Salomon (laulaja)
| Salomon | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Timo Antero Silvennoinen |
| Syntynyt | 22. huhtikuuta 1949 |
| Kuollut | 19. marraskuuta 1997 (48 vuotta) |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Salomon |
| Laulukielet | suomi, englanti |
| Aktiivisena | 1968–1982 |
| Tyylilajit | rock, pop, iskelmä |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Salomon (oikealta nimeltään Timo Antero Silvennoinen, 22. huhtikuuta 1949 Helsinki – 19. marraskuuta 1997 Helsinki)[1] oli suomalainen laulaja, säveltäjä ja sanoittaja. Hän teki läpimurron vuonna 1975, jolloin hän sijoittui Syksyn sävel -kilpailussa toiseksi kappaleella ”Unisatu”. Salomon levytti neljä albumia, minkä jälkeen hän tulkitsi ainoastaan yksittäisiä lainakappaleita kokoelmalevyille. Lopulta hän vetäytyi musiikkialalta ja siirtyi liikemieheksi harjoittamaan osto- ja myyntitoimintaa.[2]
Vuonna 1973 Salomon lavasti hukkumisensa Espoon Haukilahden uimarannalla. Tarkoituksena oli saavuttaa julkisuutta, ja Ilta-Sanomat kirjoittikin tapahtuneesta päivittäin viikon ajan. Lopulta laulaja palasi julkisuuteen ja hukkuminen paljastui pelkäksi pilaksi.[2]
Salomon kuoli hoitamattomaan diabetekseen vuonna 1997. Hän oli kuollessaan 48-vuotias.[2]
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Timo Antero Silvennoinen syntyi Helsingissä 22. huhtikuuta 1949. Lapsuutensa hän vietti nykyisen Vantaan Itä-Hakkilassa sekä Lempäälässä. Koulussa suurin osa aineista ei kiinnostanut häntä, ja hän kävi vain kansa- ja oppikoulun.[3]
Musiikista Silvennoinen kiinnostui teini-iässä. Esikuvia olivat erityisesti Elvis Presley ja Cliff Richard, joita jäljitellen hän äänitti laulujaan nauhalle. Hän myös osallistui menestyksekkäästi Romantino-laulukilpailuun. Vapaa-ajallaan Silvennoinen liikkui Helsingin Haagassa samoissa piireissä kuin esimerkiksi Arto Sotavalta ja Cisse Häkkinen. Teini-iässään Silvennoinen toimi mannekiinina nuorisoliikkeiden näytöksissä sekä yksittäisissä paitakuvauksissa. Hän kuitenkin lopetti rahan hankkimisen muodin kautta, koska se alkoi hävettää häntä liikaa.[3]
Jorma Helianderin avulla Silvennoinen päätyi 1960-luvun lopulla erään ruotsalaisorkesterin solistiksi. Hieman myöhemmin hän esiintyi erään tšekkoslovakialaisen yhtyeen kanssa. Kesällä 1968 Suomea kiersi Salomon-show, mutta täysin tuntemattoman nuoren artistin kiertueen menestys jäi rajalliseksi.[3]
Levytysuran alkuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäiset vakavat levytyssopimusneuvottelut Salomon kävi EMIn kanssa. Keskustelut etenivät aina levytysmateriaalin valintaan saakka, mutta sopimus kaatui Salomonin asepalvelukseen. Levytysten julkaisu ei tuntunut järkevältä tilanteessa, jossa artisti siirtyy vuodeksi armeijaan.[3]
