Kurt Weill

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kurt Weill

Kurt Julian Weill (2. maaliskuuta 1900 Dessau, Saksa3. huhtikuuta 1950 New York, Yhdysvallat) oli saksalainen säveltäjä.

Kurt Weill kasvoi uskonnollisessa juutalaisperheessä Dessaun juutalaiskaupunginosassa, jossa hänen isänsä Albert Weill (1867–1950) oli kanttorina. Hän aloitti pianotunnit 12-vuotiaana ja kirjoitti samoihin aikoihin ensimmäiset sävellyksensä. Weillin ensimmäinen säilynyt sävellys on vuodelta 1913 ja nimeltään Mi Addir: Jüdischer Trauungsgesang[1]. 20-luvulla hän opiskeli muun muassa Ferruccio Busonin johdolla.

Vuonna 1915 Weill alkoi opiskella Albert Bingin johdolla, joka opetti nuorukaiselle pianonsoittoa, sävellystä, musiikin teoriaa ja johtamista. Weill esiintyi pianistina ensimmäisen kerran vuonna 1915. Seuraavina vuosina hän sävelsi lauluja eri runoilijoiden, kuten Joseph von Eichendorffin, Arno Holzin ja Anna Ritterin, runoihin.

Weillin tunnetuin teos on Bertolt Brechtin kanssa tehty vuonna 1928 valmistunut Kolmen pennin ooppera (alkup. Die Dreigroschenoper, 1954) joka perustuu Kerjäläisoopperaan. Hitlerin noustua valtaan 1933 Weill lähti Saksasta Ranskaan, josta jatkoi 1935 Yhdysvaltoihin ja eli siellä lopun elämäänsä.

Muun muassa rockyhtye The Doors on levyttänyt version "Alabama Songista" ensialbumilleen The Doors (1967). Muita tunnettuja Weillin laulujen tulkintoja ovat esimerkiksi Olavi Virran levyttämä "Puukko-Mackie", jonka Louis Armstrong on levyttänyt englanniksi nimellä "Mack the Knife", ja Nina Simonen "Pirate Jenny".

Muun muassa Igor Stravinsky, Alban Berg, Leonard Bernstein, Marc Blitzstein arvostivat Weillin sävellyksiä.lähde? Weill voitti Broadwayn vuoden 1947 Tony Award -palkinnon parhaana säveltäjänä teoksesta "Street Scene." James A. Conlonin johtama, Kurt Weillin säveltämä Mahagonnyn kaupungin nousu ja tuho sai vuoden 2009 Grammy-palkinnon parhaana oopperataltiointina (Los Angelesin ooppera).

Weillin harvoin esitetty Silbersee (Hopeameri) tulee esitykseen Kokkolan Oopperakesässä 2014. Teoksen ohjaajan Anu Komsin mukaan Weillin musiikki on siinä lyyrisimmillään[2]

Kurt Weillin vaimo oli laulaja ja näyttelijä Lotte Lenya.

Sävellykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oopperat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulunäytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmämusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Operetit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musikaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pantomiimit, baletit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kappaleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Surabaya-Johnny
  • Puukko-Mackie
  • Alabama Song
  • Merirosvo-Jenny
  • Kanuunalaulu
  • Youkali (Tango Habanera)
  • September Song
  • Speak Low
  • Wouldn't you like to be on Broadway ( Street Scene)
  • I am a stranger here myself (Love Life)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.