Jean Béliveau

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jean Béliveau
Jean Béliveau oikealla.
Jean Béliveau oikealla.
Henkilötiedot
Syntynyt 31. elokuuta 1931
Trois-Rivières, Quebec
Kuollut 2. joulukuuta 2014 (83 vuotta)
Kansalaisuus Kanada
Pelipaikka keskushyökkääjä
Maila vasen
Pituus 191 cm
Paino 93 kg
Lempinimi Le Gros Bill [1]
Pelaajaura
Pääsarjaura 1950–1971
Seurat Montreal Canadiens (NHL)
Hockey Hall of Fame

1972

Stanley Cup
Stanley Cup winner.gif Montreal Canadiens 1956
Stanley Cup winner.gif Montreal Canadiens 1957
Stanley Cup winner.gif Montreal Canadiens 1958
Stanley Cup winner.gif Montreal Canadiens 1959
Stanley Cup winner.gif Montreal Canadiens 1960
Stanley Cup winner.gif Montreal Canadiens 1965
Stanley Cup winner.gif Montreal Canadiens 1966
Stanley Cup winner.gif Montreal Canadiens 1968
Stanley Cup winner.gif Montreal Canadiens 1969
Stanley Cup winner.gif Montreal Canadiens 1971

Jean Arthur Béliveau C.C., O.Q. (31. elokuuta 1931 Trois-Rivières, Quebec2. joulukuuta 2014[2]) oli kanadalainen jääkiekkoilija. Hän lukeutuu lajin historian arvostetuimpiin hahmoihin. Keskushyökkääjänä pelannut Béliveau edusti Montreal Canadiensia NHL-liigassa vuosina 1950–1971. Hän saavutti siellä kymmenen Stanley Cupin voittoa. Näistä NHL:n mestaruuksista hän hankki viisi kapteenina.

Béliveau oli neljäs NHL-urallaan 500 maalia tehnyt ja Gordie Howen jälkeen toinen yli tuhat tehopistettä kerännyt pelaaja. Hän oli Montreal Canadiensin kapteeni 10 kauden ajan, mikä on seuran historian ennätys. Myös Saku Koivu toimi Canadiensin kapteenina yhtä pitkään. Kymmenen pelaajana saavutetun mestaruuden lisäksi Béliveau oli mukana Montreal Canadiensin seurajohdossa seitsemän kertaa joukkueen voittaessa Stanley Cupin. Näin ollen hänen nimensä on kaiverrettu pokaaliin kaikkiaan 17 kertaa, useammin kuin kenenkään muun.[1]

Nuoruus ja junioriura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jean Béliveau syntyi Trois-Rivièresissä 31. syyskuta 1931. Hän oli vanhin perheen kahdeksasta lapsesta.[3] Perhe muutti Jeanin ollessa 3-vuotias Plessisvilleen, ja he asettuivat Victoriavilleen Jeanin ollessa 6-vuotias.[2] Perheen isä Arthur Béliveau jäädytti joka talvi heidän kotinsa takapihalle jääkiekkokentän, jonne monet paikalliset lapset kerääntyivät pelaamaan. Jean Béliveau liittyi ensimmäiseen jääkiekkojoukkueeseensa 12-vuotiaana. Hän pelasi myös baseballia. Ammattilaisbaseballjoukkueet kiinnostuivat Béliveaun taidoista, ja lajin takia hän muutti 16-vuotiaana kesäksi pelaamaan baseballia Val-d’Oriin.[3]

Béliveau siirtyi 15-vuotiaana Victoriaville Panthers -nimiseen juniorijoukkueeseen. Hän teki kaudeksi 1949–1950 sopimuksen juniorijoukkue Quebec Citadellesin kanssa. Hän pelasi Citadellesissa kaksi kautta.[4] Kauden 1950–1951 aikana Béliveau pelasi myös ensimmäisen NHL-pelinsä Montreal Canadiensissa. Hän teki Canadiensin kanssa kahden ottelun mittaisen amatöörisopimuksen. Jälkimmäisessä ottelussa hän teki myös uransa ensimmäisen NHL-maalinsa.[5]

Ammattilaisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puoliammattilaisuudesta NHL:ään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Béliveau jatkoi junioriuransa jälkeen Quebecissä, vaikka Canadiensin johtaja Frank J. Selke yrittikin saada hänet joukkueeseensa. Béliveau teki sopimuksen puoliammattilaissarja Quebec Senior Hockey Leaguen Quebec Acesin kanssa. Hän pelasi joukkueessa kahden kauden ajan ja käväisi joulukuussa 1952 pelaamassa koesopimuksella kolme ottelua Canadiensissa. Hän teki niissä peräti viisi maalia. Béliveaun palkka Quebec Acesissa kaudella 1952–1953 oli peräti 20 000 dollaria kaudesta, enemmän kuin NHL:n tähtipelaajilla Gordie Howella ja Maurice Richardilla.[4]

