NHL-kausi 1947–1948

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

NHL-kausi 1947–1948 oli National Hockey Leaguen historian 31. kausi. Sen aikana kuusi NHL-joukkuetta pelasi kukin 60 runkosarjaottelua.[1][2] Stanley Cupin voitti Toronto Maple Leafs, joka kukisti finaalisarjassa Detroit Red Wingsin otteluvoitoin 4–0. Kyseessä oli Toronton toinen peräkkäinen ja kaikkiaan kolmas mestaruus neljän vuoden sisällä.[3][4]

Runkosarjan pistepörssin ja ensimmäisen kerran jaetun Art Ross Trophyn voitti Montreal Canadiensia edustanut Elmer Lach.[1] Lach keräsi 60 ottelussa yhteensä 61 tehopistettä, joista 30 oli maaleja ja 31 syöttöpisteitä.[5] Ted Lindsay puolestaan voitti maalitilaston 33 osumallaan.[1] Hart Trophyn sai New York Rangersissa keskushyökkääjänä pelannut Buddy O’Connor.[6][7] O’Connorille myönnettiin myös Lady Byng Trophy.[8]

Parhaalle tulokkaalle annettavan Calder Memorial Trophyn sai Detroit Red Wingsin Jim McFadden,[9] joka teki kauden aikana 24 maalia ja antoi 24 maaliin johtanutta syöttöä ja keräsi siis yhteensä 48 tehopistettä.[1] Pudotuspelien pistepörssin voittaja oli Toronto Maple Leafsin Ted Kennedy. Hän teki 9 pudotuspeliottelussa 14 tehopistettä, joista 8 oli maaleja ja 6 maaliin johtaneita syöttöjä.[10]

Runkosarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhenteiden selitys: O = pelatut ottelut, V = voitot, H = häviöt, T = tasapelit, Pist. = pisteet, + = tehdyt maalit, − = päästetyt maalit. Pudotuspeleihin päässeet joukkueet on lihavoitu.

Joukkue O V H T Pist. +
Toronto Maple Leafs 60 32 15 13 77 182 143
Detroit Red Wings 60 30 18 12 72 187 148
Boston Bruins 60 23 24 13 59 167 168
New York Rangers 60 21 26 13 55 176 201
Montreal Canadiens 60 20 29 11 51 147 169
Chicago Black Hawks 60 20 34 6 46 195 225

[1][2]

Runkosarjan pistepörssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhenteiden selitys: O = pelatut ottelut, M = maalit, S = syötöt, Pist. = pisteet, RM = rangaistusminuutit

Pelaaja Joukkue O M S Pist. RM
Elmer Lach Montreal Canadiens 60 30 31 61 72
Buddy O’Connor New York Rangers 60 24 36 60 8
Doug Bentley Chicago Black Hawks 60 20 37 57 16
Gaye Stewart Toronto Maple Leafs,
Chicago Black Hawks
61 27 29 56 83
Max Bentley Chicago Black Hawks,
Toronto Maple Leafs
59 26 28 54 14
Bud Poile Toronto Maple Leafs,
Chicago Black Hawks
58 25 29 54 17
Maurice Richard Montreal Canadiens 53 28 25 53 89
Syl Apps Toronto Maple Leafs 55 26 27 53 12
Ted Lindsay Detroit Red Wings 60 33 19 52 95
Roy Conacher Chicago Black Hawks 52 22 27 49 4
Jim McFadden Detroit Red Wings 60 24 24 48 12
Edgar Laprade New York Rangers 59 13 34 47 7

[5]

Pudotuspelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  Välierät     Stanley Cup -finaali
                 
  1  Toronto Maple Leafs 4  
  3  Boston Bruins 1    
      1  Toronto Maple Leafs 4
      2  Detroit Red Wings 0
  2  Detroit Red Wings 4    
  4  New York Rangers 2  

[11]

Pudotuspelien pistepörssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhenteiden selitys: O = pelatut ottelut, M = maalit, S = syötöt, Pist. = pisteet, RM = rangaistusminuutit

