Scarface – arpinaama

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arpinaama
Scarface
Elokuvan juliste
Elokuvan juliste
Ohjaaja Brian De Palma
Käsikirjoittaja Oliver Stone
Tuottaja Martin Bregman
Säveltäjä Giorgio Moroder
Kuvaaja John A. Alonzo
Leikkaaja Gerald B. Greenberg
David Ray
Pääosat Al Pacino
Steven Bauer
Michelle Pfeiffer
Mary Elizabeth Mastrantonio
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Universal Pictures
Ensi-ilta Yhdysvaltain lippu 9. joulukuuta 1983
Suomen lippu 9. maaliskuuta 1984
Espanjan lippu 12. maaliskuuta 1984
Kesto 170 min
Alkuperäiskieli englanti, espanja
Budjetti 25 000 000 USD
Tuotto 65 884 703 USD
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie
Tämä artikkeli käsittelee vuoden 1983 elokuvaa. Samannimistä elokuvaa vuodelta 1932 käsittelee artikkeli Arpinaama sekä samannimistä rap-artistia Scarface.

Scarface – arpinaama (Scarface) on 1983 valmistunut rikoselokuva, joka perustuu vuonna 1932 valmistuneeseen rikoselokuvaklassikkoon Arpinaama. Yleisesti vuoden 1983 Scarfacea ei kuitenkaan pidetä uudelleenfilmatisointina, johtuen elokuvien huomattavista eroavaisuuksista. Scarface - arpinaaman ohjasi Brian De Palma ja käsikirjoitti Oliver Stone. Elokuva julkaistiin uudelleen vuonna 2003 ja 2006.

Elokuva kertoo Al Pacinon esittämästä kuubalaisesta gangsterista, Antonio ”Tony” Montanasta, joka saapuu Miamiin yhdessä kymmenien tuhansien maanmiestensä kanssa Fidel Castron karkotettua heidät. Nopean rahan toivossa Montana ja hänen ystävänsä Manolo ”Manny” Ribera löytävät tiensä huumebisnekseen. Häikäilemättömyydellään Montana raivaa nopeasti tiensä huipulle, mutta kasvavan vallan myötä kasvaa myös hänen ahneutensa ja epäluuloisuutensa. Huumeiden käytöstä johtuva vainoharhaisuus ja keskittymiskyvyn puute sekä inhimillinen ratkaisu koituvat lopulta hänen kohtalokseen. Elokuvassa sanottiin sana ”fuck” 207 kertaa.[1]

Elokuvasta on kehitetty toimintaseikkailupeli Scarface: The World Is Yours, joka julkaistiin vuonna 2006.

Suomessa elokuvan ikäraja on 18 vuotta.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuva alkaa kohtauksella, jossa näytetään kuinka Kuuban presidentti Fidel Castro antoi tuhansien kuubalaisten matkustaa Marielin satamasta veneillä Floridaan vuonna 1980. Yhdysvallat oli lupautunut vastaanottamaan kuubalaisia mielipidevankeja, mutta veneiden mukana matkusti myös lukuisia rikollisia, jotka oli vapautettu suoraan Kuuban vankiloista. Elokuvan alussa nähdään aitoa videota näistä Marielin venekuljetuksista ja kuubalaisten saapumisesta Yhdysvaltoihin.

Yksi näistä 125 000 Miamiin saapuneista kuubalaisista on Tony Montana (Al Pacino), jolla oli myös rikollinen tausta. Tony ja hänen ystävänsä Manny Ribera (Steven Bauer) joutuvat maahan saavuttuaan Freedomtowniin, jossa pidettiin niitä kuubalaisia, joilla ei ollut Green Cardia. Muutaman kuukauden kuluttua Manny saa Frank Lopezilta tarjouksen, jossa tämä lupaa hankkia heille oleskeluluvan Yhdysvaltoihin, mikäli he murhaisivat Emilio Rebengan, joka oli kiduttanut Frankin veljen kuolleeksi Kuubassa. Tony suostuu epäröimättä ja puukottaa Rebengan kuoliaaksi ansaiten siten oleskelulupansa.