Béliveau hylkäsi useita Canadiensin tarjousehdotuksia, koska omien sanojensa mukaan tunsi lojaalisuutta quebecilaiskannattajia kohtaan. Canadiensin GM Frank Selke suostutteli joukkueen ostamaan koko QSHL-liigan ja muuttamaan sen amattilaissarjaksi, jotta Canadiens voisi hankkia Béliveaun lopulta joukkueeseensa.[6] Béliveau teki lokakuussa 1953 Canadiensin kanssa viisivuotisen sopimuksen, jonka kokonaisarvo oli 105 000 dollaria. Se oli aikansa suurin NHL-sopimus.[4]

Ensimmäiset viisi Stanley Cupia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Béliveaun pelipaita Hockey Hall of Famessa olevassa Montreal Canadiensin pukuhuoneen kopiossa.

Canadiensin valmentaja Dick Irvin laittoi Béliveaun viimeistä kauttaan pelaavan keskushyökkääjän Elmer Lachin ohjaukseen. Lach opasti Béliveauta aloituksissa ja syötöissä; kummastakin tuli Béliveaun tavaramerkkejä.[2] Tulokaskaudellaan 1953–1954 Béliveau kärsi loukkaantumisista ja pelasi vain 44 ottelua. Toisella kaudellaan hän teki peräti 37 maalia. Häntä kritisoitiin kuitenkin pehmeästä pelityylistään, ja hän päätti jatkossa muuttaa hieman pelityyliään. Kaudella 1955–1956 Béliveau saikin 143 jäähyminuuttia ja teki silti tehopisteet 47+41. Hän voitti NHL:n maali- ja pistepörssin sekä sai eniten jäähyminuutteja joukkueestaan. Kauden jälkeen Béliveau palkittiin ensimmäisellä Hart Trophyllään sarjan arvokkaimpana pelaajana.[7] Hän sai lisäksi pistepörssivoitostaan Art Ross Trophyn ja oli voittamassa uransa ensimmäistä Stanley Cupia.[4]

Béliveau kehitti edelleen kaudella 1956–1957 taitavana mutta kovaotteisena pelaajana, sillä hän sai toistamiseen eniten jäähyminuuttieja Canadiensista. Pelityyli sopi Béliveaulle, sillä hän oli aikansa suurikokoisimpia NHL-pelaajia.[3] Canadiens hallitsi 1950-luvun loppua, sillä joukkue voitti Stanley Cupin viisi kertaa peräkkäin. Béliveau sai kevään 1956 mestaruuden jatkoksi Stanley Cup -mestaruuden vuosina 1957, 1958, 1959 ja 1960.[5]

Canadiensin kapteenina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuva Montreal Canadiensin ja New York Rangersin välisestä ottelusta 1960-luvun alusta, Béliveau kuvassa oikeassa reunassa.

Béliveau äänestettiin ennen kauden 1961–1962 alkua Canadiensin kapteeniksi joukkueesta kaupatun Doug Harveyn tilalle.[4] Seuraavan kauden aikana hän teki uransa 325:nnen runkosarjamaalinsa ja ohitti Nels Stewartin NHL-historian eniten maaleja tehneenä keskushyökkääjänä. Béliveau teki tuon kauden aikana 78 pistettä runkosarjassa, ja hänet valittiin toistamiseen urallaan NHL:n arvokkaimmaksi pelaajaksi. Kaudella 1963–1964 Béliveau oli keskeisessä roolissa johdattamassa Canadiensin jälleen Stanley Cupin mestaruuteen. Hän teki muun muassa viimeisen seitsemännen finaalin avausmaalin. Loppuottelusarjan toisessa ottelussa hän oli tehnyt jo uransa sadannen pudotuspelipisteen. Kevään pudotuspelien aikana Béliveau keräsi 16 pistettä 13 ottelussa, ja hän sai ensimmäisen kerran jaetun Conn Smythe Trophyn pudotuspelien parhaimpana pelaajana.[5]