Pelaaja Joukkue O M S Pist. RM
Ted Kennedy Toronto Maple Leafs 9 8 6 14 0
Max Bentley Toronto Maple Leafs 9 4 7 11 0
Pete Horeck Detroit Red Wings 10 3 7 10 12
Jim McFadden Detroit Red Wings 10 5 3 8 10
Syl Apps Toronto Maple Leafs 9 4 4 8 0
Harry Watson Toronto Maple Leafs 9 5 2 7 9
Vic Lynn Toronto Maple Leafs 9 2 5 7 20
Milt Schmidt Boston Bruins 5 2 5 7 2
Howie Meeker Toronto Maple Leafs 9 2 4 6 15
Red Kelly Detroit Red Wings 10 3 2 5 2
Tony Leswick New York Rangers 6 3 2 5 8
Johnny Peirson Boston Bruins 5 3 2 5 0

[10]

NHL-palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

O’Brien Trophy:
(finaalisarjan hävinneelle joukkueelle)
Detroit Red Wings [12]
Prince of Wales Trophy: Toronto Maple Leafs [13]
Art Ross Trophy: Elmer Lach, Montreal Canadiens [14]
Calder Memorial Trophy: Jim McFadden, Detroit Red Wings [9]
Hart Trophy: Buddy O’Connor, New York Rangers [6][7]
Lady Byng Trophy: Buddy O’Connor, New York Rangers [8]
Vezina Trophy:
(vähiten maaleja päästäneen joukkueen maalivahdille)
Turk Broda, Toronto Maple Leafs [15]

Tähdistökentälliset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ykköstähtikenttä   Pelipaikka   Kakkostähtikenttä
Turk Broda, Toronto Maple Leafs maalivahti Frank Brimsek, Boston Bruins
Bill Quackenbush, Detroit Red Wings puolustaja Neil Colville, New York Rangers
Jack Stewart, Detroit Red Wings puolustaja Ken Reardon, Montreal Canadiens
Elmer Lach, Montreal Canadiens keskushyökkääjä Buddy O’Connor, New York Rangers
Ted Lindsay, Detroit Red Wings vasen laitahyökkääjä Gaye Stewart, Chicago Black Hawks
Maurice Richard, Montreal Canadiens oikea laitahyökkääjä Bud Poile, Chicago Black Hawks

[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f 1947–48 NHL Season Summary Hockey-Reference.com. Sports Reference LLC. Viitattu 20.6.2013. (englanniksi)
  2. a b 1947–1948 Standings NHL.com. NHL. Viitattu 20.6.2013. (englanniksi)
  3. Fitzpatrick, Jamie: Most Stanley Cup Wins by Team About.com. 13.6.2012. IAC/InterActiveCorp. Viitattu 20.6.2013. (englanniksi)
  4. Stanley Cup Champions CBSSports.com. 2013. CBS Interactive. Viitattu 20.6.2013. (englanniksi)
  5. a b 1947–1948 – Regular Season – Stats NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 20.6.2013. (englanniksi)
  6. a b Hart Memorial Trophy NHL.com. 2013. NHL. Viitattu 20.6.2013. (englanniksi)
  7. a b Fitzpatrick, Jamie: NHL Most Valuable Player: List of Hart Trophy Winners About.com. 2013. IAC/InterActiveCorp. Viitattu 20.6.2013. (englanniksi)
  8. a b Lady Byng Memorial Trophy NHL.com. 2013. NHL. Viitattu 20.6.2013. (englanniksi)
  9. a b Calder Memorial Trophy NHL.com. 2013. NHL. Viitattu 20.6.2013. (englanniksi)
  10. a b 1947–1948 – Playoffs – Stats NHL.com. NHL. Viitattu 20.6.2013. (englanniksi)
  11. 1947–48 NHL Playoff Results HockeyDB.com. Viitattu 20.6.2013. (englanniksi)
  12. O’Brien Trophy HHOF.com. 2013. Hockey Hall of Fame and Museum. Viitattu 20.6.2013. (englanniksi)
  13. Prince of Wales Trophy NHL.com. NHL. Viitattu 20.6.2013. (englanniksi)
  14. Art Ross Trophy NHL.com. 2013. NHL. Viitattu 20.6.2013. (englanniksi)
  15. Vezina Trophy NHL.com. 2013. NHL. Viitattu 20.6.2013. (englanniksi)