NHL-kausi 1976–1977

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

NHL-kausi 1976–1977 oli National Hockey Leaguen historian 60. kausi. Sen aikana 18 NHL-joukkuetta pelasi kukin 80 runkosarjaottelua.[1] Stanley Cupin voitti Montreal Canadiens, joka kukisti finaalisarjassa Boston Bruinsin otteluvoitoin 4–0.[2] Kyseessä oli NHL:n olemassaolon aikana Canadiensin 19. ja seuran koko historian 20. Stanley Cup -mestaruus.[3][4]

Kaudeksi 1976–1977 California Seals vaihtoi paikkakuntaa, ja siitä tuli Cleveland Barons. Myös Kansas City Scouts muutti, ja siitä tuli Colorado Rockies.[5] Kaudella 1976–1977 Scotty Bowmanin valmentama Montreal Canadiens teki historiaa voittamalla ensimmäisenä NHL-joukkueena 60 runkosarjaottelua.[6] Vahvalla puolustuksella ja Vezina Trophy -palkitulla maalivahtikaksikolla varustettu Canadiens hävisi kauden aikana ainoastaan kahdeksan ottelua, mikä oli saavutus, johon edes 1980-luvulla NHL:ää hallinnut Edmonton Oilers ei kyennyt.[6][7] Päästettyjä maaleja joukkueella oli vain 171. Syksyllä 1976 moni tärkeä Canadiens-pelaaja oli ollut mukana Kanadan voittoisassa joukkueessa vuoden 1976 Kanada-cupissa ja saanut sitä kautta lisää itseluottamusta.[6]

Runkosarjan pistepörssin voitti Montreal Canadiensin hyökkääjä Guy Lafleur, joka keräsi kaikkiaan 136 tehopistettä pelaamissaan 80 ottelussa.[8][9] Plus/miinus-tilaston ykkönen oli Norris-palkinnon saanut Canadiens-puolustaja Larry Robinson.[9] Saman joukkueen Steve Shutt teki puolestaan eniten runkosarjamaaleja, yhteensä 60 kappaletta.[9] NHL-palkinnoista Guy Lafleurille myönnettiin Art Ross Trophyn ohella Hart Memorial Trophy ja Lester B. Pearson Award.[10][11][12] Lisäksi hänet valittiin liigan ykköstähdistöön.[9] Lafleur voitti myös pudotuspelien pistepörssin. Hän teki 14 pudotuspeliottelussa yhteensä 26 tehopistettä, joista 9 oli maaleja ja 17 syöttöpisteitä.[13] Suoritustensa myötä Lafleur arvostettiin pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi, ja hän sai Conn Smythe Trophyn.[9][14]

Sisällysluettelo

Runkosarja [muokkaa]

Lyhenteiden selitys: O = pelatut ottelut, V = voitot, H = häviöt, T = tasapelit, Pist. = pisteet, + = tehdyt maalit, − = päästetyt maalit. Pudotuspeleihin päässeet joukkueet on lihavoitu.

Prince of Wales -konferenssi [muokkaa]

Adams-divisioona O V H T Pist. + −
Boston Bruins 80 49 23 8 106 312 240
Buffalo Sabres 80 48 24 8 104 301 220
Toronto Maple Leafs 80 33 32 15 81 301 285
Cleveland Barons 80 25 42 13 63 240 292
Norris-divisioona O V H T Pist. + −
Montreal Canadiens 80 60 8 12 132 387 171
Los Angeles Kings 80 34 31 15 83 271 241
Pittsburgh Penguins 80 34 33 13 81 240 252
Washington Capitals 80 24 42 14 62 221 307
Detroit Red Wings 80 16 55 9 41 183 309

[1][9]

Clarence Campbell -konferenssi [muokkaa]

Patrick-divisioona O V H T Pist. + −
Philadelphia Flyers 80 48 16 16 112 323 213
New York Islanders 80 47 21 12 106 288 193
Atlanta Flames 80 34 34 12 80 264 265
New York Rangers 80 29 37 14 72 272 310
Smythe-divisioona O V H T Pist. + −
St. Louis Blues 80 32 39 9 73 239 276
Minnesota North Stars 80 23 39 18 64 240 310
Chicago Black Hawks 80 26 43 11 63 240 298
Vancouver Canucks 80 25 42 13 63 235 294
Colorado Rockies 80 20 46 14 54 226 307

