PBY Catalina

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Consolidated PBY Catalina
Consolidated Catalina 1985.jpg
Kuvaus
Rooli Meritiedustelukone, partiointi, Pommikone
Miehistö 9
Ensilento 28. maaliskuuta 1935
Käyttöönottovuosi 1936
Valmistaja Consolidated Aircraft
Valmistusmäärä 4 051
Mitat
Pituus 19,46 m
Kärkiväli 31,70 m
Korkeus 6,15 m
Siiven pinta-ala 130 m²
Paino
Tyhjäpaino 9 485 kg
Suurin lentoonlähtöpaino 16 066 kg
Voimanlähde
Moottori 2× Pratt & Whitney R-1830-92 Twin Wasp
Teho 895 kW (1 200) hv
Suorituskyky
Suurin nopeus 314 km/h
Lentomatka 5 700 km
Lakikorkeus 4 000 m
Nousunopeus 5,1 m/s
Siipikuorma 123,6 kg/m²
Aseistus
Konekiväärit 3 x 7,62 mm
2 x 12,7 mm
Pommit 1 814 kg
Syvyyspommit 4kpl

Consolidated PBY Catalina oli yhdysvaltalainen lentovene, jota käytettiin toisessa maailmansodassa. Sitä käytettiin meritiedustelukoneena, kuljetuskoneena ja pommikoneena pudottaen tavallisia pommeja, syvyyspommeja ja torpedoja. PB on lyhenne sanoista Patrol Bomber (Tiedustelupommittaja) ja Y on Consolidated-lentokonetehtaan tunnus.

Kone teki ensilentonsa 28. maaliskuuta 1935, jolloin sen hyvät ominaisuudet varmistuivat ja Yhdysvaltain laivasto tilasi ensimmäisessä erässa 166 konetta. Nimi "Catalina" keksittiin vasta kun kone oli Royal Air Forcen käytössä.

Konetta valmistettiin Yhdysvalloissa ja Kanadassa sekä lisenssillä Neuvostoliitossa nimellä GST. Catalina palveli kaikilla sotanäyttämöillä toisessa maailmansodassa.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PBY oli monipuolinen ja loistava lentovene, se esimerkiksi löysi Saksalaisen Taistelulaiva Bismarckin, seurasi sitä ja esti sen pakoonpääsemisen Saksan miehittämiin satamiin Ranskassa sekä löysi japanilaiset lentotukialukset Midwayn taistelussa.

Konetyyppiä käytettiin myös liittoutuneiden laivojen turvana Saksan sukellusveneitä vastaan Atlantilla. Tämä oli ensimmäinen kokeilu myöhemmin mustan taivaan sukellusveneentorjunta -nimellä kutsutusta puolustustaktiikasta, jossa mahdollisimman runsaalla ilma-aseen läsnäololla pyritään ehkäisemään vastapuolen sukellusveneiden toimintaa.

PBY pystyi lentämään yhtäjaksoisesti 18 tuntia tai lisäpolttoainesäiliöillä jopa 24 tuntia, joten se soveltui erinomaisesti tällaiseen työhön.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain laivasto tilasi koneen prototyypin, Consolidated Malli 28 Catalinan, ensimmäisen kerran vuonna 1933 ja prototyyppi lensi kaksi vuotta myöhemmin maaliskuussa 1935. Malli oli hyvin lupaava ja suoritettuaan koelentonsa se vakiinnutti yhtämittaiseksi lentomatkaennätykseksi 5508 km. Massavalmistus alkoi välittömästi, ja toimitus Yhdysvaltain laivastolle alkoi lokakuussa 1936. Progressiivinen parantelu antoi tulokseksi uusia versioita ja tärkeä tuotantotyyppi, PBY-5 lentovene, toimitettiin vuonna 1940.

Vuonna 1939 Ison-Britannian ilmailuministeriö hankki yhden malli 28:n ja sodan puhjetessa tilasi 50 lisää, ensimmäiset n. 500 koneesta, joita kuninkaalliset ilmavoimat tulivat käyttämään.

Rannikko-osaston Catalinat tulivat palvelukseen vuonna 1941. Yksi niiden ensimmäisistä tehtävistä oli saman vuoden toukokuussa, kun joukko-osasto 1209:n Catalina havaitsi saksalaisen taistelulaiva Bismarckin.

Vuoden 1939 loppupuolella aloitettiin suunnitella maihinnousuversiota, PBY-6A, joka ilmestyi käyttöön vuonna 1944, ja kun tämän mallin valmistus päättyi vuotta myöhemmin, oli Catalinaa valmistettu yli 3300 kappaletta.

Catalinalla on vaikuttava sota-ansiorekisteri kaikilla rintamilla Tyynellä valtamereltä aina Venäjälle saakka: uransa aikana konetyyppi tuhosi yhteensä 196 U-venettä, sen lisäksi pelasti satoja liittoutuneiden lentokoneiden miehistöjä.

Kokonaan mustiksi maalatut Yhdysvaltain laivaston PBY-5A:t, jotka tunnettiin nimellä "Black Cats" (Mustat Kissat), olivat käytössä Tyynellä valtamerellä häiritsemässä japanilaisia laivoja yöllä.

Catalinaa käyttäneet maat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]