Isebel

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Iisebel)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Frederic Leighton, Isebel ja Ahab, noin 1863.

Isebel tai Iisebel oli Israelin kuningatar, jonka tarina kerrotaan Raamatun Ensimmäisessä ja Toisessa kuninkaitten kirjassa.

Isebelin aikakauteen sanotaan liittyneen Baal-jumalan palvonnan voimistuminen kuningas Ahabin aikana. Hän myös pyrki muuttamaan oikeuskäsitystä ajanmukaiseksi siten, että kuningas ei olisi ollut enää yhdenvertainen Mooseksen lain edessä muiden juutalaisten kanssa, vaan hänellä olisi ollut asemansa vuoksi erioikeuksia, mikä näkyy Nabotin tuomitsemisena kuolemaan siksi, että hän kieltäytyi myymästä maataan kuningas Ahabille. Isebelin näkemyksen mukaan olisi riittänyt se, että kuningas olisi takavarikoinut maan korvauksetta asemaansa perustuen.[1]

Nimi Isebel on siirtynyt vuosisatojen halki yleisnimenä tarkoittaen kaikkia pahoja ja ilkeitä naisia. Juutalaisten ja kristittyjen vastenmielisyys Isebelia kohtaan johtui ihmisuhrien (erityisesti lasten) uhraamisesta Baal-kultin mukaisesti.[2]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isebel on Israelin kuningatar, jonka tarina kerrotaan Vanhassa testamentissa Ensimmäisessä ja Toisessa kuninkaitten kirjassa. Isebel oli foinikialainen prinsessa, Tyyroksen kuningas Ithobaal I:n tytär, joka nai kuningas Ahabin. Vanhassa Testamentissa tätä syytetään Ahabin kääntämisestä pois oikeasta Jumalasta ja hänen ohjaamisestaan palvomaan omaa jumalaansa, Baalia. Kuningatarta syytetään myös tyrannimaisen hallitusmuodon tuomisesta Israeliin. Uskotaan myös, että hän ja Ahab yrittivät aloittaa Israelissa vallankumousta. Häntä syytettiin Herran profeettojen tappamisesta, ja profeetta Elia syytti häntä hirmuteoista.[3]

Ratkaiseva vääryys oli Vanhan testamentin mukaan se, kun Isebel hankki kaksi väärää todistajaa jotta Nabot-niminen mies saatiin raivattua tieltä; hän kieltäytyi myymästä viinitarhaansa kuninkaalle koska se oli perintöosa. Nabot kivitettiin hengiltä; vaikkei sitä tässä kohdin kerrotakaan, vain sitaattina myöhemmin, myös hänen kaikki poikansa surmattiin ja kuningas anasti viinitarhan – mutta pakeni sieltä kauhun vallassa, kun palavasilmäinen ja hurjailmeinen profeetta Elia ilmestyi hänen eteensä ja ennusti:

»Sinä olet myynyt itsesi tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä. Sen tähden Herra sanoo näin: ’Minä saatan sinut onnettomuuteen. Minä lakaisen sinut pois ja hävitän Israelista miespuoliset jälkeläisesi, niin suuret kuin pienetkin. Minä teen sinun suvullesi niin kuin tein Jerobeamin, Nebatin pojan, suvulle ja Baesan, Ahian pojan, suvulle. Tämän teen siksi, että olet herättänyt minun vihani ja johdattanut Israelin tekemään syntiä.’ Myös Isebelistä Herralla on viesti. Hän sanoo: ’Koirat syövät Isebelin Jisreelin maatilalla. Sen Ahabin jälkeläisen, joka kuolee kaupungissa, syövät koirat, ja sen, joka kuolee muurien ulkopuolella, syövät taivaan linnut.[4]»

Ahab kauhistui ennustusta todella pahasti:

»Mutta kun Ahab kuuli Elian sanat, hän repäisi vaatteensa ja pani säkkikankaan paljaalle iholleen. Hän paastosi, nukkui pelkkä säkkikangas yllään ja kulki pää painuksissa»

Silloin tisbeläiselle Elialle tuli tämä Herran sana:

»Oletko huomannut, miten Ahab on nöyrtynyt minun edessäni? Koska hän on noin nöyrtynyt, minä en tuo onnettomuutta vielä hänen päivinään. Vasta hänen poikansa aikana minä saatan hänen sukunsa onnettomuuteen »

Tosin päätöstä Ahabin verestä ei muutettu: Ahab vuoti kuiviin sotavaunuihinsa haavoituttuaan nuolesta, ja kun vaunut pestiin Jisreelin lammikolla, kulkukoirat nuoleksivat Ahabin verta ja portot peseytyivät siinä.

