Seitsemän kuolemansyntiä
Wikipedia
Seitsemän kuolemansyntiä ovat varhaisessa kristillisessä opetuksessa käytetty paheiden luokitus. Kuolemansynnin käsite on katolisen kirkon opissa rakennettu Raamatusta Sananlaskut 6:16–19 tehtyjen tulkintojen varaan.
Seitsemän kuolemansyntiä ovat Danten jumalaisen näytelmän mukaan lajiteltuna pahimmasta laskevassa järjestyksessä näin:
Tuomas Akvinolainen lajitteli 1200-luvulla törkeimmät synnit (tai joidenkin näkemysten mukaan paheet), joihin ihminen voi syyllistyä. Katolisen kirkon katekismus mainitsee ne "pääsynteinä, jotka kristillinen perinne on tuonut esille" ja kuten Tuomas Akvinolaisen hyve-etiikka muutoinkin, ne ovat oleellinen osa katolisen kirkon kanonisoimaa arvomaailmaa. Kuolemansynnit voitiin ymmärtää tiettyjen ihmisryhmien ja säätyjen paheiksi. Esimerkiksi ylpeys oli erityisesti aateliston ja ritarien, kateus talonpoikaiston, viha hallitsevien ruhtinaiden, hengellinen laiskuus papiston ja kirkon sekä oppineiden, ahneus porvariston, kohtuuttomuus ja juoppous kenen tahansa, irstaus ja hekumallisuus erityisesti ylioppilaiden synti.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Katolinen opetus
Katolisen moraaliopetuksen mukaan kuolemansynti on synti, jossa kolme seuraavaa ehtoa täyttyvät:lähde? 1) vakava asia 2) tietämys asian vakavuudesta 3) suostumus (eli tekijä vapaaehtoisesti ja tietentahtoen valitsee tekonsa). Kasteen jälkeen tehdyistä kuoleman -tai nykyisin yleisemmin sanottuna vakavista synneistä vapautuu ripin (eli parannuksen) sakramentin kautta. Nimitys kuolemansynti tulee uskosta, että jos ihminen kuolee katumaton vakava (eli "kuoleman") synti tunnollaan, hän ei voi nähdä Jumalaa (eli päästä taivaaseen). Nk. "seitsemän kuolemansyntiä" eivät sinällään kuvaa kuolemansynnin moraalista ulottuvuutta, vaan kuvailevat enemmänkin niitä tyypillisiä syntejä (jotka edellämainituista ehdoista riippuen voivat olla joko vakavia tai lieviä), joihin ihminen helposti elämänsä aikana syyllistyy.
[muokkaa] Seitsemän uutta kuolemansyntiä
Arkkipiispa Gianfranco Girotti määritteli eräässä haastattelussa nykyaikana yleiset seitsemän kuolemansyntiä. (BBC News, Iltalehti). Näitä ovat arkkipiispan mukaan:
- Ympäristön saastuttaminen
- Geenimanipulaatio
- Ylenpalttisen vaurauden kerääminen
- Köyhyyden aiheuttaminen
- Huumekauppa ja huumeiden käyttö
- Moraalisesti kyseenalaiset kokeilut
- Ihmisen perusoikeuksien rikkominen
Näiden lisäksi arkkipiispa mainitsi erikseen myös abortin ja pedofilian.
[muokkaa] Kritiikki
Esimerkiksi Geenimanipulaation vastustus on kolmannen asteen tabu, mikä tarkoittaa sitä, että sen esille ottoa vastustetaan voimakkaasti. Kirkko pitää kiinni asemastaan, mikä haittaa geeniteknologia-alan kansainvälistä yhteistyötä.[1]
[muokkaa] Kulttuurillisia viittauksia
- Kuolemansyntejä on käytetty tehokeinoina kirjallisuudessa ja elokuvissa, joista kuuluisin lienee elokuva "Seitsemän". Tosin kuolemansyntien luvusta on poissa kohtuuttomuus ja sen tilalle on kehitetty teemaan mässäily.
- Kurt Weillin säveltämä Bertolt Brechtin libretto Seitsemän kuolemansyntiä ("Die 7 Todsünden der Kleinbürger"), laulubaletti (ballet chanté) sopraanolle, mieskvartetille ja orkesterille (1933).
- Kuolemansyntejä on käytetty myös manga- ja animesarja Fullmetal Alchemistissa homunculusten niminä.
- Lapinlahden Linnut - yhtye on tehnyt sketsiviihdesarjan nimeltä Seitsemän kuolemansyntiä, jonka nimi viittaa joka jaksossa esitettävään tarinaan, johon liittyy yksi synneistä.
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- The Seven Deadly Sins Taulukko synneistä ja hyveistä
- Seven Deadly Sins FAQ #1 Kysymyksiä ja vastauksia kuolemansynneistä
- Frequently Asked Questions: Seven Deadly Sins Leicesterin yliopiston kysymyksiä ja vastauksia kuolemansynneistä
- Jaakko Heinimäki: Seitsemän syntiä, Like-kustannus, 1999.
