattupiirin edustavan tavanomaista herätyskristillisyyttä, eikä kyseessä ole salaseura tai kultti vaan yksityinen raamattupiiri.[16]

Kritiikkiä ja vastakritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskontojen uhrien tuki ry on kritisoinut Maitobaaria muun muassa jäsentensä manipuloinnista ja autoritäärisestä johtamiskulttuurista (liikkeen johtaja määräsi, mikä on oikea raamatuntulkinta).[6] Liike saavutti 1990-luvun lopulla laajahkoa julkisuutta liikkeestä eronneiden ihmisten kuvaillessa kokemuksiaan iltapäivälehtien sivuilla. Lapset on pakotettu käymään kotikoulua.[5][8] Kultti tulkitsee Yleisradion MOT-ohjelman mukaan Paavalin sanoja siten, että sen sisällä jotkut jäsenet antavat toisilleen pitkiä suudelmia. Yhden MOT-ohjelmassa haastatellun miehen mukaan, jotkut lahkon muista miehistä suutelivat hänen vaimoaan kiihkeästi. Tämä tuntui hänestä vaikealta.[5]

Internetissä toimivalla amerikkalaispalvelimen sivustolla maanantaipiiri.info, lahkon entiset jäsenet ja asiasta kiinnostuneet ovat käyneet keskusteluja.[17]

Toimitusjohtaja Koivuniemi vastasi yrityksen Internetsivuilla Helsingin Sanomien kuukausiliitteen väitteisiin mm. kiistämällä 300 tunnin kuukausityöajan: ”--lainsäädäntöä on noudatettava, mutta talon puolesta eivät kiinnosta työtunnit vaan tulos”. Koivuniemen mukaan kukaan yrityksen työntekijä ei ole minkään sortin lahkolainen, ja suurin osa Koivuniemen raamattupiirin jäsenistä ei ole koskaan ollut yrityksen työntekijä. Tapani Koivuniemi selvensi, että hänellä ”--ei ollut osaa eikä arpaa koko (Maitobaari) kuvioon, ei sen syntyyn, johtoon, työhön tai toimintaan”. Koivuniemi kertoi kuitenkin olleensa vain yksityisesti mukana Raamattupiirin toiminnassa, mutta piiriin ei liity mitään vallankäyttöä. Mitään kulttia ei Raamattupiirissä ole olemassa. Koivuniemi ei ollut nähnyt Raamattupiirissä kielisuudelmia ja piti Helsingin Sanomien artikkelin väitteitä väärinä. Koivuniemi myönsi painonpudotus-projektin tapahtuneen, mutta Helsingin Sanomien juttu luo ulkopuoliselle väärän käsityksen asiasta. Painoindeksit tarvittiin koska Koivuniemen mukaan ”--painonpudottajan uskonpuute suhteellistaa helposti minäkuvan”. Koivuniemi kertoi kokonaisuudessaan Helsingin Sanomien jutun olleen virheellinen, tarkoitushakuinen ja vihamielinen. [18]

Myöhemmin lahkosta eronnut seurakuntapastori kertoi nimellään STT:lle, että työntekijöitä rekrytoitiin lahkosta. Työsuojelutarkastus Koivuniemen firmassa alkoi[19] ja päättyi siihen, että Koivuniemi sai puhtaat paperit. Työaikalain noudattamista ei voitu tarkistaa, sillä työntekijät tekevät töitä kodeissaan, joihin tarkastajilla ei ole valtuuksia mennä. Kotona töitä tekevien työnantajaa ei velvoiteta valvomaan työaikoja. [20] Tarkastaja selvitti myös työnantajaa, työterveyshuoltoa ja muutamaa työntekijää haastattelemalla, onko firmassa uupuneita työntekijöitä. Viitteitä kuormituksesta ei löytynyt.[21] Espoon perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja kommentoi, että lastensuojelun tai terveydenhuollon päällikkötasolle ei ole tullut tietoa lastensuojelurikkomuksista, mutta alipaino-ongelmakäyttäytymistä odottavilla äideillä on vaikea saada muuttumaan, koska vanhemmat ovat vahvan uskonlahkon piirissä.[22]

Kustannusosakeyhtiö Koivuniemi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1999 perustettiin Kustannusosakeyhtiö Koivuniemi, joka julkaisi mm. levyn Vastatuuleen sekä lapsille tarkoitetut Paavo Kettu –kasetit. Yhtiön toimisto sijaitsee espoolaisen rivitalon kerhohuoneessa. Kaikki yhtiön työntekijät ovat lahkon jäseniä, jotka työskentelevät pääsääntöisesti kotonaan. Yhtiö laajeni monialayritykseksi ja se pärjäsi erityisesti julkisen hallinnon tarjouskilpailuissa. Yhtiön asiakkaita ovat olleet mm. verohallinto, Kela, Tulli, Tapiola, Fortum, Metsä-Tissue, UPM, British Airways, Diakonissalaitos, Oulun Energia, Fonecta, Lähivakuutus, Neste Oil, Varma, Säteilyturvakeskus, Maanpuolustuskorkeakoulu, Satakunnan Sairaanhoitopiiri.