[1][9]

Runkosarjan pistepörssi [muokkaa]

Lyhenteiden selitys: O = pelatut ottelut, M = maalit, S = syötöt, Pist. = pisteet, RM = rangaistusminuutit

Pelaaja Joukkue O M S Pist. RM
Guy Lafleur Montreal Canadiens 80 56 80 136 20
Marcel Dionne Los Angeles Kings 80 53 69 122 12
Steve Shutt Montreal Canadiens 80 60 45 105 28
Rick MacLeish Philadelphia Flyers 79 49 48 97 42
Gilbert Perreault Buffalo Sabres 80 39 56 95 30
Timothy Young Minnesota North Stars 80 29 66 95 58
Jean Ratelle Boston Bruins 78 33 61 94 22
Lanny McDonald Toronto Maple Leafs 80 46 44 90 77
Darryl Sittler Toronto Maple Leafs 73 38 52 90 89
Bobby Clarke Philadelphia Flyers 80 27 63 90 71

[8]

Pudotuspelit [muokkaa]

  1. kierros Puolivälierät Välierät Stanley Cup -finaali
                                     
        
  1  Montreal Canadiens 4  
    10  St. Louis Blues 0  
      
        
  1  Montreal Canadiens 4  
  4  New York Islanders 2  
4  New York Islanders 2  
12  Chicago Black Hawks 0  
  4  New York Islanders 4
    5  Buffalo Sabres 0  
5  Buffalo Sabres 2
11  Minnesota North Stars 0  
  1  Montreal Canadiens 4
  3  Boston Bruins 0
        
        
  2  Philadelphia Flyers 4
    8  Toronto Maple Leafs 2  
7  Pittsburgh Penguins 1
8  Toronto Maple Leafs 2  
  2  Philadelphia Flyers 0  
  3  Boston Bruins 4    
        
        
  3  Boston Bruins 4       
    6  Los Angeles Kings 2         
6  Los Angeles Kings 2
9  Atlanta Flames 1  

[2]

Pudotuspelien pistepörssi [muokkaa]

Lyhenteiden selitys: O = pelatut ottelut, M = maalit, S = syötöt, Pist. = pisteet, RM = rangaistusminuutit

Pelaaja Joukkue O M S Pist. RM
Guy Lafleur Montreal Canadiens 14 9 17 26 6
Darryl Sittler Toronto Maple Leafs 9 5 16 21 4
Jacques Lemaire Montreal Canadiens 14 7 12 19 6
Steve Shutt Montreal Canadiens 14 8 10 18 2
Lanny McDonald Toronto Maple Leafs 9 10 7 17 6
Jean Ratelle Boston Bruins 14 5 12 17 4
Bill Harris New York Islanders 12 7 7 14 8
Marcel Dionne Los Angeles Kings 9 5 9 14 2
Robert Dailey Philadelphia Flyers 10 4 9 13 15
Rick MacLeish Philadelphia Flyers 10 4 9 13 2

[13]

NHL-palkinnot [muokkaa]

Prince of Wales Trophy: Montreal Canadiens [15]
Clarence S. Campbell Bowl: Philadelphia Flyers [16]
Art Ross Trophy: Guy Lafleur, Montreal Canadiens [12]
Bill Masterton Memorial Trophy: Ed Westfall, New York Islanders [17]
Calder Memorial Trophy: Willi Plett, Atlanta Flames [18]
Conn Smythe Trophy: Guy Lafleur, Montreal Canadiens [14]
Hart Memorial Trophy: Guy Lafleur, Montreal Canadiens [11][19]
Jack Adams Award: Scotty Bowman, Montreal Canadiens [20]
James Norris Memorial Trophy: Larry Robinson, Montreal Canadiens [21]
Lady Byng Memorial Trophy: Marcel Dionne, Los Angeles Kings [22]
Lester B. Pearson Award: Guy Lafleur, Montreal Canadiens [10]
Vezina Trophy: Ken Dryden ja Michel Larocque, Montreal Canadiens [7]
Lester Patrick Trophy: Murray A. Armstrong, John Bucyk, John Mariucci [23][24]