Béliveau teki jälleen maalin Stanley Cupin ratkaisseessa ottelussa kaudella 1965–1966. Stanley Cup -voitto oli Béliveaun uran seitsemäs. Kaudella 1967–1968 Béliveau rikkoi useita merkittäviä rajapyykkejä. Hän sai lokakuussa 1967 kolmantena NHL-pelaajana täyteen 400 maalia ja joulukuussa ohitti Maurice Richardin Canadiensin historian eniten pisteitä tehneenä pelaajana. Béliveaun neljä syöttöpistettä Minnesota North Starsia vastaan nosti hänen saldonsa 967 pisteeseen, kun Richard teki Canadiensissa 965 pistettä. Tuhat runkosarjapistettä Béliveau sai täyteen maaliskuussa 1968. Vain Gordie Howe oli aiemmin ylittänyt rajapyykin. Myöhemmin keväällä Béliveau voitti kahdeksannen Stanley Cupinsa, mutta hän itse joutui olemaan loukkaantumisen takia sivussa kolmesta viimeisestä ottelusta.[5]

Béliveaun ainoa jatkoaikamaali pudotuspeleissä tuli kauden 1968–1969 pudotuspeleissä, kun hänen osumallaan Canadiens kaatoi Boston Bruinsin välieräsarjan toisen ottelun toisessa jatkoerässä.[4] Loppuottelusarjassa Canadiens kukisti St. Louis Bluesin, ja Béliveau sai yhdeksännen Stanley Cupinsa. Seuraavalla kaudella hänestä tuli ensimmäisen Canadiens-pelaaja, joka on edustanut seuraa tuhannessa runkosarjaottelussa. Hänen tuhannes ottelunsa käytiin 28. lokakuuta North Starsia vastaan.[5]

Kausi 1970–1971 oli Béliveaun uran viimeinen. Hän ylitti helmikuussa neljäntenä pelaajana 500 NHL-maalin rajan. Hänen uransa viimeinen peli käytiin 18. toukokuuta Chicago Black Hawksia vastaan. Canadiens voitti Black Hawksin 3–2 seitsemännessä Stanley Cup -finaalissa, ja Béliveau päätti uransa kymmenenteen Stanley Cupin mestaruuteensa.[4]

Virallisesti Béliveau kertoi lopettamisestaan 9. heinäkuuta 1971 Montrealin Queen Elizabeth Hotelissa.[4] Béliveau edusti koko uransa ajan Canadiensia. Hän pelasi 1 125 runkosarjaottelua, teki niissä 507 maalia ja antoi 712 maalisyöttöä. Yhteensä pisteitä oli 1 219. Hän oli Canadiensin kapteeni kymmenen kauden ajan. Vain Saku Koivu on myöhemmin toiminut Canadiensin kapteenina yhtä pitkään.[1]

Peliuran jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Canadiens nimitti Béliveaun heti peliuran päätyttyä seuran hallintoasioista vastaavaksi varajohtajaksi. Hän jäi tehtävästä eläkkeelle 62-vuotissyntymäpäivänään vuonna 1993. Béliveau toimi Canadiensissa markkinoinnissa, ja hän oli useiden joukkueenjohtajien ja general managereitten äänitorvena. Canadiens voitti Béliveaun hallintouran aikana seitsemän Stanley Cupia, ja Béliveau sai näistäkin nimensä pokaaliin. Hän voissi siis Stanley Cup -mestaruuden yhteensä 17 kertaa.[7][4] Eläköitymisen jälkeen 1994 Béliveau julkaisi omaelämäkerran My Life In Hockey.[4]

Béliveaun pitkää uraa muistettiin heti peliuran jälkeen: lokakuussa 1971 Canadiens jäädytti Béliveaun pelinumeron 4 ja elokuussa 1972 Hockey Hall of Fameen Gordie Howen ja Bernie Geoffrionin kanssa. Béliveaun ja Howen kohdalla Hockey Hall of Fame teki poikkeuksen normaalista säännöstä, jonka mukaan pelaaja voidaan valita galleriaan vasta kolme vuotta uran jälkeen.[4]

Béliveau perusti uransa jälkeen nimeänsä kantaneen säätiön ja oli muutenkin aktiivinen hyväntekeväisyystapahtumissa ympäri Kanadaa. Jean Beliveau Foundation siirtyi vuonna 1993 Society for Disabled Children -järjestön hallintaan. Hänelle myönnettiin tunnustuksia myös jääkiekkokenttien ulkopuolelta: hän sai 1988 Ordre national du Québec -kunniamerkin ja 1998 Order of Canada -kunniamerkin ja hänet valittiin 2001 Canada’s Walk of Famelle.[1] Kanadan pääministeri Brian Mulroney tarjosi 1990-luvun alussa Béliveaulle kahdesti avointa paikkaa senaatissa. Pääministeri Jean Chrétien puolestaan kysyi häntä ehdolle Kanadan kenraalikuvernööriksi. Hän kieltäytyi kuitenkin paikasta, koska koki, että hänen leskeksi jäänyt tyttärensä tarvitsi hänen apuaan.[2]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Béliveaun patsas Montrealissa, Bell Centren edessä.