Nabotin viinitarha kummittelee edelleen Ahabin suvun vaiheissa: sitä pidettiin perimätiedon mukaan kirottuna maana sen jälkeen kun profeetta karkotti kuninkaan sieltä; sodan Ahabin suvulle julistanut, Elian Israelin kuninkaaksi voitelema sotapäällikkö Jeehu, Nimsin poika, surmasi kuninkaan pojan Jooramin jousellaan ja käski vaunusoturinsa Bidkarin heittää surmatun ruumis Nabotin maalle – johon se tiettävästi jäi haaskansyöjien revittäväksi, koska kukaan ei uskaltanut kajota kirotulle maalle heitettyyn ruumiiseen – jolta (vaikka sitä ei suoraan sanotakaan) jo vakiintuneen tavan mukaan ennen hylkäämistä oli riistetty kaikki vaatteet ja varusteet:

»Ota hänet vaunuista ja heitä jisreeliläisen Nabotin pellolle. Muistathan sen Herran ennustuksen? Kun me ajoimme valjakoillamme hänen isänsä Ahabin perässä, kuninkaalle lausuttiin tämä Herran sana: ”Totisesti, minä näin eilen Nabotin ja hänen poikiensa veren, ja sillä samalla paikalla minä vielä kostan sinulle.” Tee nyt Herran sanan mukaisesti, ota hänet vaunuista ja heitä pellolle!»

Ahabin kuoleman jälkeen Isebel jatkoi vallassa poikansa Joramin ja pojanpoikansa Ahasjan kanssa. Hänen tyttärensä Atalja puolestaan oli naimisissa Juudan kuninkaan Joramin kanssa. Raamattu kuvaa Ataljan hyvin samanlaiseksi kuin äitinsä – vallanhimoiseksi, kovatahtoiseksi ja läpeensä pakanaksi.

Kun Jooramin kuoltua Ahasjakin kuoli taistelussa – hän haavoittui Jeehun sotilaiden ampumasta nuolesta mutta onnistui pakenemaan Megiddoon jossa kuoli haavoihinsa – Jeehun käskystä Isebelin palvelusväki tappoi emäntänsä työntämällä hänet oman palatsinsa ikkunasta suoraan tulossa olevien sotavaunujen eteen. Isebel murskaantui elävältä Jeehun hevosten kavioihin ja vaunujen pyöriin; haaskoja syövät villiintyneet koirat söivät hänen ruumiinsa[5] ja siten täyttivät profeetta Elian lausuman kauhean ennustuksen.[3]

Isebelin jäännökset

Jeehu käski lopulta muistaessaan haudata Iisebelin jäännökset –

»Huolehtikaa siitä, että se kirottu tulee haudatuksi. Onhan hän sentään kuninkaan tytär!»

– mutta palvelijat löysivät vain Isebelin pääkallon, kämmenet ja jalkaterät, jotka kuopattiin kaikessa hiljaisuudessa Jisreelin vainiolla johonkin merkitsemättömään kuoppaan:

»Herran sanat ovat käyneet toteen. Hänhän sanoi palvelijansa, tisbeläisen Elian, suulla: ”Koirat syövät Jisreelin maatilalla Isebelin ruumiin, ja se ruumis on Jisreelin pellolla levällään kuin lanta, niin ettei kukaan voi enää sanoa: Tämä on Isebel.”»

Isebel populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjailija Isaac Asimovin teoksessa Teräsluolat päähenkilö Elijah Baleyn vaimo on nimeltään Jezebel eli Isebel englanniksi. Tämä on näyte kirjailijan omaleimaisesta huumorintajusta: puolisot rakastavat toisiaan syvästi – joskin vaimo pariinkin otteeseen kiusoittelee miestään sillä, että nimien perusteella heidän pitäisi olla perivihollisia.lähde?

"Jezebel" on englantilaisen Sade-yhtyeen kappale, joka esiintyy vuonna 1985 julkaistulla Promise-albumilla.[6]

The Rasmus -yhtyeen kappale vuoden 2022 Eurovision laulukilpailussa on nimeltään "Jezebel".[7]

Isebel Koraanissa?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On todisteltu, että Niiniköyden suurassa (111) esiintyvä Abu Lahab olisi Kuningasten kirjan Ahab. Suurassa mainitaan myös Ahabin syntinen vaimo, joka kantaa lisää polttopuita niiniköysi kaulassa. Hän olisi silloin Isebel.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Raamatun salaisuudet, David Noel Freedman ja Thomas L. Robinson sekä muut, sivu 167, Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab, Helsinki, 1994, ISBN 951-584-063-5, Printed in Germany.
  2. Jorma Pakkanen: Pappi Joojadan muistiinpanot; Hki : Kirjaneliö, 1979; ISBN 951-600-474-1 (sid.)
  3. a b Ensimmäinen kuninkaitten kirja, luku 21 (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. 1. kuninkaiden kirja 21:20-24
  5. Toinen kuninkaitten kirja, luku 9 (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Promise Sade | Official website for the British iconic band. Viitattu 30.1.2022. (englanniksi)
  7. The Rasmuksen UMK-kappale julki – kovat odotukset: ”Maailman paras kappale” www.iltalehti.fi. Viitattu 19.1.2022.
  8. Ercan Celik: Who were Abu Lahab and His Wife? A View from the Hebrew Bible International Qur'anic Studies Association. 26.5.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]