NHL-kausi 1958–1959

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

NHL-kausi 1958–1959 oli National Hockey Leaguen historian 42. kausi. Sen aikana kuusi NHL-joukkuetta pelasi kukin 70 runkosarjaottelua.[1] Stanley Cupin voitti neljännen kerran peräkkäin Toe Blaken valmentama Montreal Canadiens, joka kukisti finaalisarjassa Toronto Maple Leafsin otteluvoitoin 4–1.[2] Kyseessä oli NHL:n olemassaolon aikana Canadiensin 10. ja seuran koko historian 11. Stanley Cup -mestaruus.[3][4]

Runkosarjan pistepörssin ja Art Ross Trophyn voitti Montreal Canadiensin Dickie Moore.[5] Hän keräsi 70 ottelussa kaikkiaan 96 tehopistettä, joista 41 oli maaleja ja 55 syöttöpisteitä.[6] Moore sijoittui myös pudotuspelien pistepörssin ykköseksi. Hän teki 11 pudotuspeliottelussa 17 tehopistettä, joista 5 oli maaleja ja 12 maaliin johtaneita syöttöjä.[7]

Hart Trophyn sai New York Rangersin Andy Bathgate.[8][9] Parhaalle puolustajalle annettava Norris-palkinto myönnettiin puolestaan Montreal Canadiensin Tom Johnsonille.[10] Parhaan tulokkaan Calder Memorial Trophyn vei nimiinsä Johnsonin tavoin Canadiensia edustanut Ralph Backstrom.[11]

Runkosarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhenteiden selitys: O = pelatut ottelut, V = voitot, H = häviöt, T = tasapelit, Pist. = pisteet, + = tehdyt maalit, − = päästetyt maalit. Pudotuspeleihin päässeet joukkueet on lihavoitu.

Joukkue O V H T Pist. +
Montreal Canadiens 70 39 18 13 91 258 158
Boston Bruins 70 32 29 9 73 205 215
Chicago Black Hawks 70 28 29 13 69 197 208
Toronto Maple Leafs 70 27 32 11 65 189 201
New York Rangers 70 26 32 12 64 201 217
Detroit Red Wings 70 25 37 8 58 167 218

[1][5]

Runkosarjan pistepörssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhenteiden selitys: O = pelatut ottelut, M = maalit, S = syötöt, Pist. = pisteet, RM = rangaistusminuutit

Pelaaja Joukkue O M S Pist. RM
Dickie Moore Montreal Canadiens 70 41 55 96 61
Jean Béliveau Montreal Canadiens 64 45 46 91 67
Andy Bathgate New York Rangers 70 40 48 88 48
Gordie Howe Detroit Red Wings 70 32 46 78 57
Ed Litzenberger Chicago Black Hawks 70 33 44 77 37
Bernie Geoffrion Montreal Canadiens 59 22 44 66 30
George Sullivan New York Rangers 70 21 42 63 56
Andy Hebenton New York Rangers 70 33 29 62 8
Don McKenney Boston Bruins 70 32 30 62 20
Tod Sloan Chicago Black Hawks 59 27 35 62 79

[6]

Pudotuspelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  Välierät     Stanley Cup -finaali
                 
  1  Montreal Canadiens 4  
  3  Chicago Black Hawks 2    
      1  Montreal Canadiens 4
      4  Toronto Maple Leafs 1
  2  Boston Bruins 3    
  4  Toronto Maple Leafs 4  

[12]

Pudotuspelien pistepörssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhenteiden selitys: O = pelatut ottelut, M = maalit, S = syötöt, Pist. = pisteet, RM = rangaistusminuutit

Pelaaja Joukkue O M S Pist. RM
Dickie Moore Montreal Canadiens 11 5 12 17 8
Marcel Bonin Montreal Canadiens 11 10 5 15 4
Gerry Ehman Toronto Maple Leafs 12 6 7 13 8
Bernie Geoffrion Montreal Canadiens 11 5 8 13 10
Doug Harvey Montreal Canadiens 11 1 11 12 22
Frank Mahovlich Toronto Maple Leafs 12 6 5 11 18
Henri Richard Montreal Canadiens 11 3 8 11 13

[7]

NHL-palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prince of Wales Trophy: Montreal Canadiens [13]
Art Ross Trophy: Dickie Moore, Montreal Canadiens [14]
Calder Memorial Trophy: Ralph Backstrom, Montreal Canadiens [11]
Hart Trophy: Andy Bathgate, New York Rangers [8][9]
James Norris Memorial Trophy: Tom Johnson, Montreal Canadiens [10]
Lady Byng Memorial Trophy: Alex Delvecchio, Detroit Red Wings [15]
Vezina Trophy: Jacques Plante, Montreal Canadiens [16]

Tähdistökentälliset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ykköstähtikenttä   Pelipaikka   Kakkostähtikenttä
Jacques Plante, Montreal Canadiens maalivahti Terry Sawchuk, Detroit Red Wings
Bill Gadsby, New York Rangers puolustaja Doug Harvey, Montreal Canadiens
Tom Johnson, Montreal Canadiens puolustaja Marcel Pronovost, Detroit Red Wings
Jean Béliveau, Montreal Canadiens keskushyökkääjä Henri Richard, Montreal Canadiens
Dickie Moore, Montreal Canadiens vasen laitahyökkääjä Alex Delvecchio, Detroit Red Wings
Andy Bathgate, New York Rangers oikea laitahyökkääjä Gordie Howe, Detroit Red Wings

[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b 1958–1959 Standings NHL.com. NHL. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
  2. Stanley Cup Champions CBSSports.com. 2013. CBS Interactive. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
  3. Fitzpatrick, Jamie: Most Stanley Cup Wins by Team About.com. 13.6.2012. IAC/InterActiveCorp. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
  4. Stanley Cup No. 11 Canadiens.com. Club de hockey Canadien, Inc. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
  5. a b c 1958–59 NHL Season Summary Hockey-Reference.com. Sports Reference LLC. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
  6. a b 1958–1959 – Regular Season – Stats NHL.com. NHL. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
  7. a b 1958–1959 – Playoffs – Stats NHL.com. NHL. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
  8. a b Fitzpatrick, Jamie: NHL Most Valuable Player: List of Hart Trophy Winners About.com. 2013. IAC/InterActiveCorp. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
  9. a b Hart Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
  10. a b James Norris Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
  11. a b Calder Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
  12. 1958–59 NHL Playoff Results HockeyDB.com. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
  13. Prince of Wales Trophy NHL.com. NHL. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
  14. Art Ross Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
  15. Lady Byng Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
  16. Vezina Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)