Seuraavina viikkoina Tony ja Manny työskentelevät pienessä kuubalaisessa ruokapaikassa saadakseen rahaa. Eräänä iltana kaksikko tapaa huumevälittäjä Omar Suarezin (F. Murray Abraham), joka oli toiminut välittäjänä myös Rebengan murhassa. Häneltä he saavat tehtäväkseen ostaa kaksi kiloa kokaiinia kolumbialaiselta huumekauppias Hectorilta, joka saapuisi Miamiin muutaman päivän kuluttua. Hän antaa Tonylle ostamista varten rahaa sekä aseita, mikäli kauppa ei sujuisi odotetusti.

Muutamaa päivää myöhemmin Tony ja Manny sekä kaksi muuta tuntemansa kuubalaista, Angel (Pepe Serna) ja Chi Chi (Ángel Salazar) ajavat pienelle hotellille, missä heillä on tapaaminen Hectorin kanssa. Kauppa kuitenkin ilmenee huijaukseksi ja kolumbialaiset vetävät aseensa esiin vaatien Tonylta rahoja. Tony kieltäytyy ja Hector uhkailee häntä moottorisahalla leikaten lopulta Angelin palasiksi Tonyn edessä. Tällöin Manny ja Chi Chi kuitenkin saapuvat hotelliin ja tulitaistelun jälkeen kolmikko pakenee kokaiinin sekä rahojen kanssa paikalta. Tony palauttaa rahat sekä kokaiinin Omarin päällikölle, Frank Lopezille (Robert Loggia). Frank vaikuttuu Tonyn kyvyistä ja asenteesta, joten toivoo tämän tekevän jatkossakin töitä hänelle. Samalla Tony kuitenkin kiinnostuu Frankin naisystävästä, Elvira Hancockista (Michelle Pfeiffer).

Muutamaa kuukautta myöhemmin Tony käy tapaamassa Yhdysvalloissa asuvaa äitiään (Míriam Colón) sekä pikkusiskoaan Ginaa (Mary Elizabeth Mastrantonio). Gina on innoissaan veljensä näkemisestä, mutta hänen äitinsä ei ole tyytyväinen, sillä on pettynyt Tonyn rikolliseen taustaan. Lopulta Tonyn äiti häätää poikansa pois talostaan, mutta tämä vielä vaihtaa muutaman sanan siskonsa kanssa ja antaa tälle rahaa.

Jonkin aikaa myöhemmin Tony ja Omar lähetetään Boliviaan keskustelemaan liikesopimuksista huumeruhtinas Alejandro Sosan (Paul Shenar) kanssa. Neuvottelut eivät kuitenkaan suju suunnitelmien mukaan, sillä Sosa murhaa Omarin kertoen tämän toimineen aikaisemmin vasikkana. Sosa kuitenkin pitää Tonyn asenteesta ja tekee tästä liikekumppaninsa, mutta varoittaa tätä koskaan pettämästä häntä. Palattuaan Floridaan, Tony tapaa Frankin, joka on vihainen Omarin kuolemasta sekä Tonyn omatoimisesti tekemästä sopimuksesta Sosan kanssa. Tämän seurauksena kaksikko lopettaa yhteistyönsä.

Myöhemmin yökerho Babylonissa Tony joutuu korruptoituneen huumepoliisi Mel Bernsteinin (Harris Yulin) ahdistelemaksi, tämän tietäessä Tonyn kytköksistä Rebengan murhaan sekä kolumbialaisiin huumekauppiaisiin. Mel käskee Tonya maksamaan "veroa" toiminnastaan hänelle, jotta saisi vastapalveluksena suojelua ja informaatiota. Tony vakuuttuu siitä, että Frank lähetti Malin hänen kimppuunsa, sillä ainoastaan Frank tiesi murhista. Babylonissa Tony joutuu myös kahden aseistetun miehen hyökkäyksen kohteeksi, mutta onnistuu pakenemaan paikalta vahingoittuneena. Hän uskoo yhä vahvemmin Frankin syyllisyyteen ja lähtee tapaamaan tätä. Lopulta Frankin syyllisyys varmistuu ja tämä tunnustaa tekonsa Tonyn osoittaessa häntä aseella. Tony käskee Mannya tappamaan Frankin ja tappaa itse Melin. Tämän jälkeen Tony lähtee Elviran luokse ja kertoo Frankin kuolleen ja haluavansa Elviran vaimokseen.

