NHL-kausi 1969–1970

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ray Lussierin ottama valokuva Bobby Orrin ilmalennosta, joka tapahtui vuoden 1970 Stanley Cup -mestaruuden ratkaisseen jatkoaikamaalin yhteydessä. Kuva on yksi jääkiekkohistorian tunnetuimmista.

NHL-kausi 1969–1970 oli National Hockey Leaguen historian 53. kausi. Sen aikana 12 NHL-joukkuetta pelasi kukin 76 runkosarjaottelua.[1] Stanley Cupin voitti Boston Bruins, joka kukisti finaalisarjassa St. Louis Bluesin otteluvoitoin 4–0.[2] Kyseessä oli Bruinsin historian neljäs Stanley Cup -mestaruus.[3] Finaalisarjan ratkaisu tapahtui 10. toukokuuta 1970 pelatussa neljännessä ottelussa jatkoajan 40. sekunnilla, kun Bruinsin puolustaja Bobby Orr ohjasi hänelle maalin takaa syötetyn kiekon maaliin.[4] Tässä yhteydessä koukatuksi joutunut Orr lensi samalla ilmassa kädet levällään, ja jäälle laskeutumisen jälkeen hänen joukkueensa muut jäsenet kasaantuivat hänen päälleen.[4][5] Valokuvasta, jonka Boston Record Americanin kuvaaja Ray Lussier otti Orrin ilmalennosta, tuli jääkiekkohistorian tunnetuimpia.[5][6]

Samalla kaudella Bobby Orr voitti runkosarjan pistepörssin. Hän teki pelaamissaan 76 ottelussa 120 tehopistettä, joista 33 oli maaleja ja 87 syöttöpisteitä.[7] Näin Orrista tuli ensimmäinen NHL:n pistepörssin voittanut puolustaja.[8] Art Ross Trophyn ohella hänelle myönnettiin Hart Memorial Trophy, Norris-palkinto sekä pudotuspelien arvokkaimmalle pelaajalle annettava Conn Smythe Trophy.[9][10] Orr on jääkiekkohistorian ainoa pelaaja, joka on pystynyt voittamaan kaikki neljä edellä mainittua palkintoa samalla kaudella.[11] Lisäksi Orr oli plus/miinus-tilaston ykkönen.[10] Sports Illustrated -lehti valitsi hänet saavutustensa perusteella vuoden 1970 urheilijaksi.[4][8]

Kaudella 1969–1970 Vezina Trophyn sai Chicago Black Hawksin maalilla torjunut Tony Esposito, jolle myönnettiin myös Calder Memorial Trophy.[12][13] Pudotuspelien pistepörssin ykkönen oli Boston Bruinsin keskushyökkääjä Phil Esposito, joka teki 14 ottelussa kaikkiaan 27 tehopistettä, joista 13 oli maaleja ja 14 syöttöpisteitä.[14]

Runkosarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhenteiden selitys: O = pelatut ottelut, V = voitot, H = häviöt, T = tasapelit, Pist. = pisteet, + = tehdyt maalit, − = päästetyt maalit. Pudotuspeleihin päässeet joukkueet on lihavoitu.

Itäinen divisioona O V H T Pist. +
Chicago Black Hawks 76 45 22 9 99 250 170
Boston Bruins 76 40 17 19 99 277 216
Detroit Red Wings 76 40 21 15 95 246 199
New York Rangers 76 38 22 16 92 246 189
Montreal Canadiens 76 38 22 16 92 244 201
Toronto Maple Leafs 76 29 34 13 71 222 242
Läntinen divisioona O V H T Pist. +
St. Louis Blues 76 37 27 12 86 224 179
Pittsburgh Penguins 76 26 38 12 64 182 238
Minnesota North Stars 76 19 35 22 60 224 257
Oakland Seals 76 22 40 14 58 169 243
Philadelphia Flyers 76 17 35 24 58 197 225
Los Angeles Kings 76 14 52 10 38 168 290

[1][10]

Runkosarjan pistepörssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhenteiden selitys: O = pelatut ottelut, M = maalit, S = syötöt, Pist. = pisteet, RM = rangaistusminuutit

Pelaaja Joukkue O M S Pist. RM
Bobby Orr Boston Bruins 76 33 87 120 125
Phil Esposito Boston Bruins 76 43 56 99 50
Stan Mikita Chicago Black Hawks 76 39 47 86 50
Phil Goyette St. Louis Blues 72 29 49 78 16
Walt Tkaczuk New York Rangers 76 27 50 77 38
Jean Ratelle New York Rangers 75 32 42 74 28
Red Berenson St. Louis Blues 67 33 39 72 38
Jean-Paul Parise Minnesota North Stars 74 24 48 72 72
Gordie Howe Detroit Red Wings 76 31 40 71 58
Frank Mahovlich Detroit Red Wings 74 38 32 70 59