Kultin yhteydessä toimiva Kustannusosakeyhtiö Koivuniemi antaa muun muassa IT-alan palveluja valtion laitoksille.[8] Yleisradion MOT-ohjelman mukaan Finnvera maksaa Koivuniemelle satojatuhansia euroja vuosittain. Kultin jäsenet tekivät yritykselle töitä 2000 euron kuukausipalkalla. Työntekoa painotettiin voimakkaasti muun muassa Tapani Koivuniemen raamattuopetusten kautta. Eräältä esimieheltä oltiin kyselty, oliko hänen alaisellaan motivaatio-ongelma tai sivubisneksiä, kun tämä oli tehnyt 170 tuntia töitä kuukaudessa. Suositeltiin, että 300 tuntia kuukaudessa oli hyvä määrä, vaikka virallisesti oli annettu ohje, että ylityötä ei saa tehdä eikä ylityötä saa teettää. Sanottiin, että ne jotka tekevät kolmesataa tuntia kuukaudessa ovat onnellisimpia. Kovien työntuntien motiivina oli työntekijöiden usko siihen, että rahalla tehdään hengellisiä tuotteita.

Kustannusosakeyhtiö Koivuniemelle on kertynyt taseeseen kymmenessä vuodessa varoja viisi miljoonaa euroa. Jäsenille on luvattu, että voittoja käytetään hengelliseen työhön. MOT:n toimittajalle ei kuitenkaan vastattu, kun Koivuniemeltä tiedusteltiin, milloin voittoja aletaan käyttää hengelliseen työhön. Kustannusosakeyhtiö Koivuniemen varojen käytöstä päättää yhtiöjärjestyksen mukaan hallitus, joka on yhtä kuin Koivuniemen perhe.[5]

Vuonna 2009 Kustannusosakeyhtiö Koivuniemi haki Classic Radiolta vapautunutta toimilupaa. Yhtiö on ollut myös kiinnostunut televisiosta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aarre Kanth: Salaperäinen Maitobaari-lahko 9. kesäkuuta 1998. Ajankohtainen kakkonen / YLE. Viitattu 2. lokakuuta 2002.
  • Lehtinen, Hanna. 1998. Maitobaari. Lopputyö Suomen Raamattuopiston nuorisonohjaajalinjalla.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kustannusosakeyhtiö Koivuniemi. Kaupparekisterimerkinnät.
  2. a b c d e Nousiainen, Anu: Valitut. Helsingin sanomien kuukausiliite, Joulukuu 2010, nro 464, s. 46–58.
  3. Kirsi Skön: Koivuniemen kultin salaisuus MOT - Mikä Oli Tutkittava. 07.09.2009, klo 17:31. yle.fi: Yleisradio. Viitattu 14.9.2009. : "Jos aikuinen ihminen suostuu laihduttamaan anoreksiaa hipoviin lukemiin, tai uhraamaan työpanostaan sapattia lukuun ottamatta kuutena päivänä viikossa tuottaakseen lahkon johtajan yritykselle voittoa, niin toki hän voi niin tehdä." (sanat "johtajan yritykselle" vievät Kustannusosakeyhtiö Koivuniemen verkkosivustolle.)
  4. Insinöörien uskonnollinen herätysliike herättää hämmennystä. Länsiväylä, 3.12.1997. Espoo:
  5. a b c d e f Koivuniemen herran kultti. MOT, 7.9.2009. YLE TV1. Käsikirjoitus Viitattu 16.9.2009. (MOT-ohjelma)
  6. a b c d e Maitobaari 1998. Uskontojen uhrien tuki ry.
  7. a b Tapani Koivuniemi: Emme ole yhdistys, emmekä liike. Länsiväylä, 17.12.1997. Espoo:
  8. a b c Espoolainen lahko imaisi nuoren naisen – Veli avoimena: ”Tragedia”. Uusi Suomi, 8.9.2009. Artikkelin verkkoversio Viitattu 9.9.2009.
  9. vrt Ilmestyskirja 2:20
  10. Room. 16:16
  11. a b Tapani Koivuniemi: Läskiopetus osa 2 17. heinäkuuta 2006.
  12. a b Kustannusosakeyhtiö Koivuniemen www-sivut
  13. Tapani Koivuniemi: Herra talossaan 1 22. lokakuuta 2003.
  14. Tapani Koivuniemi: Herra talossaan 2 19. marraskuuta 2003.
  15. Tapani Koivuniemi: Läskiopetus osa 1 17. heinäkuuta 2006.
  16. Tapani Koivuniemi: Vastaus Helsingin Sanomien juttuun
  17. Maanantaipiiri, keskustelusivusto [1]
  18. Kustannusosakeyhtiö Koivuniemi. Toimitusjohtajan vastaus Helsingin Sanomien juttuun. [2]
  19. Helsingin Sanomat 20.12.2010. cit STT. [3]
  20. Nelonen 22.2.2011. Koivuniemi sai puhtaat paperit työsuojelutarkastajalta [4]
  21. Savon Sanomat 22.2.2011. cit STT. [5]
  22. Helsingin Sanomat 20.12.2010. Neuvolassa huolestuttiin laihoista koivuniemeläisistä. [6] viitattu 20.12.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]