Al Pacino Tony Montanan roolissa

Näiden tapahtumien jälkeen Tonyn elämä muuttuu parempaan suuntaan ja hän tienaa suuria summia yhteistyössä Sosan kanssa. Hän myös menee naimisiin Elviran kanssa, ottaa haltuunsa Frankin imperiumin ja ostaa suuren kartanon. Tonyn luksuselämällä on kuitenkin huonotkin puolensa, sillä hän ja Elvira joutuvat riippuvaisiksi kokaiinista. Samalla Manny ja Gina alkavat seurustella Tonyn selän takana, uskaltamatta kertoa asiasta tälle.

Lopulta Tony pidätetään rahanpesusta ja veropetoksista. Lakimiehensä mukaan hän joutuu vankilaan vähintään kolmeksi vuodeksi. Ennen tuomion toteutumista, Alejandro Sosa ottaa yhteyttä Tonyyn ja pyytää tätä murhaamaan aktivistin, joka aikoo paljastaa Sosan huumekaupat televisiossa. Vaihdossa Sosa lupaa käyttää kontaktejaan pitääkseen Tonyn pois vankilasta. Tony suostuu ja pian hän tapaa Sosan uskotun alaisen, Alberton, jonka kanssa hän matkustaa New Yorkiin. Siellä Alberto suunnittelee räjäyttävänsä miehen auton. Tilanne kuitenkin muuttuu, sillä autoon saapuvat myös aktivistin vaimo ja lapset, joita Tony ei halua vahingoittaa. Alberto ei kuitenkaan kuuntele Tonyn valituksia ja ollessaan räjäyttämässä pommia, Tony suuttuu ja ampuu hänet.

Tästä suuttuneena Sosa uhkaa tappavansa Tonyn. Tony ei kuitenkaan välitä tästä vaan lähtee etsimään sisartaan, kuultuaan tämän katoamisesta äidiltään. Lopulta hän löytää Ginan yhdessä Mannyn kanssa ja vihaisena sekä kokaiinin vaikutuksen alaisena tappaa ystävänsä. Gina kertoo heidän menneen juuri naimisiin ja aikovan yllättää Tonyn. Tonyn alaiset vievät sitten Ginan ja murtuneen Tonyn takaisin kartanolle. Samalla ryhmä Sosan murhaajia hyökkää kartanolle tappaen Tonyn vartijat ulkona.

Tonyn nauttiessa kokaiinia toimistossaan, Gina astuu sisään aseen kanssa pilkaten veljensä mustasukkaisuutta ja ampuu tätä jalkaan. Tällöin yksi murhaajista astuu sisään ikkunasta ja ampuu Ginan joutuen sitten Tonyn tappamaksi. Raivoissaan Tony ottaa esiin yhdistetyn M16-kiväärin ja M203-kranaatinheittimen ja ampuu lukuisia vastustajiaan. Hän kuitenkin vahingoittuu vakavasti myös itse, mutta jatkaa ampumista, kunnes yksi hyökkääjistä ampuu häntä katkaistulla haulikolla selkään. Tällöin Tony putoaa pieneen altaaseen aulassaan ja ruumis jää kellumaan ”The World Is Yours” -kyltin alle.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Al Pacino  … Antonio ”Tony” Montana  
 Steven Bauer  … Manny Ribera  
 Michelle Pfeiffer  … Elvira Hancock  
 Mary Elizabeth Mastrantonio  … Gina Montana  
 Robert Loggia  … Frank Lopez  
 F. Murray Abraham  … Omar Suarez  
 Paul Shenar  … Alejandro Sosa  
 Harris Yulin  … Mel Bernstein  
 Ángel Salazar  … Chi Chi  
 Arnaldo Santana  … Ernie  
 Pepe Serna  … Angel  
 Michael P. Moran  … Nick The Pig  
 Al Israel  … Hector The Toad  
 Mark Margolis  … Alberto  
 Joe Marmo  … Nacho Contreras  

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oliver Stone kirjoitti elokuvan käsikirjoituksen Ranskassa toipuessaan omasta kokaiiniriippuvuudestaan. Hän teki yhteistötä Miamin poliisin sekä DEA:n kanssa ja käytti näiltä saamiaan tietoja lisätäkseen elokuvaan oikeita rikoksia, joihin kuuluu muun muassa kuuluisa moottorisahakohtaus.