Tähdistökentälliset [muokkaa]

Ykköstähtikenttä   Pelipaikka   Kakkostähtikenttä
Ken Dryden, Montreal Canadiens maalivahti Rogie Vachon, Los Angeles Kings
Larry Robinson, Montreal Canadiens puolustaja Guy Lapointe, Montreal Canadiens
Börje Salming, Toronto Maple Leafs puolustaja Denis Potvin, New York Islanders
Marcel Dionne, Los Angeles Kings keskushyökkääjä Gilbert Perreault, Buffalo Sabres
Steve Shutt, Montreal Canadiens vasen laitahyökkääjä Rick Martin, Buffalo Sabres
Guy Lafleur, Montreal Canadiens oikea laitahyökkääjä Lanny McDonald, Toronto Maple Leafs

[9]

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ a b c 1976–1977 Standings NHL.com. NHL. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  2. ↑ a b 1976–77 NHL Playoff Results HockeyDB.com. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  3. ↑ Stanley Cup No. 20 Canadiens.com. Club de hockey Canadien, Inc. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  4. ↑ Fitzpatrick, Jamie: Most Stanley Cup Wins by Team About.com. 13.6.2012. The New York Times Company. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  5. ↑ NHL Expansion / Relocation Timeline (1976) DetroitHockey.Net. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  6. ↑ a b c Allen, Kevin: Rink Rap: ’76–77 Canadiens were Patriots of their day USATODAY.com. 18.1.2008. USA TODAY. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  7. ↑ a b Vezina Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  8. ↑ a b 1976–1977 – Regular Season – Stats NHL.com. NHL. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  9. ↑ a b c d e f g h 1976–77 NHL Season Summary Hockey-Reference.com. Sports Reference LLC. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  10. ↑ a b Ted Lindsay Award (formerly Lester B. Pearson Award) NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  11. ↑ a b Fitzpatrick, Jamie: NHL Most Valuable Player: List of Hart Trophy Winners About.com. 2012. The New York Times Company. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  12. ↑ a b Art Ross Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  13. ↑ a b 1976–1977 – Playoffs – Stats NHL.com. NHL. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  14. ↑ a b Conn Smythe Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  15. ↑ Prince of Wales Trophy NHL.com. NHL. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  16. ↑ Clarence S. Campbell Bowl NHL.com. NHL. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  17. ↑ Bill Masterton Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  18. ↑ Calder Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  19. ↑ Hart Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  20. ↑ Jack Adams Award NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  21. ↑ James Norris Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  22. ↑ Lady Byng Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  23. ↑ Lester Patrick Trophy NHL.com. NHL. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
  24. ↑ Murray Alexander Armstrong Legendsofhockey.net. Hockey Hall of Fame and Museum. Viitattu 20.7.2012. (englanniksi)
National Hockey Leaguen kaudet
1910-luku 1917–18 1918–19 1919–20
1920-luku 1920–21 1921–22 1922–23 1923–24 1924–25 1925–26 1926–27 1927–28 1928–29 1929–30
1930-luku 1930–31 1931–32 1932–33 1933–34 1934–35 1935–36 1936–37 1937–38 1938–39 1939–40
1940-luku 1940–41 1941–42 1942–43 1943–44 1944–45 1945–46 1946–47 1947–48 1948–49 1949–50
1950-luku 1950–51 1951–52 1952–53 1953–54 1954–55 1955–56 1956–57 1957–58 1958–59 1959–60
1960-luku 1960–61 1961–62 1962–63 1963–64 1964–65 1965–66 1966–67 1967–68 1968–69 1969–70
1970-luku 1970–71 1971–72 1972–73 1973–74 1974–75 1975–76 1976–77 1977–78 1978–79 1979–80
1980-luku 1980–81 1981–82 1982–83 1983–84 1984–85 1985–86 1986–87 1987–88 1988–89 1989–90
1990-luku 1990–91 1991–92 1992–93 1993–94 1994–95 1995–96 1996–97 1997–98 1998–99 1999–00
2000-luku 2000–01 2001–02 2002–03 2003–04 2004–05 2005–06 2006–07 2007–08 2008–09 2009–10
2010-luku 2010–11 2011–12 2012–13
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=NHL-kausi_1976–1977&oldid=13116917