NHL-kausi 1957–1958

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

NHL-kausi 1957–1958 oli National Hockey Leaguen historian 41. kausi. Sen aikana kuusi NHL-joukkuetta pelasi kukin 70 runkosarjaottelua.[1] Stanley Cupin voitti kolmannen kerran peräkkäin Toe Blaken valmentama Montreal Canadiens, joka kukisti finaalisarjassa Boston Bruinsin otteluvoitoin 4–2. Kyseessä oli NHL:n olemassaolon aikana Canadiensin 9. ja seuran koko historian 10. Stanley Cup -mestaruus. NHL-joukkueista ainoastaan Toronto Maple Leafs oli aiemmin onnistunut voittamaan Stanley Cupin kolme kertaa peräkkäin 1940-luvun lopulla.[2][3][4]

Runkosarjan piste- ja maalipörssin voiton sekä Art Ross Trophyn vei Montreal Canadiensin Dickie Moore.[5] Hän keräsi 70 ottelussa kaikkiaan 84 tehopistettä, joista 36 oli maaleja ja 48 syöttöpisteitä.[6] Pudotuspelien pistepörssin ykkönen oli Boston Bruinsia edustanut Fleming MacKell. MacKell teki 12 pudotuspeliottelussa 19 tehopistettä, joista 5 oli maaleja ja 14 maaliin johtaneita syöttöjä.[7]

Hart Trophy myönnettiin Detroit Red Wingsin Gordie Howelle.[8][9] Parhaalle puolustajalle jaettavan Norris-palkinnon vei puolestaan Montreal Canadiensia edustanut Doug Harvey.[10] Parhaan tulokkaan Calder Memorial Trophyn sai Toronto Maple Leafsin Frank Mahovlich.[11]

Runkosarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhenteiden selitys: O = pelatut ottelut, V = voitot, H = häviöt, T = tasapelit, Pist. = pisteet, + = tehdyt maalit, − = päästetyt maalit. Pudotuspeleihin päässeet joukkueet on lihavoitu.

Joukkue O V H T Pist. +
Montreal Canadiens 70 43 17 10 96 250 158
New York Rangers 70 32 25 13 77 195 188
Detroit Red Wings 70 29 29 12 70 176 207
Boston Bruins 70 27 28 15 69 199 194
Chicago Black Hawks 70 24 39 7 55 163 202
Toronto Maple Leafs 70 21 38 11 53 192 226

[1][5]

Runkosarjan pistepörssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhenteiden selitys: O = pelatut ottelut, M = maalit, S = syötöt, Pist. = pisteet, RM = rangaistusminuutit

Pelaaja Joukkue O M S Pist. RM
Dickie Moore Montreal Canadiens 70 36 48 84 65
Henri Richard Montreal Canadiens 67 28 52 80 56
Andy Bathgate New York Rangers 65 30 48 78 42
Gordie Howe Detroit Red Wings 64 33 44 77 40
Bronco Horvath Boston Bruins 67 30 36 66 71
Ed Litzenberger Chicago Black Hawks 70 32 30 62 63
Fleming MacKell Boston Bruins 70 20 40 60 72
Jean Béliveau Montreal Canadiens 55 27 32 59 93
Alex Delvecchio Detroit Red Wings 70 21 38 59 22
Don McKenney Boston Bruins 70 28 30 58 22

[6]

Pudotuspelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  Välierät     Stanley Cup -finaali
                 
  1  Montreal Canadiens 4  
  3  Detroit Red Wings 0    
      1  Montreal Canadiens 4
      4  Boston Bruins 2
  2  New York Rangers 2    
  4  Boston Bruins 4  

[12]

Pudotuspelien pistepörssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhenteiden selitys: O = pelatut ottelut, M = maalit, S = syötöt, Pist. = pisteet, RM = rangaistusminuutit

Pelaaja Joukkue O M S Pist. RM
Fleming MacKell Boston Bruins 12 5 14 19 12
Don McKenney Boston Bruins 12 9 8 17 0
Maurice Richard Montreal Canadiens 10 11 4 15 10
Doug Mohns Boston Bruins 12 3 10 13 18
Jerry Toppazzini Boston Bruins 12 9 3 12 2
Jean Béliveau Montreal Canadiens 10 4 8 12 10
Bernie Geoffrion Montreal Canadiens 10 6 5 11 2
Dickie Moore Montreal Canadiens 10 4 7 11 4
Larry Regan Boston Bruins 12 3 8 11 6
Doug Harvey Montreal Canadiens 10 2 9 11 16

[7]

NHL-palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prince of Wales Trophy: Montreal Canadiens [13]
Art Ross Trophy: Dickie Moore, Montreal Canadiens [14]
Calder Memorial Trophy: Frank Mahovlich, Toronto Maple Leafs [11]
Hart Trophy: Gordie Howe, Detroit Red Wings [8][9]
James Norris Memorial Trophy: Doug Harvey, Montreal Canadiens [10]
Lady Byng Memorial Trophy: Camille Henry, New York Rangers [15]
Vezina Trophy: Jacques Plante, Montreal Canadiens [16]

Tähdistökentälliset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ykköstähtikenttä   Pelipaikka   Kakkostähtikenttä
Glenn Hall, Chicago Black Hawks maalivahti Jacques Plante, Montreal Canadiens
Bill Gadsby, New York Rangers puolustaja Fern Flaman, Boston Bruins
Doug Harvey, Montreal Canadiens puolustaja Marcel Pronovost, Detroit Red Wings
Henri Richard, Montreal Canadiens keskushyökkääjä Jean Béliveau, Montreal Canadiens
Dickie Moore, Montreal Canadiens vasen laitahyökkääjä Camille Henry, New York Rangers
Gordie Howe, Detroit Red Wings oikea laitahyökkääjä Andy Bathgate, New York Rangers

[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b 1957–1958 Standings NHL.com. NHL. Viitattu 29.4.2013. (englanniksi)
  2. Stanley Cup No. 10 Canadiens.com. Club de hockey Canadien, Inc. Viitattu 29.4.2013. (englanniksi)
  3. Fitzpatrick, Jamie: Most Stanley Cup Wins by Team About.com. 13.6.2012. IAC/InterActiveCorp. Viitattu 29.4.2013. (englanniksi)
  4. Stanley Cup Champions CBSSports.com. 2013. CBS Interactive. Viitattu 29.4.2013. (englanniksi)
  5. a b c 1957–58 NHL Season Summary Hockey-Reference.com. Sports Reference LLC. Viitattu 29.4.2013. (englanniksi)
  6. a b 1957–1958 – Regular Season – Stats NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 29.4.2013. (englanniksi)
  7. a b 1957–1958 – Playoffs – Stats NHL.com. NHL. Viitattu 29.4.2013. (englanniksi)
  8. a b Fitzpatrick, Jamie: NHL Most Valuable Player: List of Hart Trophy Winners About.com. 2013. IAC/InterActiveCorp. Viitattu 29.4.2013. (englanniksi)
  9. a b Hart Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 29.4.2013. (englanniksi)
  10. a b James Norris Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 29.4.2013. (englanniksi)
  11. a b Calder Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 29.4.2013. (englanniksi)
  12. 1957–58 NHL Playoff Results HockeyDB.com. Viitattu 29.4.2013. (englanniksi)
  13. Prince of Wales Trophy NHL.com. NHL. Viitattu 29.4.2013. (englanniksi)
  14. Art Ross Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 29.4.2013. (englanniksi)
  15. Lady Byng Memorial Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 29.4.2013. (englanniksi)
  16. Vezina Trophy NHL.com. 2012. NHL. Viitattu 29.4.2013. (englanniksi)