Scarface oli alun perin tarkoitus kuvata Floridassa, mutta se sai paljon kritiikkiä kuubalaiselta yhteisöltä, joka vastusti useita elokuvan näkökulmia. He muun muassa vastustivat kuubalaisten kuvaamista huumekauppiaiksi ja vaativat käsikirjoituksen muuttamista Fidel Castroa vastustavaksi, esimerkiksi muuttamalla Tony Montana Fidel Castron vakoojaksi. Pitkien neuvotteluiden päätteeksi tuottajat kieltäytyivät vaatimuksista sanoen elokuvan keskittyvän kokaiiniin eikä Castron politiikkaan. Varmistaakseen kuvausryhmän turvallisuuden ja välttääkseen mahdollisia ongelmia, kuvaukset siirrettiin Los Angelesiin.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Scarfacen ennakkonäytös oli 1. joulukuuta 1983 New Yorkissa, missä se otettiin vastaan eriävin mielipitein. Elokuvaa oli katsomassa elokuvan kaksi näyttelijää, Al Pacino ja Steven Bauer, sekä useita kutsuvieraita, kuten Diane Lane, Melanie Griffith, Raquel Welch, Joan Collins, Cher ja Eddie Murphy.[2] Elokuvan keskivaiheilla ohjaaja Martin Scorsese kääntyi sanomaan takana olleelle Steven Bauerille, ”Te olette loistavia, mutta valmistautukaa, sillä he tulevat vihaamaan sitä Hollywoodissa - koska se kertoo heistä”.[3]

Elokuva julkaistiin elokuvateattereihin 5. joulukuuta 1983 ja se esitettiin ensimmäisenä päivänä 996 teatterissa. Se tuotti yhteensä 4,6 miljoonaa dollaria avausviikonloppunaan huolimatta elokuvan väkivaltaisen luonteen ja kielenkäytön herättämästä keskustelusta. Elokuva tuotti kaiken kaikkiaan 45,4 miljoonaa dollaria Pohjois-Amerikassa ja 20,5 miljoonaa kansainvälisesti, eli yhteensä lipputulot nousivat 65,9 miljoonaan. Ottaen huomioon inflaation, nykypäivänä summa vastaisi noin 180 miljoonaa dollaria.[4]

Vaikka elokuva sai kriitikoiden keskuudessa paljon negatiivista palautetta, sillä oli myös useita puolestapuhujia. Roger Ebert antoi elokuvalle täydet neljä tähteä vuoden 1983 arvostelussaan ja ylisti kirjoituksessaan, ”DePalma ja hänen kirjoittajansa, Oliver Stone, ovat luoneet erityisten yksilöiden gallerian ja yksi elokuvan lumouksista on se, että emme katso rikoselokuvien kliseitä, katsomme ihmisiä jotka ovat rikollisia.”[5] Hän myös lisäsi sen ”mahtavien elokuvien” listalleen. Myös New York Timesin Vincent Canby ylisti elokuvaa ja erityisesti sen synkkää tunnelmaa.

Oheistuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Videopelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen elokuvasta tehty videopeli, Scarface: The World Is Yours, julkaistiin syyskuussa ja lokakuussa 2006. Sen tuotti Radical Entertainment ja julkaisi Vivendi Universal Games. Pelissä Tony ei kuollut hyökkäyksessä kartanolleen ja pelaajan tehtävänä on palauttaa menetetty valta sekä kostaa. Peli julkaistiin Microsoft Windowsille, PlayStation 2:lle, Xboxille ja Wiille.

Radical ja Vivendi julkaisivat lokakuussa 2006 myös toisen elokuvaan liittyvän videopelin, Scarface: Money. Power. Respect.. Se vastaa paljolti edeltäjäänsä, mutta käsittelee enemmän huumekaupan ja alueiden hallintaa, kun taas edeltäjä painotti enemmän jengien kanssa sotimista, kunnioituksen hankkimista ja yleisesti imperiumin jälleenrakentamista. Peli on julkaistu tähän mennessä ainoastaan PlayStation Portablelle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]