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM            
1950–1951 Quebec Citadelles QJHL 46 61 63 124 120 22 23 31 54 76
1950–1951 Quebec Aces QSHL 1 2 1 3 0 -- -- -- -- --
1950–1951 Montreal Canadiens NHL 2 1 1 2 0 -- -- -- -- --
1951–1952 Quebec Aces QSHL 59 45 38 83 88 15 14 10 24 14
1952–1953 Quebec Aces QSHL 57 50 39 89 59 19 14 15 29 25
1952–1953 Montreal Canadiens NHL 3 5 0 5 0 -- -- -- -- --
1953–1954 Montreal Canadiens NHL 44 13 21 34 22 2 8 10 4 0
1954–1955 Montreal Canadiens NHL 70 37 36 73 58 12 6 7 13 18 Ykköstähdistö
1955–1956 Montreal Canadiens NHL 70 47 41 88 143 10 12 7 19 22 Stanley Cup Hart Trophy  Art Ross Trophy Ykköstähdistö
1956–1957 Montreal Canadiens NHL 69 33 51 84 105 10 6 6 12 15 Stanley Cup Ykköstähdistö
1957–1958 Montreal Canadiens NHL 55 27 32 59 93 10 4 8 12 10 Stanley Cup Kakkostähdistö
1958–1959 Montreal Canadiens NHL 64 45 46 91 67 3 1 4 5 4 Stanley Cup Ykköstähdistö
1959–1960 Montreal Canadiens NHL 60 34 40 74 57 8 5 2 7 6 Stanley Cup Ykköstähdistö
1960–1961 Montreal Canadiens NHL 69 32 58 90 57 6 0 5 5 0 Ykköstähdistö
1961–1962 Montreal Canadiens NHL 43 18 23 41 36 6 2 1 3 4
1962–1963 Montreal Canadiens NHL 69 18 49 67 68 5 2 1 3 2
1963–1964 Montreal Canadiens NHL 68 28 50 78 42 5 2 0 2 18 Hart Trophy  Kakkostähdistö
1964–1965 Montreal Canadiens NHL 58 20 23 43 76 13 8 8 16 34 Stanley Cup Conn Smythe Trophy
1965–1966 Montreal Canadiens NHL 67 29 48 77 50 10 5 5 10 6 Stanley Cup Kakkostähdistö
1966–1967 Montreal Canadiens NHL 53 12 26 38 22 10 6 5 11 26
1967–1968 Montreal Canadiens NHL 59 31 37 68 28 10 7 4 11 6 Stanley Cup
1968–1969 Montreal Canadiens NHL 69 33 49 82 55 14 5 10 15 8 Stanley Cup Kakkostähdistö
1969–1970 Montreal Canadiens NHL 63 19 30 49 10 -- -- -- -- --
1970–1971 Montreal Canadiens NHL 70 25 51 76 40 20 6 16 22 28 Stanley Cup
NHL yhteensä 1125 507 712 1219 1029 162 79 97 176 211

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Kalan, David: Jean Beliveau, Canadiens great, dies at 83 NHL.com. 3.12.2014. NHL. Viitattu 3.12.2014. (englanniksi)
  2. a b c d Stubbs, Dave: Montreal Canadiens hockey legend Jean Béliveau dies Montreal Gazette. 3.12.2014. Postmedia Network Inc. Viitattu 3.12.2014. (englanniksi)
  3. a b c Weber, Bruce: Jean Béliveau, N.H.L. Great and Ambassador for Hockey, Dies at 83 NYTimes.com. 3.12.2014. The New York Times Company. Viitattu 3.12.2014. (englanniksi)
  4. a b c d e f g h i j k Stubbs, Dave: Jean Béliveau timeline Montreal Gazette. 3.12.2014. Postmedia Network Inc. Viitattu 3.12.2014. (englanniksi)
  5. a b c d e Kreiser, John: Beliveau's timeline a testament to greatness NHL.com. 2.12.2014. National Hockey League. Viitattu 3.12.2014. (englanniksi)
  6. Sinclair, Rob: Jean Béliveau, beloved Canadiens hockey legend, dead at 83 CBC Sports. 3.12.2014. CBC. Viitattu 3.12.2014. (englanniksi)
  7. a b Canadiens legend Beliveau passes away at age 83 TSN.ca. 2.12.2014. Bell Media. Viitattu 4.12.2014. (englanniksi)