[7]

Pudotuspelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  Puolivälierät Välierät Stanley Cup -finaali
                           
  1  Chicago Black Hawks 4  
3  Detroit Red Wings 0  
  1  Chicago Black Hawks 0  
Itäinen divisioona
  2  Boston Bruins 4  
2  Boston Bruins 4
  4  New York Rangers 2  
    I2  Boston Bruins 4
  L1  St. Louis Blues 0
  1  St. Louis Blues 4  
3  Minnesota North Stars 2  
  1  St. Louis Blues 4
Läntinen divisioona
  2  Pittsburgh Penguins 2  
2  Pittsburgh Penguins 4
  4  Oakland Seals 0  

[2]

Pudotuspelien pistepörssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhenteiden selitys: O = pelatut ottelut, M = maalit, S = syötöt, Pist. = pisteet, RM = rangaistusminuutit

Pelaaja Joukkue O M S Pist. RM
Phil Esposito Boston Bruins 14 13 14 27 16
Bobby Orr Boston Bruins 14 9 11 20 14
John Bucyk Boston Bruins 14 11 8 19 2
John McKenzie Boston Bruins 14 5 12 17 35
Fred Stanfield Boston Bruins 14 4 12 16 6
Ab McDonald St. Louis Blues 16 5 10 15 13
Phil Goyette St. Louis Blues 16 3 11 14 6
Larry Keenan St. Louis Blues 16 7 6 13 0
Frank St. Marseille St. Louis Blues 15 6 7 13 4
Ken Hodge Boston Bruins 14 3 10 13 7

[14]

NHL-palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prince of Wales Trophy: Chicago Black Hawks [15]
Clarence S. Campbell Bowl: St. Louis Blues [16]
Art Ross Trophy: Bobby Orr, Boston Bruins [17]
Bill Masterton Memorial Trophy: Pit Martin, Chicago Black Hawks [18]
Calder Memorial Trophy: Tony Esposito, Chicago Black Hawks [13]
Conn Smythe Trophy: Bobby Orr, Boston Bruins [9]
Hart Memorial Trophy: Bobby Orr, Boston Bruins [19][20]
James Norris Memorial Trophy: Bobby Orr, Boston Bruins [21]
Lady Byng Memorial Trophy: Phil Goyette, St. Louis Blues [22]
Vezina Trophy: Tony Esposito, Chicago Black Hawks [12]
Lester Patrick Trophy: James C. V. Hendy, Edward W. Shore [23]

Tähdistökentälliset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ykköstähtikenttä   Pelipaikka   Kakkostähtikenttä
Tony Esposito, Chicago Black Hawks maalivahti Ed Giacomin, New York Rangers
Bobby Orr, Boston Bruins puolustaja Carl Brewer, Detroit Red Wings
Brad Park, New York Rangers puolustaja Jacques Laperrière, Montreal Canadiens
Phil Esposito, Boston Bruins keskushyökkääjä Stan Mikita, Chicago Black Hawks
Bobby Hull, Chicago Black Hawks vasen laitahyökkääjä Frank Mahovlich, Detroit Red Wings
Gordie Howe, Detroit Red Wings oikea laitahyökkääjä John McKenzie, Boston Bruins

[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b 1969–1970 Standings NHL.com. NHL. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  2. a b 1969–70 NHL Playoff Results HockeyDB.com. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  3. Fitzpatrick, Jamie: Most Stanley Cup Wins by Team About.com. 13.6.2012. The New York Times Company. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  4. a b c Number Four, Bobby Orr (Did You Know?) CBC.ca. CBC. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  5. a b Schwartz, Larry: Orr brought more offense to defense ESPN.com. 22.7.2012. ESPN Internet Ventures. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  6. Schwartz, Larry: Orr’s great goal ESPN.com. ESPN Internet Ventures. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  7. a b 1969–1970 – Regular Season – Stats NHL.com. NHL. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  8. a b Bobby Orr – 1970 – Back in Time: April 6 Sportsillustrated.cnn.com. Time Inc. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  9. a b Conn Smythe Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  10. a b c d 1969–70 NHL Season Summary Hockey-Reference.com. Sports Reference LLC. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  11. Kelley, Jim: Greatness undiminished Sportsillustrated.cnn.com. 20.3.2008. Time Inc. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  12. a b Vezina Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  13. a b Calder Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  14. a b 1969–1970 – Playoffs – Stats NHL.com. NHL. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  15. Prince of Wales Trophy NHL.com. NHL. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  16. Clarence S. Campbell Bowl NHL.com. NHL. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  17. Art Ross Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  18. Bill Masterton Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  19. Fitzpatrick, Jamie: NHL Most Valuable Player: List of Hart Trophy Winners About.com. 2012. The New York Times Company. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  20. Hart Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  21. James Norris Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  22. Lady Byng Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  23. Lester Patrick Trophy NHL.com. NHL. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)