Salomon solmi vuonna 1971 levytyssopimuksen Fonovoxin kanssa.[3] Salomon oli kuullut isältään kyseisen yhtiön etsivän uusia solisteja, jolloin Salomon sopi tapaamisen yhtiön johtajan Henry Haapalaisen kanssa. Ensimmäiset levytykset tehtiin keväällä 1971, jolloin nauhoitettiin kappaleet ”Itkeä ei saa”, ”Päivä uuteen vaihtuu”, ”Ei parempaa” ja ”Pitkä tie”. Ne kaikki ilmestyivät Fonovoxin ensimmäisellä albumijulkaisulla, kokoelmalevyllä Kotimainen sarja 1. Salomonin lauluosuudet nauhoitettiin ruokatunneilla, koska hän ei onnistunut saamaan työpaikaltaan vapaata. Salomonin mielestä levytetyt kappaleet eivät myöskään sopineet hänen äänelleen.[4]
Kappaleet ”Itkeä ei saa” ja ”Päivä uuteen vaihtuu” julkaistiin tuoreeltaan myös singlenä. A-puoli ”Itkeä ei saa” oli Jarmo Jylhän säveltämä ja sanoittama, ja se sai hyvän vastaanoton. RAY tilasi sitä 1 500 kappaletta, minkä lisäksi se oli yksi Sävelradion vuoden toivotuimmista kappaleista.[4] Mediassa Salomonista alettiin povata seuraavaa suurtaa poptähteä. Elokuussa 1971 hän oli nuortenlehti Suosikin kannessa, ja seuraavana vuonna Salomon äänestettiin Suomen kolmanneksi suosituimmaksi poplaulajaksi.[5]
Vuonna 1972 ilmestyi single Ei parempaa / Pitkä tie, joka jäi selvästi edeltäjäänsä vähemmälle huomiolle. Yhteistyö Fonovoxin kanssa päättyi ensimmäisen kerran näihin aikoihin, sillä Salomon olisi halunnut työskennellä nopeammin. Pian artisti kävi neuvotteluja useammankin levy-yhtiön kanssa.[5]
Salomon sai syksyllä 1972 Jeesuksen pääroolin Tampereen Työväen Teatterin tuottamassa ja Reijo Paukun ohjaamassa musikaalissa Jeesus Kristus Superstar. Salomon on kertonut musikaalin tekoon liittyneen monia vastoinkäymisiä. Monella oli vahva näkemys esimerkiksi siitä, että Salomon olisi valittu rooliin ainoastaan ulkonäkönsä takia ja että esitys tulisi kaatumaan häneen.[5] Ongelmana Salomon piti myös esityspaikkana toiminutta jäähallia sen akustiikan ja yleisön kaukaisen sijoittumisen vuoksi.[6]
Salomon levytti vuonna 1973 Aarno Ranisen Finnsound-levymerkille singlen Laulaa saa / Suloinen hymy. Sävellyksen tekivät Tom Öhling ja Frank Robson, sanoituksen Salomon itse. Single jäi vähälle huomiolle, minkä lisäksi ongelmia aiheutti levy-yhtiön hidas aikataulu. Salomonin ja Finnsoundin yhteistyö päättyikin tähän yhteen singleen.[6]
| ” | ”Unisatu” ja hukkuminen on ne mun kaksi parasta hittiä, joista minut tullaan muistamaan. | ” |
– Salomon haastattelussa vuonna 1995.[6] | ||
Salomonin hiipuvalle uralle haettiin nostetta lavastetulla hukkumiskuolemalla. Elokuun 15. päivänä 1973 Ilta-Sanomat uutisoi poplaulajan katoamisesta Espoon Haukilahden uimarannalla – jäljellä oli vain rannalle jäänyt vaatemytty. Tapaus aiheutti suuren kohun, ja poliisi aloitti välittömästi laulajan etsinnät, vaikka todellisuudessa Salomon piileskeli lehtimoguli Urpo Lahtisen huvilan saunamökissä yhdessä toimittaja Hellevi Jussilan kanssa. Lehti kirjoitti tapauksesta näkyvästi viikon ajan, kunnes Salomon kyllästyi piileskelyyn ja palasi julkisuuteen. Tempaus ei kuitenkaan edistänyt Salomonin uraa, vaan päinvastaisesti monet keikkajärjestäjät peruivat sovittuja esiintymisiä. Viimeisessä lehtihaastattelussaan heinäkuussa 1995 Salomon vähätteli omaa osuuttaan tapauksessa. Hänen mukaansa lavastuksen järjestely ja suunnittelu olivat peräisin valokuvaaja Olavi Kaskisuolta, joka oli uhonnut nuoren artistin tulevan tempun myötä tähdeksi. Myös rannalta löytyneet vaatteet olivat Kaskisuon, vaikka niiden yhteydestä löydetyt henkilökortti ja avaimet kuuluivatkin Salomonille.[6] Muusikko-tuottaja Seppo Rannikko on sanonut, että Salomon on ”Suomen ainoa laulaja, joka on noussut hukkumalla pinnalle”.[7]
