Seitsemän kuolemansyntiä

Wikipedia
Ohjattu sivulta Turhamaisuus
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee seitsemää kuolemansyntiä kristinuskossa. Seitsemän kuolemansyntiä on myös Lapinlahden lintujen sketsisarja.
Hieronymus Boschin maalaus seitsemästä kuolemansynnistä vuodelta 1450 (iso kuva).

Seitsemän kuolemansyntiä ovat varhaisessa kristillisessä opetuksessa käytetty paheiden luokitus. Ne ovat ns. pääpaheita, joista muut synnit seuraavat. Seitsemän kuolemansyntiä ovat Danten Jumalaisen näytelmän mukaan lajiteltuna pahimmasta laskevassa järjestyksessä näin:

  1. Ylpeys (turhamaisuus)
  2. Kateus
  3. Viha
  4. Laiskuus
  5. Ahneus
  6. Ylensyönti
  7. Himo

Teologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristillisessä teologiassa synnit jaetaan lieviin ja vakaviin synteihin. Teologisessa terminologiassa vakavia syntejä nimitetään kuolemansynneiksi (lat. peccata mortalia), koska ne johtavat hengelliseen kuolemaan - eroon Jumalasta. Lieviä syntejä nimitetään veniaalisynneiksi (lat. peccata venialia). Seitsemän "kuolemansyntiä" eivät ole varsinaisessa mielessä kuolemansyntejä, vaan pääpaheita.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seitsemän kuolemansynnin lista tunnetaan jo Johannes Cassianuksen ja Gregorius Suuren teologiasta.[1] Tuomas Akvinolainen lajitteli 1200-luvulla törkeimmät synnit (tai joidenkin näkemysten mukaan paheet), joihin ihminen voi syyllistyä. Katolisen kirkon katekismus mainitsee ne "pääsynteinä, jotka kristillinen perinne on tuonut esille" ja kuten Tuomas Akvinolaisen hyve-etiikka muutoinkin, ne ovat oleellinen osa katolisen kirkon kanonisoimaa arvomaailmaa. Kuolemansynnit voitiin ymmärtää tiettyjen ihmisryhmien ja säätyjen paheiksi. Esimerkiksi ylpeys oli erityisesti aateliston ja ritarien, kateus talonpoikaiston, viha hallitsevien ruhtinaiden, hengellinen laiskuus papiston ja kirkon sekä oppineiden, ahneus porvariston, kohtuuttomuus ja juoppous kenen tahansa, irstaus ja hekumallisuus erityisesti ylioppilaiden synti.

Katolinen teologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolemansynnit ovat syntejä, jotka rikkovat ihmisen suhteen Jumalaan; suhde Jumalaan palautetaan anteeksiannolla, joka on tarjolla kahdessa sakramentissa: kastamattomille kasteessa ja kastetuille ripissä. Sakramentaalinen armo palauttaa kuolemansynnin tehneen armon tilaan - armon tilassa kuollut ihminen pelastuu. Katumaton kuolemansynti johtaa siten kadotukseen. Veniaalisynnit vahingoittavat ihmistä ja hänen suhdettaan Jumalaan, mutta eivät katkaise sitä kokonaan, eivätkä siis johda katumattomina kadotukseen.

Katolisen moraaliopetuksen mukaan kuolemansynti on synti, jossa kolme seuraavaa ehtoa täyttyvät:[2]

  1. Vakava asia
  2. Tietämys asian vakavuudesta
  3. Vapaa suostumus

Henkilö siis tekee vapaasta tahdosta, kenenkään pakottamatta, täysin tietäen tekonsa olevan vakava synti, vakavan rikkeen Jumalan tahtoa vastaan. Kuolemansyntiin ei voi pakottaa ja tietämättömyys teosta vähentää siitä seuraavaa syyllisyyttä.[3]

Nk. "seitsemän kuolemansyntiä" eivät sinällään kuvaa kuolemansynnin moraalista ulottuvuutta, vaan kuvailevat enemmänkin niitä tyypillisiä syntejä (jotka edellä mainituista ehdoista riippuen voivat olla joko vakavia tai lieviä), joihin ihminen helposti elämänsä aikana syyllistyy. Ne ovat pääpaheita, joista muut synnit seuraavat.[4]

Luterilainen teologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luterilaisessa teologiassa jako veniaali- ja kuolemansynteihin on olemassa, joskaan ei kovin usein käytetty. Luterilaisissa tunnustuskirjoissa kuitenkin liitytään siihen perustavanlaatuiseen yhteisymmärrykseen katolisten kanssa, että jako lieviin ja vakaviin synteihin voidaan tehdä ja että kuolemansynti tuhoaa ihmisen suhteen Jumalaan.[5]

Seitsemän uutta kuolemansyntiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkipiispa Gianfranco Girotti määritteli eräässä haastattelussa nykyaikana yleiset seitsemän kuolemansyntiä. (BBC News, Iltalehti). Näitä ovat arkkipiispan mukaan:

  1. Ympäristön saastuttaminen
  2. Geenimanipulaatio
  3. Ylenpalttisen vaurauden kerääminen
  4. Köyhyyden aiheuttaminen
  5. Huumekauppa ja huumeiden käyttö
  6. Moraalisesti kyseenalaiset kokeilut
  7. Ihmisen perusoikeuksien rikkominen

Näiden lisäksi arkkipiispa mainitsi erikseen myös abortin ja pedofilian.

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi Geenimanipulaation vastustus on kolmannen asteen tabu, mikä tarkoittaa sitä, että sen esille ottoa vastustetaan voimakkaasti. Kirkko pitää kiinni asemastaan, mikä hankaloittaa geeniteknologia-alan kansainvälistä yhteistyötä.[6]

Kulttuurillisia viittauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuolemansyntejä on käytetty tehokeinoina kirjallisuudessa ja elokuvissa, joista kuuluisin lienee elokuva "Seitsemän".
  • Kurt Weillin säveltämä Bertolt Brechtin libretto Seitsemän kuolemansyntiä ("Die 7 Todsünden der Kleinbürger"), laulubaletti (ballet chanté) sopraanolle, mieskvartetille ja orkesterille (1933).
  • Kuolemansyntejä on käytetty myös manga- ja animesarja Fullmetal Alchemistissa homunculusten niminä.
  • Lapinlahden Linnut - yhtye on tehnyt sketsiviihdesarjan nimeltä Seitsemän kuolemansyntiä, jonka nimi viittaa joka jaksossa esitettävään tarinaan, johon liittyy yksi synneistä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Seitsemän kuolemansyntiä.
Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.