Hukkumisepisodin jälkeen Salomon solmi levytyssopimuksen Matin ja Tepon uuden M & T Productionsin kanssa. Vuonna 1974 sen kautta ilmestyi single Mentiin seslonkiin / Valvoin koko yön, jonka A-puoli oli käännös Elvis Presleyn hitistä ”I Need Your Love Tonight” ja B-puoli Matin ja Tepon kirjoittama kappale, jonka he vuotta myöhemmin levyttivät itsekin. Vaikka Salomon piti ”Mentiin seslonkiin” -kappaletta eräänä uransa parhaista levytyksistä, jäi se edeltäjiensä tavoin vähälle huomiolle.[8]
”Unisatu” ja nousu huipulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uran hiipuessa Salomon elätti itsensä puhelinmyyjänä. Hän kuitenkin palasi vuonna 1975 Fonovoxille. Uusi kahden vuoden levytyssopimus takasi Salomonille hyvät rojaltit sekä levymyynnistä riippumattoman korkean takuusumman. Samana vuonna Salomon osallistui Syksyn sävel -kilpailuun Henry Haapalaisen säveltämällä ja sanoittamalla kappaleella ”Unisatu”.[8] Se sijoittui kilpailun toiseksi ja sai lähes kolmanneksen äänistä. ”Unisatu” julkaistiin myös singlenä B-puolenaan vanhempi kappale ”Ei parempaa”. Single ylsi myyntilistalla viidenneksi. Suosion myötä Salomonin tulot kasvoivat merkittävästi.[9]
Läpimurtohitin myötä Salomon aloitti ensimmäisten suomalaisten artistien joukossa tavaratalokeikat. Artistin eräänlaiseksi tavaramerkiksi olivat jo muodostuneet tiukat sikamokka-asut. Media antoikin laulajalle lisänimen ”Seksi-Salomon”. Keikkoja Salomon teki 1970-luvulla muun muassa Separaattori- ja Jig-Saw-yhtyeiden säestämänä.[9]
Salomon pääsi tekemään myös ensimmäistä pitkäsoittoaan, jota oli suunniteltu jo ennen ”Unisadun” menestystä. Sen valmistumista kuitenkin viivästyttivät Salomonin ja Henry Haapalaisen erimielisyydet albumin sisällöstä. Esikoisalbumi Salomon ilmestyi lopulta vuonna 1976. Sillä oli seitsemän suomenkielistä ja viisi englanninkielistä kappaletta.[9] Levyn singlejulkaisut olivat samana vuonna ilmestyneet Enkeli / Maria Maria ja You’re the Devil in Disguise / Diana. Albumia myytiin noin 7 000 – 8 000 kappaletta.[10]
Salomonin seuraava albumi oli vuonna 1977 ilmestynyt Malaya, jolla säestäjänä on pääasiassa Paradise-yhtye. Malaya oli tyylillisesti edeltäjäänsä yhtenäisempi kokonaisuus, joka jälleen sisälsi niin englannin- kuin suomenkielisiäkin kappaleita. Albumin singlejulkaisun A-puoli oli Salomonin itse kirjoittama nimikappale ”Malaya” B-puolenaan tuottaja Henry Haapalaisen kirjoittama ”Kuuma yö”.[10]
Vuonna 1978 Salomon toteutti yhden unelmistaan levyttäessään albumillisen Elvis Presleyn kappaleita.[10] Salomon & Paradise -levyn säestäjänä toimi albumin nimen mukaisesti Paradise-yhtye. Lisäksi mukaan otettiin jo Salomonin esikoisalbumilla julkaistu kappale ”You’re the Devil in Disguise”. Salomon voitti Yleisradion kilpailun, jossa etsittiin Suomen parasta Elvis-imitoijaa. Levyltä julkaistiin yksi single, Don’t Be Cruel / Can’t Help Falling in Love with You, jotka olivat ”Teddy Bearin” ohella Salomonin suurimpia suosikkeja ja keikkabravuureja albumin materiaalista. Salomon & Paradise jäi samalla Salomonin viimeiseksi Fonovoxin julkaisemaksi äänitteeksi, sillä levy-yhtiö ajautui konkurssiin samana vuonna 1978.[11]
Fonovoxin työntekijät Jarmo Jylhä ja Erkki Puumalainen perustivat uuden levy-yhtiön, J-P Musiikin, jolle Salomon teki uransa viimeiset levytykset. Vuonna 1979 hän äänitti J-P-Musiikin suosituille Disco City -kokoelmille yhteensä seitsemän kappaletta, jotka koostuivat lähinnä iskelmäcovereista. J-P-Musiikki julkaisi samana vuonna myös kasettiuusintapainoksen vuoden 1976 esikoisalbumista Salomon.[11]
Vuonna 1980 ilmestyi Salomonin neljäs ja viimeinen studioalbumi Uudet tuulet, joka merkitsi siirtymistä edellislevyn rock-linjasta suomi-iskelmään.[11] Uudet tuulet sisälsi myös country-vaikutteita, joita toi mukanaan Kari Kuuva, joka teki levylle viisi sävellystä ja neljä sanoitusta. Albumin menestys jäi kuitenkin verrattain vaisuksi. Siltä julkaistiin myös single Kaunis Marinella / Ei onni suosi pettäjää. Uuden albumin lisäksi Salomon teki vuonna 1980 joukon kokoelmalevytyksiä. 60-luvun suosikki-iskelmät -kokoelmille hän levytti lainakappaleet ”Piilopaikka”, ”Päättyneet on päivät”, ”Delilah” ja ”Pieni nukke”. Näistä viimeksi mainittu julkaistiin myös Uudet tuulet -albumilla ja ”Delilah” vuonna 1980 julkaistun ”Se koskee” -singlen B-puolena. Disco City -kokoelman viidennelle osalle päätyi puolestaan tulkinta Reijo Kallion hitistä ”Viikonloppuisä”. Sen hän levytti poikkeuksellisesti oikealla nimellään Timo Silvennoinen.[12]
Salomon teki vuonna 1981 kaksi levytystä. Disco City -sarjan kahdeksannelle osalle hän tulkitsi Kake Randelinin hitin ”Kirje kotiin” ja Musiikin sävelsatoa -kokoelmalle Kari Kuuvan säveltämän uuden kappaleen ”Juokse hänen luokseen”. Seuraavana vuonna 1982 albumille päätyi kaksi uutta levytystä. Veikko Juntusen kirjoittama kappale ”Aallot lyö” julkaistiin kokoelmalla Maantiehitit ja Kake Randelinin hitti ”Avaa hakas kokoelmalevyllä Hankirallit. Ne jäivät samalla Salomonin viimeisiksi levytyksiksi. Jarmo Jylhän mukaan levytysten loppumiseen vaikutti artistin uskon loppuminen sekä alkoholinkäytön aiheuttamat rajoitukset. Salomon itse totesi saaneensa musiikista kaiken minkä halusikin – päästä keikkailemaan ja levyttämään. Vuonna 1982 ilmestyi myös Salomonin ensimmäinen kokoelma-albumi Nimittäin. Ainoastaan kasettina julkaistu kokoelma sisälsi 12 levytystä vuosilta 1979–1981. Materiaalin pääpaino oli lainakappaleissa. JP-Musiikki julkaisi vuonna 1984 Salomon & Paradise -albumin kasettina nimellä Love Me Tender.[12]
Levytysuran jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Levytysuran päätyttyä Salomon ryhtyi liikemieheksi harjoittamaan laajasti erilaista osto- ja myyntitoimintaa. Yksi niistä oli videofirma, joka myi ja vuokrasi Suomessa videoita. 1980-luvun lopulla Salomon teki lyhytaikaisen paluun J-P-Musiikille, nyt myyntiedustajana.[12]
Vaikka Salomon ei enää levyttänytkään, teki hän edelleen satunnaisesti keikkoja. Hän tosin haaveili uusista levytyksistä 1980- ja 90-lukujen vaihteessa ja teki suomenkielisen demon Del Shannonin hitistä ”Runaway”. Sitä ei kuitenkaan levytetty, koska Frederik ehti julkaista ”Runawaysta” oman versionsa ”Savvoon jäin”.[13]
Salomon kuoli kotonaan 48-vuotiaana 19. marraskuuta 1997. Syynä oli hoitamaton diabetes, jota hän oli jo pidempään sairastanut.[2][13] Hänet on haudattu Kaartin hautausmaalle.[14]
Salomonin kuoleman jälkeen Poptori julkaisi vuonna 1998 kuudentoista suomenkielisen kappaleen CD- ja kasettikokoelman Salomon in Memoriam ja vuonna 2005 CD-levynä Salomonin englanninkielistä tuotantoa nimellä Tribute to Elvis. Näitä molempia albumeja on myyty noin 3 000 kappaletta.[13] Rocket Records julkaisi toukokuussa 2009 kahden CD-levyn kokoelman Unisatu – Kootut levytykset 1971–1980[2] sekä vuonna 2016 digitaalisesti kokoelman Kadonneet laulut, joka sisältää Salomonin 1970- ja 80-lukujen vaihteessa erilaisille kokoelmille levyttämiä kappaleita.[7]
Henkilökuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salomonin yhteistyökumppani Jarmo Jylhä on kuvannut Salomonia äärimmäisen herkäksi ihmiseksi, joka halusi menestystä ja huomiota. Jylhän mukaan alkoholi pilasi hänen uskottavuutensa suurempaa menestystä ajatellen, koska se ei sopinut hänen artistikuvaansa.[13]
Juha Rantala kirjoittaa vuonna 2009 ilmestyneen Unisatu-kokoelman esittelytekstissä, että Salomon ”ei aina edustanut kaikkein helpointa ihmistyyppiä”, ja hänelle oli tyypillistä purkaa yhteistyö riitaisasti mutta palata kuitenkin pian anelemaan töiden jatkamista.[5]
Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Salomonin diskografia
Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Salomon (1976)
- Malaya (1977)
- Salomon & Paradise (1978)
- Uudet tuulet (1980)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Salomon: Unisatu – Kootut levytykset 1971–1980 -CD-levyn kansilehti, kirjoittanut Juha Rantala (Rocket Records ROK-026, 2009)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Latva, Tony & Tuunainen Petri: Iskelmän tähtitaivas. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3.
- ↑ a b c d e Silvast, Arttu: Salomon herää henkiin koottuina levytyksinä 26.5.2009. YLE. Viitattu 7.8.2019.
- ↑ a b c d e Rantala 2009, s. 2.
- ↑ a b Rantala 2009, s. 3.
- ↑ a b c d Rantala 2009, s. 4.
- ↑ a b c d Rantala 2009, s. 5.
- ↑ a b Rocket Recordsin tämän viikon... Facebook. 25.11.2016. Rocket Records. Viitattu 7.8.2019.
- ↑ a b Rantala 2009, s. 6.
- ↑ a b c Rantala 2009, s. 7.
- ↑ a b c Rantala 2009, s. 8.
- ↑ a b c Rantala 2009, s. 9.
- ↑ a b c Rantala 2009, s. 10.
- ↑ a b c d Rantala 2009, s. 11.
- ↑ Helsingin seurakuntayhtymän hautahaku Hautahaku. Viitattu 25.1.2024.
- ↑ Salomon Veikkotiitto.fi. Veikko Tiitto. Viitattu 9.8.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Salomonin esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Salomonin sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Salomonin sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
| ||||||||||||||
